Itävallan junakaappaus
Itävallan junakaappaus tapahtui 28. syyskuuta vuonna 1973, kun kaksi palestiinalaista As-Sa'iqan ryhmän terroristia hyökkäsi Moskovasta Wieniin matkalla olleeseen yöpikajunaan Schönaussa Ala-Itävallassa. Yöjunassa oli 40 venäjänjuutalaista siirtolaista, jotka olivat muuttamassa Neuvostoliitosta Israeliin.[1][2]
Terroristit ottivat kolme juutalaista siirtolaista ja yhden itävaltalaisen tullimiehen panttivangiksi. Kaappaajat vaativat Schönaun pakolaiskeskuksen sulkemista ja lentokonetta, jolla he pääsisivät pois Itävallasta.[1][2][3]
Kaappaajien mukaan Itävallan hallitus uhkasi palestiinalaisten asiaa sallimalla Neuvostoliiton juutalaisryhmien läpikulkuoikeuden näiden muuttaessa Israeliin. Useiden tuntien jälkeen liittokansleri Bruno Kreisky ilmoitti suostuvansa kaappaajien vaatimuksiin humanitäärisin syin.[1][2]
Uhaten tappaa panttivangit terroristit hankkivat itselleen auton, jolla he ajoivat Wienin kansainväliselle lentoasemalle.[2] Lentokentällä käytiin neuvotteluita viranomaisten kanssa ja kaappaajien käyttöön tarjottiin matkustajalentokone, jolla he lensivät Tripoliin 29. syyskuuta.[4]
Itävallan viranomaiset ilmoittivat, ettei venäjänjuutalaisille siirtolaisryhmille annettaisi vastaisuudessa läpikulkulupaa Schönausta ja ilmoitti sulkevansa keskuksen.[4] Sen sijaan yksittäisten juutalaisten läpikulku sijoitettiin toiseen leiriin ja hyväksyttiin.[1][3]
Israel katkaisee välit Itävaltaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itävallan hallituksen päätös sulkea pakolaiskeskus otettiinIsraelissa vastaan suurella katkeruudella. Israelin hallituksen mukaan Itävallan hallitus oli toiminut vilpillisesti maailman juutalaisiavastaan ja osoittanut käsittämätöntä myöntyväisyyttä palestiinalaisterroristeja kohtaan.[4] Israelin parlamentti kokoontui tilanteesta ylimääräiseen istuntoon. Israel kutsui suurlähettiläänsä takaisin ja esitti vastalauseen Itävallan hallitukselle.[5]
Jälkipyykki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapauksen jälkeen pidettiin Itävallan liittokanslerin ja Israelin pääministeri Golda Meirin välillä sellainen huippukokous Schönbrunnin linnassa Wienissä, jossa keskusteltiin uuden vastaanottokeskuksen perustamisesta[5] sillä vuoden 1971 jälkeen kaikkiaan 70 000 juutalaista oli muuttanut Neuvostoliitosta Schönaun kautta Israeliin.[5] Kreisky suostui uuden vastaanottokeskuksen avaamiseen.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Bruno Kreisky, Jill Lewis, Oliver Rathkolb: The Struggle for a Democratic Austria: Bruno Kreisky on Peace and Social Justice. Berghahn Books, 2000. ISBN 9781571811554 Teoksen verkkoversio (viitattu 1.3.2019). (englanti)
- ↑ a b c d Terence Smith: Guerrillas Seize 3 Soviet Jews on Train, Then Release Them in Austrian Deal The New York Times. 29.9.1973. Viitattu 1.3.2019. (englanti)
- ↑ a b Lautela, Yrjö.: Itävalta : kappale mennyttä suuruutta, s. 173. Helsinki: Edita, 2005. 76861462 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 18.9.2019).
- ↑ a b c Vuosikirja 73 Juutalaisia siirtolaisia kaappatiin yöjunasta sivu 151 KG Bertmark Kustannus Oy
- ↑ a b c d Vuoden uutistapahtumat kuvina 1973 Kaappaus Itävallassa sivu 208 Interkustannus Oy