Arlandan lentoasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arlandan lentoasema
Stockholm-Arlanda flygplats
IATA-koodi ARN
ICAO-koodi ESSA
Sijainti Sigtuna, Ruotsi
Koordinaatit 59°39′07″N, 017°55′07″E
Tyyppi Julkinen
Ylläpitäjä Swedavia
Valmistumisvuosi 1959
Korkeus 42 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Tukholma – 42 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
01L/19R[1] 3 301[1] 45[1] betoni[1]
01R/19L[1] 2 500[1] 45[1] asfaltti[1]
08/26[1] 2 500[1] 45[1] betoni[1]
Matkustajamäärä (2022) 18 400 000
Huomioita
Lähteet AIP[2]
www.arlanda.com

Arlandan lentoasema (ruots. Stockholm-Arlanda flygplats) (IATA: ARN, ICAO: ESSA) on Tukholman kansainvälinen lentoasema. Se vihittiin käyttöön vuonna 1962, joskin kaupallinen liikenne aloitettiin jo 1960. Arlanda sijaitsee noin 42 kilometriä Tukholmasta pohjoiseen ja 28 kilometriä Uppsalasta etelään, Sigtunan kunnassa. Se on matkustajamäärissä mitattuna Ruotsin suurin ja Pohjoismaiden kolmanneksi vilkkain lentoasema 26,6 miljoonalla matkustajallaan vuonna 2017.

Terminaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoasemalla on neljä terminaalia: Terminaaleista 2, 4 ja 5 operoidaan ulkomaanlentoja. Terminaaleista 4 ja 5 operoidaan myös kotimaanlentoja. Terminaali 3 on suljettu koronaviruspandemian vuoksi. Terminaalia numero 1 ei varsinaisesti ole, mutta joskus sillä viitataan Bromman lentoasemaan.[3] Uusi keskusrakennus, Arlanda North avattiin loppuvuodesta 2003. Se yhdistää terminaali 5:n uuteen F-siipeen. Kaikki SAS:n ja Star Alliance -lentoyhtiöiden operoimat kansainväliset lennot operoidaan keskusrakennuksesta. Arlanda South -rakennus, joka yhdistäisi terminaalit 2, 3 ja 4, oli myös suunnitteilla, mutta suunnitelmat ovat jäissämilloin? rahojen puutteen vuoksi.

Terminaali 2 – Kansainvälinen (Arlanda South)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terminaali 2 oli alun perin suunniteltu SAS:n kotimaan lentojen terminaaliksi, sillä se oli suunniteltu mahdollistamaan lyhyet kauttakulkuajat ja lisäämään tehokkutta. Suunnittelu mahdollisti myös lyhyet kävelymatkat terminaalin ja lentokoneiden välillä. Myöhemmin terminaaliin rakennettiin matkustajasiltoja. SAS kuitenkin päätti jättää terminaalin, koska kotimaan reittien matkustajamäärät pienenivät koko ajan. Jonkin aikaa terminaalia käyttivät muut lentoyhtiöt, kuten Transwede Airways sekä kotimaan- että kansainvälisillä lennoilla, mutta nyt terminaali palvelee vain kansainvälisiä lentoja. Terminaalissa on kahdeksan matkustajasilloin varustettua porttia.

Arlandan lentoaseman lennonjohtotorni yöaikaan.

Terminaali 3 – Kotimaa (Arlanda South)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terminaali 3 rakennettiin 1990-luvulla pienemmillä lentokoneilla operoitavia, pääasiassa Ruotsin sisäisiä lentoja varten. Terminaalissa ei ole matkustajasiltoja, vaan matkustajat kuljetetaan porteilta linja-autoilla koneelle.Terminaali rakennettiin alun perin ilman turvatarkastuksia, joita ei alkujaan Ruotsissa vaadittu kaikille kotimaanlennoille, mutta ne lisättiin vuonna 2001.

Terminaali 4 (Arlanda South)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terminaali 4, ennen Inrikes 1 suunniteltiin alun perin ruotsalaiselle lentoyhtiö Linjeflygille. Terminaali aloitti toimintansa vuonna 1983. Linjeflyg ja Scandinavian Airlines siirsivät kaikki toimintonsa Brommasta uuteen terminaaliin Arlandaan vuonna 1984. Muutoksella tavoiteltiin parempia vaihtoyhteyksiä Scandinavian Airlinesin ja Linjeflygin lentojen välillä. Kasvavan suosion vuoksi terminaali jäi pian pieneksi. Tämän vuoksi Inrikes 2 tehtiin SAS:ille, joka siirsi kaikki kotimaan toimintonsa uuteen terminaaliin vuonna 1990. Taantuman vuoksi SAS siirtyi takaisin terminaali 4:ään vuonna 1992, ja jälleen kaksi lentoyhtiötä jakoi terminaalin. Vuonna 1992 terminaali sai myös uuden nimen, terminaali 4. Vuodesta 1999 terminaalissa on ollut rautatieasema, josta Arlanda Express -junat kulkevat Tukholman keskusrautatieasemalle. Vuonna 2006 terminaaliin tehtiin ensimmäinen peruskorjaus koko sen historian aikana. Terminaali rakennettiin alun perin ilman turvatarkastuksia, joita ei alkujaan Ruotsissa vaadittu kaikille kotimaanlennoille, mutta ne lisättiin vuonna 2001.

Terminaali suljettiin alkuvuodesta 2020 koronaviruspandemian seurauksena, ja sitä ennen sieltä lennettiin ainoastaan kotimaanlentoja. Heinäkuussa 2022 terminaali 4 avattiin uudestaan matkustajille, ja sieltä lennetään nykyään myös ulkomaanlentoja.[4]

Terminaali 5 (Arlanda North)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terminaali 5 sisältä.

Terminaali 5 on lentoaseman suurin matkustajaterminaali, josta lennetään koti- ja ulkomaanlentoja. Kaikki Arlandan mannertenväliset lennot sekä muut kansainväliset lennot terminaali 2:n lentoja lukuun ottamatta operoidaan terminaalista 5. Terminaalissa on kolme siipeä, joissa on yhteensä 31 matkustajasilloin varustettua porttia. Terminaalin käytössä on myös useita seisontapaikkoja hieman kauempana terminaalista. Terminaali 5:ssä on ravintoloita, kahviloita, baareja ja kauppoja. Sen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1976. Myöhemmin terminaalia on laajennettu, kun uusi matkustajasiipi F rakennettiin. Reittilentojen ohella miltei kaikki charter-lennot operoidaan terminaalista 5. Terminaalissa on myös rautatieasema, josta kulkevat Arlanda Express -junat Tukholman keskustaan.

Lentoyhtiöt ja kohteet terminaaleittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SAS käytti Boeing 747 -koneita Arlandalla 1970- ja 80-luvuilla.
Icelandairin Boeing 757-200 laskeutumassa Arlandaan
SAS:n Boeing 737-800 lähdössä Arlandan lentoasemalta, taustalla terminaali 5 ja SkyCity
Thomas Cook Scandinavian Airbus A321-200 lähdössä, taustalla terminaali 5
Arlandan lennonjohtotorni
Arlandan kartta

Terminaali 2[5]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terminaali 4[5]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terminaali 5[5]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiitotiet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 01L/19R (kiitotie 1) 3 301 m × 45 m
  • 26/08 (kiitotie 2) 2 500 m × 45 m
  • 01R/19L (kiitotie 3) 2 500 m × 45 m

Maaliikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juna Arlandan lentoaseman eteläisellä rautatieasemalla

Arlandan lentoasemalle kulkee Tukholman keskustasta tunnissa parhaimmillaan kuusi Arlanda Express -junaa, jolla matka kestää 20 minuuttia. Arlandaan pääsee Tukholmasta ja Uppsalasta myös paikallisjunalinjalla 40, mutta matka on ajallisesti pidempi kuin Arlanda Express -junalla. Lentoasemalle kulkee myös lentokenttäbusseja.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Arlanda Boeing. Arkistoitu 16.2.2018. Viitattu 21.9.2019. (englanniksi)
  2. ↑ ESSA – Stockholm/Arlanda (PDF) (Osa AD 2 ESSA 1) AIP Sverige/Sweden. 23.8.2012. Norrköping: The LFV Group. Arkistoitu 16.1.2013. Viitattu 21.10.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Varför har inte arlanda en Terminal 1? Svar på allt. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 17.10.2017. (ruotsiksi)
  4. ↑ Terminal 4 is open www.swedavia.com. Viitattu 5.8.2022. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Airlines www.swedavia.com. Viitattu 5.8.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arlandan lentoasema.
Ruotsin lentoasemat
Tukholman lentoasemat
Muut päälentoasemat
Muut yli 50 000
matkustajan lentoasemat
Alueelliset lentoasemat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arlandan_lentoasema&oldid=22028830”