Reino Breilin
| Reino Volmar Breilin | |
|---|---|
 Reino Breilin vuonna 2007. |
|
| Suomen liikenneministeri | |
|
Sorsan III hallitus
31.12.1982–6.5.1983 |
|
| Kansanedustaja | |
|
5.4.1966–25.3.1983
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Turun eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. tammikuuta 1928 Paimio |
| Kuollut | 23. elokuuta 2010 (82 vuotta) Salo |
| Ammatti | koneteknikko, teknisen työn opettaja |
Reino Volmar Breilin (20. tammikuuta 1928 Paimio – 23. elokuuta 2010 Salo) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1966–1983 ja liikenneministerinä 1982–1983.[1][2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reino Breilinin vanhemmat olivat Joensuun kartanon seppä Oskar Volmar Breilin (1903-1982) ja meijeriapulainen Lyyli Saarinen (1909-1991).[3][4] Hän työskenteli viilarina Kymi Oy:n Salon tehtaalla 1942-1947 ja VR:n veturinlämmittäjänä 1947-1948. Vuonna 1952 Breilin suoritti koneteknikon tutkinnon, jonka jälkeen hän perusti Saloon oman lämpö- ja saniteettiteknillisen suunnittelutoimiston. Breilin toimi myös metallityön opettajana kansalaiskoulussa ja myöhemmin peruskoulussa. Vuonna 1962 hän hankki kansalaiskoulunopettajan pätevyyden.[1]
Breilin valittiin Salon kaupunginvaltuustoon vuonna 1961 ja kansanedustajaksi 1966.[3] Vuonna 1977 paljastuneen Salora-jutun yhteydessä myös Breilinin toiminta tai paljon valtakunnallista julkisuutta, kun kävi ilmi että hän oli välittänyt puoluepampuille kotikaupungissaan toimivan Saloran viihde-elektroniikkaa alennettuun hintaan. SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa ei pitänyt toimintaa mitenkään merkillisenä ja myönsi myös itse ostaneensa Breilinin kautta kaksi televisiota. Myös Ulf Sundqvist oli hankkinut Breilinin välityksellä stereolaitteet ja television, jotka hän oli maksanut käteisellä yhtiön Konalan varastolla.[5][6] Selvittäessään osuuttaan tapaukseen Breilin kertoi välittäneensä kansanedustajille kolmisenkymmentä televisiota niin sanottuun "tehtaan hintaan".[3]
Kalevi Sorsan hallitusta ravistelleen kriisin yhteydessä Breilinistä tuli joulukuussa 1982 liikenneministeri, kun SKDL jätti hallituksen. Hän sai hoidettavakseen kaikki edeltäjänsä Jarmo Wahlströmin tehtävät lukuun ottamatta kalastus- ja metsästysasioita, jotka siirrettiin maatalousministeri Taisto Tähkämaalle. Sosialidemokraattien vaalivoitosta huolimatta Breilin putosi yllättäen eduskunnasta kevään 1983 vaaleissa ja hänen ministerikautensa loppui toukokuussa.[3] Breilin toimi presidentin valitsijamiehenä vuosina 1968, 1978, 1982 ja 1988. Hän oli Salon kaupunginvaltuuston jäsen 1961–2004 ja toimi sen puheenjohtajana 1965–1988 sekä 1993–1996. Vuonna 1982 Breilinille myönnettiin kaupunkineuvoksen arvonimi.[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reino Breilinin puoliso oli toimistoapulainen Soili Soukainen (1933-2010), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1952. Pariskunnalla oli neljä lasta.[7] Hänen veljensä on teollisuusneuvos Kauko Breilin.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Reino Breilin Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 27.3.2007.
- ↑ Reino Breilin Suomen ministerit. Valtioneuvosto. Viitattu 27.5.2010.
- ↑ a b c d Soukola, Timo: Breilin, Reino (1928–2010) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen artikkeli). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.9.2024.
- ↑ Palm, Päivi: 80 vuotta huomenna: Poliitikko penkoo nyt sukujuuriaan 19.1.2008. Turun Sanomat. Viitattu 28.9.2024.
- ↑ Sorsa ja Sundqvist kiistävät Sdp:n osuuden veropetosjuttuun. Helsingin Sanomat, 27.9.1977, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.9.2024.
- ↑ Lapintie, Pyry: Eduskunnassa liikaa protestipuolueita. Helsingin Sanomat, 20.1.1978, s. 17. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.9.2024.
- ↑ Kuka kukin on 1978 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 88. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-10475-5-8 Projekt Runeberg.
- ↑ Luttinen, Jaana: Teollisuusneuvos Kauko Breilin (1931–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2012. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 22.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reino Breilin Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Jarmo Wahlström |
Suomen liikenneministeri 1982−1983 |
Seuraaja: Matti Puhakka |
