Toppjoki
Toppjoki on manner-Halikon lounaisin kylä. Se sijaitsee aivan Sauvon rajan tuntumassa Halikonlahden rannalla ja sen naapurikyliä ovat Kanamäki, Tammenpää ja Kokkila. Suuresta alueestaan huolimatta Toppjoki on asukasluvultaan varsin pieni kylä, jossa on paljon kesämökkejä. Kylän keskuksena toimii Toppjoen varrella oleva Toppjoen suurtila. Ennen kuntaliitosta 1967 Toppjoki kuului Angelniemen kuntaan.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toppjoki kuului ruotsalaisen vero-oikeuden piiriin, mikä tarkoittaa että kylä on perustettu vasta myöhäiskeskiajalla. Varhaisin maininta Toppjoesta on vuodelta 1405, jolloin se oli osa Sauvoa. Kylän tilaluku oli 1560-luvulla yhdeksän, mutta vuonna 1791 toteutetussa isojaossa kylässä oli enää neljä tilaa jäljellä. Kaikki kylän tilat yhdistettiin 1810-luvulla yhdeksi suureksi Toppjoen rälssitilaksi.
Osa torpista itsenäistyi 1900-luvun alussa. Poikkeuksellisesti niistä lohkottiin kylään uusia kantatiloja Toppjoen tilan lisäksi. Loput torpat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen samalla kun kylästä lohkottiin tiloja siirtoväelle. 1950- ja 1960-luvuilta lähtien kylään on rakennettu loma-asuntoja.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toppjoen pohjoisosa on mäkistä metsämaata, jonka laaksot ovat peltoa tai suuria suoalueita. Etelämmäs tultaessa maasto tasoittuu tasaiseksi pelloksi, joka laskeutuu vesijättömaana mereen. Rannalla on kolme asuttua niemeä: Koivuniemi, Mäntyluoto ja Vähäluoto. Kahden viimeisen välissä on Kanakopinlahti, johon Toppjoki laskee. Itse Toppjoki saa alkunsa Ruskiasuosta ja kiertää lännestä Sauvon kautta takaisin kylän alueelle.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti: Halikon kulttuuriympäristö ja arvot