Kouvola

Kouvola
vaakuna	sijainti
	; Kouvolankatu
Sijainti	60°52′05″N, 026°42′15″E
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kouvolan seutukunta
Kuntanumero	286
Hallinnollinen keskus	Kouvolan keskustaajama
Perustettu	1922
– Kouvola	1960 (kaupungiksi)
– Kouvola	2009 (Kouvolan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset	Anjalankoski (2009); Elimäki (2009); Jaala (2009); Kuusankoski (2009); Kouvola (2009); Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala	2 883,29 km²; 25:nneksi suurin 2022
– maa	2 557,70 km²
– sisävesi	325,59 km²
Väkiluku	78 514; 12:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	30,70 as./km² (31.10.2024)
– väestönkasvu	−8 % (31.12.2014)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	13,0 %
– 15–64-v.	58,4 %
– yli 64-v.	28,6 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	94,4 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	5,2 %
Kunnallisvero	8,90 %; 136:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	12,2 % (2019)
Kaupunginjohtaja	Marita Toikka
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
2021–2025; • Kok. ; • SDP; • PS; • Kesk. ; • Vihr. ; • KD; • Vas. ; • Liik. ;	; 15; 13; 13; 8; 4; 3; 2; 1
	kouvola.fi
	Infobox OKNimi-testi OK

Tämä artikkeli käsittelee Kouvolan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki. Se on Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kouvolassa asuu noin 79 000 henkilöä,^[2] mikä tekee siitä Suomen 12. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan 2 883,29 km² suuruinen (josta 325,59 km² vesistöjä)^[1] ja sen väestötiheys on 30,7 asukasta/km². Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale. Ennen yhdistymistä Kouvolalla oli kolme naapurikuntaa, Elimäki, Kuusankoski ja Valkeala.

1800-luvun loppupuolella silloiseen Valkealan kuntaan kuulunut Kouvolan asemakylä kasvoi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua rautatieläisten asuttamaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Ennen vuosisadan vaihdetta rakennetut Savon ja Kotkan radat sekä rautatieyhteys nopeasti teollistuneen Kuusankosken paperitehtaille tekivät Kouvolasta risteysaseman ja liike-elämän keskuksen. Vuonna 1917 perustettu taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Valkealasta omaksi kunnakseen vuonna 1922. Kouvola kuului vuosina 1922–1945 Viipurin lääniin. Se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna ja kaupunkioikeudet vuonna 1960 yhtenä ensimmäisistä Suomen uusista kaupungeista. Vuosina 1940 ja 1944 pääosa Viipurin läänistä luovutettiin Neuvostoliitolle ja jäljelle jääneistä alueista muodostettiin vuonna 1945 Kymen lääni. Siihen mennessä Kouvolasta oli ehtinyt tulla myös hallinnollinen keskus: Kymen läänin pääkaupunkina se toimi vuodesta 1955 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka.

Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun vanha Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät muodostaen uuden, valtaosan Pohjois-Kymenlaaksosta kattavan kaupungin, jonka nimeksi tuli keskuspaikkansa mukaan Kouvola.^[7] Jo pitkään ennen yhdistymistä Kouvolan keskustaajama ulottui useamman kunnan alueelle; esimerkiksi kaikki Kuusankosken taajama-alueet ja pieni osa Valkealasta olivat kasvaneet kiinni Kouvolaan. Muita Kouvolan suuria taajamia ovat keskustaajaman läheisyydessä, Kymijoen vastarannalla sijaitseva Koria, Valkealan päätaajama, joka käsittää Jokelan ja Valkealan kirkonkylän, sekä eteläisen radanvarren Myllykoski ja Inkeroinen.

Historia

Vanhan suomen kielen sana ”kouvo” tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.^[8] Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinnolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.^[9]

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin yli 200 taisteluiden ulkopuolista ihmistä.^lähde?

Kauppala ja kaupunki

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta ja liitettiin Viipurin lääniin vuosiksi 1922–1945. Kauppalanoikeudet se sai vuonna 1923. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi punaista avainta ristissä musta-hopeisella pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta vuoteen 1990 asti.^lähde?

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä sen alueella ollut paljon vesistöjäkään, lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.^lähde?

Kouvolan rakennuskanta on 1960−1970-lukujen massiivista betoniarkkitehtuuria, kuten tornitaloja ja kaupungintalo.

Alueliitokset

Vuonna 1922 Valkealan kunnan Kouvolan kylän pohjoisosista erotettu Kouvola käsitti pienehkön alueen kaupungin nykyisen ydinkeskustan ympäristössä, rautatien molemmin puolin. Kauppalan pinta-ala laajeni hiukan vuonna 1939, kun Käpylän ja Kotiharjun alueet liitettiin siihen Valkealasta. Vuonna 1950 kauppalaan liitettiin Tornionmäen, Viitakummun ja Palokankaan käsittänyt laaja alue. 1956 Ravikylältä Käyrälammelle ulottunut alue liitettiin kauppalaan niin ikään Valkealasta, lisäksi Kellomäen ja Tanttarin alueet liitettiin Kouvolaan Kuusankoskesta. Vuonna 1966 muun muassa Rekolan, Eskolanmäen, Lehtomäen ja Tykkimäen alueet liitettiin Kouvolaan Valkealasta ja Korjalan alue Kuusankoskesta. Vuonna 1985 Korjalan alueen Valtatien 6 pohjoispuolinen osa siirrettiin takaisin Kuusankoskeen, Lahti–Kouvola-radan eteläpuolisen Kymijoen ranta-alueen ja Ravikylän ja Valkealanväylän välisen maa-alueen siirtyessä Kuusankoskesta Kouvolaan. Kouvolan viimeiset alueliitokset ennen vuoden 2009 kuntaliitosta tapahtuivat 1991, kun alueita Kymijoen pohjoisrannalta, Vahteronmäen eteläpuolelta, Lehtomäen ja Valkealanväylän väliltä sekä Tykkimäen itäpuolelta siirrettiin Valkealasta osaksi Kouvolaa.^[10]^[11]

Vuoden 2009 kuntaliitos

Pääartikkeli: Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala

31. joulukuuta 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin viiden muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Kouvola-nimen ja kaupunki-nimityksen.^[7]^[12] Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna. Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.^[13] Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 12. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin.^[14]

Kunnat/kaupungit, joista tehtiin Kouvola vuonna 2009:

Kunta	Asukasluku	Pinta-ala km²
Kouvola	30 633	44,88
Anjalankoski	16 379	752,92
Elimäki	8 199	391,74
Valkeala	11 656	1 003,72
Jaala	1 855	563,54
Kuusankoski	19 739	128,53
Kaikki	88 461	2 885,33

Maantiede

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.^[15]

Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.^lähde?

Ilmasto

Kouvolan ilmastotilastoa

	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)	−3,4	−3,4	1,3	8,3	15,9	20,2	22,9	20,8	14,9	7,5	2,1	−1,1	ka.	8,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)	−9,1	−9,7	−6,3	−0,8	4,7	10,0	13,0	11,6	7,1	2,0	−2,2	−6,0	ka.	1,2
Vrk:n keskilämpötila (°C)	−6,1	−6,2	−2,3	3,7	10,6	15,2	18,0	16,1	10,8	4,7	0,1	−3,5	ka.	5,1

Sademäärä (mm)	54	45	42	31	41	63	69	71	63	72	66	64	Σ	681

Sadepäivät (d)	12	10	9	7	8	9	9	10	10	12	12	13	Σ	121

L
ä
m
p
ö
t
i
l
a

−3,4

−9,1

−3,4

−9,7

1,3

−6,3

8,3

−0,8

15,9

4,7

20,2

10,0

22,9

13,0

20,8

11,6

14,9

7,1

7,5

2,0

2,1

−2,2

−1,1

−6,0

S
a
d
a
n
t
a

54

45

42

31

41

63

69

71

63

72

66

64

Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020

Väestö

Vielä 1980-luvulla muuttovoittoa saanut Kouvolan kaupunki on 1990-luvulta alkaen kärsinyt muuttotappiosta. Ajansaatossa tappio on vain syventynyt siten, että 2010-luvun lopulla Kouvola oli Suomen pahin muuttotappioalue. Myös luonnollinen väestönkehitys on ollut tappiollista kun esimerkiksi vuonna 2017 kaupungissa kuoli yli 450 ihmistä enemmän kuin syntyi uusia.^[16] Syyksi on pitkälti todettu työpaikkojen radikaali vähentyminen alueella sekä Itäradan puuttuminen.^[17]^[18]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen vuodesta 2010 eteenpäin.

Kouvolan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			30 951
1985			31 836
1990			31 740
1995			32 078
2000			31 614
2005			31 177
2010			88 174
2016			85 855
2020			82 104
Lähde: Tilastokeskus.^[19]

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Kouvolassa oli 79 429 asukasta, joista 67 820 asui taajamissa, 10 980 haja-asutusalueilla ja 629:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kouvolan taajama-aste on 86,1 %.^[20] Kouvolan taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken:^[21]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2022)
1	Kouvolan keskustaajama	46 043
2	Valkeala	5 735
3	Myllykoski	5 452
4	Inkeroinen	4 441
5	Koria	3 880
6	Elimäen kirkonkylä	1 184
7	Jaalan kirkonkylä	556
8	Utti	392
9	Kaipiaisten asemanseutu	209

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2018 määritellyistä taajamista Sippola lakkasi olemasta taajama vuoden 2019 taajamarajauksessa, mutta palasi takaisin taajamien joukkoon vuoden 2020 taajamarajauksessa. Entisen vuonna 2009 lakkautetun Kuusankosken kaupungin keskuspaikka, Kuusankoski ja Voikkaa eivät enää nykyisin muodosta omia taajamiaan, vaan ovat osa Kouvolan keskustaajamaa.

Aluejako

Pääartikkeli: Kouvolan alueellinen jako

Kouvola on tilastointia varten jaettu kuuteen suuralueeseen, 43 tilastoalueeseen ja 193 pienalueeseen.

Kouvolan kuusi suuraluetta muodostuvat liitoskunnista. Suuralueet ovat:^[22]

Suuralueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin. Kaupunginosia on vuodesta 2015 lähtien ollut 39.^[23] Kaupunginosat ovat kunnallishallinnon yksiköitä, joita tarvitaan muun muassa kaavoituksessa, kiinteistötunnuksissa, erilaisissa luvissa, lausunnoissa ja inventoinneissa.^[24]

Aluetoimikunnat

Osa-alueiden ja kaupunginosien lisäksi Kouvola on vuodesta 2018 lähtien jakautunut myös viiteen aluetoimikuntaan. Niiden tarkoituksena on turvata hyvät ja toimivat kunnallispalvelut nykyisen Kouvolan entisten kuntien alueilla. Aluetoimikuntien tehtäviä ovat mm. alueen palvelutarpeen arviointi ja kehittämissuunnitelman laatiminen, kaupungin myöntämän vuosittaisen kehittämisrahan käytöstä päättäminen, lausuntojen antaminen, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa sekä osallistuminen alueen palveluiden ja hankkeiden suunnitteluun yhdessä kaupungin kanssa.^[25]

Aluetoimikuntien toiminta-alueet ovat Anjalankoski, Valkeala, Elimäki (ml. Koria), Kouvolan keskusta-alue ja Kuusankoski (ml. Jaala). Aluejaon lähtökohtana on käytetty tilastollisia suuralueita. Kouvolan seudun entisistä kunnista eli nykyisistä suuralueista vain Jaala ei muodosta omaa aluetoimikuntaa, vaan on osa Kuusankosken aluetoimikuntaa.^[25]

Aluetoimikunta	Väkiluku	Pinta-ala km²	Väestötiheys
Keskustan aluetoimikunta (1)	30 185	44,88	672,57
Kuusankosken aluetoimikunta (2)	20 647	692,07	29,83
Anjalankosken aluetoimikunta (3)	15 000	752,92	19,92
Valkealan aluetoimikunta (4)	11 433	1003,72	11,39
Elimäen aluetoimikunta (5)	7 900	391,74	20,17
5 aluetoimikuntaa	85 165	2 885,33	29,52

Tilastotiedot ovat vuoden 2015 mukaiset.

Lähde: Väestötiedot on otettu Kouvola sanomien 9. tammikuuta 2017 julkaistusta uutisesta, jonka nimi on ”Muuttoliike voi vaihtaa lähikoulun”.^[26]

Kristilliset kirkkokunnat

Pääartikkeli: Uskonto Kouvolassa

Luterilaiset seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kouvolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[27]

Anjalankosken seurakunta
Elimäen seurakunta
Kouvolan seurakunta
Kuusankosken seurakunta
- Jaalan kappeliseurakunta
Valkealan seurakunta

Nämä seurakunnat muodostavat Kouvolan seurakuntayhtymän.

Entiset luterilaiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu lakkautetut luterilaiset seurakunnat Kouvolan kaupungin nykyisellä alueella.^[27]

Anjalan seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
Inkeroisten seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
Jaalan seurakunta (liitetty Kuusankosken seurakuntaan 2009)
Myllykosken seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
Sippolan seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)

Muut seurakunnat

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kouvolassa toimivat Elimäen helluntaiseurakunta, Inkeroisten helluntaiseurakunta, Kouvolan helluntaiseurakunta ja Valkealan helluntaiseurakunta. Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Kouvolassa toimivat Tuohikotin helluntaiseurakunta ja Voikkaan Saalem.^[28]

Kouvolassa sijaitsee katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan Pyhän Ursulan katolinen seurakunta.^[29]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kouvolan alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta.^[30]

Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Paulus-seurakunta on toiminut Kouvolassa vuodesta 2005 lähtien.^[31] Seurakunnan jäsenet ovat etupäässä Pohjois-Kymenlaaksosta.^lähde?

Kunnallishallinto

Kaupunginvaltuusto

Kouvolan kaupunginvaltuustossa on 59 valtuutettua. Sen paikkajako vuosina 2021–2025 on:^[32]

Kokoomus 14 paikkaa
SDP 14 paikkaa
Perussuomalaiset 12 paikkaa
Keskusta 8 paikkaa
Vihreät 4 paikkaa
Kristillisdemokraatit 3 paikkaa
Vasemmistoliitto 2 paikkaa
Mainio Kouvola 1 paikka
Juha Huhtala 1 paikka

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto kaudella 2021-2025:

Paula Werning (Puheenjohtaja, Sd.)
Ville Kaunisto (1. varapuheenjohtaja, Kok.)
Sheikki Laakso (2. varapuheenjohtaja, Ps.)
Jenny Hasu (3. varapuheenjohtaja, Kesk.)

Lautakunnat

Kouvolalla on seitsemän lautakuntaa:^[33]

Keskusvaalilautakunta
Kymen jätelautakunta
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Liikuna- ja kulttuurilautakunta
Tarkastuslautakunta
Tekninen lautakunta
Teknisen lautakunnan lupajaosto

Liikenneyhteydet

Kouvolan kautta kulkevat yleiset tiet eri ilmansuuntiin:

Koskenkylä (Loviisa), Kouvola, Lappeenranta, Joensuu, Kajaani (Lounaaseen / Itään)
Rauma, Tampere, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola (Länteen)
Kotka, Kouvola, Mikkeli (Etelään / Koilliseen)
Heinola (Luoteeseen / Pohjoiseen)
Hamina (Etelään / Kaakkoon)

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkyykin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 16 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta, ja Kuopion kautta saman verran. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 11 minuuttia. Pietari on 2 tunnin ja 20 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–Lappeenranta–Joensuu–Kajaani) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (Rauma–Tampere–Lahti–Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kouvolan paikallisliikenne hoidetaan busseilla ja linjoja on 19, niillä kulkee linja-auto noin tunnin välein.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

Kaupungin alueella sijaitsee sotilaskäytössä oleva Utin lentoasema sekä Saveron, Selänpään ja Ummeljoen lentokentät.

Talous

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavat toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 97 %.^[34] Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982^[35].

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen. Keskustan itäpuolelle Kullasvaaraan on rakenteilla yhdistetty rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT, joka valmistunee vuonna 2023. Sen ympärille on suunnitteilla laaja logistiikka- ja yritysalue.^[36] Kouvolasta pyritään tekemään ”Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus”.^[37]

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä, vuoden 2009 alussa kaikkiaan 7 150.^[38] Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen:^[39]

Alkutuotanto 1,2 %
Teollisuus 21,8 %
Kauppa 13,0 %
Liikenne 11,1 %
Liike-elämän palvelut 13,6 %
Julkiset ym. palvelut 34,9 %
Elinkeino tuntematon 1,3 %

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen:^[39]

Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 %
Jalostus 21,1 %
Palvelut 77,1 %
Tuntematon 1,1 %

Talousongelmat

Nykyisellä Kouvolalla on ollut talousongelmia miltei koko olemassaolonsa ajan; esimerkiksi vuonna 2019 kaupunki teki tappiota yli 27 miljoonan euroa.^[18] Talousongelmat ovat johtaneet palvelujen karsimiseen etenkin maaseudulta. Marraskuussa 2018 laadittiin uusi kouluverkko, jossa Kouvolan nykyinen 34 koulun verkko pienenee, niin että kaupunkiin jää 17 koulua.^[40] Vuonna 2019 harkittiin myös liikuntapaikkojen sulkemista.^[41]

Kouvolan keskusta-alueen ulkopuolella asuvat asukkaat ovat arvostelleet kaupunkia siitä, että suurin osa palveluista keskitetään keskustaan ja keskustan ulkopuolisten alueiden, etenkin maaseudun, palveluja karsitaan.^[42]

Koulutus

Yliopistotasoista tutkimusta liiketalouden ja logistiikan alalla tehdään LUT-yliopiston Kouvolan yksikössä.^[43] LUT-yliopisto aloitti Kouvolassa yliopistotason tutkintokoulutuksen johtavan opetusohjelman vuonna 2022.^[43] Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.^[44]

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

Perusopetus

Kouvolassa on 33 peruskoulua, jotka tarjoaa yleissivistävää opetusta kouvolalaisille 7–16-vuotiaille lapsille. Kouluista 22 on ala-asteita, viisi on yläasteita ja kuusi koulua on yhtenäiskouluja eli yhdistettyjä ala- ja yläasteita.^[45] Kouvolan peruskoulujen määrä on laskenut kuntaliitoksen jälkeen paljon, sillä vielä vuonna 2010 Kouvolassa oli 47 peruskoulua. Kouvolan kaupunki on lakkauttanut muun muassa paljon pieniä maalaiskylien kouluja, pääosin säästösyistä.

Vuonna 2017 Kouvolan kaupunki aloitti suuren kouluverkkoselvityksen, ja marraskuussa 2018 kaupunki tuli siihen lopputulokseen, että Kouvolaan jää 18 peruskoulua ja 16 koulua lakkautetaan.^[46]^[47] Kouvolaan rakennetaan seuraavan 10 vuoden aikana^milloin? yhdeksän uutta koulua, ja joitakin nykyisiä kouluja peruskorjataan. Kaupunki on perustellut kouluverkon supistamista säästöjen hakemisella ja sillä, että suurin osa nykyisistä koulurakennuksista on vanhoja ja hyvin huonossa kunnossa.^[48]

Peruskoulut

Tässä on luettelo Kouvolan peruskouluista.

Valkeala

Jokelan koulu (ala-aste)
Kirkonkylän koulu (ala-aste) (toimii väistötiloissa kesällä 2018 puretun vanhan koulun vieressä, uusi Valkealan yhtenäiskoulu valmistuu vuonna 2024 ^[49])
Kääpälän koulu (ala-aste)
Niinistön koulu (ala-aste)
Utin koulu (ala-aste)
Valkealan yläkoulu

Elimäki

Elimäen yhtenäiskoulu
Korian koulu (ala-aste)

Jaala

Jaalan koulu (ala-aste)

Lukiot

Kouvolan Yhteislyseo, jonka tiloissa toimii myös Kouvolan iltalukio.
Kuusankosken lukio

Nykyisen Kouvolan aikana kaupungissa on lakkautettu kolme lukiota. Entisen Anjalankosken kaupungin Inkeroisissa sijainnut Anjalankosken lukio suljettiin vuonna 2015. Valkealan lukio ja Elimäen lukio suljettiin lopullisesti kesäkuussa 2021.

Päiväkodit ja varhaiskasvatus

Kouvolassa on yhteensä 45 päiväkotia, joista 38 on kaupungin ja loput yksityisten yritysten päiväkoteja. Osassa päiväkodeista on myös esikoulupalvelut.

Kansalaisopistot

Kouvolassa toimii Kouvolan kansalaisopisto, jonka päätoimipiste sijaitsee Kouvolan Salpausselänkadulla. Sillä on toimintaa myös Elimäellä, Jaalassa, Kuusankoskella sekä Valkealassa.

Kulttuuri

Murre

Kouvolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Kouvolan alueella puhuttu murre on Iitin murretta, joka kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.^[50]

Kirjallisuus

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella. Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan dekkaripäivät Kouvolan teatterin tiloissa. Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 8 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa. Kouvolan Sanomat on Kouvolan seudulla kuutena päivänä paperisena ja seitsemänä digitaalisena ilmestyvä sanomalehti.

Musiikki

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tapahtumat

Kouvolassa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Kouvolassa kaksi kertaa: 1963 sekä 1997.^[51]

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä

Ruokakulttuuri

Kouvolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla silakkarullat, hernekeitto, etikkasienet ja talkkunahyve.^[52]
Kouvolan lakritsi on nimetty vuonna 1995 Suomen parhaaksi lakritsiksi sekä maailman parhaaksi lakritsiksi vuosina 2019, 2021 ja 2022.^[53]^[54]
Kouvolassa on 2010-luvun alkupuolelta saakka järjestetty Elimäen Lähiruokamessut, joilla käy vuosittain noin 5 000–8 000 kävijää ja näytteilleasettajia on 60–70.^[55]^[56].

Ystävyyskaupungit

Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Vologda Venäjällä.^[57] Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista. Vuonna 2024 Kouvola kaupunki aikoo solmia ystävyyskaupunkisuhteet Ukrainalaisen kaupungin kanssa. Kaupunki alkaa valmistella ystävyyskaupungin hakua yhdessä Ukrainan Suomen suurlähetystön kanssa. Tavoitteena on löytää Ukrainalainen kaupunki, joka muistuttaa Kouvolaa esimerkiksi asukasluvultaan, elinkeinorakenteeltaan tai opiskelumahdollisuuksiltaan. Valmistelutyön on määrä tulla päätökseen alkusyksystä 2024.

Urheilu

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko, jota edustaa KooKoo, kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa.

Lumon Areena (Kouvolan jäähalli) Kouvolan keskustassa on yksi Suomen suurimmista areenamaisista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA-määräykset täyttävä jalkapallokenttä, neljä jäähallia ja neljä uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.^[58]

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee Kouvolan ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsee mäkihyppymäki Palomäen mäkikeskus.^[59]

Urheiluseuroja

Kouvola Indians: amerikkalainen jalkapallo
Kouvolan Hiihtoseura
Kouvolan Pallonlyöjät: pesäpallo
Kouvolan Suunnistajat
Kouvolan Urheilijat
Kouvolan taitoluistelu
Kouvot: koripallo
Kouvottaret: koripallo
Sudet: salibandy ja jalkapallo
Kouvolan squash seura (KSQ)
KoLe: lentopallo
Kouvola Rock n Rollers: roller derby

KooKoo: jääkiekko
KooKoo Jäätaiturit
MYPA: jalkapallo
Kuusankosken Kumu: jalkapallo
Kuusankosken Urheiluseura
Kuusankosken Puhti
Kuusankosken Veto
Kuusankoski Cowboys: amerikkalainen jalkapallo
HC Kuusankoski: jääkiekko
Voikkaan Pallo-Peikot: jalkapallo
Jaalan Voima (JaVo): jalkapallo, salibandy

Kouvolan Tennisseura
Kouvolan Painijat
Kouvolan uimarit
Valkealan Kajo
Valkealan Kiekko: jääkiekko
Korian Ponsi
Korian Klubi: salibandy
Sippolan Kunto
Selänpään Jäykät
Anjalankosken Kiekko: jääkiekko
Inkeroisten Terho

Tutustumiskohteita

Nähtävyyksiä

Kouvolan kaupunkialue

Apteekkimuseo
Käpylän kirkko, Käpylä
Kouvolan Prismakeskus, Korjala
Kauppakeskus Hansa
Kauppakeskus Valtari
Kaunisnurmen museokortteli, rautatieläiskortteli
Kaupungintalo
Kasarminmäen vanha kasarmialue
Keskuskirkko
Kouvola-talo ja Kouvolan taidemuseo
Kouvolan kaupunginkirjasto
Kouvolan pienoisrautatiemuseo
Kouvolan rautatieasema
Kouvola RRT Kouvolan RR-terminaali (rautatie-maantieterminaali, Rail-Road)
Kouvolan teatteri
Käyrälammen leirintäalue (Tykkimäki Camping), Tykkimäki
Mielakan hiihtokeskus
Pohjolatalo
Ortodoksinen kirkko
Putkiradiomuseo
Ratamokeskus (sairaala)
Tykkimäen huvipuisto
Tykkimäen moottoriurheilukeskus

Ahvionkoski ja Kuovinkallio
Anjala

Anjalan kartano
Ankkapurha
Anjalan kirkko
Anjalan Kirkkovuori
Sippolan hovi (nykyään koulukoti), Suomen suurin puukartano
Sippolan kirkko, Sippola
Wreden suvun hautausmaa Anjalan kylässä

Elimäki

Inkeroinen

Alvar Aallon suunnittelema Tehtaanmäen asuntoalue
Paperintekijän patsas
Inkeroisten tehtaankirkko (Tehtaanmäen kirkko)

Jaala

Kuusankoski

Myllykoski

Puolakan talomuseo
Valkeala

Tapahtumia

Kouvola-päivää vietetään 7.5., jolloin linja-autolla matkustaminen on ilmaista koko kaupungin alueella.^[60]
Kasarminmäellä järjestetään kesäisin keskiajalle sijoittuvat Wiipurintien markkinat
Elovalkeat
Kymijoki beer festival
Elokuun loppupuolella vietetään Kouvola Pride -ihmisoikeustapahtumaa
Kiina-viikko
Kouvolan Dekkaripäivät
Kouvolan Komia -musiikkiviikko
Meduusa-festivaali
Taikapäivät
Taiteiden yö
Vappugospel
Löytty Open Air
Pioneerifestivaali (Koria-Roll)
Muodin yö
Vonteenin valssi

Tunnettuja kouvolalaisia

Nykyisen Kouvolan alueella syntyneet tai kasvaneet on lajiteltu henkilön alkuperäisen syntymä- tai asuinkunnan mukaan (kunnat on suuruusjärjestyksessä eli Kouvolan suuralueiden numerointijärjestyksessä).

Kouvola

Juhani Aaltonen, jazzmuusikko
Teemu Bergman, muusikko, punkrock
Arto Bryggare, aitajuoksija ja SDP:n kansanedustaja
Toni Gardemeister, rallikuski
Toivo Haimi, toimittaja
Aleksanteri Hakaniemi, laulaja-lauluntekijä
Niilo Halonen, mäkihyppääjä
Juha Huhtala, poliitikko
Henkka Hyppönen, tv-esiintyjä
Jyrki Hyttinen, poliitikko
Juuso Karikuusi, tubettaja
Tuure Kilpeläinen, muusikko
Ari Koivunen, laulaja
Emilia Kujala, psykoterapeutti ja kirjailija
Timo Lahti, speedwaykuljettaja
Lotta Lehtikari, näyttelijä
Ville Nousiainen, hiihtäjä
Arttu Pelli, jääkiekkoilija
Rico Ryöpäs, jalkapalloilija
Hannu Salama, kirjailija
Timo Susi, jääkiekkoilija
Leena Tirronen, laulaja
Kaarle Viikate, muusikko ja metalliyhtye Viikatteen perustaja

Kuusankoski

Antti Ahtinen, näyttelijä (syntynyt Kuusankoskella)
Arvo Askola, yleisurheilija (asunut ikänsä Kuusankoskella)
Kaj Chydenius, muusikko ja säveltäjä (syntynyt Kuusankoskella)
Noora Dadu, näyttelijä ja ohjaaja
Vieno Elomaa, taidemaalari ja -graafikko
”Twist Twist” Erkinharju, muusikko (syntynyt ja opiskellut Kuusankoskella)
Kristiina Halkola, näyttelijä, laulaja (syntynyt Kuusankoskella)
Janni Hussi, näyttelijä ja fitnessmalli (syntynyt Kuusankoskella)
Jyrki Hyttinen, optiikka-alan yrittäjä, Inarin ex-kunnanjohtaja (2015–16 n.1 v.)
Sami Hyypiä, jalkapalloilija (voikkaalainen)
Lasse Johansson, mäkihyppääjä ja mäkihyppyvalmentaja (syntynyt Kuusankoskella)
Jussi Johnsson, näyttelijä
Aulis Kallakorpi, mäkihyppääjä
Aki Kaurismäki, akateemikko (asunut nuoruutensa Kuusankoskella)
Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja (asunut nuoruutensa Kuusankoskella)
Ari Koivunen, laulaja (syntynyt Kuusankoskella)
Valto Koski, poliitikko
Esa Kotilainen, muusikko (syntynyt Kuusankoskella)
Jarmo Lindberg, puolustusvoimien komentaja (asunut nuoruutensa Kuusankoskella)
Jari Lindström, poliitikko
Pekka Lukka, näyttelijä (syntynyt ja asunut nuoruutensa Kuusankoskella)
Harri Marstio, muusikko (syntynyt Kuusankoskella)
Niko Nakari, jalkapalloilija
Anne Niilola, näyttelijä
Anu Pentik, muotoilija (syntynyt Kuusankoskella)
Pirkka-Pekka Petelius, näyttelijä, ohjaaja (asunut nuoruutensa Kuusankoskella)
Maija-Liisa Peuhu, näyttelijä
Olli Pousi, yleisurheilija (asunut nuoruutensa Kuusankoskella)
Wilma Schlizewski taiteilija (ent. Hannele Laine/Krause)
Aste, (oik. Jani Sutelainen), laulaja (voikkaalainen)
Taisto Tammi, laulaja
Esko Tirronen, kuvataiteilija (asunut Kuusankoskella)
Tarja Turunen, laulaja (asunut Kuusankoskella)
Eeva-Kaarina Volanen, näyttelijä
Raino Westerholm, poliitikko