Luettelo terrori-iskuista

Tämä on luettelo terrori-iskuista, jotka ovat tapahtuneet 1940-luvulta nykypäivään.

Katso myös: Luettelo kuuluisista poliittisista murhista

Tuhoisimmat iskut

Tämä osio perustuu Marylandin yliopiston START-tutkimuskeskuksen (National Consortium for the Study of Terrorism and Responses to Terrorism) ylläpitämän Global Terrorism Databasen tietoihin. Tietokanta kattaa vuodet 1970–2018. Luettelossa on iskuja, joissa kuolleista suurin osa oli hyökkääjiä, kuten Nepalissa vuonna 2004 ja Afganistanissa 2018.

Ajankohta	Valtio	Paikkakunta	Tekijä	Kohde	Kuolleet	Haavoittuneet	Artikkeli
12. kesäkuuta 2014	Irak	Tikrit	Islamilainen valtio	Sotilaskohde	1 570	ei tiedossa	Camp Speicherin joukkomurha
11. syyskuuta 2001	Yhdysvallat	New York	Al-Qaida	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus, liikeyritykset, lentoliikenne	2 996	10 878	Syyskuun 11. päivän terroriteot
13. huhtikuuta 1994	Ruanda	Gikoro	Interahamwe	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	1 180	0	-
3. elokuuta 2014	Irak	Sindžar	Islamilainen valtio	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	953	ei tiedossa	-
10. kesäkuuta 2014	Irak	Badush	Islamilainen valtio	Poliisi	670	0	-
14. lokakuuta 2017	Somalia	Mogadishu	Al-Shabaab	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus, liikeyritykset, lentoliikenne	588	316	Mogadishun isku 2017
21. maaliskuuta 2004	Nepal	Dhadingin piirikunta	Nepalin kommunistinen puolue (maolainen)	Valtiovalta	518	216	-
19. elokuuta 2014	Syyria	määrittelemätön	Islamilainen valtio	Sotilaskohde	517	ei tiedossa	-
10. elokuuta 2018	Afganistan	Ghazni	Taliban	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus, poliisi, armeija	466	ei tiedossa	-
10. joulukuuta 2016	Syyria	Palmyra	Islamilainen valtio	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	433	ei tiedossa	-
19. elokuuta 1978	Iran	Abadan	Kansan mujahedin -järjestö	Liikeyritys	422	0	-
15. elokuuta 2014	Irak	Kojo	Islamilainen valtio	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	400	ei tiedossa	-
17. tammikuuta 2009	Kongon demokraattinen tasavalta	Tora	Herran vastarinta-armeija (epäilty)	Uskonnolliset instituutiot ja henkilöt, yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	400	ei tiedossa	-
18. heinäkuuta 1987	Mosambik		Renamo	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	388	70	-
3. heinäkuuta 2016	Irak	Bagdad	Islamilainen valtio	Liikeyritykset	383	200	Bagdadin pommi-isku heinäkuussa 2016
23. toukokuuta 1996	Burundi	Kivyuka	Tutsit	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	375	0	-
1. syyskuuta 2004	Venäjä	Beslan	Riyad as-Salihinin marttyyrien prikaati	Oppilaitos, yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	344	727	Beslanin koulukaappaus
16. joulukuuta 2018	Kongon demokraattinen tasavalta	Bongende	paikallinen heimo	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	339	28	-
15. toukokuuta 2018	Afganistan	Farah	Taliban	Poliisi, armeija, yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	330	116	-
23. kesäkuuta 1985	Kanada	Atlantin valtameri	Babbar Khalsa	Lentoliikenne	329	0	Air Indian lento 182
1. helmikuuta 1998	Sri Lanka	Kilinochchi	Tamilitiikerit	Sotilaskohde	320	ei tiedossa	-
5. toukokuuta 2014	Nigeria	Gamboru	Boko Haram	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	315	ei tiedossa	-
24. marraskuuta 2017	Egypti	Bir al-Abed	Islamilainen valtio (epäilty)	Uskonnolliset instituutiot ja henkilöt	311	127	Siinain isku 2017
17. heinäkuuta 2014	Syyria	Palmyran alue	Islamilainen valtio	Liikeyritys, sotilaskohde	310	ei tiedossa	-
20. heinäkuuta 1996	Burundi	määrittelemätön	Hutut	Yksityiset kansalaiset ja yksityisomaisuus	304	100	-

1946–1969

1946

• 28. heinäkuuta – King David Hotelin pommi-isku – äärisionistinen Irgun-järjestö räjäytti Brittiläisen Palestiinan mandaatin päämajan Jerusalemissa. 91 kuollutta.

1963

• 15. syyskuuta – 16th Street Baptist Churchin pommi-isku – neljä Ku Klux Klanin jäsentä räjäyttivät pommin kirkossa, joka toimi myös kansalaisoikeusliikkeen kokoontumispaikkana. Iskussa surmansa saivat neljä afroamerikkalaista tyttöä.

1968

• 23. heinäkuuta – El Alin lentoreitillä Rooma-Tel Aviv kaapattiin Algeriin palestiinalaisen terroristijärjestön PFLP:n johdolla. Koneessa oli 38 matkustajaa ja 10 hengen miehistö. Neuvottelut kestivät 40 päivää. 40 Israelin kansalaista vapautettiin. Ensimmäinen El Alin koneen kaappaus.

• 26. joulukuuta – kaksi PFLP-terroristia hyökkäsi El Alin lentokonetta kohti Ateenan lentoasemalla. Israelilainen mekaanikko kuoli.

1969

• 18. helmikuuta – neljä palestiinalais-jordanialaista terroristia hyökkäsi El Alin lentokonetta kohti Zürichin lentoasemalla. Koneessa oli 17 matkustajaa ja viiden hengen henkilökunta. Viisi ihmistä loukkaantui, toinen ohjaajista vakavasti. Koneessa ollut turvamies ampui yhden terroristin ja muut pidätettiin, mutta vapautettiin myöhemmin. Hyökkäyksen suunnittelijaksi ilmoittautui PFLP.
• 12. joulukuuta – Piazza Fontanan pommi-iskussa Milanossa kuoli 16 ja loukkaantui 56 ihmistä. Pommi-isku aloitti äärioikeistolaisen Ordine Nuovo -järjestön vuosina 1969-1974 suorittamien terrori-iskujen sarjan.

1970-luku

1970

• 21. helmikuuta – Swissairin lento 330 Zürichistä Tel Aviviin joutui pommiattentaatin kohteeksi, 47 ihmistä kuoli, kun lentokone syöksyi metsikköön Würenlingenissä, Pohjois-Sveitsissä, neljännestunnin kuluttua noususta. PFLP kertoi olevansa iskun takana. Lennolla oli 15 israelilaista. Kaksi tuntia ennen maahansyöksyä itävaltalaista matkustajalentokonetta vastaan oltiin tehty pommi-isku Wien-Frankfurt-reitillä. Kone onnistui tekemään hätälaskun, eikä kukaan matkustajista loukkaantunut. Sveitsin poliisi pidätti 28-vuotiaan arabiterroristin, Hadidi Mohammadin, joka oli syyllistynyt aikaisemmin terrori-tekoihin muun muassa Saksassa sekä Sveitsissä. Münchenin lentoasemalla tehtiin bussiin ja lähtöaulaan kranaatti-isku, jossa kuoli yksi ja loukkaantui 11 henkeä. Teon takana oli PFLP. Terroristien tarkoitus oli ilmiselvästi murhata Israelin puolustusministeri Moshe Dayanin poika. Kolme terroristia pidätettiin.

• 21. helmikuuta – kuusi arabisissiä kaappasi Olympic Airlinesin lennon Ateenan lentoasemalla. Terroristit vaativat seitsemän palestiinalaisen terroristin vapauttamista Kreikan vankiloista. Seitsemän tuntia kestäneiden neuvotteluiden jälkeen Kreikan pääministeri Stilianos Patakos suostui vaatimukseen, ja lentokoneen 53 matkustajaa vapautettiin. Terroristit palasivat takaisin Beirutiin mukanaan kaksi Punaisen Ristin jäsentä panttivankina.

• 31. maaliskuuta – Japan Airlinesin lennon 351 kaappaus. Kaapparit ottivat 129 panttivankia, heistä 122 oli matkustajia ja 7 miehistöä. Kaapparina oli 7 kiihkomielistä Japanin punainen armeijakunta -nimiseen terroristijärjestöön kuuluvaa japanilaista opiskelijaa. He vaativat, että koneen lentäisi Pohjois-Korean pääkaupunkiin Pjongjangiin. Sen sijaan kone laskeutui Soul Gimpon kansainväliselle lentoasemalle eteläkorealaisten hävittäjien saattamana. Etelä-Korean viranomaiset yrittivät vakuutella kaappareille heidän olevan Pjongjangissa. Lentokentällä henkilöstö pukeutui Pohjois-Korean asuihin ja kaikki länsimaiset tunnukset poistettiin.

• 22. toukokuuta – palestiinalaisterroristit murhasivat koulubussissa 12 ihmistä, pääasiassa lapsia, Avivimissa, Israelissa lähellä Libanonin rajaa. Iskun takana oli palestiinalainen Saeka-järjestö.

• 5. huhtikuuta – Vasemmistolainen FAR-sissiliike kidnappasi Guatemalassa Länsi-Saksan suurlähettilään Karl von Spretin. Sissiliike vaati miljoonan dollarin lunnaita ja 17 vangin vapauttamista. Kaapparit teloittivat Spretin.

• 6. syyskuuta – Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan.

• 31. elokuuta – 36 aseistautunutta molukkia valtasi Indonesian Haagin suurlähetystön, kun Indonesian presidentti Suharto vieraili Alankomaissa. Molukit vaativat Suharton tunnustavan Etelä-Molukian itsenäisyyden. Lopulta molukit antautuivat.

1971

• 4. joulukuuta – McGurk’s Barin pommi-isku – viisitoista ihmistä kuoli kun Ulster Volunteer Force räjäytti pommin pubissa Belfastissa, Pohjois-Irlannissa.

1972

• 26. tammikuuta – Jugoslovenski Aerotransportin lento 367.

• 21. helmikuuta – Lufthansan lento kaapattiin New Delhi-Frankfurt-reitillä. Kaapparit pakottivat lentokoneen, jossa oli 172 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä, Adenin lentoasemalle, Etelä-Jemeniin. Kaappaajat kuuluivat arabialaiseen sissijärjestöön. He lisäsivät polttoainetta ja asettivat pommeja koneeseen Adenissa. Eteläjemeniläisten kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen he vapauttivat matkustajat, mutta miehistö pidettiin panttivankeina lunnaita varten. Lufthansa maksoi viiden miljoonan dollarin lunnaat PLO:lle.

• 8. toukokuuta – Sabenan lento 572.

• 30. toukokuuta – Tel Avivin lentoasemaiskut.

• 5. syyskuuta – Münchenin verilöyly.

• 21. helmikuuta – Lufthansan lento kaapattiin New Delhi-Frankfurt reitillä. Kaapparit pakottivat länsisaksalaisen Boeing 747-lentokoneen, jossa oli 172 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä, Adenin lentoasemalle. Matkustajien joukossa oli Joseph Kennedy III, senaattori Robert Kennedyn poika sekä suomalainen radio-ja tv-ryhmä, joka oli saapumassa Sapporon talviolympialaisista. Kaappaajat, jotka kuuluivat arabialaiseen sissijärjestöön, saivat poltto-ainetta Adenissa ja samalla he asettivat pommeja koneeseen. 22. helmikuuta etelä-jemeniläiset viranomaiset ilmoittivat, että kaikki matkustajat vapautettaisiin. Kuitenkin miehistö pidettiin edelleen panttivankeina. Länsi-Saksan hallitus ei suostunut maksamaan lunnaita, joten Lufthansan edustaja, joka oli Adenissa, sanoi yhtiön maksavan omalla päätöksellään kaappareille 5 miljoonan dollarin lunnaat.

• 15. syyskuuta – kolme kroaattia kaappasi Göteborgista Tukholmaan reittilennolla olleen SAS:n lentokoneen, jossa oli 79 matkustajaa ja 4 miehistön jäsentä. Kaapparit pakottivat koneen laskeutumaan Malmön lentoasemalle ja vaativat seitsemän kroaatin vapauttamista Ruotsin vankiloista sekä puoli miljoonaa Ruotsin kruunua. Kuusi vapautettua kroaattia vietiin Malmön lentoasemalle. Matkustajat vapautettiin ja kroaatit lennätettiin Madridiin, missä he antautuivat.

• – lokakuu 1972 – Euroopassa joukko kirjepommi-iskuja. Yksi pommeista räjähti Israelin suurlähetystössä Lontoossa ja toinen Kööpenhaminan Jordanian suurlähettilään asunnossa. Israel syytti iskuista Musta syyskuu -järjestöä.

• – 29. lokakuuta 1972 – kaksi aseistautunutta palestiinalaisterroristia kaappasi Lufthansan Boeing 727 matkustajakoneen joka oli matkalla Damaskuksesta Frankfurtiin. Koneessa oli 13 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä. Terroristit nousivat lentokoneeseen Beirutissa ja pakottivat koneen laskeutumaan Nikosiaan, missä suoritettiin polttoainetäydennys. Kyproksen viranomaiset sallivat koneen jatkaa matkaa Müncheniin, mutta yli tunnin kiertelyn jälkeen Münchenin yläpuolella kone suuntasi Zagrebiin, missä kaapparit vaativat Länsi-Saksan hallitusta vapauttamaan kolme arabiterroristia, jotka olivat osallistuneet Münchenin verilöylyn. Länsi-Saksa suostui vaatimuksiin ja lennätti terroristit Zagrebiin, josta kaapattu lentokone lensi Tripoliin, missä matkustajat ja miehistö vapautettiin.

1973

• 1. maaliskuuta – Khartumin diplomaattiset attentaatit.

• 21. heinäkuuta – Miehitettyjen alueiden pojat -ryhmä kaappasi Japan Airlinesin Boeing 747 -koneen, kun se oli lähtenyt Amsterdamista kohti Pariisia ja edelleen Tokioon. Koneessa oli 139 matkustajaa. Kaappaajat pakottivat koneen lentämään Dubaihin, missä heidän kanssaan neuvoteltiin kolme päivää. Tämän jälkeen kone kaapattiin Bengasiin, Libyaan. Bengasissa kaapparit päästivät kaikki matkustajat koneesta, minkä jälkeen he räjäyttivät koneen. Yksi kaappareista kuoli vahingossa räjähdyksessä. Libyan viranomaiset pidättivät kaapparit. Myöhemmin Japan Airlines sai kirjeen, jossa oli kaappareiden vaatimus 13 miljoonan dollarin lunnaista sekä kahden Japanin punaisen armeijakunnan jäsenen vapautuksesta. Kaappaus oli kosto Japanille, joka oli maksanut Israelille 24 miljoonaa dollaria Tel Avivin lentoasemalla tapahtuneesta verilöylystä, jonka takana oli Japanin punainen armeijakunta.

• 5. elokuuta – kaksi arabia avasi tulen Ateenan lentoasemalla satoja matkustajia kohden. Suurin osa heistä oli israelilaisia ja amerikkalaisia. Arabit ampuivat konepistooleilla ja heittivät käsikranaatteja. Kolme ihmistä kuoli ja 55 haavoittui. Arabit ottivat panttivankeja ja linnoittautuivat transithalliin. Kahden tunnin kuluttua he antautuivat. He ilmoittivat kuulusteluissa olevansa Musta syyskuu -järjestön jäseniä. PLO kiisti yhteytensä hyökkäykseen.

• 5. syyskuuta – viisi PFLP:n palestiinalaississiä valtasi Saudi-Arabian Pariisin suurlähetystön. He ottivat 13 panttivankia, uhkasivat räjäyttää suurlähetystön ja vaativat vapaata pääsyä johonkin arabivaltioon. Lisäksi he vaativat Jordaniassa olevan palestiinalaisterroristi Abu Daoudin vapauttamista. Daoud oli osallistunut Münchenin verilöylyn järjestelyyn. Valtauksessa kuoli yksi ihminen. Sitkeiden neuvotteluiden jälkeen viranomaiset suostuivat päästämään terroristit panttivankeineen pois maasta. Sissien käyttöön annettiin Caravelle-tyyppinen lentokone, joka lensi Kairon kautta Kuwaitiin. Kuwaitin kentällä terroristit vaativat edelleen Dauodin vapauttamista. Panttivangit siirrettiin 7. syyskuuta Boeing-lentokoneeseen, joka lensi kolme tuntia Saudi-Arabian ilmatilassa, kunnes palasi Kuwaitiin. Terroristit antautuivat saatuaan tiedon, että Jordania ei vapauta Dauodia.

• 28. syyskuuta – Itävallan junakaappaus.

• 17. joulukuuta – Rooman lentoasemaiskut.

1974

• 31. tammikuuta – kaksi Japanin punaisen armeijakunnan ja kaksi PFLP:n jäsentä yrittivät räjäyttää Singaporessa olevan Shellin öljynjalostamon. Yritys epäonnistui, ja paetessaan terroristit ottivat kuusi panttivankia. He vaativat lentokonetta ja vapaata pääsyä maasta. Viranomaiset selittivät että sopivaa lentokonetta ei ollut ja mikään arabivaltio ei halunnut ottaa kaappaajia vastaan. Viisi miestä valtasi 6. helmikuuta Japanin Kuwaitin suurlähetystön. He ottivat kuusi panttivankia ja vaativat Singaporen kaappaajia Kuwaitiin. 7. helmikuuta Kuwaitin hallitus hyväksyi vaatimuksen. 9. helmikuuta kone laskeutui Kuwaitiin, josta se matkasi Adeniin, Etelä-Jemeniin.

• 11. huhtikuuta – PFLP:een kuuluneet kaksi syyrialaista ja yksi irakilainen tunkeutuivat Libanonista Israeliin. He valtasivat Kirjat Shmonaassa vuokratalon. Terroristit tulittivat poliisia ja surmasivat 16 talon asukasta. Lisäksi he olivat aikaisemmin surmanneet kaksi israelilaista sotilasta toisella paikkakunnalla. Terroristit tekivät itsemurhan.

• 15. toukokuuta – kolme PFLP terroristia miehitti koulun ottaen 90 teini-ikäistä panttivankia Ma'alot-Tarshihanin lukiossa Israelissa. Terroristit vaativat sissejä vapaaksi Israelin vankiloista. Sotilaat piirittivät koulun. Terroristit tappoivat 18 koululaista ja 70 loukkaantui. Sotilaat ampuivat kaikki kolme terroristia. Verilöylyssä kuoli kaikkiaan 30 ihmistä.

• 8. syyskuuta – Trans World Airlinesin lento 841.

• 13. syyskuuta – Hyökkäys Ranskan suurlähetystöön Haagissa – neljä Japanin punaisen armeijakunnan jäsentä tunkeutui Ranskan suurlähetystöön Haagissa. He ottivat panttivangiksi suurlähettiläs Jacques Senardin ja yhdeksän muuta henkilöä. Terroristit vaativat Yutuka Furyanin vapauttamista, miljoonan dollarin lunnaita ja lentokoneen. Ranskan viranomaiset suostuivat vapauttamaan Furyanin, jonka jälkeen terroristit lensivät kuuden panttivangin kanssa Syyriaan, jossa he vapauttivat panttivangit ja antautuivat PLO:lle 300 000 dollarin lunnaat mukanaan.

• 22. marraskuuta – neljä arabiterroristia kaappasi British Airways VC-10 matkustajakoneen Dubaissa. Polttoainepulan vuoksi kone ei voinut lentää Tripoliin, Libyaan jonne kaapparit halusivat. Kone laskeutui Tunisiin. Kaapparit vaativat 13 arabiterroristin vapauttamista Egyptin vankiloista ja kahden terroristin hollantilaisesta vankilasta. Egypti ei suostunut vaatimuksiin ja kertoi neuvottelevansa PLO:n kanssa vangeista. PLO kuitenkin sanoutui irti kaappauksesta. Myös Alankomaiden viranomaiset torjuivat vaatimukset. Todistaakseen uhkauksensa terroristit ampuivat yhden matkustajan. Kolmen vuorokauden kuluttua Egyptin viranomaiset vapauttivat seitsemän vankia ja Hollanti kaksi. Tunisin viranomaiset ottivat kaappaajat talteen. PLO vaati Tunisiaa luovuttamaan terroristit rangaistaviksi.

1975

• 13. tammikuuta – kaksi palestiinalaista miestä avasi tulen bazookalla kohti israelilaista El Alin Boeing 707-konetta Orlyn lentoasemalla Pariisissa. Koneessa oli 136 matkustajaa, ja se oli matkalla New Yorkiin. Miehet epäonnistuivat, ja luodit osuivat jugoslavialaisen Jugoslovenski Aerotransportin koneeseen, joka oli lähdössä Zagrebiin. Ranskan poliisin mukaan isku oli väärinkäsitys. Jugoslavialaisen koneen vasemman siiven yläpuolelle tuli suuri aukko. Kolme ihmistä loukkaantui. Kuulustelussa hyökkääjät kertoivat kuuluvansa Musta syyskuu -järjestöön.

• 19. tammikuuta – kolme palestiinalaista terroristia yritti tulittaa El Alin konetta Orlyn lentoasemalla. Kun tämä epäonnistui, terroristit linnoittautuivat lentoaseman WC:hen, jonka asiakkaat he ottivat panttivangiksi. Miehet vaativat lentokonetta, jotta he voisivat lähteä Ranskasta. Miehet saivat koneen, joka lensi heidät kohti Lähi-itää. Kuitenkaan mikään maa ei halunnut vastaanottaa heitä. Koneen oli laskeuduttava Bagdadin lentokentälle polttoainepulan vuoksi kierrettyä 7 tuntia Lähi-itää. Kone nousi ja sen oli laskeuduttava taas polttoainepulan takia. Terroristit antautuivat Irakin poliisille. Miehet kuuluivat PLO:hon.

• Maaliskuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä 8-henkinen palestiinalaississien kommandoryhmä nousi kumiveneellä maihin Tel Avivissa ja meni rannalla olevaan elokuvateatteriin, jossa avasi tulen. Tämän jälkeen ryhmä valtasi Savoy-hotellin, tulitti siellä ympärilleen ja linnoittautui viiden panttivangin kanssa hotelliin ylimpään kerrokseen. Terroristit vaativat kymmenen vangitun palestiinalaisen, muun muassa aseiden kuljetuksesta tuomitun arkkipiispa Hillarion Capuccin, vapauttamista. Aamun koitteessa hotelli oli kuitenkin Israelin erikoisjoukon, Sayeret Matkalin saartamana. Israelin hallitus ei suostunut neuvottelemaan, joten Sayret Matkal alkoi tulittaa hotellia, kun terroristit, joilta loppui panokset, eivät antautuneet, joten israelilaiset hyökkäsivät hotellin sisälle. Tulitaistelussa kuoli 18 ihmistä, joista seitsemän oli palestiinalaisia terroristeja ja loput olivat turisteja. Hotelli kärsi pahoja vaurioita, koska terroristit räjäyttivät hotellin ylimmän kerroksen. Yksi terroristeista, Hamid Nadim, selitti kuulusteluissa, että PLO oli iskun takana ja korosti, että isku oli varoitus Israelille ja Yhdysvalloille ja että ilman palestiinalaisten suostumusta Lähi-idässä ei syntyisi ratkaisua. Israelin armeija hyökkäsi myöhemmin Libanonin puolelle olevaa rajaa.

• 24. huhtikuuta – Saksan liittotasavallan Tukholman-suurlähetystön kaappaus – Punainen armeijakunta kaappasi Tukholman Saksan suurlähetystön. Neljä ihmistä kuoli kaappauksessa. Terroristit räjäyttivät lähetystön ennen kuin antautuivat Ruotsin poliisille.

• 1. elokuuta – japanilaisen punainen armeijakunnan terroristit miehittivät Kuala Lumpurissa Malesiassa rakennukset, joissa sijaitsivat Yhdysvaltain, Japanin ja Ruotsin suurlähetystöt ja ottivat vangitsi yhteensä 50 ihmistä. Ruotsille terroristit lähettivät vaatimukset, ettei Ruotsin hallitus saisi puuttua maassa asuvien japanilaisten elämään. Malesian armeija ja poliisit pystyttivät rakennuksen ympärille rauta-aitoja ja piikkilankaesteitä. Myös tarkka-ampujat asettiin viereisten rakennusten katolle. Aluksi terroristit vaativat Japanin vankiloissa olevien terroristien vapauttamista ja lennättämistä Kuala Lumpuriin. Japanin hallitus suostui ja lennätti viisi terroristia Tokiosta Kuala Lumpuriin samana aikana kun terroristit vapauttivat vankeja, muun muassa naisia ja lapsia. 6. päivänä vapautettiin 30 ihmistä joiden joukossa oli Ruotsin suurlähettiläs Ulla Odqvist. 15 panttivankia vietiin Kuala Lumpurin lentoasemalle. Terroristeilla oli lentokoneessa jonka he vaativat mukana kaksi malesialaista ja kaksi japanilaista viranomaista turvallisuuden takauksena sekä viisi vapautettua JRA:n jäsentä. Kone nousi ilmaan vasta 30 tunnin kuluttua koska aluksi ei löydtynyt maata joka ottaisi terroristit, mutta lopulta Libya lupasi ottaa koneen vastaan. Kone laskeutui Tripoliin 9. elokuuta jossa terroristit antautuivat.

• 2. joulukuuta – kuusi etelämolukkialaista RMS (Republik Maluku Selatan) -terroristia kaappasi pikajunan Groningenin ja Amsterdamin välisellä rataosuudella ja ottivat panttivangiksi 50 ihmistä ja junan ohjaamon. Junan kuljettaja ja kaksi henkilöä ammuttiin Beilenin kaupungin lähellä Amsterdamin luoteispuolella, missä kaappaus tapahtui. Kolme panttivankia pääsi pakenemaan, mutta loput 47 matkustajaa vietiin yhteen vaunuun. Useita pakeni, kun panttivangit vietiin eri puolilta junasta yhteen vaunuun. Hollannin viranomaiset alkoivat neuvotella kaappareiden kanssa. RMS, joka on etelämolukialainen järjestö Alankomaissa, vaati saarten itsenäisyyttä Indonesialta. 8. joulukuuta kerrottiin, että kaapparit alkoivat väsyä. Junassa oli kamerat, jotka kuvasit tilannetta. Kaapparit tiedettiin miinoittaneen junan. Etelämolukkien siirtokunnan edustaja Manusama onnistui saamaan yhteyden kaappareihin ja toivoi ettei mitään väkivaltaisuuksia alettaisi. Hollannin hallitus sanoi, että se on taipumaton vaatimuksissa. 14. joulukuuta kaapparit antautuivat, syynä lämpötilan yhtäkkinen kylmeneminen sekä suhteet muihin molukkeihin, jotka vastustivat kaappausta.

• 4. joulukuuta – Junakaappauksen ollessa käynnissä Beilenissa seitsemän etelämolukkia valtasi Indonesian suurlähetystön Amsterdamissa. 20 ihmistä otettiin panttivangiksi. Kaapparit painostivat Hollannin hallitusta vaatimaan Indonesiaa antamaan itsenäisyyden Etelä-Molukkeille. Kaappauksessa kuoli yksi virkailija joka hyppäsi toisesta kerroksesta alas. Poliisi ja sotaväki muodostivat rautaesteen Indonesian lähetystötalon ympärille. Panssariautoja ajettiin paikalle ja tarkka-ampujia sijoitettiin viereisiin rakennuksiin. Samana aikana alettiin saada kampanja molukkien antautumaan. Tapaus kesti 15 tuntia kunnes 19. joulukuuta kaapparit antautuivat. Välittäjänä toimi vaikutusvaltainen hollantilainen pastori Semuel Metriari, joka vakuutti, että molukkien sosiaaliset ongelmat otetaan vakavasti keskusteluun.

• 21. joulukuuta – OPEC:n öljyministereiden panttivankikriisi – Ilich Ramirez Sanchezin johtamat terroristit hyökkäsivät OPEC:n päämajaan Wienissä ja ottivat noin 60 panttivankia, joista suurin osa OPEC-maiden edustajia.22. joulukuuta kaappaajat ja panttivangit lennätettiin Algeriin, jossa vapautettiin 30 panttivankia. DC-9-lentokone lennettiin Algerista Tripoliin jossa vapautettiin lisää panttivankeja. Sen jälkeen lentokone palasi Algeriin, jossa loput panttivangit vapautettiin. Kaappaajat saivat turvapaikan Algeriasta.

1976

• 5. tammikuuta – Kingsmillin joukkomurha – asemiehet pysäyttivät minibussin Kingsmillin kylän lähellä Pohjois-Irlannissa ja ampuivat kaikki sen kymmenen matkustajaa.

• 26. kesäkuuta - 4. heinäkuuta – Air Francen lennon 139 kaappasivat palestiinalainen terroristijärjestö PFLP ja eräs saksalainen terroristijärjestö Tel Aviv-Ateena-Pariisi-reitillä Bengasiin, Libyaan. Kaappausdraama päättyi 4. heinäkuuta Entebben lentokentällä Ugandassa. Panttivangit vapautti israelilainen kommandoryhmä Sayeret Matkal. Surmansa sai neljä panttivankia, israelilainen kommando ja 45 ugandalaissotilasta.

1977

• 23. toukokuuta – etelämolukkilaiset terroristit ottivat panttivangiksi 166 ihmistä Bovensmildenin maalaiskylässä olevassa peruskoulussa Alankomaissa. 105 panttivangeista oli lapsia. Koulun ikkunat peitettiin, ja opettajat ja oppilaat siirrettiin koulun liikuntasaliin. Samalla pysäytettiin Groningenissa pikajuna, jossa oli 100 henkilöä. Molukit nousivat junaan Assenissa ja vetivät hätäjarrua ja huusivat että tämä on kaappaus. Matkustajat kehotettiin siirtymään 1. luokan matkustamoon. Ikääntyneet ihmiset ja henkilökunta vapautettiin, jolloin vankina oli yhä 55 ihmistä. Bovensmildenin peruskoulu sijaitsi molukkien asuinalueen lähellä. Hyökkäys tehtiin yhteistoiminnassa koulukaappareiden kanssa. Tarkoitus oli saada Indonesian hallitsemalla Etelä-Molukkien saarille itsenäisyys. Koulun kaikki molukit vapautettiin, ja indonesialaiset lapset jäivät vangiksi. Molukkien kaappaus tapahtui vaalien alla, ja kaikki puolueet keskeyttivät kampanjansa. Pääministeri Joop den Uyl palasi vaalimatkalta Haagiin, minne muodostettiin kriisikeskus. Pääministeri tuomitsi televisiossa kaappauksen ja ilmoitti, ettei vaaleja lykätä, eikä hallitus aio suostu vaatimuksiin. Kaappaus sai 27. toukokuuta uuden käänteen, kun eräs koulun tyttöoppilaista sai vakavan vatsainfektion. Molukit pelkäsivät epidemiaa ja päästivät kaikki lapsipanttivangit vapaaksi. 11. kesäkuuta junakaappaus sai uuden käänteen, kun kuusi etelämolukkia ja kaksi panttivankia sai surmansa hollantilaisten merijalkaväen erikoiskommandojen iskettyä junaan. Pääministeri den Uyl sanoi, ettei muuta voi tehdä kuin pelastaa voimalla. Molukit pidätettiin. Edelleen neljä opettajaa oli koulussa vankina. Kolme F-104 Starfighter -hävittäjää lensi kaapatun junan yli, ja kommandot syöksyivät savuverhon suojissa junan luo ja räjäyttivät sen ovet auki. Hyökkäys kesti 20 minuuttia. Yksi terroristi ja yksi sotilas loukkaantui. Koulussa olleet molukkiterroristit pidätettiin sen jälkeen, kun panssariautot tekivät reiän koulun seinään ja terroristit antautuivat. Koko draama oli ohi.

• 7. huhtikuuta – kaksi Baader-Meinhof-järjestöön kuulunutta miestä ajoi moottoripyörällä Länsi-Saksan ylisyyttäjän, tuomari Siegfried Bubackin auton viereen Karlsruhessa. He avasivat tulen tappaen auton kuljettajan, poliisin ja tuomari Bubackin.

• 30. heinäkuuta – Dresdner Bankin pääjohtaja Jürgen Ponto ammuttiin asunnossaan Oberurselissa Frankfurtin lähellä. Murhaajat, jotka kuuluivat Baader-Meinhof-ryhmään, olivat Brigitte Mohnhaupt, Christian Klar ja Susanne Albrecht, joka oli Ponton kummitytär.

• 5. syyskuuta – Baader-Meinhof ryhmä kaappasi Saksan liittotasavallan työnantajaliiton puheenjohtajan Hanns Martin Schleyerin autosta työmatkalla Kölnissä. Terroristit surmasivat henkivartijan, kaksi poliisia sekä autonkuljettajan. Ryhmä ilmoitti haluavansa 14 terroristia vapaaksi vankilasta. Schleyer vietiin tuntemattomaan paikkaan. 22. syyskuuta pidätti Hollannin poliisi kaksi länsisaksalaista terroristia, Knut Folkertsin ja Brigitte Mohnhauptin, joka pääsi kuitenkin pakoon. Schleyer oletettiin olevan asuntoveneessä Alankomaissa. 28. syyskuuta ranskalainen vasemmistolehti Liberation sai valokuvan, jossa Schleyer piti kylttiä, jossa luki 20 päivää RAF:n vankina. Sieppaajat halusivat kertoa Schleyerin olevan elossa ja että hänet vapautettaisiin 11 terroristia vastaan. 8. lokakuuta Liberation ja France-Soir julkaisivat kirjeen, jossa luki Vankina 31 päivää. 20. lokakuuta Schleyer löydettiin ammuttuna auton takakontista Mulhousesta, Ranskasta, lähellä Saksan rajaa.

• 13. lokakuuta – Lufthansan lento 181 – Boeing 737 kaapattiin 13. lokakuuta PFLP:n johdolla Palma de Mallorca-Frankfurt-reitillä. Kaapparit pakottivat koneen lentämään Roomaan ja sieltä Kyproksen kautta Dubaihin ja Adeniin. Viimein kone laskeutui Mogadishuun, Somaliaan. Kaappauksen kautta yritettiin saada neljä Baader-Meinhof-terroristia vankilasta. Länsi-Saksa päätti vapauttaa koneen yksin. Länsi-Saksan rajavartiolaitoksen erikoisryhmä GSG-9:n kommandot hyökkäsivät koneeseen, jolloin 84 matkustajasta neljä kuoli ja kaksi loukkaantui.

1978

• 18. helmikuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadatin läheinen ystävä kairolaislehti Al Ahramin päätoimittaja Jousef el Sebai murhattiin Nikosian Hilton-hotellissa. Al Ahram oli Sadatin tukijalehti. Sen jälkeen kaapparit ottivat panttivangiksi 18 ihmistä Cyprus Airwaysin DC-8 koneen paetessa saarelta. Myöhemmin 7 ihmistä vapautettiin. Presidentti Sadat oli henkilökohtaisesti määrännyt vapauttamis yrityksestä. Kyproksen viranomaiset eivät olleet halukkaita sallimaan egyptiläisten erikoisjoukkoja saapumaan Nikosiaan. Kun joukot kuitenkin tulivat, ne joutuivat tulitaisteluun kyproslaisten kanssa. 15 egyptiläistä sai surmansa ja parisen kymmentä loukkaantui. Panttivangit ja terroristit säästyivät. Myöhemmin tuli ilmi että Kyproksen viranomaiset olivat valmiina iskemään koneeseen. Kyproksen viranomaiset vangitsivat egyptiläiset sotilaat, mutta heidät palautettiin takaisin kotimaahan. Kyproksen presidentti Spyros Kyprianou kieltäytyi luovuttamasta kahta terroristia. Sadat syyttivät Kyprianousta passiivisuudesta ja kutsui kaikki egyptiläisdiplomaatit kotiin. Lisäksi hän lupasi tuhota kaikki palestiinalaiset ammattimurhaajat. Kypros oli ollut koko 1970-ja 1980-luvun PLO:n turvapaikka. Nyt kuitenkin oli tullut loppu siihen. Presidentti Kyprianous karkotti kaikki palestiinalaiset saarelta.

• 13. maaliskuuta – 12 palestiinalaista terroristia sieppasi bussin eräällä tiesululla Haifan päätiellä. Bussi oli matkalla Tel Aviviin. Mukana oli paljon lapsia. Terroristit asettivat räjähteitä bussiin joka räjähti heidän yrittäessään vetäytyä suojaan 37 israelilaista sai surmansa. Syntyi tulitaistelu israelilaisten turvamiesten kanssa jotka ampuivat yhdeksän palestiinalaista ja ottivat vangiksi kaksi. Hävitys oli sanoinkuvaamaton. Kaikkialla lojui hiiltyneitä ja silvottuja ruumiita. Israel kiehui vihaa ja pääministeri Menachem Begin ja hänen hallituksensa vaati armotonta kostoa. 12. maaliskuuta pääministeri Begin kehotti kaikkia valtioita perumaan PLO:n tunnustus, koska se oli ottanut vastuulleen veriteon. Begin ilmoitti, ettei Israel koskaan tulisi unohtamaan veritekoa, jota hän nimitti "natsilaiseksi halveksittavaksi teoksi". Maailma tuomitsi teon ja Yhdysvaltain presidentti Carter mainitsi, että terroriteko Israelissa oli kauhistuttavaa ja harvinaisen raaka teko. Ison-Britannian pääministeri James Callaghan ja YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim tuomitsivat teon syyttömien ihmisten tappamiseksi. Arabimaat ihailivat terroristeja ja heidän rohkeutta mutta pelko Israelin kostosta kiristi tilannetta Lähi-idässä.

• 13. maaliskuuta – kolme etelämolukkia kaappasi maakuntahallintorakennuksen Assenissa, Alankomaissa. Rakennuksessa oli 70 henkilöä jotka otettiin panttivangiksi. Molukit vaativat 50 miljoonan guldenin lunnaat ja vapaan pääsyn lentoasemalle muuten panttivangit ammuttaisiin.Hollannin viranomaiset alkoivat neuvotella kun yksi naispuolinen panttivanki surmattiin jonka ruumis heitettiin ulos ikkunasta. 14. maaliskuuta kaappaus sai ratkaisun kun Alankomaiden laivaston erikoisjoukko teki nopean ja yllättävän iskun rakennukseen. Kuusi loukkaantui. Yksi panttivangeista kuoli joka oli parlamentinjäsen.

• 16. maaliskuuta – terroristiryhmä Punaiset prikaatit sieppasi Italian entisen pääministerin Aldo Moron Roomassa, hänet murhattiin Milanossa 9. toukokuuta.

• 31. heinäkuuta – Abu Nidalin palestiinalaiset terroristit ottivat Pariisin Irakin suurlähetystön yhdeksän suurlähetystön työntekijät panttivangiksi, mikä aiheutti tulitaistelun ranskalaisen poliisin ja irakilaisten turvallisuusmiesten välillä. Terroristit antautuivat kuitenkin illalla, kun poliisi pidätti yhden terroristin kun samalla yksi irakilainen turvallisuuspoliisi ampui ranskalaista poliisia Jacques Capela, joka pidätti terroristin joka sai surmansa. Turvallisuusmiehiä syytettiin veriteosta ja nämä karkotettiin kuulusteluiden jälkeen Irakiin. 1. elokuuta Abu Nidalin terroristit ampuivat kaksi irakilaista diplomaatteja Karachissa. Diplomaatti haavoittui ja pakistanilainen poliisi ja yksi terroristi kuoli. 3. elokuuta kolme PLO:n edustajaa ja pakistanilainen poliisi murhattiin toimistossa Islamabadissa.

• 20. toukokuuta – kaksi palestiinalaisterroristia ammuskeli Orlyn lentoasemalla Pariisissa El Alin lähtöselvityksessä. Israelilaiset turvallisuusmiehet ampuivat yhdessä Ranskan poliisin kanssa kolme terroristia saivat surmansa. Terroristit olivat ehtineet haavoittaa kahta matkustajaa sekä lentoemäntää kolmea poliisia. Yksi poliisi sai surmansa.

• 20. elokuuta – palestiinalainen terroristiryhmä hyökkäsi käsikranaatein ja konepistoolein El Alin omistamaa bussia Lontoon keskustassa Eurooppa Hotelia vastapäätä Grosvenor Streetillä West Endissä. Linja-auto oli kuljettamassa El Alin työntekijöitä hotellista Heatrowin lentokentälle. Kaksi israelilaista loukkaantui

1979

• 27. helmikuuta – kolme intialaisen Ananda Marga -nimisen lahkon jäsentä yritti kaapata Aeroflotin Tupolev Tu-154 -tyyppisen neuvostoliittolaisen matkustajalentokoneen. Kone oli matkalla Oslosta Leningradiin, kun se teki välilaskun Tukholman Arlandan lentoasemalle. Kuuden tunnin jälkeen poliisin otettua kaapparit haltuunsa kone pääsi jatkamaan matkaa. Koneessa oli 24 matkustajaa ja 10 hengen miehistö. Kaappaajat olivat 27-vuotias ruotsalainen, 42-vuotias brasilialainen ja 22-vuotias länsisaksalainen. Kaapparit uhkasivat sytyttää koneen tuleen. Kaappauksen perimmäistä motiivia ei saatu selville, mutta sen todettiin olevan neuvostovastainen. Ananda Marga -lahkon Pohjoismaiden johtaja Dada Devadana vakuutti lehdistölle, ettei lahkolla ollut tapauksessa mitään virkaa. Kaapparit erotettiin lahkosta.

• 13. heinäkuuta – Egyptin suurlähetystö Ankarassa miehitettiin, kun syyrialaismielinen Vallankumouksen kotkat -nimisen Saiqan jäsenet tunkeutuivat suurlähetystöön ja ottivat panttivangiksi suurlähetystön 20 työntekijää heidän joukossaan suurlähettiläs Ahmed Kemal Oleima. Terroristit ampuivat kaksi vartijaa. Lähetystön autonkuljettaja pakeni ikkunasta hyppäämällä ja sai vakavia vammoja, joihin hän myöhemmin kuoli. Terroristit vaativat kahta Egyptissä olevaa palestiinalaista vapaaksi ja Israelin ja Egyptin rauhan sopimuksen mitätöimistä sekä PLO:lle lupaa perustaa toimisto Ankaraan. Terroristit uhkasivat räjäyttää lähetystön ja ampua kaikki panttivangit, ellei vaatimuksiin suostuttaisi. Heti miehityksen jälkeen panssarivaunut ja tarkka-ampujat ympäröivät lähetystörakennuksen. Turkin hallitus sai Egyptiltä luvan hyökätä lähetystöön. Neljä henkilöä yritti paeta lähetystöstä 14. heinäkuuta. Heidän joukossaan edellä mainittu autonkuljettaja. Muut kolme onnistuivat pakenemaan armeijan luokse. Myöhemmin vapautettiin neljä naista, minkä jälkeen palestiinalaiset antautuivat.

• 27. elokuuta – IRA murhasi Englannin kuningattaren Elisabet II:n serkun, Intian itsenäistymisestä varakuninkaana vastanneen lordi Louis Mountbattenin Mullaghmoressa, Sligon kreivikunnassa, Donegallahdella, Irlannissa. 22 muuta kuoli IRA:n iskussa.

• 27. elokuuta – 500 islamistia joukossa miehiä, naisia ja lapsia valtasi Masjid al-Haramin moskeijan Mekassa, Saudi-Arabiassa. Masjid al-Haramin moskeija on islaminuskonnon kaikkein pyhin paikka. Miehittäjiä johti Muhammed nin Abdullah al Qahtani, joka nimitti itseään islamilaiseksi messiaaksi. Etelä-Jemen ja Libya kannattivat poliittisesti miehittäjiä. Miehitys herätti suurta paheksunta ja inhoa muslimien keskuudessa. Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini syytti Yhdysvaltoja miehityksestä, mutta Saudi-Arabian johto torjui kuitenkin syytökset. Valtaus alkoi islamilaisen ajanlaskun mukaan vuoden 1400 ensimmäisenä päivänä. Valtaajat olivat uskonnollisia fanaatikkoja ja Saudi-Arabian kansalliskaartista ja Oteiba-nimisestä beduiiniheimosta. He halusivat osoittaa mieltä Saudi-Arabian nopeaa nykyaikaistamista ja kuningashuonetta vastaan, joka salli radion, television, jalkapallon sekä kasvatti naisten osuutta elinkeinoelämässä, mitä fanaatikot vastustivat. Saudi-Arabian turvallisuusjoukot saarsivat moskeijan, ja valtaajat antoivat periksi 25. marraskuuta, kun moskeijassa käyty tulitaistelu surmasi 250 ihmistä ja haavoitti 600. Myöhemmin Saudi-Arabiassa teloitettiin 63 ihmistä osallistumisesta fanaatikkojen toimintaan.

1980-luku

1980

• 27. helmikuuta – Dominikaanisen tasavallan Bogotan-suurlähetystön kaappaus – M-19-järjestö otti panttivankeja Dominikaanisen tasavallann suurlähetystössä Bogotassa, Kolumbiassa. 16 kaappaajaa ja 12 diplomaattia poistuivat suurlähetystöstä ja lensivät Kuubaan. Diplomaatit vapautettiin Havannassa 27. huhtikuuta.

• 30. huhtikuuta – kuusi aseistautunutta miestä tunkeutui Iranin suurlähetystöön Lontoossa ja otti 20 henkilöä panttivangiksi. Miehet kuuluivat DRMLA (Democratic Revolutionary Movement for the Liberation of Arabistan - Arbestanin demokraattinen vallankumouksellinen vapautusjärjestö) -nimiseen järjestöön, joka koostui pääasiassa Iranin arabeista, jotka vaativat Khūzestānin maakunnan itsenäisyyttä tai liittämistä Irakiin. Miehittäjät vaativat 91 Khūzestānin maakunnan vangittua kansalaista vapaaksi ja maakunnan öljytulojen tasa-arvoista jakamista sekä itsehallintoa, muuten panttivangit surmattaisiin. Draama sai verisen käänteen 5. toukokuuta, kun yksi panttivanki surmattiin: hän oli lehdistöattasea, jonka ruumis heitettiin ulos ikkunasta. Sen jälkeen brittiläinen erikoisryhmä SAS vapautti panttivangit suurlähetystö rakennuksesta. Viisi terroristia kuoli ja yksi panttivanki sai surmansa. Iranin ulkoministeri Sadegh Ghotbzadeh ilmoitti että jos terroristien vaatimuksiin suostuttaisiin kaikki 91 Khūzestānin maakunnan arabia teloitettaisi.

• 2. elokuuta – Bolognan pommi-isku – äärioikeistolaisen Nuclei Armati Rivoluzionari -järjestön asettama 40-kiloinen pommi räjähti kello 10:25 Bolognan päärautatieaseman odotussalissa. Räjähdys aiheutti valtavan paineen, minkä seurauksena 90 ihmistä kuoli ja 200 loukkaantui. Rautatieaseman ikkunat lensivät ulos asemaravintolan ja toisen luokan odotussalin sortuessa ihmismassojen päälle. Baseliin menevän junan neljä vaunua sortuivat rakennusten alle.

• 26. syyskuuta – 13 ihmistä kuoli pommiattentaatissa Münchenissä, Länsi-Saksassa, kun pommi räjähti jokavuotisilla olutjuhlilla, Oktoberfestilla, jossa oli 200 000 ihmistä. Poliisi tutki räjäytystä heti terroritekona. Ruumiiden joukossa oli 21-vuotias ylioppilas Gundolf Köhler, joka kuului lakkautettuun uusnatsijärjestö Wehrsportgruppe Hoffman's. Järjestön kaikki jäsenet pidätettiin välittömästi.

• 3. lokakuuta – neljä ihmistä kuoli ja kymmenkunta loukkaantui pommi-iskussa Pariisin suurimman synagogan edustalla. Uusnatsijärjestö Eurooppalaiset kansallisfasistit (FNE) otti vastuun teosta. Teko oli pahin ranskalaisten fasistien suorittama juutalaisia laitoksia vastaan Ranskassa. Pommi oli autossa Rue Copernicilla. Synagogassa olleet 3000 ihmistä selvisivät vahingoitta. Mikäli pommi olisi räjäytetty puoli tuntia myöhemmin, olisivat seuraukset olleet tuhoisat. Räjähdys oli niin voimakas, että se paiskasi kadulla olleita autoja ilmaan. Antisemitistinen toiminta oli aiemmin viikolla ollut voimakasta: FNE oli avannut tulen juutalaisia kouluja ja synagogaa vastaan. Ranskan poliisi aloitti suuroperaation tekijöiden kiinni saamiseksi. Noin 13 äärioikeistojärjestöä otettiin kuulusteluihin.

1981

• 2. maaliskuuta – Pakistan International Airlinesin lento kaapattiin Karachi-Peshawar-reitillä. Kaappaajat olivat kielletyn Pakistanin kansanpuolueen jäseniä. He pakottivat koneen lentämään Kabulin lentoasemalle Afganistaniin, missä kaappaajat uhkasivat räjäyttää koneen, elleivät Pakistanin viranomaiset vapauttaisi 70 poliittista vankia. Kaappaajat vapauttivat naisia ja lapsia ennen kuin kone 8. maaliskuuta suuntasi kohti Damaskosta mukanaan 111 henkilöä. Syyrialaiset sotilaat piirittivät konetta. Kaappaajat uhkasivat räjäyttää koneen. Aluksi Pakistanin presidentti Zia ul-Haq ja hänen hallituksensa kieltäytyivät minkäänlaisiin myönnytyksiin. 12. maaliskuuta ilmoitettiin, että Pakistan oli valmis vapauttamaan 55 vankia. Kaappaat olivat silloin uhanneet ampua kolme amerikkalaista panttivankia. Kaappaus päättyi 14. maaliskuuta, kun vapautetut vangit lennätettiin Ateenan kautta Damaskukseen, koska Libya oli peruuttanut turvapaikkaoikeuden, ja kaapparit antautuivat Syyrian poliisille. Myöhemmin kerrottiin, että kaappaajat olivat murhanneet pakistanilaisen diplomaatin.

• 6. lokakuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat murhattiin ampumalla ja käsikranaatein Kairossa. Kaksikymmentä loukkaantui. Egyptin islamilainen jihad -järjestöön kuulunut luutnantti Khalid Islambuli ampui Sadatia rynnäkkökiväärillä, kun muut iskuryhmän jäsenet heittelivät käsikranaatteja.

1982

• 18. huhtikuuta – Yhdysvaltain suurlähetystö Beirutissa joutui räjäytysattentaatin kohteeksi. Räjähdys tapahtui autossa, johon oli lastattu 500 kilon pommi, joka räjähti, kun itsemurhapommittaja oli ajanut sen suurlähetystön viereen. Seitsemänkerroksinen rakennus luhistui kasaan. 62 amerikkalaista ja libanonilaista kuoli. Useat amerikkalaiset olivat CIA:n agentteja. Suurin osa libanonilaisista oli suurlähetystössä hakemassa viisumia Yhdysvaltoihin. Al Jihad al Islami -niminen islamilainen järjestö sanoi olevansa iskun tekijä.

• 9. elokuuta – Pariisissa tehtiin terroristi-isku Rue de Rosier'lla Le Marais'n juutalaiskorttelin kohdalla. Neljä nuorta arabiterroristia avasi tulen Jo Goldenberg -nimisessä košer-ravintolassa, jossa oli kymmenkunta ihmistä. Kuusi ihmistä kuoli ja 22 loukkaantui. Epäilyt suuntautuivat heti PLO:hon, mutta sen pariisilainen puhemies torjui iskun. Epäiltiin, että isku oli reaktio Israelin toimintaan Libanonissa. Pariisissa tilanne oli rauhaton, sillä kahden vuoden aikana oli tehty 30 tihutyötä juutalaisten ja israelilaisten kohteisiin. Presidentti François Mitterrand lakkautti 18. elokuuta äärivasemmistolaisen Action Direction -järjestön; myös monia äärioikeistojärjestöjä lopetettiin. Mitterrand tuomitsi iskut ja sanoi, ettei hän sallisi tällaista iskua Pariisissa.

• 9. lokakuuta – 15 Etelä-Korean hallituksen delegaatiosta sai surmansa mausoleumissa tapahtuneessa pommiattentaatissa Rangoonissa, Burmassa. Heidän joukossaan oli Etelä-Korean ulkoministeri Lee Bum-Suk, varapääministeri Suh Suk-Joon, teollisuusministeri Kim Dong-Whie ja energiaministeri Suk Sang-Chul. Presidentti Chun Doo-hwan oli joutunut liikenneruuhkaan, eikä ollut paikalla. Uhrien joukossa oli neljä ministeriä ja monia muita virkamiehiä muun muassa presidentin lääkäri sekä henkilökohtainen sihteeri. Yhteensä 21 ihmistä kuoli, ja 46 loukkaantui vakavasti. Etelä-Korean hallitus ilmoitti, että pommi-iskun takana olivat pohjoiskorealaiset agentit. Eteläkorealaisten tutkimusten mukaan mausoleumin katolla oli tuhansia pieniä teräskuulia, jotka räjäytettiin. Presidentti Chun Doo-hwan oli saapunut Rangooniin 8. lokakuuta valtiovierailulle. Burman poliisi pidätti maassa asuvan korealaisen Kang Min-chulin, joka väitti, että Pohjois-Korea olisi palkannut hänet attentaatin tekoon. Sanottiin, että Burman hallitus oli lähentynyt diplomaattisesti Pohjois-Koreaa.

• 9. lokakuuta – heitettiin käsikranaatteja ja avattiin tuli Roomassa olevaa synagogaa kohti. Iskussa kuoli kaksi lasta ja 34 ihmistä haavoittui kesken jumalanpalveluksen. Samana vuonna oli tehty kaksi iskua Pariisissa ja Brysselissä. Roomassa asuva PLO:n edustaja Memer Hammad tuomitsi iskut ja sanoi, ettei PLO:lla ole mitään tekemistä iskujen kanssa.

• 6. joulukuuta – Irlannin Kansallisen Vapautusarmeijan pommi-isku Ballykellyn kylässä Pohjois-Irlannissa.

1983

• 23. lokakuuta – Beirutissa räjähti ensin kuorma-autopommi Yhdysvaltain rauhanturvajoukkojen kasarmirakennuksella, ja muutamaa minuuttia myöhemmin avolava-autoon lastattu pommi räjähti Ranskan armeijan rauhanturvajoukkojen kasarmilla. Iskut vaativat 220 amerikkalaissotilaan, 58 ranskalaissotilaan ja kuuden siviilin hengen. Monet haavoittuivat vakavasti. Teon takana oli iranilaismielinen šiialaisjärjestö. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan kutsui kansallisen turvallisuusneuvoston koolle, ja Ranskan ulkoministeri Charles Herneu lähti Beirutiin saadakseen tietoja tapahtumista. Tapauksen jälkeen Yhdysvaltain laivasto siirtyi Libanonin rannikkoa kohti ja sekä Israel että Syyria mobilisoivat joukkoja suursodan varalta. Räjähdysaineita täytetty kuorma-auto runnoi parakkialueelle, ja pommi-iskussa monet rakennukset sortuivat. Terrori-isku tuomittiin ympäri maailmaa. Libanonin druusien johtaja Walid Jumvlatt piti tapausta attentaattina. Myös Syyria tuomitsi tapauksen, ja paavi Johannes Paavali II piti tekoa suurena mielipahana.

1984

• 22. huhtikuuta – Libyan Lontoon suurlähetystön edustalla libyalaiset pakolaiset osoittivat mieltään Libyan johtajaa Muammar Gaddafia vastaan, kun suurlähetystöstä alkoi tulitus, jossa kuoli 11 mielenosoittajaa ja Scotland Yardin poliisi Yvonne Fletcher sai surmansa. Sadat poliisit piirittivät suurlähetystöä, kun taas Ison-Britannian suurlähetystö Tripolissa piiritti myös kostoksi sadat libyalaiset sotilaat. Terrorismin vastainen erikoisryhmä SAS tuotiin paikalle, ja samalla tuli tieto, että Gaddafi alkoi kaukokantoisiin tekoihin Libyassa oleville 9 000 brittikansalaisille. 21. huhtikuuta tapaus sai diplomaattisen leiman, kun Heathrow’n lentoasemalla räjähti pommi, jossa kukaan ei loukkaantunut. Ison-Britannian hallitus katkaisi diplomaattiset suhteet Libyaan ja karkotti sen suurlähetystön henkilökunnan ja 200 terroristiksi epäiltyä libyalaista.

• 20. syyskuuta – Yhdysvaltain uudessa suurlähetystössä Beirutissa räjähti pommi. Kaksi amerikkalaista ja kymmenen libanonilaista kuoli, ja 60 ihmistä loukkaantui. Itsemurhan tehnyt kuorma-auton kuljettaja onnistui ajamaan 29 kilon räjähdelastissa lähetystön vartioston sulkujen läpi. Iskun takana oli Jihad Islami -niminen iranilaismielinen järjestö, joka oli suorittanut huhtikuussa 1983 iskun Beirutin vanhaa Yhdysvaltain suurlähetystöä vastaan.

• 12. lokakuuta – neljä ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui Brightonissa Etelä-Englannissa tapahtuneessa hotelli-iskussa. Voimakas panos, jonka IRA sanoi asentavan Brightonin Grand Hotelin aulaan ja eri kerroksiin. Hotellissa oli pidetty Britannian konservatiivipuoleen puoluekokous ja pääministeri Margaret Thatcher oli myös hotellissa. Yksi haavoittuneista oli teollisuusministeri Norman Tebbit, joka joutui sairaalaan. Pääministeri Thatcher oli työhuoneessa hänelle varatussa sviitissä, hänen huoneensa kylpyhuone sortui. Brighton on eteläenglantilainen lomakaupunki ja suosittu kokouspaikka. Kokous jatkui, ja Thatcher tuomitsi iskun ja sanoi, että demokratia säilyy maassa.

• 3. joulukuuta – neljä libanonilaista šiiamuslimia kaappasi Kuwait Airwaysin lennon 221 Kuwaitin kaupunki-Karachi-reitillä Teheraniin 3. joulukuuta 1984. Kaapparit vaativat 17 kuwaitilaisen vapautusta, mihin ei suostuttu. Naiset, lapset ja kaikki muslimit vapautettiin, ja kaksi amerikkalaista virkamiestä ammuttiin. Kaappausdraama päättyi, kun Iranin erikoisjoukot vapauttivat koneen.

1985

• 23. kesäkuuta – Air Indian lento 182 Boeing 747 Toronto–Montréal–Lontoo–Delhi–Bombay-reitillä räjähti ilmassa ja syöksyi Atlantin valtamereen Irlannin rannikolla lähellä Corkin kaupunkia. Koneessa oli 329 matkustajaa ja 22 miehistön jäsentä, jotka kaikki saivat surmansa. Kanadassa asuvat sikhinationalistinen ryhmä ilmoitti olevansa iskun takana.

• 14. heinäkuuta – TWA:n lento 847 – kaksi libanonilaista šiia-islamistista Amal-sissiä (Hizbollahin alajärjestö) kaappasi Trans World Airlinesin Boeing 727 -koneen Ateenasta Beirutiin, sieltä Algeriin ja sieltä takaisin Beirutiin. Yksi matkustaja tapettiin, loput 152 matkustajaa selvisivät hengissä. Kaappauksen tarkoituksena oli saada Israelin vankiloista 766 libanonilaistaistelijaa vapaaksi ja saada sekä Israelin että Yhdysvaltain toiminta Etelä-Libanonissa loppumaan. Viimeiset panttivangit vapautettiin Syyrian avulla 30. kesäkuuta. Tämän jälkeen Yhdysvallat julisti Beirutin boikottiin.

• 7. lokakuuta – Achille Lauron kaappaus – neljä palestiinalaisterroristijärjestön PFLP:n alajärjestö PFL:n jäsentä kaappasi italialaisen risteilijä Achille Lauron Egyptin rannikolla. Laiva oli tuolloin Egyptin aluevesillä matkalla Aleksandriasta Port Saidiin. Kaappaajat pitivät matkustajia ja miehistöä panttivankeina ja määräsivät aluksen purjehtimaan Tartusin satamaan Syyriaan. Kaappaajat vaativat viittäkymmentä palestiinalaista vapautettaviksi Israelin vankiloista. Kun Syyrian hallitus kieltäytyi sallimasta aluksen saapumista satamaan, kaappaajat tappoivat amerikkalaisen matkustajan, Leon Klinghofferin. Syynä pyörätuolissa olevan Klinghofferin murhaan oli se, että tämä oli juutalainen. Klinghofferin ruumis heitettiin laidan yli. Tämän jälkeen laiva suuntasi takaisin kohti Port Saidia. Kahden päivän neuvotteluiden jälkeen kaappaajat suostuivat lähtemään laivalta, ja heidät lennätettiin Tunisiaan egyptiläisellä matkustajalentokoneella. Yhdysvaltain laivaston hävittäjät pakottivat koneen laskeutumaan laivaston lentotukikohtaan Sigonellaan, joka on Naton tukikohta Sisiliassa, missä italialaisviranomaiset pidättivät kaappaajat.

• 23. marraskuuta – kolme palestiinalaisterroristia Abu Nidal -järjestöstä kaappasi EgyptAirin lennon 648 Ateena-Kairo-reitillä. Kaapparit pakottivat koneen lentämään Vallettaan, Maltan saarelle, koska heidän päämääränsä Libya oli liian kaukana. Vaatimukset olivat hämäriä, kaapparit vaativat polttoainetta koneeseen ja lentoa Libyaan. Panttivangit uhattiin tappaa yksi toisensa jälkeen. Kaksi henkilöä surmattiin niskaan ampumalla; kahta matkustajaa ammuttiin päähän, mutta he eivät kuolleet. Tappolistalla oli Amerikan kansalaisia, lähinnä juutalaisia, ja muita länsimaalaisia. Neuvotteluiden aikana koottiin egyptiläistä kommandoryhmää. Kun kommandot ryntäsivät koneeseen, huomasivat terroristit pelinsä pelatuksi ja heittivät kaksi käsikranaattia koneen keskiosaan, jossa syttyi tulipalo. Koneessa oli 89 matkustajaa, joista 56 kuoli. Yksi kaappareista selvisi hengissä. Egypti syytti tapahtumasta Libyaa. Maiden välit huononivat kaappauksen takia.

• 27. joulukuuta – Rooman ja Wienin lentoasemaiskut – tapahtuivat neljä Abu Nidalin järjestöön kuulunutta palestiinalaista terroristia käveli El Alin lippuluukulle Rooman Leonardo da Vincin kansainvälisellä lentokentällä ja avasi tulen. 18 ihmistä kuoli ja 100 loukkaantui, 3 terroristia sai surmansa. Samana päivänä kolme terroristia iski Wienin kansainvälisellä lentokentällä. Tel Aviviin matkaavien matkustajien kimppuun hyökättiin kun he jonottivat päästäkseen El Alin lentokoneeseen. Kaksi ihmistä kuoli ja 39 loukkaantui. Terroristit pakenivat kentältä autolla, jota Itävallan poliisi jahtasi. Yksi kolmesta terroristista kuoli ja toiset antautuivat.

1986

• 6. syyskuuta – tehtiin terroristi-isku Istanbulin Neve Shalom -synagogassa, jossa kuoli 23 ihmistä. Kaksi arabiterroristia kirkkoväen joukossa heittivät käsikranaatteja kesken aamuhartauksen. Molemmat terroristit yrittivät polttaa synagogan ennen kuin räjäyttivät itsensä. Useat palestiinalais- ja muslimijärjestöt ottivat teon vastuulleen Libanonissa tapahtuneen miehityksen kostoksi. Myöhemmin ilmeni, että terroristijärjestö Abu Nidal oli iskun takana. Turkin poliisi arveli, että maassa olevat kielletyt islamilaiset järjestöt olivat teon takana.

• 4. - 14. syyskuuta – Pariisissa tapahtui viisi terroritekoa, jotka saivat Ranskan hallituksen säätämään viisumipakon kaikista maista paitsi EEC-maista ja Sveitsistä tulijoille. Viisumipakko koski mm. Efta-maita, kuten Suomea <Mitä Missä Milloin vuosikatsaukset 1988 ja 1990>. Kymmenkunta ihmistä kuoli ja pari sataa loukkaantui. 8. syyskuuta Pariisin kaupungintalon luona räjähti pommi, jossa kuoli yksi ihminen ja loukkaantui 15. Kaupungintalolla sijaitsi pääministeri Jacques Chiracin virka-asunto ja toimisto. Räjähdyspanos oli kaupungintalon kellarissa olevassa postitoimistossa. 13. syyskuuta räjähti pommi La Défensessä olevassa Casino-nimisen supermarketin ravintolassa. Ravintolassa oli noin tuhat asiakasta, joista 43 loukkaantui. Seuraavana päivänä suoritettiin attentaatti Renaultin pubissa Champs-Élysées’llä, yksi poliisi kuoli. Seuraavana päivänä pommi-isku tapahtui poliisin päämajalla Notre-Damen katedraalin lähellä, jossa loukkaantui 50 ihmistä. 17. syyskuuta tapahtui verisin isku koko Ranskan siihen astisessa historiassa. Tehokas pommi räjähti ruuhka-aikana pienessä myymälässä Rue de Rennesissä lähellä Tatin tavarataloa Montparnassella. 7 ihmistä kuoli ja 50 loukkaantui. Rue de Rennes näytti sotanäyttämöltä. Iranilaismielinen ääri-islamistinen Fouad Ali Saleh -niminen terroristijärjestö otti vastuun teosta. 18. päivänä Ranskan sotilasattasea surmattiin Beirutissa.

• 5. syyskuuta – kaksi aseistettua palestiinalaisterroristia jotka kuuluivat Abu Nidalin järjestöön yrittivät kaapata Pan Amin lento 73 koneen Bombay-Karachi-Frankfurt-New York-lennolla Karachin lentokentällä, Pakistanissa. 20 matkustajaa kuoli ja 120 loukkaantui kaappausdraaman aikana. Kaappaajien johtaja Safarini vaati polttoainetäydennystä ja lentoa Kyprokselle, muuten hän ampuisi ensimmäisen matkustajan. Joukosta valittiin intialaissyntyinen Yhdysvaltain kansalainen Rajesh Kumar, 29-vuotias kalifornialainen, joka ammuttiin lentokoneen ovesta. Kello oli 22.00 ja Safarini alkoi hermostua sillä kone seisoi vielä kiitotien varrella eikä lähtölupaa ollut annettu. 16 tunnin kuluttua sähkögeneraattori sammui ja valot sammuivat koneesta ja kaapparit alkoivat panikoida ampumalla ja heittelemällä käsikranaatteja. Samana aikana matkustajat pakenivat lentokoneen hätätien kautta. Koneen vapautti myöhemmin pakistanilaiset kommandot. Kaapparit pidätettiin.

• Irlantilainen Anne Mary Murphy ja tämän jordanialainen avomies Nizar al-Hindawi tekivät epäonnistuneet pommi-iskun kahteen El Alin lentokoneeseen. Murphy ei tiennyt, että Hindawi oli sujauttanut semtex-pommin tämän laukkuun. Tarkoituksena oli räjäyttää El Alin kone. Pariskunnan todellinen tarkoitus oli matkustaa Lontoosta Israelin kautta Jordaniaan, jossa heidän oli tarkoitus mennä naimisiin. Heathrow'n lentoasemalla pariskunta erosi. Murphyn oli tarkoitus mennä Israeliin jo ennestään tapaamaan Hindawin perhettä. El Alin turvallisuusmies esti Murphyn matkan ja alkoi tutkia laukkuja ja löysi semtex-pommin. Poliisi pidätti Hindawin ja oikeus langetti hänelle myöhemmin 45 vuoden vankeuden. Hindawilta löydettiin syyrialaisia papereita, joiden mukaan hän oli töissä Syyrian salaisessa palveluksessa, jonka tarkoituksessa oli tehdä isku. Hänen tarkoitus oli paeta Englannista Syrian Arab Airlineslla. Kahden lentoyhtiössä työskentelevän syyrialaisen agentin oli tarkoitus auttaa Hindawi ulos maasta. Hindawi sai Ison-Britannian oikeushistorian pisimmän tuomion. Margaret Thatcher katkaisi diplomaattiset suhteet Syyriaan oikeudenkäynnin jälkeen.

1988

• 5. huhtikuuta – Kuwait Airwaysin lennon 422 kaappaus – kuusi tai seitsemän libanonilaista kaappasi Kuwait Airwaysin lennon 422 Bangkok-Kuwait-reitillä. Koneessa oli 111 matkustajaa. Kaapparit vaativat 17 šiiamilitanttia vapaaksi Kuwaitin vankiloista. Kone pakotettiin lentämään Mašhadadiin, Koillis-Iraniin, jossa vapautettiin 24 naista ja sydänvikainen mies. Kone pakotettiin lentämään Beirutiin, mutta ilman laskeutumislupaa kone lensi Larnakaan, Kyprokseen. Larnakassa ammuttiin kaksi kuwaitilaista turvallisuusupseeria. 12 matkustajaa vapautettiin. Kone lensi 12. päivänä Algeriin. Kun Kuwait ei suostunut kaapparien vaatimuksiin, he vapauttivat loput panttivangit ja vaativat vapaata pääsyä Algeriasta johon suostuttiin. Kaappausdraama kesti 16 vuorokautta.
• 21. joulukuuta – Lockerbien pommi-isku – Pan Amin lennon 103 räjähti Lockerbien kaupungin laidalla Skotlannin ja Englannin rajalla ja syöksyi maahan. Kaikki koneen 159 matkustajaa ja 26 miehistön jäsentä kuolivat. Kun kone putosi Lockerbien kaupungin sivukadulle, se aiheutti valtavan kraatterin ja 17 ihmistä hautautui. 11 Lockerbien kylän asukasta kuoli. Kone oli matkalla Lontoosta New Yorkiin. Silminnäkijöiden mukaan koneessa räjähti kaksi kertaa ennen koneen maahan syöksyä. Myöhemmin kävi ilmi, että koneessa oli Semtex-H-pommi. Koneen osia löytyi ympäri Etelä-Skotlantia. Yhdysvaltain ulkoministeri kertoi saaneensa Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystöön viikkoa ennen iskua soiton, jossa kerrottiin, että Pan Amin lennolla saatettaisiin tehdä pommi-isku. Soittaja kertoi iskun olevan kosto 3. heinäkuuta 1988 tapahtuneesta iranilaisen matkustajakoneen alasampumisesta ja Tripoliin tehdystä ilma-iskusta vuonna 1986. Tuhotyöstä tuomittiin 31. tammikuuta 2001 libyalainen tiedustelu-upseeri Abdelbaset Ali Mohmed Al Megrahi elinkautiseen vankeuteen, mutta vuonna 2002 kuollut palestiinalainen ääriterroristi Abu Nidal väitti olleensa iskun takana. Megrahin puolustusasianajajien ryhmä nimesi mahdolliseksi syylliseksi PFLP-GC:n Mohammed Abu Talbin. Iskusta syytettiin myös Syyriaa.

1990-luku

1991

• 26. marraskuuta – neljä pakistanilaista miestä kaappasi Singapore Airlinesin lennon 117 Kuala Lumpur-Singapore-reitillä. Kaapparit sanoivat olleensa Pakistanin kansanpuolueen jäseniä. Kaapparit laskeutuivat Changin kansainväliselle lentoasemalle. Kaapparit vaativat Pakistanin kansanpuolueen johtajan Benazir Bhutton ja tämän puolison Asif Ali Zardarin vapauttamista vankilasta ja polttoainetäydennystä ja vapaata pääsyä Australiaan. 27. marraskuuta kaapparit vakuuttivat olevansa tosissaan, surmasivat kaksi henkilökunnan jäsentä ja ilmoittivat ampuvansa 10 minuutin välein matkustajan, kunnes kaikki matkustajat olisivat kuolleita. Kolme minuuttia myöhemmin Singaporen erikoisjoukot vapauttivat koneen. Kaikki neljä kaapparia kuolivat.

1993

• 26. helmikuuta – Al-Qaida teki ensimmäisen pommi-iskunsa World Trade Centeriin, jossa kuoli 6 ja loukkaantui yli 1 000 ihmistä.

• 23. lokakuuta – yhdeksän sivullista kuoli Shankill Roadin pommi-iskussa Belfastissa, Pohjois-Irlannissa.

1994

• 24. joulukuuta – Air Francen lennon 8969 kaappaus – Neljä algerialaisen Aseellisen islamilaisen ryhmän terroristia kaappasi Air Francen lennon 8969 Algerista Marseilleen. Algerissa kaapparit ampuivat yhden matkustajan. Kaappaajien vaatimus oli kahden kielletyn Front Islamique du Salutin -puoleen jäsenen vapautus. Myöhemmin he luopuivat vaatimuksistaan ja vaativat vapaata lentoa Pariisiin, missä he pitäisivät tiedotustilaisuuden; jos tähän ei suostuttaisi, he ampuisivat yhden panttivangin. Algerian hallituksen kieltäydyttyä terroristit ampuivat ranskalaisen kokin. Myöhemmin Algerian presidentti Lamine Zeroul määräsi koneen lentämän Ranskaan pääministeri Balladurin kehotuksesta. Polttoaine täydennyksen takia ei päästy lentämään Pariisiin vaan Marseilleen. Kaapparit vaativat lentolupaa Pariisin, mutta viranomaiset pelkäsivät, että terroristit lentäisivät kohti Eiffelin tornia. Useiden tuntien neuvottelun jälkeen Ranskan terrorisminvastainen erikoisosasto GIGN vapautti koneen. Kaikki kaapparit saivat surmansa. Kolme matkustajaa kuoli koko kaappausdraaman aikana. 13 matkustajaa loukkaantui, 3 henkilökunnan jäsentä, 11 GIGN-miestä tulitaistelun aikana.

1995

• 20. maaliskuuta – Korkein totuus -niminen japanilainen kultti iski sariinikaasulla Tokion metroon. 12 ihmistä kuoli ja 6 000 loukkaantui.

• 19. huhtikuuta – Oklahoma Cityn pommi-isku – Iskussa kuoli 168 ihmistä ja 800 loukkaantui.

1996

• 23. marraskuuta – Ethiopian Airlinesin lennon 961 kaappaus – kolme etiopialaista turvapaikanhakijaa kaappasi Ethiopian Airlinesin lento 961, joka oli lähtenyt Bombaystä Addis Abebaan ja sieltä Nairobiin ja sieltä edelleen Brazzavillen kautta Lagosiin päämääränä Abidjan. Kun kone oli palaamassa takaisin Adidjanista Addis Abebaan Kenian ilmatilassa, miehet ryntäsivät ohjaamoon ja kaappasivat koneen. Kaapparit uhkasivat pommilla, ellei kapteeni lentäisi Australiaan. Kapteeni vakuutti, ettei polttoaine riitä Australiaan, joten kaapattu kone joutui lentämään kohti Komoreita. Koneessa oli juuri ja juuri polttoainetta, kun se saapui Komoreiden yläpuolelle. Polttoaineen loputtua moottorit pysähtyivät, mutta kapteeni käynnisti hydraattimoottorit, joten kone menetti korkeutta sen takia 175 metriä. Kone yritti tehdä pakkolaskun Moronin lentokentälle, mutta kaapparit ryhtyivät käsikähmään lentokapteenin kanssa, ja kone menetti korkeutta 500 metriä ja lensi Grande Comoren saaren yläpuolelta, ja kun hydraattimoottorit pettivät, kone syöksyi Intian valtamereen. Eloonjääneitä oli 50. Yhteensä 125 henkilöä kuoli. Koneessa oli 163 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä.

1997

• 17. marraskuuta – militantit surmasivat 58 turistia ja neljä egyptiläistä Hatšepsutin temppelin ulkopuolella.

• 17. joulukuuta – marxilais-leninistinen sissiliike Túpac Amarun terroristit kaappasivat Japanin Liman suurlähetystön. 14 terroristia, 2 armeijan sotilasta ja 1 panttivanki kuolivat, kun Perun armeijan erikoisjoukot ottivat suurlähetystön haltuun 22. huhtikuuta.

1998

• 7. elokuuta – Al-Qaida teki pommi-iskun Yhdysvaltain suurlähetystöissä Dar es Salaamissa, Tansaniassa ja Nairobissa, Keniassa, 225 ihmistä kuoli ja 4 000 loukkaantui.

• 15. elokuuta – autopommi-iskussa Omagh'ssa Pohjois-Irlannissa kuoli 29 ja haavoittui yli 200 ihmistä.

1999

• 4. syyskuuta – Venäjän kerrostalopommit – tšetšeeniterroristit räjäyttivät neljä kerrostaloa Moskovassa, Buinakskissa ja Volgodonskissa. Iskuissa kuoli 300 ja 1 000 loukkaantui.

• 24. joulukuuta – Indian Airlinesin lennon 814 kaappaus – Indian Airlinesin lento kaapattiin jouluaattona Kathmandu-Delhi-reitillä. Kaapparit olivat viisi pakistanilaista nuorta miestä. Kaapattu kone laskeutui aluksi Amritsariin, missä se otti polttoainetäydennyksen. Sieltä kone matkasi Lahoreen, Pakistaniin, mutta viranomaiset eivät halunneet sekaantua kaappaukseen, joten kone lensi Dubaihin, missä 25 matkustajaa vapautettiin, mutta Dubaikaan ei halunnut ottaa konetta vastaan. Koneessa puukotettiin 25-vuotias intialaismies Rupin Katyal, joka kuoli myöhemmin vammoihinsa. Hänen ruumiinsa luovutettiin. Sen jälkeen kone matkasi Kandahariin Talibanin hallitsemaan Afganistaniin. Taliban, joka sympatisoi kaappareita, otti koneen vastaan. Terroristit vaativat kolmea pakistanilaista terroristia vapaaksi Intian vankiloista. Intian hallitus suostui tähän, ja 31. joulukuuta kolme terroristia ja kaapparit vapauttivat koneen ja saivat vapaan pääsyn koneesta. Taliban antoi kaappareille turvapaikan.

2000-luku

2000

• 10. helmikuuta – yhdeksän miestä Ali Safin ja Mohammed Safin johdolla kaappasi Ariana Afghan Airlines -lennon Kabul-Mazar-i-Sharifin reitillä. Kone oli Boeing 727, ja siinä oli 180 matkustajaa. Kone teki kolme välilaskua entisissä Keski-Aasiassa neuvostotasavalloissa ja ennen kuin lensi Venäjän kautta Lontoon Stanstedin lentoasemalle 46 km Lontoosta pohjoiseen. Brittiviranomaiset onnistuivat neuvottelemaan kaappareiden kanssa, jotka osoittivat olleen pakomatkalla talibaninhallinnosta. Osa lentokoneen matkustajista oli sukua keskenään tai tuttavia. Panttivangit ja kaapparit anoivat poliittista turvapaikkaa Isosta-Britanniasta.

2001

• 11. syyskuuta – Syyskuun 11. päivän terrori-iskut tapahtuivat vuonna 2001 World Trade Centeriin ja Pentagoniin. 2 992 ihmistä kuoli.

2002

• 11. huhtikuuta – Tunisiassa Djerban saarella ajettiin räjähteillä varustettu auto päin rakennusta. Iskussa kuoli 21 ihmistä, joista 14 saksalaisia, 5 tunisialaista ja 2 ranskalaista.

• 12. lokakuuta – Balin pommi-iskut – sarja pommi-iskuja Balilla surmasi 202 henkeä ja haavoitti 209.

• 23. lokakuuta – Moskovan teatterikaappaus – Duprovka-nimisessä teatterissa 170 ihmistä kuoli, 700 loukkaantui.

2003

• 16. toukokuuta – Casablancan pommi-iskut – Ensimmäinen pommi räjähti Casa de España -ravintolan kohdalla. Toinen pommi taas Hotelli Farahissa. Kolmas pommi räjähti juutalaisella hautausmaalla. Neljäs pommi räjähti juutalaisen omistamassa italialaisessa ravintolassa. Viides pommi taas Belgian konsulaatin vieressä. Kaikki 12 terroristia ja 33 siviiliä kuolivat sekä 100 ihmistä loukkaantui.

• 15. marraskuuta ja 20. marraskuuta – Istanbulin pommi-iskut - Viidessä päivässä räjäytettiin autopommeilla kaksi synagogaa, Ison-Britannian konsulaatti ja HSBC-pankin rakennus.

• 4. heinäkuuta – egyptiläinen Hesham Mohamed Hadayet ampui 2 ihmistä LAX:ssa. Vaikka hän ei kuulunut mihinkään ääriryhmään, Hadayet oli katkeroitunut Yhdysvaltain Lähi-idän politiikkaan.

• 19. elokuuta – Raketti-isku Canal-hotellin Bagdadissa surmasi 23 ihmistä, joukossa YK:n erityislähettiläs Sérgio Vieira de Mello. YK:n pääsihteeri Kofi Annan kutsui Martti Ahtisaaren selvittämään YK:n työtekijöiden turvallisuutta. Vastaavan alipääsihteerin eroanomukseen ei suostuttu, mutta turvallisuuspäällikkö lähetettiin lomalle, ja hän erosi.

2004

• 11. maaliskuuta – Madridin pommi-iskut – Madridin rautatieasemalla ja junissa olleet pommit tappoivat 191 ihmistä ja yli 1 800 loukkaantui.

• 1. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus – Kaappauksessa kuoli 386 ja loukkaantui noin 700.

• 7. lokakuuta – kello 22.00 aikoihin räjähti erittäin voimakas autopommi Egyptissä Taban 13-kerroksisen Hilton-hotellin sisääntuloaulassa. Pommi romahdutti suuren osan hotellin etelänpuoleisesta julkisivusta. Useita kerrostasanteita putoili myös alas haudaten ihmisiä alleen. Iskussa kuoli 34 ihmistä, heistä 13 oli israelilaisia, 6 egyptiläistä, 4 venäläistä ja 2 italialaista. Vammautuneita oli noin 150.

2005

• Lontoon pommi-iskut tapahtuivat 7. ja 22. heinäkuuta 2005 Lontoon metrossa ja bussissa. Iskuissa kuoli 56, joista 4 oli hyökkääjiä. Loukkaantuneita oli noin 700.

• Balin pommi-iskut tapahtuivat 1. lokakuuta 2005 Balin Jimbarassa ja Kutassa. Iskuissa kuoli 20 ihmistä ja 129 haavoittui.

• 23. heinäkuuta – Sharm el-Sheikin autopommi-isku Egyptissä, jossa kuoli 88 ihmistä ja 100 loukkaantui.

2006

• Dahabissa Siinailla tapahtui 24. huhtikuuta 2006 terrori-iskujen sarja, jossa kuoli 23 ihmistä ja 80 haavoittui.

• 3. lokakuuta – Turkish Airlinesin lennon 1476 kaappaus – Turkish Airlinesin lento 1476 Tirana-Istanbul-reitillä kaapattiin. Koneessa oli 107 matkustajaa ja 6 miehistönjäsentä. Kaappaaja vaati, että kone lentäisi Roomaan ja kaappaaja saisi puhua paavin kanssa. Kreikan ja Italian ilmavoimat pakottivat koneen laskeutumaan Brindisiin, missä kaappari antautui.

2007

• 24. tammikuuta – sudanilainen Mahamat Abdelatif Mahamat kaappasi Air Westin lennon 612, jolla oli 95 matkustajaa ja 8 miehistönjäsentä, N’Djamenaan, Tšadiin. Lento oli alun perin matkalla El Fasherista Khartumiin. Kello 8.30 lennonjohto sai tiedon kaappauksesta. 24-vuotias Mahamat ryntäsi ohjaamoon pistoolin ja veitsen kanssa ja vaati lentämään Englantiin. Huomattuaan, ettei koneessa ollut tarpeeksi polttoainetta, Mahamat vaati lentämään joko Banguihin tai N’Djamenaan. Lentokone laskeutui turvallisesti N'Djamenaan, missä kaikki matkustajat vapautettiin. Kaappari vaati, että Ranskan suurlähetystö takaisi tämän turvallisuuden ja lennon Britanniaan. Kaapparin vaatimuksiin ei suostuttu, ja hän antautui.
• 30. kesäkuuta – 5 ihmistä loukkaantui kahden ääri-islamistisen terroristin tekemässä räjähdeiskussa Glasgow'n lentokentällä.

• vuonna 2007 marokkolaismies kaappasi Air Mauritanien Boeing 737 -lennon Nouakchott-Las Palmas-reitillä, jolla oli 87 matkustajaa. Kaappari vaati lentoa Pariisiin, mutta kone laskeutui Las Palmasiin, missä hänet pidätettiin.

• 18. elokuuta – Atlasjet MD-80-lentokone kaapattiin Nikosia-Istanbul-reitillä kahden opiskelijan johdolla, jotka ilmoittivat olevansa arabeja. Kaapparit laskeutuivat Antalyaan, Turkkiin Välimeren rannikolle. Kaapparit kertoivat siellä olevansa Al-Qaidan jäseniä, jotka olivat olleet harjoitusleirillä Afganistanissa. Koneessa ei ollut matkustajia, vaan ainoastaan miehistön jäseniä. Kaikki 136 matkustajaa olivat poistuneet koneesta Ercanissa, Pohjois-Kyproksella. Kaapparit vaativat pääsyä Teheraniin Iraniin. Neljä tuntia myöhemmin he antautuivat. Kaapparit tunnistettiin turkkilaiseksi Mehmet Resat Ozluksi sekä palestiinalaiseksi Abdul Aziz Malikiksi. Heillä oli Syyrian passit.

2008

• 26.–29. marraskuuta – Mumbain terrori-iskut 2008 – Ääri-islamistit tekivät sarjan terrori-iskuja Mumbain kaupungissa, Intiassa. Heidän kohteinaan olivat Mumbain rautatieasema, Taj Mahal Palace ja Oberoi Trident -hotellit, sairaala ja juutalaisten Chabad keskus. He olivat aseistettuja kranaateilla ja automaattiaseilla. Terroristit ottivat panttivankeja, sytyttivät tulipaloja, surmasivat 166 ja haavoittivat 308 ihmistä.

2010-luku

2010

• 29. maaliskuuta – Moskovan metron pommi-iskut – kaksi itsemurhapommittajaa räjäyttivät itsensä tappaen 40 ihmistä kahdella eri metroasemalla.
• 14. toukokuuta – al-Qaidasta innoitusta saanut bangladeshilaistaustainen Roshonara Choudhry puukotti Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin edustajaa Stephen Timmsiä.
• 11. joulukuuta – Tukholman pommi-isku 2010 – 2 ihmistä loukkaantui pommi-iskussa Tukholmassa, kun irakilainen al-Qaidaa kannattanu islamisti Taimur Abdulwahab al-Abdaly räjäytti itsensä.
• 25. joulukuuta – 21 ihmistä kuoli ja lähes sata loukkaantui Egyptin Aleksandriassa tehdyssä autopommi-iskussa koptilaisen kirkon edustalla.

2011

• 24. tammikuuta – 36 ihmistä kuoli ja noin 200 haavoittui terrori-iskussa Moskovan Domodedovon lentoasemalla.
• 22. heinäkuuta – Norjan iskut 2011 – 77 ihmistä kuoli ja useita loukkaantui Oslon pommi-iskussa ja Utøyan saarella tapahtuneessa ammuskelussa.

2013

• 21. helmikuuta – 17 ihmistä kuoli ja 119 haavoittui Hyderabadin pommi-iskuissa, kun kaksi polkupyörään kiinnitettyä pommia räjäytettiin 150 metrin päässä toisistaan kahden minuutin välein.
• 15. huhtikuuta – 3 ihmistä kuoli ja 183 haavoittui Bostonin maratonin pommi-iskussa.
• 22. toukokuuta – muslimifanaatikot Michael Adebolajo ja Michael Adebowale murhasivat Lee Rigby -nimisen sotilaan kaakkois-Lontoossa ajamalla tämän ylitse autolla, minkä jälkeen he yrittivät tuloksetta myös mestata Rigbyn.
• 21. syyskuuta – 72 ihmistä kuoli, kun ääri-islamilaisen Al-Shabaab-järjestön terroristeja hyökkäsi Westgate-ostoskeskukseen Nairobissa, Keniassa.

2015

• 7. tammikuuta – 12 ihmistä kuoli, kun ääri-islamistit hyökkäsivät Pariisissa Charlie Hebdo -lehden toimitukseen.
• 15. helmikuuta – 2 ihmistä kuoli iskussa Kööpenhaminan keskustassa.
• 18. maaliskuuta – 23 ihmistä kuoli, kun kaksi ääri-islamistia hyökkäsi Tunisian pääkaupungissa sijaitsevaan Bardo-museoon.
• 2. huhtikuuta – 147 ihmistä kuoli, kun joukko ääri-islamilaisen Al-Shabaab-järjestön terroristeja hyökkäsi Garissan yliopistoon Keniassa.
• 17. kesäkuuta – Äärioikeistolainen valkoista ylivaltaa kannattanut ammuskelija surmasi 9 ihmistä Charlestonin kirkkoammuskelussa.
• 26. kesäkuuta – 30 ihmistä kuoli ja noin 200 haavoittui itsemurhapommittajan räjäyttäessä pommin Kuwait Cityn shiiamoskeijassa.
• 26. kesäkuuta – 39 ihmistä kuoli ja 36 haavoittui ääri-islamilaisen terroristin ammuskellessa Soussen lomakohteessa.
• 20. heinäkuuta – 31 ihmistä kuoli ja ainakin 100 loukkaantui turkkilaisessa Suruçin kaupungissa kun ääri-islamisti teki kaupunkiin pommi-iskun.
• 17. elokuuta – 20 ihmistä kuoli ja useita loukkaantui Thaimaassa Bangkokin kaupungissa tehdyssä pommi-iskussa. Suurin osa kuolleista oli turisteja.
• 21. elokuuta – 3 ihmistä haavoittui, kun rynnäkkökiväärillä, pistoolilla ja mattoveitsellä varustautunut ääri-islamisti hyökkäsi Amsterdamista Pariisiin matkalla olleeseen junaan.
• 31. lokakuuta – Egyptin Siinailla tapahtuneessa venäläisen matkustajakoneen räjähdyksessä kuolivat koneen kaikki 224 matkustajaa.
• marraskuu – äärivasemmistolaiset tekivät pommi-iskun Ateenan keskustassa.
• 13. marraskuuta – 132 siviiliä ja 7 terroristia kuoli Pariisissa tapahtuneessa kolmen jihadistisolun terrori-iskujen sarjassa viiteen ravintolaan, Stade de France -stadionille ja Bataclan-konserttisaliin. Loukkaantuneita oli 349.
• 5. joulukuuta – somalialainen ISIStä kannattanut Muhiddin Mire puukotti yhden ihmisen kuoliaaksi Lontoossa.

2016

• 1. tammikuuta – tunisialaistaustainen mies ajoi tahallisesti autolla päin 1 poliisia ja 1 siviiliä Valencessa. Tekijän hallusta löytyi ääri-islamistista propagandaa.
• 7. tammikuuta – Tunisiasta lähtöisin ollut, mutta syyrialais- tai irakilaispakolaiseksi tekeytynyt mies hyökkäsi poliisiasemalle Pariisissa. "Allahu Akbar" huutanut ja lihaveistä kantanut hyökkääjä kuitenkin ammuttiin ennen kuin hän ehti haavoittaa ketään.
• Ainakin 35 ihmistä kuoli ja 340 loukkaantui pommi-iskujen sarjassa Brysselin lentokentälle ja metroon 22. maaliskuuta 2016. Ensimmäiset pommit räjähtivät aamuruuhkassa Brysselin lentokentän sisääntuloaulassa. Toinen pommi räjähti juuri Maelbeekin metroasemalta lähdössä olleessa metrossa.
• 13 ihmistä – joista 10 saksalaisturisteja – kuoli ja 14 haavoittui Sultanahmetin aukion terrori-iskussa
• 12. kesäkuuta – Orlandon yökerhoammuskelu 2016 – 50 ihmistä kuoli ja 53 haavoittui ammuskelussa Orlandossa, Floridassa.
• 1 poliisi ja toinen poliisivoimissa työskennellyt henkilö kuolivat 13. kesäkuuta, kun marokkolaistaustainen ääri-islamistinen Larossi Abballa puukotti heidät Magnanvillessä.
• 47 ihmistä kuoli ja 239 haavoittui 28. kesäkuuta 2016 Istanbulin lentokentän terrori-iskuissa Istanbulissa, Turkissa.
• Yli 290 ihmistä kuoli Bagdadin pommi-iskussa Irakissa 3. heinäkuuta 2016.
• 85 ihmistä kuoli ja 308 loukkaantui, kun kuorma-auto ajoi väkijoukkoon Nizzassa, Ranskassa 14. heinäkuuta 2016.
• 5 ihmistä loukkaantui, joista 2 vakavasti, kun 17-vuotias afganistilaismies hyökkäsi paikallisjunaan kirveellä ja veitsellä Würzburgissa, Saksassa 18. heinäkuuta 2016. Poliisi surmasi hyökkääjän.
• Yli 80 ihmistä kuoli Kabulin pommi-iskussa Afganistanissa 23. heinäkuuta 2016.
• 15 ihmistä loukkaantui, neljä vakavasti, kun 27-vuotias syyrialainen turvapaikanhakija räjäytti itsensä ravintolassa Ansbachissa, Saksassa 24. heinäkuuta 2016. Tekijä vannoi uskollisuutta Isis-järjestön johtajalle.
• 26. heinäkuuta – 3 ihmistä kuoli ja 1 haavoittui vakavasti hyökkäyksessä katolilaiskirkkoon Saint-Étienne-du-Rouvray’ssa, Ranskassa. Kaksi terroristia hyökkäsi kesken messun surmaten papin ja ottaen kaksi nunnaa ja kaksi seurakuntalaista panttivangikseen. Yksi nunnista haavoittui vakavasti veitsi-iskun aikana. Poliisi surmasi hyökkääjät.
• 6. elokuuta – 2 poliisia loukkaantui viidakkoveitsihyökkäyksessä pääpoliisiaseman edustalla Charleroissa, Belgiassa. Kolmas poliisi surmasi hyökkääjän.
• 8 ihmistä loukkaantui ostoskeskuksessa tapahtuneessa puukotuksessa Minnesotassa, Yhdysvalloissa 18. syyskuuta 2016. Vapaalla ollut poliisi ampui epäiltyä tekijää kuolettavasti. Terroristijärjestö Isis väitti, että kyseessä olisi ”islamilaisen valtion sotilas”. FBI tutkii tekoa mahdollisena terroritekona.
• 12 ihmistä kuoli ja 48 loukkaantui, kun kuorma-auto ajoi väkijoukkoon Berliinin joulumarkkinoilla, Saksassa 19. joulukuuta 2016. Poliisi ampui iskun tehneen tunisialaismiehen Italiassa.

2017

• 1. tammikuuta – Istanbulin isku 2017 – 39 ihmistä kuoli ja 69 haavoittui yökerhoammuskelussa Istanbulissa, Turkissa.
• 5. tammikuuta – Yksi ihminen loukkaantui vakavasti pommi-iskussa Göteborgissa. Iskusta epäillään kolmea henkilöä, joilla on aikaisemmin ollut yhteyksiä uusnatsijärjestö Ruotsin vastarintaliikkeenseen.
• 7. tammikuuta – 5 ihmistä kuoli ja 8 haavoittui ampumavälikohtauksessa Fort Lauderdalen lentoasemalla Floridassa, Yhdysvalloissa.
• 8. tammikuuta – 4 sotilasta kuoli ja 17 loukkaantui, kun kuorma-auto ajoi bussista poistuneitten sotilaitten joukkoon Jerusalemissa, Israelissa. Paikalla olleet sotilaat surmasivat hyökkääjän. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun mukaan tekijä on mahdollisesti ottanut mallia Berliinin iskusta ja että hän on äärijärjestö Isisin kannattaja.
• 29. tammikuuta – Quebecin isku 2017 – 6 ihmistä kuoli ja 17 haavoittui, kun äärioikeistolainen maahanmuuttokriitikko hyökkäsi moskeijaan Quebecissa, Kanadassa.
• 3. helmikuuta – 1 ranskalaissotilas loukkaantui Pariisissa, kun Egyptistä lähtöisin ollut ääri-islamilainen Abdullah Reda Refaie al-Hamahmy hyökkäsi sotilaiden kimppuun Louvren sisäänkäynnin luona.
• 16. maaliskuuta – 1 ihminen loukkaantui Pariisissa IMF:n toimistossa, jossa räjähti kirjepommi, jonka lähettäjiksi epäillään kreikkalaisia äärivasemmistolaisia.
• Äärioikeistolainen henkilö surmasi kodittoman miehen New Yorkissa 22. maaliskuuta 2017. Viranomaiset pitävät tapausta terrorismina.
• 4 ihmistä kuoli ja 40 loukkaantui 22. maaliskuuta 2017, kun terroristi ajoi ensin ihmisten päälle Westminsterin sillalla, jonka jälkeen epäilty puukotti poliisia kuolettavasti Westminsterin palatsin edustalla Lontoossa, Isossa-Britanniassa. Toinen poliisi surmasi hyökkääjän ampumalla. Terroristijärjestö Isis otti vastuun iskusta.
• huhtikuussa äärivasemmistolaiset tekivät pommi-iskun pankissa.
• 15 ihmistä kuoli ja 64 loukkaantui 3. huhtikuuta 2017 itsemurhapommi-iskussa metrossa Pietarissa, Venäjällä.
• 4 ihmistä kuoli ja 15 loukkaantui, kun terroristi ajoi kuorma-autolla väkijoukkoon Tukholmassa, Ruotsissa 7. huhtikuuta 2017. Tekijäksi selvisi usbekistanilaistaustainen ääri-islamisti.
• 43 ihmistä kuoli ja 136 loukkaantui pommi-iskuissa koptikirkkoihin Tantassa ja Aleksandriassa, Egyptissä 9. huhtikuuta 2017.
• 20. huhtikuuta – 1 poliisi kuoli ja 2 loukkaantui, kun ääri-islamistinen ISIS:tä kannattanut mies ampui heitä Pariisissa.
• 23 ihmistä kuoli ja yli 120 loukkaantui Salman Ramadan Abedin tekemässä Manchester Arenan iskussa Britanniassa 22. toukokuuta 2017.
• 11 ihmistä kuoli ja 48 loukkaantui Lontoon terrori-iskussa Britanniassa 3. kesäkuuta 2017. Kolmesta tekijästä yksi oli pakistanialaistaustainen ja toinen Libyasta tai Marokosta. ISIS otti vastuun iskusta.
• 6. kesäkuuta – poliisi loukkaantui, kun ääri-islamistinen algerialainen media-alan tohtoriopiskelija hyökkäsi vasaran kanssa poliisin kimppuun Notre-Damen katedraalin edustalla Pariisissa.
• 19. kesäkuuta – ääri-islamistinen terroristi yritti ajaa räjähtein ja asein lastatulla autolla päin poliiseja Pariisissa, mutta iskussa ei haavoittunut ketään muita paitsi tekijä itse, joka kuoli.
• 1 ihminen kuoli ja 6 loukkaantui puukotuksessa Hampurissa 29. heinäkuuta 2017.
• 6 ihmistä loukkaantui, joista 3 vakavasti, kun hyökkääjä ajoi BMW-henkilöautolla kuuden sotilaan päälle Pariisissa Levallois-Perret'n lähiössä 9. elokuuta 2017.
• 14 ihmistä kuoli ja 130 loukkaantui Barcelonan iskussa terroristin ajettua pakettiautolla ihmisjoukkoon Barcelonassa 17. elokuuta 2017.
• 18. elokuuta – Turun isku 2017– 2 ihmistä kuoli Turussa puukotusiskussa 18. elokuuta 2017. Tekijä oli 22-vuotias marokkolainen.
• 7 ihmistä loukkaantui Surgutissa, kun Masa’ud al Surghuti puukotti ohikulkijoita kadulla 19. elokuuta 2017. Hänellä oli yhteyksiä ISIS-järjestöön.
• 1 poliisi loukkaantui, kun islamistinen terroristi puukotti häntä konsertissa Puolassa, Varsovassa, 24. elokuuta 2017.
• 2 sotilasta loukkaantui kun terroristi hyökkäsi heidän kimppuunsa Brysselin keskustassa 25. elokuuta 2017. Hyökkääjää ammuttiin ja hän kuoli sairaalassa.
• 2 poliisia loukkaantui kun puukottaja hyökkäsi heidän kimppuunsa Buckinghamin palatsin ulkopuolella Lontoossa 25. elokuuta 2017.
• 28. elokuuta – 1 poliisi kuoli ja 1 loukkaantui, kun kaksi islamistista terroristia puukotti heitä Kaspijskssa.
• 2 poliisia kuoli ääri-islamistisen terrorismin vastaisessa operaatiossa Hasavjurtissa 28. elokuuta 2017.
• yli 50 ihmistä loukkaantui metroon asetetun räjähteen voimasta Lontoossa 15. syyskuuta 2017.
• 1 sotilas loukkaantui Pariisissa Chateletin metroaseman läheisyydessä kun islamistisia iskulauseita huutanut mies puukotti häntä kello 6.30 aamulla 15. syyskuuta 2017.
• 2 ihmistä loukkaantui kun islamistisia iskulauseita huutanut mies hakkasi heistä toista vasaralla päähän Chalon-sur-Saonen kaupungissa puolen päivän aikaan 15. syyskuuta 2017. Toinen naisista kärsi shokista.
• 5 ihmistä loukkaantui Edmontonissa 30. syyskuuta 2017, kun Abdulahi Sharif puukotti poliisia ja ajoi neljän jalankulkijan päälle vuokratulla pakettiautolla, josta löytyi ISIS:n lippu.

• 2 ihmistä kuoli Marseillen rautatieasemalla, kun noin 30-vuotias pohjoisafrikkalainen islamistisia iskulauseita huutanut Ahmed Hanachi, puukotti 17- ja 20-vuotiaat naiset kuoliaiksi viiltämällä teurastajanveitsellä toisen kurkun auki ja iskemällä toista vatsaan 1. lokakuuta 2017. Asemalla partioinut sotilas surmasi hyökkääjän.
• 8 ihmistä kuoli ja 11 loukkaantui 31. lokakuuta, kun 29-vuotias Uzbekistanista kotoisin ollut mies ajoi autolla ihmisten päälle New Yorkissa Manhattanin eteläosassa Tribecan alueella. Viranomaislähteiden mukaan epäilty kertoi tehneensä iskun terroristijärjestö Isisin nimissä.
• 1 poliisi kuoli tulitaistelussa 5. marraskuuta, jossa kaksi islamistista terroristia alkoi ampua liikennepoliiseja Ingušiassa.
• joulukuussa äärivasemmistolaiset tekivät pommi-iskun Ateenan hovioikeuteen.
• 19 jalankulkijaa loukkaantui Melbournessa Australiassa 21. joulkukuuta, kun 32-vuotias afgaani Saeed Noori ajoi tahallaan väkijoukkoon henkilöautolla. Epäillään, että hän halusi kostaa muslimien kokemia vääryyksiä.
• 1 poliisi loukkaantui 22. joulukuuta Harrisburgissa Yhdysvalloissa, kun Ahmed Amin El-Mofty avasi tulen poliiseja kohden. Poliisi ampui hyökkääjän
• 27. joulukuuta – 18 ihmistä loukkaantui Pietarissa, kun kaupassa räjähti pommi. ISIS otti vastuun iskusta.
• 1 ihminen loukkaantui 31. joulukuuta Berliinissä, kun 23-vuotias Ahmad Al-H. puukotti miestä metroasemalla. Ennen iskua Ahmad Al-H. solvasi uhriaan vääräuskoiseksi.

2018

• 16. tammikuuta – Serbiläinen poliitikko Oliver Ivanovic kuoli ammuskelussa Kosovska Mitrovicassa, Kosovossa. Hyökkääjiksi epäillään Kosovon albaaneja.
• 9. helmikuuta – 1 ihminen loukkaantui puukotuksessa Melbournessa, Australiassa, kun bangladeshilainen Momena Shoma hyökkäsi 56-vuotiaan miehen kimppuun. Hyökkääjä oli 24-vuotias nainen ja ISIS:n kannattaja. Hän puukotti uhriaan kaulaan.
• 5 ihmistä kuoli ja 5 loukkaantui 18. helmikuuta Kizljarissa, kun 22-vuotias hyökkääjä alkoi tulittaa uhrejaan. Hän kannatti ISIS-järjestöä ja huusi "Allahu Akbar" ('Jumala on suurin').
• 23. maaliskuuta – 4 ihmistä kuoli, kun marokkalaistaustainen 25-vuotias terroristi, joka huusi "Allahu akbar" ja joka sanoi olevansa Isis-järjestön sotilas, ampui poliisin ja kolme muuta ihmistä Carcassonnessa ja Trebesissä.
• 2 poliisia puukotettiin 1. toukokuuta, kun ääri-islamistinen terroristi hyökkäsi puukon kanssa heidän kimppuunsa Neftekumskissa, Stavropolin aluepiirissä. Poliisi ampui 21-vuotiaan Ramil Shabakaevin kuoliaaksi, ja ISIS otti vastuun iskusta.
• 3 poliisia loukkaantui 4. toukokuuta, kun ääri-islamistinen terroristi avasi tulen AK-47-automaattiaseella heitä kohden Nižni Novgorodissa Venäjällä. Sunni-islamistinen al-Amaq-ryhmä, joka on liitetty ISIS-terroristiryhmään, kertoi, että terroristi oli heidän taistelijansa.
• 1 ihminen kuoli ja neljä loukkaantui 12. toukokuuta, kun 20-vuotias ääri-islamilainen tšetšeenimies puukotti heitä Pariisissa.
• 2 poliisia ja 1 siviili kuoli 19. toukokuuta, kun neljä ääri-islamistista terroristia hyökkäsi heidän kimppuunsa Groznyissa. Hyökkääjät tapettiin, ja ISIS otti vastuun iskusta.
• 2 poliisia ja 1 siviili kuoli ja 2 poliisia loukkaantui 29. toukokuuta, kun ääri-islamistiseksi epäilty hyökkääjä, joka huusi "Allahu akbar", hyökkäsi heidän kimppuunsa Liègessä, Belgiassa. Hyökkääjä oli vapautunut vankilasta edellisenä päivänä kärsittyään tuomion huumausainerikoksesta.
• 2 poliisia kuoli ja 1 loukkaantui 20. heinäkuuta, kun hyökkääjä avasi tulen heitä kohti Kiziljurtin piirissä, Venäjällä. ISIS otti vastuun iskusta.
• 3 ihmistä loukkaantui 14. elokuuta, kun Sudanista lähtöisin ollut Salih Khater ajoi heidän päälleen Lontoossa Westminsterissä. Hän myös yritti hyökätä poliisin kimppuun, ja näin ollen näiden molempien tekojen johdosta häntä vastaan nostettiin syyteet kahden murhan yrityksestä.
• 20. elokuuta – algerialainen Abdelouahab Taib hyökkäsi poliisiasemalle Cornellà de Llobregatin kaupungissa. Hän käytti aseenaan suurta veistä huutaen "Allahu Akbar", mutta poliisi ampui hänet kuoliaaksi.
• 31. elokuuta – afganistanilainen 19-vuotias mies puukotti kahta yhdysvaltalaista Amsterdamin päärautatieasemalla. Uhrit loukkaantuivat vakavasti, ja poliisi taltuttu hyökkääjän, joka jäi henkiin, ampumalla. Hyökkääjä valitsi kohteensa poliisin mukaan sattumanvaraisesti. Hänellä oli oleskelulupa Saksaan.
• Lokakuussa Yhdysvalloissa useille Donald Trumpin valintaa presidentiksi vastustaneille henkilöille lähetettiin kirjepommeja, jotka kuitenkaan eivät aiheuttaneet vahinkoa.
• 4. joulukuuta – anarkistit tekivät polttopulloiskun Kreikan poliisivoimien tiloihin Ateenassa.
• 11. joulukuuta – 5 ihmistä kuoli Strasbourgin joulutorille tehdyssä iskussa, kun 29-vuotias radikaali-islamisti Cherif Chekatt, jolla oli jo liki 30 tuomiota ryöstöistä ja väkivaltaisuuksista, ampui heidät.
• 2 poliisia loukkaantui Nazranissa, kun kaksi islamistisiksi terroristeiksi epäilytyä miestä teki kranaatti-iskun. Poliisi ampui miehet ja pidätti myöhemmin 7 Al-Nusra Front -terroristijärjestön jäsentä.
• 17. joulukuuta – äärivasemmistolaiset tekivät pommi-iskun Ateenassa mediatalo Skai TV:n tiloihin.
• 17. joulukuuta – 23 islamistista marokkolaismiestä murhasi tanskalaisen 24-vuotiaan Louisa Vesterager Jespersen ja norjalaisen 28-vuotiaan Maren Uelandin. Luontomatkailua opiskelleet naiset olivat vaellusretkellä Pohjois-Afrikan korkeimman vuoren Toubkalin alueella ja valikoituivat uhreiksi sattumalta.
• 20. joulukuuta – anarkistit tuhosivat Ateenassa kolme autoa polttamalla.
• 23. joulukuuta – anarkistit tekivät tuhopolttoiskun Italian teknologiainstituuttiin Genovassa.

2019

• 15.–16. tammikuuta – Nairobin terrori-isku 2019 – Al-Shabaab -järjestön terroristit hyökkäsivät Nairobissa DusitD2-rakennuskompleksiin. Yhteensä 22 paikalla ollutta ihmistä ja lopulta myös kaikki viisi hyökkääjää kuolivat.
•  Uusi-Seelanti – Christchurchin moskeijaiskut 2019 – Australialaismies hyökkäsi maaliskuun 15. päivä Uuden-Seelannin Christchurchissa kahteen moskeijaan ja ampui siellä rukoilleita ihmisiä. Iskuissa kuoli 50 ihmistä.
• 18. maaliskuussa – Utrechtissa 4 ihmistä, joista yksi oli 74-vuotias, kuoli ja 6 loukkaantui, kun turkkilainen, pitkän rikoshistorian omaava mies avasi tulen raitiovaunussa.
• 21. huhtikuuta – Sri Lankan pommi-iskut 2019 – kahdeksan pommia räjähti hotelleissa ja kirkoissa ympäri Sri Lankaa tappaen 253 ja haavoittaen yli 500 ihmistä.
• 24. toukokuuta – 13 ihmistä, joista nuorin 8-vuotias, loukkaantui Lyonissa, kun 24-vuotias ISIS:iä kannattanut algerialainen Mohamed M. räjäytti pommin leipomon edessä.
• 3. elokuuta – El Pason ammuskelu 2019 – äärioikeistolainen mies ampui 23 ihmistä Walmart-myymälässä.
• 17. elokuuta – Kabulin pommi-isku 2019 – itsemurhapommittaja räjäytti hääjuhlassa itsensä ja 63 muuta ihmistä.
• 3. lokakuuta – 5 ihmistä (mukaan lukien hyökkääjä) kuoli ja 2 loukkaantui, kun Pariisin pääpoliisiasemalla työskennellyt radikaalia islamia kannattanut Martiniquella syntynyt 45-vuotias mies puukotti kolmea miespoliisia aseman toimistossa ja portaikoissa naispuolisen hallinnon työntekijän. Myöhemmin poliisi pidätti iskusta epäiltynä viisi muuta ihmistä, mukaan lukien moskeijan, minkä kokoontumisissa hyökkääjä tapasi käydä, imaamin. Hän oli ollut Ranskan turvallisuuspalvelujen Fiche S -listalla, jolle listataan henkilöitä, joita pidetään mahdollisina uhkina kansalliselle turvallisuudelle. Tutkijat löysivät myös hyökkääjän hallussa olleen USB-tikun, johon oli ladattu Isis-ääriliikkeen videoita ja kymmenien poliisien tietoja. Tapaus herätti huolta poliisivoimien islamilaisesta radikalisoitumisesta. Viranomaiset takavarikoivatkin iskun jälkeen palvelusaseet kahdelta poliisilta, joiden epäiltiin radikalisoituneen. Iskun aikoihin 19 Ranskan sisäministeriön työntekijää oli valvonnan alla islamilaiseen radikalisoitumiseen liittyen.
• 7. lokakuuta – Limburgissa 16 ihmistä loukkaantui, kun varastetulla rekalla ajanut mies törmäsi tahallisesti päin liikennevaloissa odottaneita autoja. Yksi henkilö oli kriittisessä tilassa iskun jälkeen. Epäilty on 32-vuotias Syyriasta kotoisin oleva mies, joka asunut Saksassa vuodesta 2015.
• 29. marraskuuta – 3 ihmistä kuoli (mukaan lukien terroristi) ja 3 haavoittui Lontoon puukkoiskussa, kun pakistanilaistaustainen Usman Khan hyökkäsi vankien kuntoutusohjelmaan liittyvään tilaisuuteen ja jatkoi hyökkäystään sen jälkeen London Bridgellä. Khan, jonka oli myös määrä osallistua kuntoutusohjelman tilaisuuteen kuoli poliisin luoteihin hyökkäyksen yhteydessä. Hänen kotiinsa oli tehty jo vuonna 2008 kotietsintä terrorismiin liittyen, mutta hän ei saanut syytettä. Khan oli iskun tapahtuessa valvotussa koevapaudessa saatuaan vuonna 2012 terrorismituomion osallisuudesta Lontoon pörssiin kohdistuvan pommi-iskun suunnitteluun.
• 9. lokakuuta – Hallen synagogaisku – kaksi ihmistä kuoli äärioikeistolainen hyökkääjän iskettyä synagogaan Saksan Hallessa.
• 6. joulukuuta – 4 ihmistä kuoli (mukaan lukien terroristi) ja 8 loukkaantui Yhdysvaltain laivaston lentotukikohdassa Pensacolassa Floridassa Saudi-Arabian ilmavoimien luutnantin ammuttua heitä. Poliisi surmasi hyökkääjän, ja Al-Qaida -terroristijärjestön AQAP-jaosto (al-Qaida in the Arabian Peninsula) Jemenissä otti vastuun iskusta.

2020-luku

2020

• 3. tammikuuta – ääri-islamilainen terroristi puukotti kuoliaaksi yhden ihmisen ja haavoitti kahta Villejuifissa.
• 5. tammikuuta – poliisi taltutti ampumalla miehen, joka hyökkäsi Metzissä poliiseja kohti huutaen "Allahu akbar".

• 9. tammikuuta – viisi ihmistä loukkaantui, kun jo terrorismista tuomittu Brusthom Ziamani ja eräs toinen väkivaltarikoksista tuomiota kärsinyt ja muslimiksi kääntynyt vanki hyökkäsivät Whitemoorin vankilassa Marchissa teräasein vanginvartijan kimppuun ja iskivät tätä päähän, rintakehään ja niskaan. Molemmilla hyökkääjillä oli myös pommivyöt, jotka eivät olleet oikeita.
• 2. helmikuuta – kolme ihmistä loukkaantui, kun srilankalaistaustainen Sudesh Mamoor Faraz Amman teki puukkoiskun Streathamissa Suur-Lontoossa. Poliisi surmasi hyökkääjän. Hänellä oli myös pommivyö, joka ei ollut aito. Amman oli poliisin seurannassa, ja hän juuri vapautunut vankilasta kärsittyään puolet 3 vuoden ja 4 kuukauden tuomiosta, jonka hän sai terrorististen ainestojen hallussapidosta. Naapurinsa mukaan tekijä kasvatti kannabista ja häiriköi naapurustoaan muun muassa soittamalla kovaan äänen palopuheita islamistisesta propagandasta.
• 3. helmikuuta – yksi poliisi loukkaantui, kun ISIS:iä kannattanut terroristi hyökkäsi hänen kimppuunsa Metzissä.
• 21. helmikuuta – terroristi tappoi vasaralla 64-vuotiaan naisen Torontossa. Kun tekijä antautui poliisilaitoksella, sinne ilmestyi samoihin aikoihin paketti, joka oli mahdollisesti pommi. Teosta epäillään Saad Akhtaria, ja teon epäillään viranomaisten mukaan liittyvän Al-Qaedan, ISIS:n tai muiden vastaavien terroristijärjestöjen toimintaan.
• 4. huhtikuuta – kaksi ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui Romans-sur-Isèressä, kun ISIS:iä kannattanut noin 30-vuotias sudanilaismies hyökkäsi tupakkapuotiin ja tappoi sen myyjän ja asiakkaan puukolla. Mies jatkoi hyökkäystään lihapuodissa ja puukotti sen asiakasta, jonka jälkeen hän hyökkäsi ihmisten kimppuun leipomon edessä. Loukkaantuneista kaksi loukkaantui vakavasti. Hyökkääjä oli pakolainen, ja kiinniottotilanteessa hän rukoili arabiaksi ja pyysi, että poliisit surmaisivat hänet. Poliisi pidätti kaksi muuta sudanilaismiestä tekijän kotoa.
• 27. huhtikuuta – kaksi moottoripyöräpoliisia loukkaantui, kun 29-vuotias ISIS:iä kannattanut mies ajoi tahallaan heidän päälleen. Molempien poliisien molemmat jalat murtuivat, minkä lisäksi toinen poliisi kärsi vakavista päävammoista.
• 20. kesäkuuta – kolme ihmistä kuoli ja toiset kolme loukkaantui vakavasti Readingissä, kun 25-vuotias libyalainen Yhdistyneestä kuningaskunnasta turvapaikan saanut Khairi Saadallah puukotti heitä isolla veitsellä huutaen samalla "Allahu akbar".
• 25. syyskuuta – kaksi ihmistä loukkaantui, kun kolme vuotta ennen iskua Ranskaan muuttanut 18-vuotias pakistanilaismies haavoitti heitä lihakirveellä Charlie Hebdo -lehden entisen toimituksen lähellä. Sisäministeri Gérald Darmanin piti tekoa selvästi ääri-islamistisena. Seitsemän ihmistä pidätettiin osallisena iskuun, ja tekijäkin oli pidätetty jo kerran aikaisemmin muissa yhteyksissä.
• 4. lokakuuta – 55-vuotias mies kuoli ja 53-vuotias mies loukkaantui vakavasti Dresdenissä, kun 20-vuotias syyrialainen turvapaikanhakija Abdullah al-H. H. puukotti heitä. Syyttäjä uskoi hyökkääjän kannattaneen terroristijärjestö ISIS:iä ja että isku oli ääri-islamistinen terrori-isku. Epäilty oli saanut jo joulukuussa 2019 tuomion kolmesta eri pahoinpitelystä. Hän sai kolmen vuoden ja yhden kuukauden tuomion ja vapautui alle viikko ennen iskua. Poliisi piti häntä tuolloin edelleen vaarallisena. Mies oli saanut myös marraskuussa 2018 kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden tuomion muista rikoksista. Hänen uskottiin radikalisoituneen tullessaan Saksaan turvapaikanhakijana vuonna 2015.
• 16. lokakuuta – tšetšeenimies Abdoullakh Anzorov puukotti kuolettavasti ranskalaista opettajaa ja leikkasi hänen päänsä irti Conflans-Sainte-Honorinessa ilmeisesti kostoksi opettajan antamasta sananvapausopetuksesta. Poliisi ampui Anzorovin, joka oli pakolainen. Tätä ennen tekijä julkaisi teloittamastaan uhrista valokuvan Twitterissä. Anzorovilla ei syyttäjän mukaan ollut rikosrekisteriä, joskin hän oli joutunut poliisin kanssa tekemisiin omaisuuden tuhoamiseen ja väkivaltaan liittyen. Viranomaiset ovat kuitenkin vakuuttuneita, että hän oli radikalisoitunut islamisti. Hän ei myöskään kätkenyt sitä sosiaalisessa mediassa, jossa oli ennen tekoa twiitannut noin 400 kertaa. The Financial Times -lehden mukaan twiiteistä oli ilmoitettu Ranskan hallituksen sivustolle, jolle voi kertoa Internetissä havaitsemistaan laittomuuksista. Poliisi pidätti toistakymmentä ihmistä epäiltynä osallisuudesta iskuun. Joukossa olivat erään oppilaan vanhemmat. Ranskan sisäministeri Gérald Darmaninin mukaan iskun jälkeen käynnistettiin 80 tutkintaa niitä vastaan, joita epäillään iskun hyväksymisestä. Ranska aikoo myös karkottaa 213 ulkomaalaista, jotka ovat viranomaistarkkailussa epäiltyinä ääriuskonnolisista näkemyksistä. Heistä noin 150 on jo vankilassa. Tapaus kiristi Ranskan ja muslimimaiden välejä, ja pian iskun jälkeen Saudi-Arabiassa Jeddassa sattui välikohtaus, jossa mies uhitteli terävällä esineellä Ranskan konsulaatin vartijaa. Vartija haavoittui hyökkäyksessä ja hänet vietiin sairaalaan.
• 29. lokakuuta – ääri-islamilaiseksi terroristiksi epäilty mies puukotti kolme ihmistä kuoliaaksi Nizzassa ja katkaisi näistä kahdelta kaulan. Ranskan terrorisminvastaisen yksikön syyttäjä Jean-François Ricardin mukaan he olivat 60-vuotias nainen ja 55-vuotias mies. Kolmas uhri oli 44-vuotias nainen. Kaupunginjohtaja Christian Estrosin mukaan isku oli terroriteko. Estrosin mukaan hyökkääjä oli iskun aikana ja vielä pidätyksen jälkeenkin huutanut ”Allahu akbar”. Poliisi ampui miestä pidätyksen yhteydessä, mutta hän selvisi hengissä ja hänet vietiin sairaalaan. Epäilty on 21-vuotias syyskuussa Eurooppaan tullut tunisialainen Brahim Aouissaoui. Hyökkääjältä löydettiin Koraani, kaksi puhelinta ja tekovälineenä käytetty veitsi, joka oli pituudeltaan 30 senttimetriä, ja siinä oli 17-senttimetrinen terä. Mies oli tullut syyskuun lopulla Italian Lampedusaan, mistä hän oli siirtynyt koronaviruskaranteenin jälkeen Ranskaan lokakuun alkupuolella. Syyttäjän mukaan miehellä oli mukanaan Italian Punaisen Ristin henkilötodistus. Samana päivänä otettiin kiinni myös 47-vuotias mies, ja pidätyksen syynä on yhteydenpito iskusta epäiltyyn. Ranskan sisäministeri piti iskujen jälkeen uusia iskuja todennäköisinä. Samana päivänä myös Etelä-Ranskan Avignonissa mies uhkaili ihmisiä veitsellä ja huusi ”Allahu akbar”, mutta poliisi ampui hänet. Lyonissa poliisi pidätti veitsellä aseistautuneen afganistanilaismiehen. Mies otettiin kiinni, kun hän oli nousemassa raitiovaunuun. Ranska julisti samana päivänä korkeimman mahdollisen hälytystilan uusien mahdollisten terrori-iskujen varalta.
• 3. marraskuuta – neljä ihmistä kuoli kuudessa eri paikassa, kun ISISiä kannattanut Kujtim Fejzullai avasi tulen Kalašnikov-rynnäkkökiväärillä Wienissä Itävallassa. Kuolonuhreista kaksi oli miehiä ja kaksi naisia. Toinen naisista oli saksalainen. Kymmeniä laukauksia iskussa ampunut Fejzullai ammuttiin 9 minuutin kuluttua hyökkäyksen alkamisesta. Iskussa loukkaantui 22 ihmistä, joista seitsemän vakavasti. Kolmella uhrilla oli hengenvaarallisia vammoja. Ammuskelu alkoi iltakahdeksalta. Vaaratilanne jatkui Wienin keskustassa useita tunteja aamuyöhön asti. Aluksi Kronen Zeitung uutisoi, että mukaan iskun tekijä olisi laukaissut räjähdevyön ja kuollut. Hyökkääjä oli raskaasti aseistautunut, ja hänellä oli räjähdevyö, mutta myöhemmin kerrottiin että vyö ei ollut aito. ISIS otti vastuun iskusta ja tekijä kannatti myös järjestöä. Epäillyn hallusta jihadistista materiaalia. Myös hyökkääjän kotona oli raskasta aseistusta, ja poliisi joutui käyttämään räjähdettä päästäkseen sisälle hyökkääjän asuntoon. Ampuja huiputti radikalisoitumisen vastaista tutkintaohjelmaa. Hän oli esittänyt sopeutuvansa Itävallan yhteiskuntaan ja tuominneensa Ranskassa tehdyt islamististet terrori-iskut, vaikka todellisuudessa hän itsekin valmisteli islamistista terrori-iskua. Hyökkääjä oli jo aikaisemmin tuomittu 22 kuukaudeksi vankilaan huhtikuussa 2019, sillä hän oli aikonut liittyä Isisiin Syyriassa. Hänet vapautettiin joulukuussa nuoren ikänsä vuoksi. Hyökkääjä oli 20-vuotias Itävallan ja Pohjois-Makedonian kaksoiskansalainen, ja hänellä oli perhesiteitä Albaniaan. Mies oli poliisin seurannassa, koska hän oli yksi niistä noin 90 Itävallan kansalaisesta, joiden on tiedetty halunneen matkustaa Syyriaan taistelemaan jihadistijoukoissa. Todisteet eivät antaneet iskun jälkeen aihetta olettaa, että hyökkääjiä olisi ollut useita, mutta asiasta ei ollut heti täyttä varmuutta. Saman viikon aikana varmistui, että hän teki iskun yksin. Wienin alueella oli koko seuraavan yön ja päivän ajan käynnissä suuri poliisioperaatio. Etsintöjä tehtiin eri puolilla Itävaltaa. Viranomaiset kehottavat Wienin asukkaita pysymään kotonaan. Poliisi teki ainakin 18 kotietsintää eri puolilla maata, ja kaikkiaan 14 ihmistä pidätettiin. Pidätetyt olivat 18–28-vuotiaita, maahanmuuttajataustaisia, ja poliisi tutkii heidän yhteyksiään terroristijärjestöihin. Osa on kaksoiskansalaisia muun muassa Bangladeshista, Pohjois-Makedoniasta, Turkista ja Venäjältä. Pidätyksiä tehtiin ainakin Sankt Pöltenin kaupungissa, jossa poliisin erikoisjoukot tekivät rynnäkön asuntoon varhain aamulla. Kaksi ihmistä pidätettiin rynnäkön yhteydessä. Lisäksi Linzissä pidätettiin yksi henkilö. Myös Sveitsissä on pidätetty kaksi henkilöä iskuun liittyen. Maan sisäministeri myönsi myös, että iskun taustalla on epäonnistumisia turvallisuuskoneistossa. Naapurimaa Slovakian tiedustelupalvelu oli nimittäin heinäkuussa välittänyt Itävallan tiedustelupalvelulle tiedon, että hyökkääjä oli yrittänyt hankkia ammuksia maasta siinä onnistumatta. Itävallan sisäministeriö ilmoitti pian iskun jälkeen, että kaksi Wienin lähiöissä sijaitsevaa moskeijaa suljetaan terrori-iskun vuoksi. Hyökkääjä vieraili suljettaviksi määrätyissä moskeijoissa tiuhaan. Maan tiedustelupalvelun mukaan vierailut lisäsivät hyökkääjän radikalisoitumista.

2021

• 16. helmikuuta – Obassa IPOB-separatistit teloittivat kuusi alaikäistä lasta, joista nuorin oli vuoden ja vanhin kuusivuotias. Teloitukset tapahtuivat fulani enemmistöisellä alueella.
• 25. kesäkuuta – 24-vuotias somalialainen maahanmuuttaja Abdirahman J. puukotti kolme ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti kahdeksaa Würzburgissa. Kaikki kuolleet olivat naisia, ja lisäksi kahdeksasta loukkaantuneesta viisi oli naisia ja yksi lapsi. Poliisi piti todennäköisenä, että isku oli islamistista terrorismia. Tekijä huusi iskiessään "Allahu Akbar!".
• 3. syyskuuta – kuusi ihmistä loukkaantui, kun jo aikaisemminkin rikoksiin syyllistynyt srilankalainen maahanmuuttaja puukotti ihmisiä kauppakeskuksessa Aucklandissa. Mies samaistui ääri-islamistisiin terroristiryhmiin. Poliisi ampui hyökkääjän.
• 13. lokakuuta – yksi mies ja neljä naista kuoli sekä kolme muuta ihmistä loukkaantui Kongsbergissä Norjassa, kun islaminuskoon kääntynyt 37-vuotias tanskalais-norjalainen Espen Andersen Bråthen hyökkäsi heidän kimppuunsa. Hän oli aseistautunut jousipyssyllä ja muilla aseilla. Uhrit olivat iältään 50–70-vuotiaita. Poliisi sai hälytyksen hyökkäyksestä kello 18.13 paikallista aikaa. Miehen etsintä- ja pidätysoperaatioon osallistui yhteensä 22 poliisipartiota, ja poliisi tavoitti miehen ensi kerran kello 18.18. Mies oli poliisin mukaan tunkeutunut asuintaloon. Hän teki veriteot sekä sisä- että ulkotiloissa. Mies ampui poliiseja kohti nuolilla. Mies katosi poliisin näköpiiristä, ja on mahdollista, että hän tappoi kaikki uhrinsa vasta sen jälkeen. Epäillyllä on ollut yhteyksiä radikaaleihin piireihin, ja poliisi tutkii hyökkäystä terrori-iskuna. Poliisi oli jo aikaisemmin ollut yhteydessä mieheen. Pidätetty mies oli Norsk Rikskringkasting NRK:n mukaan saanut useita rikostuomioita. Viime vuonna hänet tuomittiin kuuden kuukauden lähestymiskieltoon kahta läheistä perheenjäsentään vastaan, kun hän uhkasi tappaa toisen heistä. Epäilty oli lisäksi tuomittu aiemmin esimerkiksi omaisuusrikoksista ja lievistä huumausainerikoksista. Yksi uhreista oli saksalainen Nebelhexë-yhtyeestään tunnettu naismuusikko Andréa Meyer, joka työskenteli myös kirjailijana, näyttelijänä ja mallina.
• 15. lokakuuta – Essexissä Ali Harbi Ali puukotti 69-vuotiaan kansanedustaja sir David Amessin poliittisessa tilaisuudessa ISIS:n innoittamana.
• 14. marraskuuta – Liverpoolin kaupungissa tapahtui sairaalan edustalla taksissa räjähdys. Räjähdyksessä kuoli iskun tekijä, joka oli taksin sisällä. Hän oli iskun pääepäilty 32-vuotias Emad Al Swealmeen. Mies oli tiettävästi turvapaikanhakija, ja hän oli ilmeisesti vienyt itse rakennetun räjähteen taksiin. Taksin kuljettaja onnistui pelastautumaan taksista ja selvisi vähin vammoin. Kuljettaja lukitsi terroristin taksiin ja näin ollen oletettavasti ehkäisi tuoteutunutta iskua huomattavasti tuhoisamman iskun. Tapauksen seurauksena Britanniaan kohdistuvan terroriuhkan riski nousi vakavalle tasolle (engl. severe), mikä tarkoittaa, että seuraava terrori-isku oli maassa tuolloin erittäin todennäköinen. Tätä tapausta ennen viimeksi terroriuhkan riski määriteltiin vakavaksi marraskuussa 2020, kun neljä ihmistä ammuttiin kuoliaaksi Wienissä Itävallassa, kolme muuta kuoli veitsihyökkäyksessä Ranskan Nizzassa ja opettaja murhattiin Pariisissa. Korkein eli kriittinen taso oli Britanniassa viimeksi käytössä vuonna 2017, kun Lontoon metroon tehtiin terrori-isku. 50 ihmistä loukkaantui tapauksessa.

2022

• 22. toukokuuta – IPOB-separatistit suorittivat kaksi erillistä joukkomurhaa Orumba Southissa ja Orumba Northissa. Ensimmäisessä joukkomurhassa IPOB surmasi raskaana olleen lasten äidin Hairira Jibriliin ja tämän neljä lasta. Uhreista nuorin oli vasta 2-vuotias ja vanhin 9-vuotias. IPOB julkaisi uhreista valokuvia sosiaalisessa mediassa. Murhan motiivin on arvioitu johtuneen perheen etnisestä alkuperästä. Toisessa joukkomurhassa IPOB teloitti viisi motoristia, koska nämä eivät totelleet Simon Ekpan julistamaa ulkonaliikkumiskieltoa.
• 25. kesäkuuta – 42-vuotias iranilaistaustainen Zaniar Matapour ampui Oslon keskustassa kaksi ihmistä verilöylyssä, jossa loukkaantui myös yli 20 muuta ihmistä. Tekoa tutkitaan islamilaisena terroritekona. Tekijän laaja rikosrekisteri ulottui yli 20 vuoden taakse. Vuosituhannen vaihteessa Matapour sai kymmenen kuukauden vankeustuomion yökerhossa tapahtuneesta puukotuksesta. Hän valitti asiasta hovioikeuteen ja vapautui puutteellisten todisteiden vuoksi. Vuonna 2016 Matapour tuomittiin kokaiinin hallussapidosta. Neljän kuukauden vankeustuomiosta kolme oli ehdollista. Hänet pidätettiin heinäkuussa 2019 murhan yrityksestä, ampuma-aseen laittomasta hallussapidosta ja veitsen kantamisesta julkisella paikalla. Hänet vapautettiin muutaman päivän kuluttua riittämättömien todisteiden vuoksi. Vuonna 2020 Matapouria sakotettiin teräaseen hallussapidosta. Hän valitti sakosta käräjäoikeuteen. Matapour on lisäksi tuomittu törkeästä pahoinpitelystä ja uhkauksista. Hänet tuomittiin 30 päiväksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä.
• 1. elokuuta – seitsemän siviiliä sai surmansa ja kahdeksan loukkaantui IPOB:n tekemässä iskussa Orogwessa. Iskujen tautalla oli uhrien etninen alkuperä. IPOB palasi takaisin 3. elokuuta 2022 siviileihin kohdistuvaa uusintaiskua varten mutta alueen poliisit ehtivät pysäyttämään separatistit.
• 10. joulukuuta – Lahtelaisen Simon Ekpan alaisuudessa toimivat IPOB-asemiehet tulittivat torilla liikkuneita siviilejä, jotka eivät totelleet Ekpan julistamaa "sit at home" -ulkonaliikkumiskieltoa. Hyökkäyksessä sai surmansa 52-vuotias torimyyjä ja yksi henkilö haavoittui vakavasti.
• 11. joulukuuta – Aguatanin synnytyssairaalasta IPOB-separatistit sieppasivat viisi vastasyntynyttä lasta. Nigerian presidentti Muhammadu Buhari oli järkyttynyt sieppauksista ja ohjeisti maan puolustusvoimia ryhtymään toimiin alueella toimivien terroristien kitkemiseksi. IPOB ilmoitti, että se tekee kaikkensa alueen turvallisuustilanteen epävakauttamiseksi varsinkin, kun paikallinen kuvernööri lisäsi turvallisuusviranomaisia IPOBin aiheuttamien väkivaltaisuuksien lopettamiseksi.

2023

• 16. toukokuuta – Anambrassa IPOB-separatistit kohdistivat aseellisen iskun Yhdysvaltain konsulaatin autosaattueeseen, surmaten kaksi konsulityöntekijää sekä kaksi poliisia. Turvallisuusneuvoston edustaja Jhon Kirby ilmoitti, että Yhdysvaltain lähetystö tekee yhteistyötä Nigerian turvallisuuspalvelun kanssa ja ulkoministeri Antony Blinken totesi, että maat tuomitsevat hyökkäyksen jyrkästi ja, että turvallisuusviranomaiset tekevät tiiviisti yhteistyötä saadakseen syylliset vastuuseen.

2024

• 31. toukokuuta – Mannheimissa viisi Pax Europa -ryhmän tilaisuuteen osallistunutta sai vammoja puukotuksessa ja tilanteeseen väliin tullut 29-vuotias poliisi kuoli, kun ääri-islamilainen hyökkääjä puukotti häntä useita kertoja pään alueelle. Muut poliisit keskeyttivät puukkohyökkäyksen ampumalla puukottajaa. Iskusta epäillään 25-vuotiasta afganistanilaista miestä, joka on asunut Saksassa vuodesta 2014 lähtien. Miehen turvapaikkahakemus oli hylätty.
• 31. toukokuuta – Abiassa kuusi siviiliä ja viisi sotilasta saivat surmansa IPOB-separatistien aseellisen iskun seurauksena. Isku liittyi Simon Ekpan julistamiin ulkonaliikkumiskieltoihin ja IPOB aiemmin varoitti, että ihmisten tulisi pysyä kodeissaan ns. Biafra päivänä. IPOBin tiedottaja Emma Powerful ilmoitti, ettei IPOBilla ole osuutta iskun kanssa vaan kyseessä olisi ollut "poliittisesti motivoitunut rikollisryhmä".
• 14. kesäkuuta – Tarabassa IPOB-separatistit surmasivat neljä ja kaapasivat yhdeksän ammattikalastajaa, koska nämä eivät totelleet Simon Ekpan julistamaa "sit at home" ulkonaliikkumiskieltoa. IPOB vaati lunnaita kaapattujen omaisilta mutta eivät suostuneet varmentamaan uhrien elossaoloa.
• 26. kesäkuuta – Kuusi ihmistä sai surmansa, kun IPOB separatistit ampuivat siviilejä hausojen asuttamalla alueella Okigwessa. Iskun arvioidaan olevan kosto Nigerian puolustusvoimille, koska nämä aiemmin hyökkäsivät IPOBin aseleirille.
• 31. heinäkuuta – IPOB separatistit surmasivat kassamyyjänä työskennelleen naisen ja kuusi poliisia Onisthan ja Owerrin välisellä moottoritiellä klo 18:30. Hämeen Kokoomuksen sekä Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan jäsen Simon Ekpa, ilmoitti julkisesti olevansa vastuussa surmista sosiaalipalvelu X:ssä. Ekpan kirjoitti vain pari tuntia iskun jälkeen, että "Biafran puolustusvoimien Owerrin-osasto, on kerännyt aseita terroristeilta/poliiseilta ja neutralisoinut näitä runsain lukumäärin." Ekpa julkaisi myös videon surmiin liittyen, jossa näkyy neljä kivääriä ja poliisin asiakirjoja ja, joita Ekpan alaisuudessa toimivat IPOB asemiehet väittivät saaneensa haltuunsa surmaamiltaan poliiseilta. Videolla IPOB jäsenet antavat raporttinsa Ekpalle ja mm. toteavat "ettei surmia ollut helppo toteuttaa ja, että tänään on ensimmäinen Ekpan julistama sit at home- ulkonaliikkumiskielto päivä".
• 23. elokuuta – Solingenissa 26-vuotias syyrialainen Issa al-H. yritti puukottaa mahdollisimman monia henkilöitä radikaali-islamististen uskomustensa vuoksi. Hyökkäyksessä kuoli kolme ja loukkaantui kahdeksan henkilöä, joista neljä vakavasti. Mies vangittiin epäiltynä murhasta ja terrorijärjestö Isisiin kuulumisesta.

Katso myös

• Luettelo terroristijärjestöistä
• Terrorismi
• Maailmanlaajuinen terrorismi-indeksi
• ACLED