Korian rautatiesilta (1870)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korian rautatiesilta
Vanha teräsristikkosilta näkyy etualalla olevan uuden ratasillan takana. Intercity-juna on matkalla itään.
Vanha teräsristikkosilta näkyy etualalla olevan uuden ratasillan takana. Intercity-juna on matkalla itään.
Ylittää Kymijoen
Sijainti Koria, Elimäki, Kouvola,
Siltatyyppi teräksinen ristikkosilta
Pisin jänneväli 63,8 m
Pituus 118,7 m
Leveys 4,5 m
Avattu liikenteelle 1870
Suljettu rautatiesiltana 1925 ja maantiesiltana 1984
Koordinaatit 60°51′13.4″N, 026°36′57.4″E
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Helsinkiin
0,0  (67) Ri Riihimäki
8,3  (75) Hikiä (IV)
15,4  (85) Oitti (III)
26,3  (91) Lappila (IV)
32,2  (97) Järvelä (III)
44,4 (108) Herrala (IV)
58,~            Vesijärvelle
58,8 (122) Lahti (III)
79,4 (141) Uusikylä
98,1 (158) Kausala
114,1 (173) Kymi (Koria)
115,4           Kymijoki (silta)
120,2           Kv Kouvola asema
132,8 (190) Utti
143,1 (200) Kaipiainen (II)
167,3 (223) Taavetti (Luumäki)
190,~ (245) Pulsa (III)
201,~ (255) Simola (III)
209,5           Vainikkala-raja (nyk.)
223,3 (276) Nurmi (Lužaika) (III)
242,2 (293) Viipuri (Vyborg)(II)
251,7 (302) Säiniö (Tšerkasovo) (IV)
270,~ (319) Galitzina (Leipäsuo)
282,7 (330) Perkjärvi (Kirillovskoje) (III)
296,5 (343) Uusikirkko (Poljany) (III)
312,3 (358) Raivola (Roštšino) (III)
321,0 (367) Terijoki (Zelenogorsk) (IV)
339,0           Rajajoki
339,7 (383) Valkeasaari (Beloostrov) (III)
351,7 (395) Levassova (Levašovo) (III)
355,4 (398) Parkala (Pargolovo) (III)
359,8 (402) Suvala (Šuvalovo) (III)
363,2 (405) Udelnaja (III)
365,8 (409) Lanskaja (IV)
370,6 (413) Pietari (Peterburg)(I)
Merkkien selitykset
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Sillan keskijänteen ristikko on alkuperäinen ja sen korkeus on kuusi metriä.

Korian rautatiesilta on vuonna 1870 valmistunut teräksinen kolmijänteinen ristikkosilta Kouvolan Korialla, entisen Elimäen kunnan ja Kouvolan kaupungin rajalla. Siltapaikalla Kymijoen ylittää nykyään kolme siltaa: teräsbetoninen nykyinen ratasilta vuodelta 1925, maantiesilta vuodelta 1985 ja niiden välissä vuonna 1870 valmistunut rautasilta kevyen liikenteen käytössä.

Liikenneviraston museosiltakokoelmassa siltaa kutsutaan Korian sillaksi[1], ja Tiehallinnon siltaluettelossa sen nimi on Korian silta (vanha).[2]

Korian vanha rautasilta valmistui osana Riihimäki–Pietari-rataa aikana, jolloin lähes kaikki rautatiesillat tehtiin puusta. Pietariin johtaneella radalla oli myös toinen rautasilta, Kirkkosaaren kääntösilta Viipurissa.[3]

Silta kuuluu Liikenneviraston museosiltoihin ja Korian kaksi rautatiesiltaa muodostavat kohteen, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa.[4]

Sillan ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillan kokonaispituus on 118,7 metriä ja hyötyleveys 4,5 metriä. Keskiaukon jänneväli on 63,8 metriä.[5] Sillan kantavana rakenteena on kaideansas. Keskimmäinen jänne on tehty niin sanotusta englantilaisesta keittoraudasta,[3] jonka valmistusmenetelmä kehitettiin vuonna 1784. Keittoraudan hiilipitoisuus on noin 0,1 prosenttia, sille on tyypillistä kerroksellinen rakenne, eikä se ole kovin tasalaatuista. Keittorauta taotaan tiiviiksi uunista ottamisen jälkeen.[6] Korian sillan keskijänteen ristikon vinot sauvat on tehty litteistä rautasauvoista; jännevälin keskellä vinosauvat ovat ristikkäiset ja päissä yhdenkertaiset. Pystysauvat jakavat ristikon noin 1,8 metriä leveisiin niin sanottuihin nurkkaväleihin. Ristikon korkeus on noin 6,1 metriä, ja rata oli kaideansaan yläreunan tasolla. Ristikkokannattajien välillä oli poikittaispalkit, niiden päällä pituussuuntaiset hirret ja niiden päällä rata pölkkyineen. Pääkannattajien väli oli noin 3,5 metriä, joten sillalle mahtui vain yksi raide. Pääjänne oli rakenteeltaan ensimmäinen lajissaan ja jäi ilmeisesti myös ainoaksi. Se on Suomen vanhin rautainen ristikkorakenteinen silta.[3] Keskijänne on koottu niittaamalla valmiiksi ja työnnetty paikoilleen.[7] Reunajänteet, joiden pituus on 19,2 metriä,[3] tehtiin alun perin puusta niin sanottuina Howe-tyyppisinä ristikoina, mutta ne korvattiin teräsristikoilla jo vuonna 1880.[7]

Sillassa on puinen kansi, joka nykyään on päällystetty asfaltilla. Sillan hyötyleveys oli kapea 4,5 m, joten siinä oli loppuaikoina liikennevalot yksikaistaisuuden takia. Samasta syystä silta korvattiin maantiekäytössä modernilla kaksikaistaisella Korian maantiesillalla vuonna 1985. Nykyään vuoden 1870 silta on kevyen liikenteen käytössä[8].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korian vanhan rautatiesillan pielessä on vuoden 1918 joukkomurhien muistokyltti.
Pääartikkeli: Kouvolan ja Korian joukkomurhat

Sisällissodan käynnistyttyä valkoiset räjäyttivät Korian rautatiesillan hidastaakseen punaisten etenemistä.[9] Huhtikuun lopussa punaiset ampuivat sillalla 45 valkoista. Joukossa olivat muun muassa Kymiyhtiön johtaja Gösta Björkenheim ja kirurgi Kaarlo Hjelt.lähde?

Uusi silta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillan kantokyky huolestutti rautatiehallitusta, joka pani toimeen vuonna 1922 suunnittelukilpailun uuden ratasillan rakentamiseksi.[10]

Sillan rinnalle rakennettiin toinen ratasilta, joka tuli valmiiksi suunniteltua myöhemmin ja avattiin liikenteelle virallisesti 23. syyskuuta 1925. Syynä viivästykseen oli keskiholvin telineen sortuminen.[11] Kun kaksiraiteinen kaariholvisilta tuli valmiiksi, tehtiin aikaisemmasta rautatiesillasta maantiesilta vuonna 1926.

Siltoja pommitettiin ankarasti toisessa maailmansodassa, mutta ne eivät kärsineet merkittäviä vaurioita. Vuoden 1870 sillasta meni lankutuksen läpi 500-kiloiseksi arvioitu, suutariksi jäänyt pommi[12].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Museosillat ja -tiet, luettelo (pdf) 3.9.2012. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Arkistoitu 25.9.2013. Viitattu 27.8.2015.
  2. ↑ Vuosiraportti – Sillat 1.1.2008 2008. Tiehallinto. Arkistoitu 10.11.2013. Viitattu 27.8.2015.
  3. ↑ a b c d Aitta, 2004, s. 155
  4. ↑ 26.10.2013 Korian sillat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. ↑ Aitta, 2004, s. 502–503
  6. ↑ Aitta, 2004, s. 151
  7. ↑ a b Aitta, 2004, s. 156
  8. ↑ Kirsi Liimatainen: Tiehallinnon museotiet ja -sillat Tiehallinto. Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 26.10.2013.
  9. ↑ Ruotsalainen, Roosa: Kamppailu Suomen hallinnasta: Pietarin rata sisällissodassa 1918 Helsinki–Pietari rautatieyhteys 150 vuotta. 2021. Väylävirasto. Viitattu 23.9.2021.
  10. ↑ Aitta, 2004, s. 305
  11. ↑ http://www.kouvola.fi/kouvolainfo/korianpioneeripuisto/5he52exrz/koriansillat.html[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Huttunen, Tapio: Korian sillan pommitus muodostui erään DB-3 -koneen kohtaloksi Kymenlaakson Ilmakilta Ry. Viitattu 26.10.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Suomen museotiet, tieliikenteen museosillat ja rautateiden museosillat
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Huom! Savukosken silta on Kymenlaakson ja Uudenmaan rajalla.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Korian_rautatiesilta_(1870)&oldid=22787957”