Aimontappo
Aimontappo on kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee Perniön koillisosassa Tuohitun kupeessa.
Aimontapon kyläalue rajoittuu viiden kylän rajakiveen Raja-ahteeseen pohjoisessa, Kyrönkallioon idässä, Unoisten peltoalueeseen etelässä ja Kärmejärvenojaan lännessä. Kyläaluetta rajaa usean eri kylän alueet, mutta lähimmät naapurikylät ovat Tuohittu, Kumionpää ja Kuhminen. Kylä on pääosin peltomaata ja kylän asutus on hajallaan pitkin kyläaluetta. Kylän historiallinen keskus on Aimontapon maatila Aimontaponlammen vieressä. Kylän läpi kulkevat Aimontapontie ja Tuomarintie. Kylän peltomaita halkoo Haukioja ja Siimaoja, jotka virtaavat etelään.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aimontaposta on löydetty kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Alueen asutus on seurannut rantaviivan vetäytymistä pronssikaudella ja Aimontappo on jäänyt takamaiksi. Alue on asutettu uudelleen vasta historiallisena aikana ja Aimontappo on keskiaikainen uudisasutuskylä. Aluksi kylä on kuulunut Muurlan läänin veropitäjään, mutta siirretty 1620-luvulla Perniön pitäjään osaksi Yliskylän kappeliseurakuntaa.[1]
Kylän läpi kulkeva Tuomarintie on vanha muinaistie. Kylässä on ollut vuoden 1540 veroluettelon mukaan kolme tilaa. Vuonna 1584 kylässä oli enää kaksi tilaa, jotka yhdistyivät yhdeksi Aimontapon kantatilaksi 1610-luvulla. Tila oli ratsutila, joka myöhemmin ostettiin perinnöksi. Kylässä on ollut kahdeksan torppaa, joista ilmeisesti viisi itsenäistyi 1900-luvun alussa. 1930-luvulla rakennettiin Aimontapontie, joka loi tieyhteyden Perniön asemanseudulle. Samoihin aikoihin Aimontapon tila joutui vararikkoon ja päätyi lopulta sotien jälkeen siirtoväen yhteisomistukseen. Tilasta lohkottiin useita tiloja ja 1950-luvun tyyppitalo on edelleen yleisin rakennus Aimontapossa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot, s. 12–14. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2020.