Korisliiga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korisliiga
Meneillään oleva kausi
Korisliiga-kausi 2024-2025
Laji Koripallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1939
Joukkueita 12
Hallitseva mestari BC Nokia
Eniten mestaruuksia Pantterit (14)
Alempi taso I-divisioona A
TV Ruutu+, Jim
Sivusto Korisliiga.fi

Korisliiga on miesten koripallon pääsarja Suomessa. Miesten pääsarjaa on pelattu Korisliiga-nimellä kaudesta 2005–2006 lähtien. Kaudella 2004–2005 sarjasta käytettiin sen pääsponsorin mukaan nimeä Sparliiga. Kaudet 1999–2004 sarjaa pelattiin nimellä SM-koris ja tätä ennen sarjasta on käytetty nimeä miesten koripallon SM-sarja.

Miesten koripallon Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1939 lähtien, jolloin mestaruuden voitti Ylioppilaskoripalloilijat Helsingistä. Eniten Suomen mestaruuksia (kaikkiaan 14) on voittanut Pantterit.

Urheilusanomien tammikuussa 2015 julkaiseman artikkelin mukaan Korisliiga on Euroopan 15. paras kansallinen pääsarja.[1]

Miesten SM-sarjan historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan alkutaipaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Koripalloliitto kokosi keväällä 1939 kahdentoista joukkueen sisäsarjan kilpailemaan ensimmäistä kertaa koripallon miesten Suomen-mestaruudesta. Ensimmäisellä kaudella mukana oli kahdeksan joukkuetta pääkaupunkiseudulta, kaksi joukkuetta Kotkan seudulta sekä kaksi joukkuetta Viipurista.[2] SM-historian ensimmäiset pisteet teki Eiran Kisa-Veikkojen Kaarlo Einiö.[3] Sarjajärjestelmänä ensimmäisellä kaudella oli kahden häviön cup, josta loppusarjaan pääsi mukaan neljä parasta joukkuetta. Kauden ottelut pelattiin maalis-huhtikuun aikana. Loppuotteluun selviytyivät Eiran Kisa-Veikot sekä Ylioppilaskoripalloilijoiden ykkösjoukkue. Kisa-Veikot kuitenkin luovuttivat ottelun, koska jalkapallosarjat olivat jo ehtineet jo alkaa ja samat miehet edustivat seuraa myös jalkapallossa. Historian ensimmäisen Suomen-mestaruuden voitti siis Ylioppilaskoripalloilijat.[2]

Toista kertaa Suomen-mestaruudesta pelattiin syksyllä 1940. Tämä oli ensimmäinen varsinainen koripallon mestaruussarja, sillä ensimmäistä kertaa sarjan kaikki kahdeksan joukkuetta kohtasivat toisensa kertaalleen. Mestaruussarjan otteluita otettiin myös juuri perustetun vedonlyöntitoimisto Oy Tippaustoimisto Ab:n (myöh. Veikkaus Oy) vetokohteiksi. Koripallon suosio Suomessa kasvoikin vedonlyönnin ansiosta huomattavasti. Sarjan voittajaksi ylsi vuonna 1940 Eiran Kisa-Veikot, joka sai samalla ensimmäistä kertaa Oy Perkko Ab:n lahjoittaman karhunkuvioin koristellun kiertopalkinnon. Kiertopalkinnon perusteella mestaruussarjaa alettiin kutsua myös Karhunpokaalisarjaksi. Vuosien 1940 ja 1941 mestaruussarjoissa kaikki kahdeksan joukkuetta olivat helsinkiläisiä, lisäksi mukana oli myös armeijan joukko-osastoja. Vuoden 1941 mestaruussarjan voittikin Kadettikoulun joukkue. Vuoden 1941 alussa Koripalloliitto asetti mestaruussarjaan koripallon nykytilanteeseen nähden erikoisen rajoituksen, sillä rajoituksen mukaan sarjaa eivät saaneet pelata pelaajat, joiden pituus ylitti 190 senttimetriä.[2]

Jatkosodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan takia koripallon SM-sarja jäi pelaamatta vuosina 1942 ja 1943. Urheilujärjestöt pyrkivät pitämään kuitenkin toimintaa yllä vaikeinakin aikoina henkisen terveyden ylläpitämiseksi. Suomen Koripalloliitto oli sotavuosien yksi aktiivisimmista urheilujärjestöistä ja SM-sarjan sijaan sotavuosina koripalloa pelattiinkin niin sanotussa sotasarjassa, jonka otteluita löytyi myös veikkauslistalta.[2]

Sotavuosien jälkeen SM-sarja pääsi kolmen vuoden tauon jälkeen käyntiin syksyllä 1944, jolloin seitsemän joukkueen yksinkertaisen sarjan voitti helsinkiläinen Kiri-Veikot. Samana vuonna pelattiin ensimmäistä kertaa myös naisten Suomen-mestaruudesta, jonka vei nimiinsä Helsingin Tarmo. Koripalloliitto oli tehnyt yhteistyötä jo monen vuoden ajan Työväen Urheiluliiton kanssa ja liitot järjestivätkin vuosina 1945 ja 1946 yhteisen Suomen-mestaruussarjan. Vuonna 1945 SM-sarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta, joista voiton vei Kiri-Veikot. Seuraavana vuonna sarjassa pelasi kymmenen joukkuetta, joista Suomen-mestaruuden voitti Helsingin NMKY.[2]

Suomen Koripalloliitto liittyi vuonna 1946 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon. Tämän johdosta TUL katkaisi kahdeksan vuotta kestäneen yhteistyösopimuksensa Koripalloliiton kanssa. Koripalloliitto kirjoitti kuitenkin huhtikuussa 1947 uuden liittokohtaisen yhteistyösopimuksen TUL:n kanssa ja liitot sopivat, että vuoden 1947 Suomen-mestari ratkaistaan kummankin liiton sisäisten mestareiden keskinäisessä ottelussa. Suomen-mestaruuden voitti SKL:n sarjassa pelannut Helsingin NMKY voittamalla finaalissa TUL:n mestarin Työväen Maila-Pojat.[2]

Televisiointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2020 Suomen Koripalloliitto ja Nelonen Media solmivat monivuotisen sopimuksen Korisliigan ja kaiken muut suomalaisen aikuiskoripallon televisioinnista Ruutu suoratoistopalvelussa. Sopimusken ensimmäisellä kaudella 2020-21 näytetään yli 900 koripallo-ottelua. Pääsarjat toteutetaan monikameratuotannoilla kuvattuna sekä selostettuna.[4]

Kesäkuussa 2015 Suomen Koripalloliitto ja Elisa tiedottivat 3+1-vuotisesta yhteistyösopimuksesta, jonka mukaisesti Elisa Viihde -palvelu lähettää Korisliigan kaikki runkosarja- ja pudotuspeliottelut maailmanlaajuisesti. Otteluiden katselu myös mobiililaitteilla on mahdollista. Lähetystekniikassa hyödynnetään areenoiden edelliskaudella asennettuja automaattikameroita.[5]

Lokakuussa 2014 Korisliiga ja seurat aloittivat kolmivuotisena projektina kaikkien Korisliigaotteluiden suoratoiston KorisliigaTV:n välityksellä. Ottelut olivat katsottavissa ympäri maailman. Kameratuotanto tapahtui vastaavaa palvelua muun muassa Euroliigaan tuottavan belgialaisyrityksen avulla, ja jakelualustan tuotti suomalaisyritys. Palvelu tuotettiin liikkeen tunnistavien automaattikameroiden avulla. Lisäksi KorisliigaTV tuotti koosteet otteluista, valmentajahaastattelut sekä reaaliaikaisia huippuhetkiä otteluista. Kaikkia otteluita ei selostettu. KorisliigaTV oli maksullinen, ja katseluoikeuksia pystyi ostamaan runkosarjassa joko yksittäisiin otteluihin, tietyn joukkueen kaikkiin otteluihin tai kaikkien joukkueiden kaikkiin otteluihin. Pudotuspeleistä KorisliigaTV näytti, osin muuta kautta televisioitavien ottelujen vuoksi, 12–31 ottelua.[6][7] KorisliigaTV:n lisäksi Yleisradio esitti Korisliiga-otteluita Urheiluviikonloppu-lähetyksissään.[8] Urheilusanomat esitti otteluita tilaajilleen viikoittain,[9] ja VeikkausTV lähetti muutamia otteluita.

Joukkueet kaudella 2024–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Kaupunki Kotihalli Perustettu Päävalmentaja
BC Nokia[10] Nokia AGCO Power Arena 1997 Yhdysvallat Greg Gibson
Bisons Loimaa[11] Loimaa Loimaan liikuntahalli 1964 Suomi Konsta Mastomäki
Helsinki Seagulls[12] Helsinki Töölön kisahalli 2013 Suomi Vesa Vertio
Karhu Basket[13] Kauhajoki IKH Areena 1910 Suomi Janne Koskimies
Kataja Basket[14] Joensuu Motonet Areena 1949 Suomi Petri Virtanen
Kobrat[15] Lapua Lapuan urheilutalo 1989 Suomi Ville Turja
Korihait[16] Uusikaupunki Uusikaupunki Areena 1898 Montenegro Ivan Ivanovic
Kouvot[17] Kouvola MLL Areena 1964 Suomi Jyri Lehtonen
KTP-Basket[18] Kotka Steveco Areena 1927 Itävalta Darko Mihajlovic
Tapiolan Honka[19] Espoo Tapiolan urheiluhalli 1957 Suomi Aapo Heinonen
Salon Vilpas[20] Salo Salohalli 1908 Suomi Jussi Savolainen
Tampereen Pyrintö[21] Tampere Pyynikin palloiluhalli 1896 Suomi Tero Hassinen


2000-luvun pääsarjaseurat aikajanalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000–
2001
2001–
2002
2002–
2003
2003–
2004
2004–
2005
2005–
2006
2006–
2007
2007–
2008
2008–
2009
2009–
2010
2010–
2011
2011–
2012
2012–
2013
2013–
2014
2014–
2015
2015–
2016
2016–
2017
2017–
2018
2018–
2019
2019–
2020
2020–
2021
2021–
2022
2022–
2023
Pyrbasket Pyrintö
KTP
Kouvot
Kataja
Namika Lahti
Lahti Basketball
Vilpas
Korihait
Karhu
LrNMKY N. Lpr
Espoon Honka
Tapiolan Honka
United
Tarmo
LoKoKo
ToPo
Seagulls
Kobrat
Ura Basket
FoKoPo
T. Comp.
Pussihukat
Aura Basket
Huima
BC Jyväskylä
BC Nokia
SäyRi
Pantterit

Katsojamäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Katsojakeskiarvo

runkosarjassa[22]

Muutos Paras

katsojakeskiarvo

Paras katsojamäärä runkosarjassa
2010–2011 831 Kataja Basket (1 028) 1 818 (Lappeenrannan NMKYTorpan Pojat 9.3.2011)
2011–2012 911 +9,6 % Nousua Kataja Basket (1 141) 2 827 (Kataja BasketKouvot 28.1.2012)
2012–2013 757 −16,9 % Laskua KTP-Basket (1 067) 1 540 (Salon VilpasKouvot 13.2.2013)
2013–2014 824 +8,9 % Nousua KTP-Basket (1 165) 1 984 (Kataja BasketBisons 27.12.2013)
2014–2015 903 +9,6 % Nousua KTP-Basket (1 119) 1 930 (Namika LahtiKouvot 23.11.2014)
2015–2016 939 +4,0 % Nousua Salon Vilpas (1 215) 1 848 (Salon VilpasKTP-Basket 27.2.2016)
2016–2017 941 +0,2 % Nousua Salon Vilpas (1 594) 2 193 (KouvotHelsinki Seagulls 3.3.2017)
2017–2018 851 −9,6 % Laskua Salon Vilpas (1 678) 2 168 (Salon VilpasEspoo United 24.1.2018)
2018–2019 873 +2,6 % Nousua Salon Vilpas (1 455) 2 449 (Ura BasketSalon Vilpas 13.10.2018)
2019–2020 826 −5,4 % Laskua Salon Vilpas (1 369) 2 383 (Salon VilpasKouvot 5.1.2020)
2020–2021 181 −78,1 % Laskua Lahti Basketball (282) 782 (Salon VilpasKarhu Basket 7.11.2020)
2021–2022 632 +249,2 % Nousua Salon Vilpas (955) 1 556 (Salon VilpasHelsinki Seagulls 12.11.2021)
2022–2023 Karhubasket (1 583) 2 077 (Karhu BasketSalon Vilpas 26.11.2022)
Pantteri-patsas
Eniten mestaruuksia[23]
# Joukkue Mestaruuksia
1 Pantterit 14
2 Torpan Pojat 9
3 Helsingin NMKY 7
4 Espoon Honka 7
5 KTP-Basket 6
6 Tapiolan Honka 6
7 Helsingin Kisa-Toverit 5
8 Kouvot 4
9 Turun NMKY 4
10 Tampereen Pyrintö 3
Eniten mitaleja[23]
# Joukkue Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1 Torpan Pojat 9 9 7 25
2 KTP-Basket 6 7 12 25
3 Pantterit 14 4 3 21
4 Helsingin NMKY 7 3 8 18
5 Tapiolan Honka 6 5 5 16
6 Kataja Basket 2 6 5 13
7 Helsingin Kisa-Toverit 5 5 2 12
8 Espoon Honka 7 1 2 10
9 Kouvot 4 4 1 9
10 Turun NMKY 4 2 3 9

Suomen Koripalloliitto palkitsee vuosittain pelikausien parhaat seuraavissa kategorioissa:

Kaikkien aikojen pelaajatilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso: Luettelot Korisliigasta

  1. http://www.iltasanomat.fi/urheilusanomat/sisapiiri/koripallo/art-1288846345399.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c d e f Vasara, Erkki: Koritalkoot. Suomen Koripalloliitto, 1990.
  3. Salmi, Pentti: Koripallokirja 2008/09. Suomen Koripalloliitto, 2008.
  4. Ruudusta pääsarjakoriksen uusi koti – Koripalloliitto ja Nelonen Media solmivat mittavan mediakumppanuuden www.basket.fi. Viitattu 27.12.2020.
  5. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=32298669
  6. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=25937593
  7. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=26701550
  8. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=26057348
  9. http://www.iltasanomat.fi/koripallo/art-1288745556959.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=16&season_id=125119&league_id=4
  11. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=641&season_id=125119&league_id=4
  12. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=4638571&season_id=125119&league_id=4
  13. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=25&season_id=125119&league_id=4
  14. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=42&season_id=125119&league_id=4
  15. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=22&season_id=125119&league_id=4
  16. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=50&season_id=125119&league_id=4
  17. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=41&season_id=125119&league_id=4
  18. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=47&season_id=125119&league_id=4
  19. https://tulospalvelu.basket.fi/team/641/info
  20. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=23&season_id=125119&league_id=4
  21. https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=43&season_id=125119&league_id=4
  22. Joukkuetilastot www.basket.fi. Viitattu 5.10.2022.
  23. a b Historia www.basket.fi. Viitattu 5.10.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]