Keskustelu:Kouvola

Tässä Kouvolan esittelyssä on paljon asiavirheitä.Vanhan tiedon päälle on vain lisätty uutta. En osaa muokata, jos joku ottaisi asioista selvää ja oikaisisi ne tänne. Ensiksi Kouvola on perustettu 1.1.2009 koska silloin kuusi kuntaa yhdistyi yhdeksi EI siis liittynyt Kouvolaan. Nimeksi vain otettiin yhden kunnan nimi. Se pitäisi jotenkin näkyä artikkelissa.Kaupungin osia puuttuu esim. entisen Elimäen kunnan Koria tai Elimäki. AgathaN 7. lokakuuta 2009 kello 16.52 (EEST)

Kuntaliitosta edeltäneellä ja nykyisellä Kouvolalla pitäisi olla omat erilliset artikkelit, koska kyseessä ei ole sama kaupunki. 88.113.251.104 11. lokakuuta 2009 kello 16.18 (EEST)

Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Valkeala, Kuusankoski ja Kouvola lakkautettiin 1.1.2009 ja alueelle syntyi aivan uusi kaupunki. Sen nimestä kiisteltiin pitkään, ehdotuksina oli mm. Kouvonkoski. Lopulta päädyttiin ottamaan sille yhden lakkautetun kunnan nimi eli Kouvola. Uudella kaupungilla on mm. eri vaakuna, hallinto ja kaupunginjohtaja, kuin lakkautetulla aiemmalla Kouvolalla. Mielestäni tämän artikkelin vuoden 2008 versiosta pitäisi tehdä oma artikkelinsa silloiselle/vanhalle/kuntaliitosta edeltäneelle/lakkautetulle Kouvolalle. Eihän Wikipedian Kuusi-artikkelissakaan käsitellä sekä puulajia että lukua, vaikka niillä sattuukin olemaan sama nimi. 77.109.239.131 27. lokakuuta 2009 kello 10.02 (EET)

Hieman haettu rinnastus, sillä lukusana ja puun nimi eivät ole edes etymologisesti samaa alkuperää, kun taas vanhan ja uuden Kouvolan nimet tietenkin ovat, ja vanha Kouvola muodostaa nykyisenkin Kouvolan keskustan. Muotolin kuitenkin artikkelia hieman tämän keskustelun pohjalta. -KLS 27. lokakuuta 2009 kello 10.30 (EET)

Konnunsuo ja Kontu kouvo sanan taustalla?

Artikkelissa todetaan: "Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.[9]". Kaakkoissuomessa lähellä Venäjän rajaa on Konnunsuo niminen paikka (Joutsenon lähellä). Se on ollut kuuluisa pitkäaikaisena vankilapaikkana. Alueen läheisyydessä on myös Kontu niminen paikka, joka historiassa on kuulunut milloin Venäjälle, milloin Suomelle. Vanhoissa kartoissa (vaikka n. toisen maailmansodan aikaisissa) näkee Konnnunsuon aluella Kouvola nimisen paikan. Tämä Kouvola ulottuu Höytiön lammesta etelän suuntaan (Höytiön lampi on n. 2 km Konnunsuon keskusvankilasta itään). Jos katsoo tästä alueesta piirrettyä vanhaa karttaa, joka kuvaa 30.8 1721 Uudessakaupungissa solmittua Ruotsin ja Venäjän valtioiden välille sovittua rajanvetoa, voi havaita että tekstissä mainitaan rajan kulkevan: ".. Eväksenjärven yli, jonka jälkeen yli Kouvolanlammensuon, ....Kartalla lisäksi Konnunsuo on muodossa "Kondus soo". Ainakin siis tässä vuoden 1721 rajanvedossa mainitaan tämä Konnunsuon Kouvola (Kouvolanlammensuo) niinkin merkittävänä paikkana, että on päätynyt rajanveto mainintoihinkin. En sitten tiedä jos myöhemmin perustettu Kouvolan kaupunki juontaa nimensä tästä. Venäläisethän ilmeisesti ovat olleet tekemisissä ainakin Lappeenrannan ja Kouvolan kaupungin varuskunnan kanssa. Liekkö sitten Kouvot olleet aiemmin vaikka "Kondus soo" -vankilan tai rangaistussiirtolan 'konnien' vankeinhoitajia jo 1700 luvulla?

Edellä oli jotain "kuusi" sanasta. Tästä hieman haetusta "kuusi" rinnastuksesta ihan muutoin vain: Minun teorian mukaan lukusana "kuusi" pitäisi lukea "ku uus", mikä taas nykysuomeksi on "kuin uusi". Haettu rinnastus puulaji "kuusi" sanaan on se, että kuusipuu ilmestyi Suomeen myöhemmin "kuin uutena puuna" ilmaston kylmettyä Suomen alueella ja evoluution seurauksena (samoin kuin koivu mahdollisesti on ilmestynyt "uutena puuna" Intian alueelle). Vastaavasti lukusana "seitsemän" pitäisi lukea "ku se ite", mikä nykysuomeksi olisi "kuin se itse". Todettakoon, että mm. espanjan kielessä on "siete", josta on helppo vääntää "se ite". Lukusana "kymmenen" taas pitäisi lukea "ku me ite", mikä nykysuomeksi olisi "kuin me itse", mistä sitten muuntumut "kummene". Perustan tämän (vähän leikkimielisen) ajattelun sille ajatukselle, että ammoisina aikoina on lukujen hahmottaminen ollut erilaista. Lähinnä se on perustunut 'jatkuvuus' käsitteeseen, jolloin lukuarvot 6 ja 7 tulevat merkittäväksi merkityksessä "se minkä jälkeen tulee uusi" ja "se mikä on jo entuudestaan tuttu". Kymmenen lukuarvona on merkittävä, koska ihmisellä on "luomakunnan kruununa" kymmenen sormea. Lisäksi olemme itse osoittaneet 10-järjestelmän kyvykkyyden käyttämällä nykysivistyksen pohjana kymmenjärjestelmää päivittäin.

Tässä vielä Kalevalan kummallinen "kuusi", jonka latvassa kuumotti "kuu" ja oksien jatkeina "seitsemisiä": "Viel' on kumma toinen kumma: onp' on kuusi kukkalatva, kukkalatva, kultalehvä, Osmon pellon pientarella; kuuhut latvassa kumotti, oksilla otava seisoi." (Ja kaikki tämä tietysti sen ajan jälkeen, jolloin "päivyt jo päästi ja kuu keritti" eli aurinko ja materia oli luotu!)Iota 10. toukokuuta 2011 kello 11.29 (EEST)

Muokkauksien perusteluja

Olen poistanut artikkelista muun muassa seuraavia tekstejä viime aikoina "Työssäkäyntialueella asukkaita on 292 239" (mukana Lahden ja Kotkan asukasluvut), "Kouvolan taajama-alueeseen kuuluu Valkeala" (ei kuulu kirkonkylää lukuunottamatta) ja "tilalle perustettiin yksi suurkunta" (mitä tarkoitetaan käsitteellä suurkunta).--IA 20. syyskuuta 2011 kello 04.28 (EEST)

Täsmennyksiä

Kouvola [nykyinen kunta] ja Kouvola [entinen kunta] tarvitsevat joko omat artikkelinsa tai selkiytetymmän sisällön. Nyt artikkelissa puhutaan sekavasti vuoroon nykyisestä kunnasta, nykyisen kunnan kaupunkialueesta ja vanhasta kunnasta.

Entinen ja nykyinen Kouvola eivät ole synonyymejä. Esimerkiksi kuntien historia poikkeaa toisistaan: entinen Kouvola on perustettu asemasta taajaväk. yhdyskunnaksi ja siitä edelleen itsenäiseksi kaupungiksi, kun taas nykyisen Kouvolan historia alkaa varsinaisesti vasta kuntaliitoksen suunnittelusta. Kouvolan historia on kuitenkin paljon pidempi alkaen viimeistään Elimäen, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjistä. Nyt historia-osio jättää suurimman osan kaupungin historiasta huomiotta. Etenkin keskustaajaman toisen puolen (Kuusankoski) historian huomiotta jättäminen vaikuttaa oudolta; tehdastaajamat ovat syntyneet ja kehittyneet samaan aikaan asemakylän kanssa toisiaan boostaten.

Artikkelissa on edelleen mm. seuraavia asiavirheitä: 1. Valkealan kirkonkylä ei kuulu Kouvolan keskustaajamaan vaan muodostaa oman taajamansa. Kouvolan keskustaajama tosin ulottuu hiukan entisen Valkealan kunnan puolelle ulottumatta kuitenkaan kirkonkylään asti. Valkealan kirkonkylä on keskustaajamasta katsoen vasta "lähellä sijaitsevan" Jokelan takana. 2. Entinen Kouvola ei käsittänyt "vain nykyisen kaupungin keskustan" vaan keskustan lisäksi mm. lähiöitä sekä teollisuus-/marketalueita, kuten Tykkimäki ja Korjala.

Myös kohta "tarve kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on -- vähäinen" ihmetyttää. Miten rautatiekaupunkimäisyys liittyy tähän? Lause on myös hyvin keskustakeskeinen, sillä Kaupungin Sisäinen mielestäni viittaa tällä hetkellä nimenomaan nykyisen Kouvolan tilanteeseen. Entinen Kouvola oli toki niin pieni, että asutusalueilta pääsi helposti palveluiden luokse vaikka kävellen. Nykyisen Kouvolan varsinainen kaupunkialuekin on jo niin laaja, että joukkoliikenteelle tai omalle autolle on tarvetta, puhumattakaan muista taajamista ja haja-asutusalueesta.

--Jovilla (keskustelu) 30. maaliskuuta 2014 kello 23.30 (EEST)

Ja virheisiin lisättäköön että Kouvolassa ei ole 4 vaan 6 uimahallia ja Vekaran varuskunnan halli seitsemäs.  –Kommentin jätti 84.249.244.71 (keskustelu – muokkaukset)

Kouvolan tilanne on kuin Salon. De jure kyseessä on on uusi kunta, mutta de facto sama pitäjä jatkaa edelleen. Artikkelia kuuluu tietenkin päivittää ja korjata, mutta artikkeli [[Kouvola (entinen kunta)]] en lähtisi luomaan. Tietenkin mikäli valtavia kuntaliitoksia tulee vielä lisää, voitaisiin harkita aletaanko tekemään kuten Ruotsin kuntien kanssa jossa on esim artikkelit Uppsala ja Uppsalan kunta. --Vnnen (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 14.12 (EEST)

Ylipitkä artikkeli 2019

Artikkeliin on nyt lähiaikoina lisätty materiaalia aika paljon ja lopputulos on allekirjoittaneen mielestä liian pitkä kaupunkiartikkeli. Tässä on nyt sellaisia listoja, joita ei yleensä kaupunkiartikkeleihin ole laitettu. Esim 'koulutus' kappale on viisi kertaa pidempi kuin Tampereen vastaava. Helsinkiartikkelin urheilu on 10 riviä, Tampereen 19 riviä ja Kouvolan urheilua kyllästyin laskemaan 120 rivin kohdalla. Jos kokee, että noista on enemmänkin sanottavaa niin kannattaa miettiä uuden artikkelin luomista, jolloin pääartikkelista olisi linkki sinne. --Seegge^sup? 3. lokakuuta 2019 kello 14.20 (EEST)

Mallineen vaihto

Poistin mallineen Malline:Huomautus artikkelista, koska se oli kertomaansa sisältöön nähden turhan räikeä ja huomiotaherättävä. Vaihdoin tilalle mallineen Malline:Pääartikkeli tämänhetkisessä tekstissä mielestäni sopivimpaan kohtaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut lisätä Malline:Korjattava ja selostaa siinä sama. Tämä ratkaisu ei ollut tarkoitettu lopulliseksi vaan ainoastaan korvaamaan ulkonäöltään liiaan räikeänä ja häiritsevänä pitämäni Huomautus-malline artikkelin nykyisessä sisällössä. --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 19.52 (EET)