Kalifornia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Yhdysvaltain osavaltiota. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kalifornia
State of California
Kalifornian lippuKalifornian sinetti
lippusinetti
Yhdysvaltain kartta, jossa Kalifornia korostettuna
Yhdysvaltain kartta, jossa Kalifornia korostettuna
Valtio  Yhdysvallat
Pääkaupunki Sacramento
Suurin kaupunki Los Angeles
Kuvernööri Gavin Newsom (D)
Viralliset kielet englanti
Pinta-ala  
– yhteensä 423 970 km² (3.)
– josta maata 403 933 km²
– josta vettä 20 037 km² (4,7 %)
Väestö (2020 [1])  
– asukkaita 39 538 223 (1.)
– asukastiheys 97,9 as./km²
Liittovaltion osavaltioksi  
– päivämäärä 9. syyskuuta 1850
– järjestyksessä 31.
Aikavyöhyke UTC−8 (PST)[2]
– kesäaika UTC−7 (PDT)[2]
Pinnanmuodostus  
– korkein kohta 4 418 m
– keskikorkeus 884 m
– matalin kohta −86 m
Lyhenteet  
– postilyhenne CA
– ISO 3166-2 US-CA
Lempinimi The Golden State (Kultainen osavaltio)
Motto Eureka
Laulu "I Love You, California"
www.ca.gov
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Kalifornia (engl. ja esp. California) on Yhdysvaltain osavaltio Pohjois-Amerikan länsirannikolla Tyynenmeren rannalla. Osavaltion väkiluku oli 39 538 223 vuonna 2020.[1] Kalifornia on Yhdysvaltain väkiluvultaan suurin osavaltio ja pinta-alaltaan kolmanneksi laajin Alaskan ja Texasin jälkeen.

Osavaltiossa sijaitsevat Yhdysvaltain toiseksi ja viidenneksi suurimmat metropolialueet, Los Angelesin metropolialue sekä San Franciscon lahden ympäristö. Kahdeksan Yhdysvaltain viidestäkymmenestä suurimmasta kaupungista sijaitsee Kaliforniassa: Los Angeles, San Diego, San Jose, San Francisco, Fresno, Sacramento, Long Beach, ja Oakland. Osavaltion pääkaupunki on Sacramento.[3] Eteläinen Kalifornia on tiheästi asuttu ja suurin osa väestöstä elää korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä Tyynestämerestä.

Osavaltion nimi tulee 1400-luvulla eläneen kirjailija Garci Rodríguez de Montalvon teoksesta Las sergas de Esplandián (ensimmäinen tunnettu painos vuodelta 1510), jossa esiintyy California-niminen saariparatiisi. Kalifornian alue itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821 osana Meksikoa. Osa Yhdysvaltoja alueesta tuli vuonna 1848 Meksikon–Yhdysvaltain sodan seurauksena ja osavaltio vuonna 1850. Kalifornian kultaryntäys oli vuosien 1848–1855 välillä tapahtunut kultaryntäys. Siinä Kaliforniaan saapui noin 300 000 ihmistä Yhdysvalloista ja muualta maailmasta etsimään kultaa. Asutus levisi Kaliforniaan kuitenkin verrattain myöhään, sillä se sijaitsee Euroopasta tarkasteltuna kaukana lännessä. San Francisco oli tuolloin syrjäinen kaupunki. Kalifornian kasvuun vaikutti rautateiden rakentaminen ja tällä tavalla Kalifornia yhdistettiin muuhun maahan. Vuonna 1898 Kaliforniassa asui miljoona ihmistä[4].

Kalifornian talous perustui 1900-luvun alussa maatalouteen ja sieltä löydettyihin öljyesiintymiin. Kalifornia tuotti neljänneksen maailman öljystä vuonna 1930[5]. Myöhemmin Kalifornia on tullut tunnetuksi elokuvateollisuudesta (Hollywood) ja Piilaakson teknologia-alan yrityksistä. Kalifornian talous on yhtä suuri kuin Isolla-Britannialla[6] ja Ranskalla.[7] Kalifornian kasvamiseen merkittäväksi taloudeksi on vaikuttanut Aasiasta tulevat rahtilaivat, jotka tuovat tavaraa kalifornialaisiin satamiin. Kaupankäynti Kiinan kanssa on Kalifornialle tärkeää.[8]

Kaliforniassa on Yhdysvaltojen osavaltioista korkein köyhyysaste[9]. Vuonna 2014 Kalifornian väestöstä 15 miljoonaa oli latinalaisamerikkalaisia. Tämä on noin 40 prosenttia väestöstä.[10] Kalifornialla on yhteinen raja Meksikon kanssa ja rajalla on useita rajanylityspaikkoja.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalifornian kartta.

Sijainti ja maastonmuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaliforniaa rajoittavat Tyynimeri, Oregon, Nevada, Arizona ja Meksikon Baja California. Maantieteellisesti se koostuu hedelmällisestä Keskuslaaksosta, vuorijonoista ja aavikoista. Pääosa asutuksesta on viileimmillä rannikon alueilla Tyynenmeren rannalla, erityisesti San Franciscossa, San Joséssa, Los Angelesissa ja San Diegossa. Osavaltion pääkaupunki Sacramento sijaitsee kuitenkin Keskuslaaksossa.

Idässä Keskuslaaksoa rajaa Sierra Nevada, pohjoisessa Kaskadit ja etelässä Tehachapivuoret. Korkein kohta on Mount Whitney Sierra Nevadalla 4 418 metriä. Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsee myös Yosemiten kansallispuisto. Etelässä vuorien takana on Mojaven aavikko, jonka koillispuolella sijaitsee Kuolemanlaakso, Pohjois-Amerikan matalin ja kuumin paikka. Tyynenmeren rannalla kasvaa suojeltuja punapuita (Sequoia sempervirens). Ne ovat maailman korkeimpia puita. Mammuttipetäjät (Sequoiadendron giganteum) kasvavat Sierra Nevadalla. Ne ovat tilavuudeltaan maailman suurimpia puita.

Kalifornia tunnetaan maanjäristyksistään, joita esiintyy San Andreasin siirroksen alueella. Alueella on myös aktiivisia tulivuoria, kuten Mammoth Mountain. Lassen Peak -tulivuori purkautui viimeksi vuonna 1917.[11] Kaliforniassa on usein vaarallisia maastopaloja. Lokakuussa 2003 Etelä-Kalifornian maastopalot polttivat 800 000 eekkeriä (noin 3 200 neliökilometriä), tuhosivat 3 400 kotia ja tappoivat 22 henkeä.[12] Lokakuussa 2006 maastopalojen sammutustöissä kuoli useita palomiehiä.[13]

  • Yosemiten kansallispuisto
    Yosemiten kansallispuisto
  • Mount Shasta
    Mount Shasta
  • Kuolemanlaakso
    Kuolemanlaakso

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kalifornian ilmasto

Kalifornian ilmasto vaihtelee suuresti paikasta toiseen, sillä osavaltio on pitkä pohjois–eteläsuunnassa, sen länsiosat ovat rannikolla ja itäosat sisämaassa vuorten suojassa, ja korkeuserotkin ovat suuret Kuolemanlaaksosta merenpinnan alapuolelta Mount Whitneylle yli neljän kilometrin korkeuteen.[14]

Suuressa osassa osavaltiota vallitsee välimerenilmasto: kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet viileitä ja sateisempia. Kylmä Kalifornian merivirta rannikon lähellä viilentää rannikkoalueiden kesiä, sisämaassa kesät ovat kuumempia. Vuoristossa on vuoristoilmasto. Vuorijonojen takana on aavikkoalueita.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen eurooppalaisten tuloa Kalifornian alueella asui yli 70 eri intiaaniheimoa, kuten chumashit, pomot ja salinanit.

Ensimmäinen Tyynenmeren rannikkoa tutkinut eurooppalainen oli Juan Rodriguez Cabrillo vuonna 1542, häntä seurasi 37 vuotta myöhemmin Francis Drake 1579. 1700-luvun lopulla espanjalaiset lähetyssaarnaajat perustivat pieniä asumuksia Kalifornian niemimaan pohjoispuolelle. Espanja sai Kalifornian haltuunsa juuri ennen venäläisten tuloa sinne, venäläiset perustivatkin vain muutamia asutuspaikkoja. Meksikon itsenäistyttyä lähetysasemat joutuivat Meksikon hallitukselle, ja ne purettiin ja hylättiin.

Eurooppalaiset siirtolaiset julistautuivat itsenäiseksi Kalifornian tasavallaksi 10. kesäkuuta 1846 kapinoiden Meksikoa vastaan. Presidenttinä oli William B. Ide. Tasavalta kuitenkin päättyi lyhyeen 9. heinäkuuta kommodori John D. Sloatin taistelulaivan purjehdittua San Franciscon lahteen ja vaadittua Kaliforniaa Yhdysvalloille. Vuoden 1847 Meksikon–Yhdysvaltain sodan jälkeen Kalifornia jaettiin valtioiden kesken. Meksikon puoleisesta Baja Californiasta tuli Baja Californian ja Baja California Surin osavaltiot ja Yhdysvaltain puoleisesta Alta Californiasta Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio 1850.

San Franciscon satama 1850-luvun alussa.

Kalifornian kultalöytöjen jälkeen vuonna 1848 alueella alkoi väkiryntäys. Tuolloin Kaliforniassa oli noin 4 000 espanjaa puhuvaa asukasta.

Sisällissodan aikana väki jakaantui pohjoisen ja etelän kannattajiin, ja vaikka Kalifornia liittyi pohjoisen puolelle, molemmille puolille mentiin vapaaehtoisina.

Ensimmäinen rautatie yhdisti rannikot 1869. Kalifornian havaittiin soveltuvan trooppisten hedelmien kasvatukseen ja maanviljelyyn yleensä.

Vuosina 1900–1965 asukasluku kasvoi alle miljoonasta Yhdysvaltain suurimmaksi. Väestö koostuu lukuisista etnisistä ryhmistä ja on monikulttuurinen. Osavaltio on nykyisin Yhdysvaltain teknologian ja elokuvateollisuuden keskus ja merkittävä maataloustuottaja. Kaliforniassa päätettiin sallia kannabiksen viihdekäyttö vuoden 2016 presidentinvaalien yhteydessä suoritetussa äänestyksessä[15] ja ensimmäiset lisensoidut kannabismyymälät avasivat ovensa 1. tammikuuta 2017. Yli 21-vuotiaat voivat ostaa enintään 28 grammaa raakakannabista tai siihen verrattavan määrän muita kannabistuotteita yhdellä ostokerralla. Kotonaan saa kasvattaa enintään kuusi kannabiskasvia. Käyttö julkisilla paikoilla on kuitenkin edelleen kiellettyä.[16]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
California State Capitol

Kalifornian osavaltion lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen lainsäädäntöelin. Ylähuoneessa eli senaatissa on 40 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 80 jäsentä. Alahuoneen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi, senaattorit neljäksi vuodeksi kerrallaan.[17]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Hänet valitaan neljän vuoden välein osavaltion parlamenttivaalien yhteydessä.[18] Vuodesta 2019 kuvernöörinä on toiminut Gavin Newsom. Newsom voitti vaalit jatkokaudelleen marraskuussa 2022.[19][20][21]

Kuolemanrangaistus on käytössä Kaliforniassa. 725 vankia odotti kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa tammikuussa 2020. Vuoden 1976 jälkeen osavaltio on suorittanut kolmetoista teloitusta, joista viimeisin suoritettiin 2006. Kuvernööri Gavin Newsom on ilmoittanut, ettei ketään teloiteta hänen kautensa aikana.[22][23][24]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kalifornian talous
Hollywood-kyltti on Kalifornian mittavan viihdeteollisuuden parhaiten tunnettu symboli.
Piilaakso on Kalifornian tietokonealan keskus, joka sijaitsee San Franciscosta etelään.
Kalifornian bruttokansantuote sektoreittain vuonna 2015.

Elinkeinoelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornian bruttokansantuote on noin 3,9 biljoonaa (3 900 000 000 000 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2023) ollen suurempi kuin minkään muun Yhdysvaltain osavaltio.[25] Valtiona Kalifornia sijoittuisi seitsemänneksi maailmassa Yhdysvaltain, Kiinan, Japanin, Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen (ostovoiman mukaan).

Kalifornia on myös koti useille merkittäville talouden aloille kuten Hollywood (viihdeteollisuus), Kalifornian Keskuslaakso (maatalous), Piilaakso (tietokoneet ja huipputeknologia) ja viinintuotantoalueet kuten Santa Barbara ja Pohjois-Kalifornian Wine Country.

Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat hedelmät, vihannekset, maitotuotteet ja viinit. Piilaakson korkean teknologian alat ajautuivat taantumaan Internet-buumin jälkeen, mutta lääketieteellinen tekniikka, videopelit ja animaatio ovat tuoneet kasvua.

Tammikuussa 2007 jäämyrsky ja kylmä sää tuhosi Los Angeles Timesin mukaan Kaliforniassa appelsiini-, sitruuna- ja sitrussatoa jopa 1,1 miljardin dollarin arvosta.[26]

Kalifornia tuottaa viisi prosenttia sähköstä aurinkoenergialla.[27]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
San Diego

Los Angelesin kansainvälinen lentoasema ja San Franciscon kansainvälinen lentoasema ovat ensisijaisia solmukohtia Tyynenmeren ylittävälle ja Pohjois-Amerikan itä-länsisuuntaiselle liikenteelle. Osavaltiossa on noin tusina muuta tärkeää siviililentoasemaa ja lukuisia muita laskeutumispaikkoja pienemmille lentokoneille.

Kaikkiaan osavaltiossa on 145 lentoasemaa.[28]

Kalifornian 37 satamasta[29] Long Beachin satama oli rahtimäärillä mitaten Yhdysvaltojen neljänneksi vilkkain, ja Los Angelesin satama yhdeksänneksi vilkkain vuonna 2011.[30]

Yhdysvalloissa Kalifornia on ollut autojen päästöjen sääntelyn edelläkävijä.[31]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalifornian asukasmäärän kehitys
VuosiVäestö±%
185092 597—    
1860379 994+310.4%
1870560 247+47.4%
1880864 694+54.3%
18901 213 398+40.3%
19001 485 053+22.4%
19102 377 549+60.1%
19203 426 861+44.1%
19305 677 251+65.7%
19406 907 387+21.7%
195010 586 223+53.3%
196015 717 204+48.5%
197019 953 134+27.0%
198023 667 902+18.6%
199029 760 021+25.7%
200033 871 648+13.8%
201037 253 956+10.0%
202039 538 223+6.1%

Kaliforniassa on 478 kaupunkia, joista suurin osa on metropolialueilla. Osavaltion asukkaista 68 % asuu kahdella suurella metropolialueella, Suur-Los Angelesin ja San Franciscon lahden alueella. Väestönlaskennan mukaan Kaliforniassa ei ole selkeää enemmistöryhmää. Espanjaa puhuvia on noin kolmannes, muita merkittäviä ryhmiä ovat aasialaiset, mustat ja intiaanit. Espanjan puhujien ennustetaan olevan enemmistönä vuoteen 2040 mennessä.

Suurimpien kaupunkien asukasluvut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Los Angeles
1. Los Angeles 3 898 747
2. San Diego 1 386 932
3. San José 1 013 240
4. San Francisco 873 965
5. Fresno 542 107
6. Sacramento 524 943
7. Long Beach 466 742
8. Oakland 440 646
9. Bakersfield 403 455

(Tilastot huhtikuulta 2020)[32]

Kielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 kalifornialaisista yli 5-vuotiaista puhui äidinkielenään englantia 57,59 % ja espanjaa 28,21 %. Filipino oli kolmanneksi puhutuin kieli 2,04 % osuudella, seuraavana kiina 1,59 %, vietnam 1,4 % ja korea 1,05 %.

Uskonnolliset ryhmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
San Francisco

Uskonnollinen jakauma oli vuonna 2014 seuraava[33]:

  • Kristittyjä – 64 %
    • Protestantteja – 32 %
    • Katolisia – 28 %
    • Muita kristittyjä – 4 %
  • Juutalaisia – 2 %
  • Buddhalaisia – 2 %
  • Hinduja – 2 %
  • Muslimeja – 1 %
  • Muita uskontoja – 3 %
  • Uskonnottomia – 27 %

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaliforniassa on monia tunnettuja yliopistoja. Kalifornian yliopisto toimii kymmenellä kampuksella.

Kaliforniassa on monia tunnettuja huvipuistoja kuten Disneyland.[34]

Kalifornian kulttuurielämälle on ollut tyypillistä yksityisen rahan käyttäminen näyttäviin kulttuurilaitoksiin kuten gallerioihin, museoihin ja konserttisaleihin.[35]

Hollywood ja sen ympäristö ovat vetäneet puoleensa elokuvantekijöitä alan alkuvuosista lähtien. Kalifornian eteläosissa on paljon auringonpaistetta, kohtuulliset lämpötilat, monipuolinen maasto ja paljon erilaista koulutettua työvoimaa tarjolla. 1920-, 1930- ja 1940-lukujen filmitähdet, ohjaajat ja muut kuuluisuudet tungeksivat Hollywoodissa ja rakennuttivat sinne ökykartanoitaan. Toisen maailmansodan jälkeen televisio ja tuotantorakenteiden kehittyminen muuttivat alaa pysyvästi, mutta 2000-luvulla on näkynyt merkkejä Hollywoodin uudesta noususta.[35]

Kultakuumeen aikana San Francisco houkutti kirjailijoita siinä missä teatteri- ja musiikkipiirejäkin. Ensimmäiset Kaliforniassa työskennelleet kirjailijat olivat syntyneet muualla. Toinen sukupolvi, kuten Jack London ja John Steinbeck olivat jo Kaliforniassa syntyneitä. Kultakauden Hollywoodiin muutti myös kirjailijoita, jotka tekivät muun työn ohessa käsikirjoituksia tai kuvasivat paikallista elämänmenoa.[35]

Kalifornian kansalliseläin on karhu (Ursus arctos californicus tai Ursus californicus), kansallispuu punapuu ja kansalliskukka kaliforniantuliunikko.[36]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Los Angeles Memorial Coliseum

Kaliforniassa kisattiin talviolympialaiset vuonna 1960 (Squaw Valley) ja kesäolympialaiset vuosina 1932 (Los Angeles) ja 1984 (Los Angeles), sekä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1994. Vuoden 2028 kesäolympialaiset järjestetään Los Angelesissa.

Kaliforniassa on kisattu pitkään moottoriurheilussa. Long Beachissa kisataan joka vuosi IndyCar-sarjan kisa. Myös lainelautailu eli surffaus on suosittua Kaliforniassa.

Joukkue Kaupunki Sarja ja laji
Oakland Raiders Oakland NFL, amerikkalainen jalkapallo
San Diego Chargers San Diego NFL, amerikkalainen jalkapallo
San Francisco 49ers San Francisco NFL, amerikkalainen jalkapallo
Sacramento Mountain Lions Sacramento UFL, amerikkalainen jalkapallo
Los Angeles Dodgers Los Angeles MLB, baseball
Los Angeles Angels of Anaheim Anaheim MLB, baseball
Oakland Athletics Oakland MLB, baseball
San Diego Padres San Diego MLB, baseball
San Francisco Giants San Francisco MLB, baseball
Golden State Warriors Oakland NBA, koripallo
Los Angeles Clippers Los Angeles NBA, koripallo
Los Angeles Lakers Los Angeles NBA, koripallo
Sacramento Kings Sacramento NBA, koripallo
Anaheim Ducks Anaheim NHL, jääkiekko
Los Angeles Kings Los Angeles NHL, jääkiekko
San Jose Sharks San José NHL, jääkiekko
Chivas USA Carson MLS, jalkapallo
Los Angeles Galaxy Los Angeles MLS, jalkapallo
Los Angeles FC Los Angeles MLS, jalkapallo
San Jose Earthquakes San José MLS, jalkapallo
Stockton Cougars Stockton AFL, arena football
Los Angeles Sparks Los Angeles WNBA, koripallo
FC Gold Pride Hayward WPS, jalkapallo

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b QuickFacts - California U.S. Census Bureau. Viitattu 21.8.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b https://www.timeanddate.com/time/zone/usa/california
  3. ↑ California (USA): State, Major Cities, Towns & Places – Population Statistics, Maps, Charts, Weather and Web Information citypopulation.de.
  4. ↑ A, Medvitz,: Urban growth squeezes agriculture. California Agriculture, 1 May 1998, 52. vsk, nro 3. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ https://www.conservation.ca.gov/index/Documents/LA%20oil%20production%20history.pdf
  6. ↑ Associated Press: California is now the world's fifth-largest economy, surpassing United Kingdom latimes.com.
  7. ↑ Respaut Robin: California surpasses France as world's sixth-largest economy reuters.com.
  8. ↑ 宋静丽: Second-busiest US container port lauds trade with China 'very important' – Business www.chinadaily.com.cn.
  9. ↑ Jackson Kerry: Why is liberal California the poverty capital of America? latimes.com.
  10. ↑ Demographic and Economic Profiles of Hispanics by State and County, 2014 pewhispanic.org.
  11. ↑ Eruptions of Lassen Peak, California, 1914 to 1917 U.S. Geological Survey. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)
  12. ↑ California Department of Forestry & Fire Protection (Arkistoitu – Internet Archive)Large Fires 2003
  13. ↑ Schwarzenegger Issues $100,000 Reward Toward Arrest of ArsonistGov. Office of the Governer 10.27.2006
  14. ↑ CLIMATE OF CALIFORNIA wrcc.dri.edu. Arkistoitu 21.7.2009. Viitattu 26.4.2011.
  15. ↑ Lääkettä Piilaakson Trump-särkyyn, kasvua Vegasin pahevalikoimaan – Kannabis lailliseksi kolmessa Yhdysvaltain osavaltiossa T&T. Viitattu 10.11.2016.
  16. ↑ Marihuanamyymälät avasivat ovensa Kaliforniassa – Kannabiksen ostaminen viihdekäyttöön muuttui lailliseksi Yle Uutiset. Viitattu 2.1.2018.
  17. ↑ California State Legislature US Legal. Viitattu 20.12.2013.
  18. ↑ California constitution Article 5 Execution Legal Info California. Viitattu 20.12.2013.
  19. ↑ Gavin Newsom sworn in as California’s 40th governor Los Angeles Times. Viitattu 12.5.2020.
  20. ↑ Column: Kevin Faulconer is the GOP’s best and only hope to regain ground in California Los Angeles Times. Viitattu 12.5.2020.
  21. ↑ California gubernatorial election, 2022 Ballotpedia. Viitattu 5.12.2022. (englanniksi)
  22. ↑ Death Row Viitattu 12.5.2020
  23. ↑ Executions by State Viitattu 12.5.2020
  24. ↑ California death penalty: Governor Gavin Newsom halts executions BBC News. Viitattu 12.5.2020.
  25. ↑ California’s economy leads the nation Governor of California. 15.7.2024. Viitattu 21.8.2024. (englanniksi)
  26. ↑ Sharon Bernstein & David Pierson & Jerry Hirsch: $1.1-billion orange crop is severely damaged Los Angeles Times. 16.1.2007. Arkistoitu (englanniksi)
  27. ↑ California is first state with 5% of its electricity from solar fortune.com.
  28. ↑ List of all airports in California, USA Airport Authority. Viitattu 8.2.2014.
  29. ↑ Index of Ports In California World Port Source. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 9.2.2014.
  30. ↑ Port Industry Statistics American Association of Port Authorities. Viitattu 9.2.2014.
  31. ↑ Hankins, Meredith: Why California gets to write its own auto emissions standards: 5 questions answered theconversation.com.
  32. ↑ California citypopulation.de. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
  33. ↑ America's Changing Religious Landscape (Arkistoitu – Internet Archive) 12.5.2015 Pew Research Center
  34. ↑ California Amusement Parks californiatouristguide.com. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 20.11.2011.
  35. ↑ a b c California Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.12.2013.
  36. ↑ California State Symbols, Songs, and Emblems Netstate. Viitattu 23.12.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalifornian lippu
Kalifornian osavaltio
Alueet
Kaupungit (suurimmat)
Piirikunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kalifornia&oldid=22741630”