Ankara
Ankara | |
---|---|
Ankara |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Turkki |
Maakunta | Ankaran maakunta |
Hallinto | |
– Pormestari | Mansur Yavaş (CHP) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 2 498 km² |
Korkeus | 938 [1] m |
Väkiluku (2022) | 5 747 325 |
– Väestötiheys | 1 458 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+3[2] |
Ankara (aiemmalta nimeltään Angora, lat. Ancyra) on Turkin pääkaupunki ja maan toiseksi suurin kaupunki Istanbulin jälkeen. Ankarassa on noin viisi miljoonaa asukasta ja se sijaitsee Anatolian ylängöllä keskimäärin 938 metriä merenpinnan yläpuolella.[1][3]. 1960-luvulla Ankarassa oli vain n. 650 000 asukasta. Kaupunki on "pessyt kasvojaan" nopeaan tahtiin viime vuosien aikana.
Kemal Atatürk, Turkin itsenäisyystaistelun johtaja ja kansallissankari, piti päämajaansa Ankarassa vuodesta 1919. Kun Turkista tuli itsenäinen tasavalta vuonna 1923 Atatürk siirsi maan pääkaupungin Istanbulista Ankaraan suojatakseen sitä ulkomaalaisten valloituksilta. Atatürkin mausoleumi Anıt Kabir on Ankaran tärkeimpiä nähtävyyksiä.
Ankaran muihin nähtävyyksiin kuuluu anatolialaisen kulttuurin museo, joka esittelee alueen menneisyyttä esihistorialliselta ajalta alkaen, Ulusin kaupunginosassa sijaitseva vanha kaupunki, roomalaiset rauniot, Atakule-näköalatorni sekä Ankaran linna.[4]
Ankara on nykyaikainen hallintokaupunki, jossa on paljon valtion virastoja ja ulkomaiden lähetystöjä.[5] Ulkomaalaiselle Ankaraan poikkeaminen tarjoaa mielenkiintoisen vastakohdan Turkin rantakohteiden basaaritunnelmiin: Ankarassa tyypillinen ulkomaalainen ei ole matkailija vaan työmatkalla oleva virkamies. Suomesta Ankaraan pääsee parhaiten joko lentämällä Münchenin (Lufthansa) tai Istanbulin (THY) kautta.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ankarassa vallitsee mannerilmasto. Kesät ovat lämpimiä ja kuivia, talvella on pakkasta ja sataa lunta. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 °C ja lämpötilaennätys 38 °C. Kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin keskimääräinen alin lämpötila on −4 °C ja pakkasennätys −25 °C. Eniten sataa touko- ja joulukuussa, vähiten heinä- ja elokuussa.[6]
Sää - Ankara, Turkki | |||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kuukausi | Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu | Vuosi |
Korkein lämpötila °C | 11.1 | 17.7 | 27.2 | 27.7 | 31.1 | 38.8 | 37.2 | 42.2 | 33.3 | 30.0 | 21.1 | 17.2 | 42.2 |
Keskimääräinen korkea °C | 1.6 | 4.4 | 10.0 | 15.5 | 20.0 | 24.4 | 27.7 | 28.3 | 24.4 | 18.3 | 10.5 | 4.4 | 15.8 |
Keskimääräinen matala °C | −6.6 | −5.0 | −1.6 | 3.3 | 6.6 | 9.4 | 12.7 | 12.7 | 8.3 | 3.8 | −1.1 | −3.3 | 3.3 |
Alin lämpötila °C | −31.1 | −31.1 | −27.2 | −7.2 | −6.1 | 0.5 | 3.8 | 3.8 | −2.2 | −8.8 | −12.2 | −17.2 | −31.1 |
Sademäärä mm | 40 | 31 | 36 | 51 | 52 | 39 | 17 | 15 | 18 | 32 | 36 | 48 | 415 |
Sadepäiviä keskimäärin | 16 | 15 | 15 | 17 | 17 | 13 | 7 | 5 | 5 | 10 | 12 | 16 | 148 |
Lumisia päiviä | 13 | 10 | 6 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 9 | 42 |
Lähde: Weatherbase [7] |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esihistoria ja antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Ankyra
Ankaran ensimmäiset asukkaat olivat heettiläiset pronssikaudella. He kutsuivat kaupunkia nimellä Ankuwash. 1000-luvulla eaa. fryygialaisten vallan alla kaupunki vaurastui ja kasvoi. Etenkin maanjäristys, joka vahingoitti Gordionia, Fryygian pääkaupunkia, johti kaupunkiin muuttoon. Fryygialaiset pitivät kaupungin perustajana Midasta.
Fryygialaisten jälkeen kaupunkia hallitsi ensin Lyydia ja sitten Persia. Aleksanteri Suuri valloitti kaupungin vuonna 333 eaa., mutta hänen kuoltuaan kaupunki siirtyi nopeasti Pontoksen vallan alle. Pontoksen kreikkalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Ankyra, joka tarkoittaa ankkuria. Tästä juontuu myös kaupungin nykyinen turkkilainen nimi. Gallialainen tectosagien (Tectosages) heimo valtasi alueen noin vuonna 277–275 eaa., mistä seutu sai Galatian nimen. Galatialaisilla kaupunki säilyi aina siihen saakka kun roomalaiset valloittivat Vähän-Aasian. Vuodesta 25 eaa. lähtien Ankyra toimi roomalaisen Galatian provinssin pääkaupunkina.[8][9][10]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rooman ja Bysantin hallinnan jälkeen kaupunki on pysynyt turkkilaiskansojen hallinnassa. Siitä tuli uuden Turkin pääkaupunki 13. lokakuuta 1923[11], kun Kemal Atatürk siirsi hallintonsa pois Istanbulista.[12]
Kahden pommin räjähdyksessä rauhanmarssilla kuoli yli 85 ihmistä lokakuussa 2015.[13]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ankara oli pieni maaseutukaupunki kun se vuonna 1923 valittiin Turkin tasavallan pääkaupungiksi. Sen jälkeen kaupungin kasvu on kuitenkin ollut huimaa ja se on nykyään Turkin toiseksi suurin kaupunki heti Istanbulin jälkeen. Pääkaupungiksi valinnan jälkeen Ankara oli suunniteltu rakennettavaksi puolen miljoonan asukkaan kaupungiksi. Kaupunki kasvoi suunnitellusti 1920-luvulta 1940-luvulle, mutta 1950-luvulta lähtien kaupungin kasvu on ollut suunniteltua nopeampaa. Nopea kasvu johtui Turkin nopeasta kaupungistumista, kun maaseutuväestö lähti kaupunkeihin etsimään parempia elinoloja. Tällöin kaupunkiin rakennettiin runsaasti laittomia asumuksia (turks. gecekondu). Viime vuosikymmeninä Ankarassa on kuitenkin ollut valtavia julkisia rakennusprojekteja, jotka ovat korvanneet laittomia asumuksia.
Asukasluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ankaran väkiluku | |||
---|---|---|---|
Vuosi | Väkiluku | ||
2010 | 4 431 719 | ||
2007 | 3 901 201 | ||
2000 | 3 703 362 | ||
1990 | 2 583 963 | ||
1985 | 2 251 533 | ||
1970 | 1 209 000 | ||
1965 | 906 000 | ||
1960 | 646 000 | ||
1955 | 453 000 | ||
1950 | 287 000 | ||
1927 | 75 000 |
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ankaran etnografinen museo
- Atakule
- Atatürkin mausoleumi
- Augustuksen ja Rooman temppelin rauniot
- Caracallan kylpylän rauniot
- Heettiläisten muistomerkki
- Kocatepen moskeija
- Roomalaisen teatterin rauniot
Ostoskeskukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 365
- ACity Premium Outlet
- Akcenter
- Akıncı Plaza
- Anatolium
- ANKAmall
- Ankuva
- Anse
- Antares
- Arcadium
- Armada
- Arsia
- Atakule
- Atlantis
- ATG
- Batı Park
- Beker Plaza
- Berilya
- Besa Karina Plaza
- Beysupark
- Beytepe
- Bilkent Center
- Cepa
- Concept Eryaman
- Emporia
- Eryaman
- Forum Outlet
- FTZ
- Galleria
- Gimart Outlet
- Gordion
- Göksu
- Gözüm Park
- Karum
- Kentpark
- Kızılay
- Kule Evo
- Kuzu Effect
- Maidan
- Mesa Plaza
- Metafor
- Metromall
- Meydan Batıkent
- Nata Vega Outlet
- Next Level
- ODC Center
- One Tower
- Optimum Outlet
- Panora
- Park Vera
- Podium
- Sarnıç Park
- Taurus
- Tepe Prime Avenue
- Turkuaz
- Vega
- Vega Cadde
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungissa on kolme jalkapalloseuraa: Ankaragücü, Gençlerbirliği SK ja Hacettepe SK, jotka kaikki pelaavat Turkin mestaruussarjassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ankara, Turkey: Latitude, Longitude and Altitude
- ↑ https://www.timeanddate.com/time/zone/turkey/ankara
- ↑ Burak Sansal: Ankara allaboutturkey.com.
- ↑ Turkish Odyssey (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Foreign embassies and consulates in Turkey All About Turkey
- ↑ Average conditions: Ankara BBC
- ↑ Historical Weather for Ankara, Turkey Weatherbase. Viitattu 30.3.2010.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ANCYRA (Ankara) Galatia, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Ancyra (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Lendering, Jona: Ancyra (Ankara) Livius.org. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Çankaya Municipality Çankaya Municipality. Arkistoitu 24.10.2021. Viitattu 13.10.2021.
- ↑ What's doing in Ankara. New York Times 1981.
- ↑ Ankara explosions leave more than 80 dead - officials BBC News. 10.10.2015. Viitattu 10.10.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matkaopas aiheesta Ankara Wikivoyagessa (englanniksi)
- Kemalin kaupunki - Ankara, Kuva, 08.11.1939, nro 23, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot