Järvenpää

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Järvenpään kaupunki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Järvenpää
Träskända

vaakuna

sijainti

Kävelykatu Janne Järvenpään keskustassa.
Kävelykatu Janne Järvenpään keskustassa.
Sijainti 60°28′20″N, 025°05′20″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 186
Hallinnollinen keskus Järvenpään keskustaajama
Perustettu 1951
– kaupungiksi 1967
Kokonaispinta-ala 39,93 km²
306:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 37,54 km²
– sisävesi 2,39 km²
Väkiluku 46 795
24:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 1 247 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,8 %
– 15–64-v. 64,3 %
– yli 64-v. 18,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 90,4 %
– ruotsinkielisiä 1,1 %
– muut 8,5 %
Kunnallisvero 7,60 %
274:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen[6]
Järvenpään kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Plus
 • Kesk.
 • Vas.
 • KD
11
11
10
7
5
4
2
1
www.jarvenpaa.fi
Järvenpää Prisma shopping center in Järvenpää, Uusimaa, Finland, 2022 July
Järvenpään Prisma-keskus 2022 heinäkuussa. Keskusta remontoidaan 2024 aikana.
Järvenpään toiseksi korkein asuinrakennus keskustassa kesällä 2022.

Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 46 800 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Se on Suomen kunnista 24:nneksi suurin. Järvenpää kuuluu Keski-Uuteenmaahan, ja sen naapurikunnat ovat Mäntsälä koillisessa, Sipoo idässä ja Tuusula niin etelässä, lännessä kuin pohjoisessa.[8] Järvenpää on osa Helsingin metropolialuetta[9] ja se on yksi Helsingin seudun kehyskunnista. Järvenpään pinta-ala on 39,93 km², josta 37,54 km² on maata ja 2,39 km² sisävesiä.[1] Järvenpää on pinta-alaltaan Suomen seitsemänneksi pienin kunta, asukastiheydeltään neljänneksi tihein kunta ja Uudenmaan maakunnan kuudenneksi suurin kunta (2024).[10]

Järvenpää sijaitsee noin 35 kilometriä Helsingin pohjoispuolella ja noin 70 kilometriä Lahden eteläpuolella.[11] Kaupunki on rakentunut Tuusulan­järven pohjoispäähän, ja sen kaupunkirakenne tukeutuu päärataan. Lähes koko Järvenpään väestö asuu Helsingin keskustaajaman alueella.[12]

Järvenpää tuli 1900-luvun alussa tunnetuksi, kun joukko tunnettuja taiteilijoita muutti Tuusulanjärven rannalle. Seudusta tuli nopeasti kansallisromanttisen tyylisuunnan maisemallinen symboli.[13] Järvenpää tunnetaan muun muassa Jean Sibeliuksen ja Juhani Ahon asuinkuntana.[14]

Kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat useat kotimuseot, kuten Ainola,[14] Ahola[15] ja Villa Kokkonen. Järvenpäässä on myös taidemuseo[16], jonka pysyvässä kokoelmassa on esillä erityisesti Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia[17].

Järvenpää jakautuu 25 kaupunginosaan, joista suurimpia ovat muun muassa Pöytäalho, Jamppa, Keskus, Pajala ja Kyrölä. Kaupunginosat hajautuvat kahdeksaan eri suurpiiriin.

Maantiede ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpään nimikkolintu on silkkiuikku.
Järvenpään nimikkokasvi keltavuokko Lemmenlaaksossa.

Järvenpään pinta-alasta on maata 94 % ja vettä 6 %. Kaupunki sijaitsee Tuusulan­järven pohjois­päässä. Tuusulanjärven lintujensuojelualue luontopolkuineen ja lintutorneineen aivan kaupungin keskustan tuntumassa on Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa luonnonsuojelualue. Myös Vanhankylänniemessä, niin ikään Tuusulanjärven rannalla, on luontopolku. Tuusulanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt niin maanviljelyn kuin yhdyskuntarakenteen vaikutuksesta, ja sen hoitoon on panostettu viime vuosina. Kaupungin itäosien halki virtaa Keravanjoki, jonka varrella sijaitseva Lemmenlaakson lehto on toinen Järvenpään Natura 2000 -luonnonsuojelualueista. Koko Järvenpää kuuluu Vantaanjoen valuma-alueeseen. Tuusulanjärven ja Keravanjoen vesistöalueiden välinen vedenjakaja kulkee kaupungin luoteisosien selänteiltä keskustan kautta kaakkoon.[18]

Järvenpään maisemarakenne on etelärannikolle tyypillistä savikkotasankoa, josta kohoaa monin paikoin kalliosydämisiä moreenimäkiä. Kallioselänteet muodostavat lähes pohjois-eteläsuuntaisia jonoja. Kaupunki on rakennettu monin paikoin lievästi kumpuilevaan maastoon. Alueella on paikoin myös hiekka- ja hietamaata sekä useita murroslaaksoja.[18][19]

Meren läheisyys leudontaa Järvenpään talvea, mutta vähemmän kuin rannikolla. Järvenpää kuuluu ilmastoltaan Etelä-Suomen mantereiseen osaan, jossa Suomenlahden lauhduttava vaikutus ei enää tunnu samalla tavalla kuin rannikolla. Savikon sisältämä vesi viilentää kaupungin paikallisilmastoa. Moreenimäet taas ovat savikkoa lämpimämpiä ja paahteisempia. Tuulet puhaltavat alueella pääsääntöisesti lounaasta.[18]

Järvenpäässä on noin 100 hehtaaria puistoja ja 250 hehtaaria puistometsiä. Kaupungin suurimpia puistoja on Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Järvenpään rantapuisto.

Luontoselvityksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpäässä on vuoden 2020 yleiskaavan valmistelun yhteydessä tehty ruutuinventointiin perustuva kasvillisuuskartoitus (1997–2000) sekä kasvien biotooppikartoitus (2000–2001). Lemmenlaakson linnustoa on selvitetty vuonna 1996 ja kääpälajistoa vuonna 2002.[20][21][22] Vanhankyläniemen hoito- ja käyttösuunnitelma on hyväksytty 2005.[18]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanha mylly Haarajoella, Keravanjoen varrella.
Nykyisin museona toimiva Ahola oli kirjailija Juhani Ahon ja hänen vaimonsa Venny Soldan-Brofeldtin koti vuosina 1897–1911.

Järvenpää oli aikaisemmin Tuusulaan kuulunut kylä, joka alun perin käsitti myös Kello­kosken. Sen taloista suurin oli aikoinaan Kyrölän ratsutila, joka 1700-luvulla laajeni Järvenpään kartanoksi.[23] Järvenpään kautta kulki vanhastaan myös maantie Helsingistä Heinolaan. Vuonna 1862 valmistui Suomen ensimm­äinen rauta­tie Helsingistä Hämeenlinnaan, ja alusta lähtien yksi radan väli­asemista oli Järven­päässä.[24]

Järvenpään kartanon omisti 1900-luvun alussa maan­viljelys­neuvos Bjarne Westermarck. Hän aikoi tehdä siitä Suomen maa­talouden kehittämis­keskuksen ja mallitilan, jossa suoritettai­siin koe- ja tutkimus­toimintaa.[25] Taloudellisista syistä hän joutui kuitenkin luopumaan suunnitelmastaan, ja päätti sen sijaan kehittää Järvenpään asemanseudusta asutuksen ja pien­teollisuuden keskuksen. Tähän hän katsoi olevan hyvät mahdollisuudet, koska alue sijaitsi kohtalaisen lähellä Helsinkiä hyvien liikenne­yhteyksien varrella.[25] Wester­marckin toimeksi­annosta maan­mittaus­insinööri Wolmar Svaetich laati yhdys­kunnalle asema­kaavan ja antoi myös teille nimet. Kartanosta erotettiin myös pienempiä maan­viljelys­tiloja, joista valtio osti kaksi ja perusti niille Maatalousnormaalikoulun ja Kotitalousopettajaopiston.[25]

Teollista toimintaa harjoittivat 1920-luvulla Oy Mekanikus Ab, Järvenpään Rautavalimo, A. Salmen Huonekalutehdas, margariini- ja elintarviketehdas ARLA, U. B. Heinosen paitatehdas, Järvenpään Silkki- ja Villakutomo, Oy Plyysi- ja Mattotehdas, Järvenpään Höyläämö ja Puutavaraliike sekä Järvenpään saha. Pulavuosina edellä mainituista yrityksistä tekivät konkurssin Oy Mekanikus Ab, ARLA ja U. B. Heinosen paitatehdas.[26] Vuonna 1929 Järven­päässä oli jo noin 2 000 asukasta.[25] Vuoteen 1933 mennessä liiketoiminta oli alkanut viritä uudelleen, ja Järvenpää oli kehittynyt kouluyhdyskunnaksi, jossa sijaitsivat kotitalousopettajaopisto, maanviljelysnormaalikoulu, emäntäkoulu, maamieskoulu, karjanhoitokoulu, yliopistoon johtava yhteiskoulu sekä kaksi kansakoulua alakansakouluineen.[26]

Talvi­sodan jälkeen Järven­päähän ja sen lähistölle asutettiin suuri osa Teri­joen asukkaista. Muista luovutettujen alueiden asukkaista poiketen useimmat heistä eivät jatko­sodan aikanakaan päässeet palaamaan entiselle koti­seudulleen, koska Terijoki pysyi sota­toimi­alueena koko sodan ajan.[27] Toukokuussa 1941 vihittiin käyttöön Sotakylä, mistä yksitoista invalidiperhettä sai uuden kodin.[28]

Siirtoväki käsitti sodan jälkeen noin kolmasosan Järvenpään asukkaista. Heille lunastettiin tontteja Ånäsin, Seutulan, Haara­joen ja Iso­kydön alueelta, kun taas Teriojalle ja Anttilaan muodostettiin rintama­mies­tontteja. Vuonna 1949 Järvenpäässä oli jo noin 4 000 asukasta.[29]

Kauppalan perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysymys Järvenpään erottamiseksi omaksi kunnakseen tai mahdollisesti kauppalaksi tuli esille jo 1920-luvulla samoihin aikoihin kun Keravakin erosi Tuusulasta. Vuonna 1923 järven­pääläiset ehdottivat erillisen Järvenpään kunnan perustamista, johon olisivat kuuluneet myös Tuomala, Nummenkylä ja Kellokoski.[30] Bjarne Westermarck teki vuonna 1927 ehdotuksen Järvenpään kauppalan perustamisesta.[29] Valtioneuvosto antoi asian selvittämisen sisäasiainministeriön tehtäväksi, mutta ministeriön asettama selvitys­mies hylkäsi ehdotuksen.[30]

Uudestaan asia nousi esille, kun Järven­pään asukasluku toisen maailman­sodan jälkeen nopeasti kasvoi. Kun paikalliset olosuhteet suuresti poikkesivat tavallisesta maalais­kunnasta, katsottiin yhä tarpeelli­semmaksi muodostaa paikka­kunnasta erillinen kauppala. Huhtikuussa 1949 pidetyssä kokouksessa asukkaat päättivät toimittaa valtio­neuvostolle asiaa koskevan kirjelmän. Valtioneuvosto tekikin 17. helmikuuta 1950 päätöksen Järven­pään kauppalan perustamisesta, mikä tuli voimaan vuoden 1951 alussa.[29]

Kysymys uuden kauppalan rajoista herätti kuitenkin paljon kiistoja. Aloitteen­tekijöiden mielestä siihen olisi pitänyt sisällyttää Järvenpään ja Tuomalan kylät kokonaisuu­des­saan, osa Vanhasta­kylästä sekä Kello­kosken tehdas­yhdys­kunta ja sen läheisyydestä osia Mäntsälänkin alueesta. Tällöin kauppalan pinta-ala olisi ollut 61 km² ja asukasluku lähes 8 400.[29] Erään ehdotuksen mukaan Jokelakin olisi liitetty uuteen kauppalaan.[30] Myös Tuusulan kunta hyväksyi kauppalan perustamisen mutta edellytti, ettei siihen pitänyt liittää maan­viljelys­seutuja, ja sen ulko­puolelle olisi jätettävä Kello­koski, Tuomala ja Saunakallion pohjois­puoliset alueet sekä maa­talous­oppi­laitosten alueet. Tällöin kauppalan pinta-ala olisi ollut 28,5 km² ja asukas­luku noin 6 000.[29] Kauppalan etelä­rajana olisi ollut Terva­nokka Tuusulan­järven rannalla, pohjois­rajana Halkian­tie. Myös kello­koskelaiset vastustivat koti­paikka­kuntansa liittämistä uuteen kauppalaan.[30]

Uuden kauppalan nimeksi ehdotettiin aluksi Tuusulaa, sillä arveltiin, että jäljelle jäänyt Tuusulan maalais­kunta olisi kuitenkin ennen pitkää jaettu naapuri­kuntien kesken. Kun kuitenkin päädyttiin siihen, että supistu­neena­kin tämä kunta olisi vielä elin­voimainen, tästä luovuttiin ja kauppalan nimeksi valittiin Järven­pää.[30]

Valtioneuvoston 17. helmikuuta 1950 tekemän päätöksen mukaan kauppalaan kuuluivat Järven­pään kylän lisäksi Kello­koski sekä osia Vanhasta­kylästä ja Tuomalan kylästä. Valtio­neuvosto teki kuitenkin jo samana vuonna 30. kesäkuuta uuden päätöksen, jonka mukaan Kello­koski ja osa Nummen­kylästä jäivät Tuusulaan kuuluviksi.[29] Kauppalan pinta-alaksi tuli näin 41,4 km², ja asukasluvuksi vuoden 1951 alussa 8 244 henkeä.[29] Kysymykseen kuntarajan paikasta on kuitenkin kuluneiden 50 vuoden aikana palattu uudelleen useita kertoja.lähde?

Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuoden 1967 alussa. Tuolloin Järvenpäässä oli 14 606 asukasta.[31] Vuoteen 1980 mennessä kaupungin väkiluku oli kasvanut noin 23 000:een ja vuonna 2015 kaupungin väkiluku oli ylittänyt jo 40 000:n asukkaan rajan.[32]

Aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksi kaupungin maamerkeistä on Pöytäalhon kaupunginosassa sijaitseva Järvenpään vesitorni.
Näkymä Tuusulanjärveltä Järvenpään keskustaan vuonna 2015.
Pajalan kaupunginosa 2020. Rakennuksen paikalla oli ennen viljasiiloja.
Pientaloja Saunakalliossa Saunaniityn asuinalueella kevättalvella 2016.

Järvenpää jakautuu 25 eri kaupunginosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.

1 Keskus
2 Loutti
3 Saunakallio
4 Kyrölä
5 Kinnari
6 Pöytäalho
7 Pajala
8 Sorto
9 Jamppa
10 Wärtsilä
11 Nummenkylä
12 Peltola
13 Isokytö

14 Pietilä
15 Haarajoki
16 Mylly
17 Mikonkorpi
18 Satumetsä
19 Terhola
20 Satukallio
21 Ristinummi
22 Lepola
23 Terioja
24 Vanhakylä
25 Kaakkola

Järvenpäässä on Invalidiliiton omistama 1950-luvun alussa toteutettu Invan asuinalue, joka on rakennettu arkkitehti Esko Suhosen suunnitelmien mukaan.[33]

Postinumerot alkavat Järvenpäässä numeroilla ”044”. Järvenpään kantakaupungissa on käytössä postinumerot 04400–04440, Nummenkylän seudulla 04460 ja Haarajoella 04480.


Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpään rantapuisto.

Väestörakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää on asukasluvultaan Suomen 24. suurin kunta. Järvenpään asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 46 475 asukasta, mikä on 2,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Järvenpään väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Järvenpään väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 56,2 prosenttia, mikä on noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Järvenpään väestöstä on 14,8 prosenttia. Työikäisiä Järvenpäässä on 59,2 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 26 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Järvenpäässä oli vuonna 2021 yhteensä 3 084 eli 6,8 prosenttia kaupungin asukkaista.[34]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Järvenpään väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 23 281
1985
  
 27 220
1990
  
 31 525
1995
  
 34 436
2000
  
 35 915
2005
  
 37 505
2010
  
 38 680
2015
  
 40 900
2020
  
 44 455
Lähde: Tilastokeskus.[32]

Järvenpään väestönkasvu oli vuonna 2017 Manner-Suomen nopeinta (2,5 % kasvua vuodessa).[35] Vuonna 2019 laaditun ennusteen mukaan Järvenpään väkiluku kasvaisi edelleen voimakkaasti ja vuonna 2040 se olisi 52 674 henkilöä.[36]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Järvenpäässä oli 42 572 asukasta, joista 41 825 asui taajamassa, 49 haja-asutusalueilla ja 698:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Järvenpään taajama-aste on 99,9 %.[37] Järvenpään taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[38] Järvenpään keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Järvenpään lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 41 825 asukasta.[38] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[39]

Kieli ja etnisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 90,4 prosenttia, ruotsinkielisiä 1,1 prosenttia ja vieraskielisiä 8,5 prosenttia.[40] Järvenpäässä asui vuoden 2023 lopussa 2 689 ulkomaan kansalaista, mikä on 5,8 prosenttia kaupungin väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Järvenpäässä 676 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (379) ja venäläiset (145). Afrikkalaistaustaisista suurin väestöryhmä on eritrealaiset (61) ja aasialaistaustaisista afganistanilaiset (100).[41]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpään vapaaseurakunta Arkki marraskuussa 2015.
Järvenpään rautatieasema.

Järvenpään asukkaista 59,7 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,1 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 37,2 prosenttia väestöstä.[40] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Järvenpäässä toimii Espoon hiippakuntaan kuuluva Järvenpään seurakunta.[42][43]

Kirkon herätysliikkeistä Järvenpäässä toimii vanhoillislestadiolaisuus sekä kansanlähetys. Vanhoillislestadiolaisuutta edustaa Järvenpään ja ympäristön rauhanyhdistys, johon kuuluu noin 250 jäsentä.[44] Uudenmaan Kansanlähetys järjestää säännöllistä toimintaa seurakunnan tiloissa.[45]

Helluntaiherätyksen piirissä Järvenpäässä toimii yli 400 jäsenen Järvenpään helluntaiseurakunta. Toiminta alkoi aluksi Helsingin Saalemin kautta ja paikallisseurakunta järjestäytyi vuonna 1938. Einari Korhonen tuli tunnetuksi seurakunnan pitkäaikaisena saarnaajana.[46][47] Vapaakirkollisuuden piirissä Järvenpäässä toimii noin 300 jäsenen Järvenpään vapaaseurakunta Arkki. Vapaaseurakunta on perustettu vuonna 1982.[48] Vuodesta 2022 lähtien Järvenpäässä on toiminut myös Vineyard-seurakunta.[49]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Järvenpään alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on Järvenpäässä Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko.[50]

Kinnarin kaupunginosassa sijaitsee tataaritaustaisen Suomen Islam-seurakunnan omistama Järvenpään moskeija. Järvenpään moskeija on valmistunut vuonna 1942 ja on Suomen ainoa varta vasten moskeijaksi rakennettu rakennus.[51]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää sijaitsee Lahdenväylän eli valtatien 4 varrella. Moottoritieltä kaupunkiin on kaksi liittymää. Myös Tuusulanväylä (kantatie 45) yhdessä seututien 145 kanssa johtaa Järvenpäähän. Järvenpäästä Pornaisiin johtaa seututie 146, Jokelaan yhdystie 1421 ja Kellokoskelle Pohjoisväylä eli yhdystie 1456. Keravalle Järvenpäästä on matkaa kymmenen kilometriä, Hyvinkäälle 25 kilometriä, Helsinkiin 35 kilometriä ja Lahteen 70 kilometriä.

Suomen päärata kulkee Järvenpään keskustan halki, ja Lahdenväylän rinnalle vuonna 2006 rakennettu Lahden oikorata sivuaa kaupunkia sen itälaidalla. Pääradan asemia ovat pääaseman lisäksi Ainolan, Saunakallion ja Purolan rautatieasemat, joskaan Purolassa ei ole ollut henkilöliikennettä maaliskuun 2016 jälkeen. Asemilla pysähtyvät Helsingin seudun lähiliikenteen Helsingin ja Riihimäen/Tampereen välillä kulkevat R- ja T-junat, pääasemalla myös D-junat. Oikorata palvelee järvenpääläisiä Haarajoen aseman kautta, josta on yhteys Z-junalla Helsinkiin, Kouvolaan ja Lahteen. Lähimmät kaukojunaliikenteen asemat sijaitsevat Tikkurilassa ja Riihimäellä, joilla pysähtyvät myös kaikki Järvenpään kautta kulkevat paikallisjunat. Tikkurilan aseman kautta on myös yhteys I-junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Bussiyhteyksiä on runsaasti Helsinkiin Hyrylän kautta. Samat bussivuorot palvelevat myös Mäntsälän suuntaan.

Tuusulan liityttyä HSL:n jäseneksi vuoden 2018 alusta Järvenpään läpi Jokelan ja Kellokosken taajamiin kulkevissa junissa ja busseissa on käynyt HSL:n D-vyöhykkeen sisältävät liput. Järvenpääläiset eivät tällöin voineet ostaa edullisempia ABCD-kausilippuja, sillä kaupunki ei vielä ollut HSL:n jäsen. Samasta syystä HSL:n liput eivät käyneet Järvenpään sisäisissä busseissa. Lokakuussa 2019 päätettiin, että Järvenpää liittyy HSL:n seutuliikennealueeseen vuoden 2022 alusta lähtien,[52] mutta liittyminen jouduttiin siirtämään vuodelle 2024 koronaviruspandemian takia.[53]

Myöhemmin kaupunki on empinyt liittymistään HSL:ään, koska kustannukset voivat pitkällä aikavälillä koitua liian suuriksi kaupungille. Kaupunginhallitus päättää lopullisesti asiasta 2024 syksyllä. Jos Järvenpään kaupunki päättää liittyä HSL-jäseneksi syksyllä, voisi junien vuorovälit tihentyä 30-minuutista 15-minuuttiin ja Järvenpäälle voisi tulla oma J-juna aikaisintaan vuonna 2026.[54][55][56]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[40]

  Alkutuotanto (0.1%)
  Jalostus (22.0%)
  Palvelusektori (76.2%)
  Muut sektorit (1.7%)

Talousalueena Järvenpää kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.[57]

Järvenpäässä oli vuonna 2022 yhteensä 14 245 työpaikkaa ja kunnassa asui 21 661 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 33,8 prosenttia. Järvenpään työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 76,2 prosenttia, jalostuksen 22,0 prosenttia ja alkutuotannon 0,1 prosenttia.[40]

Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 65,8 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 79,0 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Järvenpäässä on 110,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[40]

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, kiinteistöpalvelut ja terveyspalvelut. Järvenpään viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Ammattiopisto Spesia (766), Mitsubishi Logisnext Europe (475), Esperi Kivipuisto (96), Auramo (75) ja Kuljetus- ja Maanrakennus P Salonen (69). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Mitsubishi Logisnext Europe, Supersorsa Investment, Helsingin Mylly, Ammattiopisto Spesia ja Auto-Arita Järvenpää.[58] Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Tuusula on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa toiseksi korkeimpaan neljännekseen sijalle 29. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Tuusulalle on 3,18.[59]

Julkistalous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 102 miljoonaa euroa.[60] Järvenpään kunnallisveroprosentti on 7,60 prosenttia vuonna 2025.[61] Järvenpään viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Teknotyö-Kuumasinkitys, Aerial, Helsingin Mylly, Rautanainen sekä Kiinteistö Oy Ainolan Portti.[62]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpään yhteiskoulu on uudistettu melkein kokonaan 2023.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpään lukio vuonna 2007.
Järvenpään Kinnarin koulu on uudistettu täysin 2019.

Järvenpää on jaettu kolmeen perusopetusta järjestävään alueeseen.

Järvenpään lukio oli valmistuessaan vuonna 2003 Suomen toiseksi suurin lukio.[64] Ammatillista koulutusta Järvenpäässä tarjoavat Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keuda sekä ammatillinen erityisoppilaitos Spesia. Järvenpään Opisto tarjoaa avoimen yliopiston opintoja sekä satoja erilaisia kursseja ja luentoja.[65] Lisäksi Järvenpäässä toimii Seurakuntaopisto ja Luther-opisto, jotka sijaitsevat Tuusulanjärven rannalla. Seurakuntaopiston tiloissa toimi myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö vuoden 2015 loppuun saakka.[66]

Kirjasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään kaupunginkirjasto toimii Pöytäalhon kaupunginosassa, aivan kaupungin keskustassa osoitteessa Kirjastokatu 8. Se kuuluu Kirkes-kirjastoverkkoon yhdessä Tuusulan, Mäntsälän ja Keravan kirjastojen kanssa.[67]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sibeliuksen kotimuseo Ainola.
Järvenpään kirkko on nimitetty Suomen rumimmaksi.
Järvenpää-talo.

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää on laajalti tunnettu taiteilijoiden kotimuseoista, kuten Jean Sibeliuksen Ainolasta, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Säveltäjämestari muutti perheineen Lars Sonckin piirtämään jyhkeään hirsihuvilaan syyskuussa 1904. Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpäähän marraskuussa 1897. He asuivat 14 vuotta Tuusulanjärven rannalla Vårbacka-nimisessä huvilassa, joka sittemmin sai nimekseen Ahola. Vuonna 1901 samoille alueille valmistui Eero Järnefeltin perheen ateljee-koti Suviranta. Kun Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa, sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Ainola ja Ahola ovat kesäisin avoinna yleisölle, kun taas Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina.

Tuusulanjärven rantamilla, vastakkaisella puolella Ainolaa on Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen, akateemikko Joonas Kokkosen taiteilijakoti. Nykyisin esittelykohteena toimivaa rakennusta on sanottu Finlandia-talon luonnokseksi. Talo on kesäisin rajoitetusti avoinna yleisölle, ja sitä voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön. Kaupungin keskustassa toimii Ainolan sisarhuvila, myyntinäyttelytilana toimiva Villa Cooper.

Järvenpään keskustassa sijaitsevan taidemuseon kokoelmiin kuuluu etenkin Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Lisäksi museossa järjestetään vaihtuvia teemanäyttelyitä ja oheisohjelmaa, kuten taiteilijatapaamisia, työpajoja ja yleisöluentoja.

Modernin arkkitehtuurin ja 1960-luvun betonibrutalismin yksi puhtaimpia esimerkkejä on Järvenpään kirkko.[68] Kirkko on arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema ja se valmistui joulukuussa 1968.[69] Kirkon alttarikrusifiksin on veistänyt järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen. Krusifiksi on douglaskuusta. Kirkon erikoisen kuutionmuotoinen kellotorni on muodostunut Järvenpään seurakunnan tunnukseksi. Akateemikko Joonas Kokkonen on säveltänyt tornin kelloille kuusi eri sävelmää. Tämä 625-paikkainen kirkko on kirkkohallituksen päätöksellä suojeltu aikakautensa arkkitehtuurin tyypillisenä edustajana.

Kinnarin kaupunginosassa sijaitseva Järvenpään moskeija on Suomen ainoa varta vasten moskeijaksi rakennettu rakennus. Sen rakensivat tataarit 1940-luvulla, ja siinä on myös minareetti.[70][71]

Järvenpään Rantapuistossa sijaitsee myös Rolf Westphalin Kolmisoinnut-teos, joka on valmistunut 1979 ja se on valmistettu teräksestä ja betonista.[72]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään keskustassa sijaitsevassa Järvenpää-talossa järjestetään ympäri vuoden kulttuuritapahtumia, kuten konsertteja[73], teatteriesityksiä[74] ja taidenäyttelyjä[75]. Siellä järjestetään mm. joka naistenpäivä naistenpäivämessut.[76] Järvenpään Sibelius-Viikkojen konsertit järjestetään niin ikään Järvenpää-talossa[77].

Toukokuun alussa kaupungin keskustassa järjestetään Järvenpää-päivä ja syksyllä Maa elää -toritapahtuma. Kevättalvella pidetään Värinää-viikot.

Vuosittaiset musiikkijuhlat kaupungissa aloittaa juhannuksen jälkeen Puistoblues. Bluesviikko alkaa keskustan ”blueskadulta”, lisäksi konsertteja ja jameja järjestetään klubeilla ja ravintoloissa. Pääkonsertti on bluesviikon päätteeksi lauantaina Vanhankylänniemessä.

Heinä-elokuun vaihteessa Järvenpäässä järjestetään Meidän Festivaalin (ent. Tuusulanjärven Kamarimusiikkifestivaali), jonka taiteellisena johtajana toimii viulisti Pekka Kuusisto. Tapahtuman aikana järjestetään konsertteja Tuusulanjärven taiteilijakodeissa, kirkoissa ja konserttisaleissa.

Herättäjäjuhlat järjestettiin Järvenpäässä vuonna 2001.[78]

Järvenpään Lepolassa sijaitsee myös yksi Helsingin seudun suurimmista tapahtumapaikoista, Aino-areena, jossa järjestetään vuosittain useita urheilu- ja musiikkitapahtumia sekä messuja. [79]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Järvenpään alueella puhuttu murre on Tuusulan murretta, joka kuuluu Nurmijärven alaryhmään.[80]

Perinnekulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään alueen kansallispuku on alueellinen Tuusulan kansallispuku. Puku on koottu kansallispukuraadin toimesta vuonna 1987. Kansallispuvussa on valkoinen paita ja esiliina, puna-valkoraidallinen hame sekä punainen liivi. Taskussa on koristeltua alikeompelua. Tuusulan pukua käytetään myös Järvenpään lisäksi Tuusulan ja Hyvinkään alueella.[81][82][83][84]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[85] Järvenpään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla porkkanalaatikko, suolasilakkakastike, palvikinkku, hokkaloora (perunalaatikko) ja rosolli.[86]

Järvenpään K-Citymarket valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi ja on tullut myös kuuluksi susheistaan.[87] Vuonna 2019 kauppias Markku Hautala sai myös Elo-säätiön Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnon[88] ja valittiin seuraavana vuonna Vuoden Markuksi[89].

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueen paikallislehti on Keski-Uusimaa. Järvenpäässä jaetaan Keski-Uusimaan julkaisemaa ilmaisjakelulehteä Viikkouutiset Järvenpää.

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Retkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Järvenpään alueen kohteita ovat muun muassa Vanhankylänniemen ulkoilualue sekä Joukon lintutorni. Järvenpään alueen luontoreittejä ovat muun muassa Tuusulanjärven pyöräilyreitti, Joukon polku sekä Lemmenlaakson luontopolku.[90] Järvenpäässä sijaitseva luontokohde on myös Isokydönpuron rantalehto. Järvenpäässä on viisi luonnonmuistomerkkiä: Vanhankylänniemen kuusi tammea, Vanhankylänniemen mänty, Kyrölän mänty, Suuri pihakuusi Pöytäalhossa sekä Isokydön siirtolohkare.[91]

Liikuntapalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpään jäähalli vuonna 2007.

Järvenpään liikuntapalveluihin kuuluvat muun muassa Pajalassa sijaitsevat jäähalli, uimahalli ja Liikuntakeskus Piironen, Rampakan kuntoportaat sekä useat urheilukentät ja kuntoradat.[92]

Järvenpään keskustaan on juuri remontoitu Järvenpään Keskuskenttä, jossa on yleisurheilupaikat ja jalkapallokenttä. Kentän välittömässä läheisyydessä on myös pesäpallokenttä, keihään- ja kuulanheittopaikat ja talvisin luistelukenttä. Ainolassa sijaitsee myös toinen jalkapallokenttä[93][94][95].

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään palloiluseuroista Haukat pelaa ykkössarjassa ringetessä.[96] Seuran jääkiekon edustusjoukkue pelaa Suomi-sarjassa jääkiekkoa.[97] Se pelasi kauteen 2005–2006 asti Mestiksessä ennen sen toiminnan lopettamista. Nykyisin sen jääkiekkotoiminta on keskittynyt junioreihin.lähde? Järvenpääläisiä salibandyseuroja ovat muun muassa Panthers Järvenpää sekä SB-97. Jalkapallossa Järvenpään Palloseura pelaa Ykkösliigassa.[98] Lisäksi seuran tytöt pelaavat B-junioreiden SM-sarjassa.lähde? Koripallossa Raiders Basket pelaa I-divisioona A:ssa.[99] Koripalloseura on voittanut junioreiden Suomen mestaruuden vuosina 2008 (A-pojat) ja 2009 (B-pojat).lähde? Pesäpallossa Kinnarin Pesis 2006 pelaa miesten Suomisarjassa[100] ja C-pojat pelaavat nuorten SM-sarjoissa.[101]

Järvenpääläisiä kamppailulajiseuroja ovat Järvenpään Hapkido, Akagi, Kehäkarhut, Sisu Gym, Järvenpään Taidoseura, Sandokai Ry JuJutsu Karate-Do ja Shukokai[102][103]. Järvenpään Voimailijoista on tullut useita SM-tason painijoita sekä myös kansainvälistä menestystä. Urheilua voi myös harrastaa tanssiurheiluseura Cavalierissa[104] ja Järvenpään urheiluampujissa[105].

Järvenpäässä järjestetään Tuusulanjärven luistelumaraton yhdessä Tuusulan kunnan kanssa vuosittain helmi-maaliskuussa osana Suomen Luisteluliiton Tour de Skate -sarjaa.

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointialue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisten terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluiden osalta Järvenpää kuuluu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueella on Järvenpään alueella Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus. Järvenpäässä toimivat perhekeskus Maahinen, perheneuvola ja Jampan neuvola, Etera-talo sekä lastensuojeluyksikkö Auerkulma. Järvenpäässä toimii myös nuorisoasema. Työtoimintaa järjestävät Walo ja Walssi. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluita tarjoaa asumisyksikkö Wärttinä. Vammaisten henkilöiden palveluita tuottavat Himmeli ja Myllytien toimintakeskus. Ikäihmisten asumispalveluita tarjoavat hyvinvointialueen ylläpitämät Lehmustokoti, Pihlavistokoti, Tammistokoti ja Vaahterakoti sekä viisi yksityistä hoivakotia.[106][107] Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kunnassa Järvenpään paloasema.[108]

Kaupungin päätöksenteko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2022 lähtien Iiris Laukkanen.[109] Ylintä päätösvaltaa Järvenpään kaupungissa käyttää 51-jäseninen kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Petri Graeffe (kok.), 1. varapuheenjohtajana Jorma Piisinen (ps.) ja 2. varapuheenjohtajana Willem van Schevikhoven (kok.).[110]

Kaupungin hallintoa johtaa 11-jäseninen kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Eemeli Peltonen (sd.), 1. varapuheenjohtajana Laura Virkkunen (ps.) ja 2. varapuheenjohtajana Tuija Kuusisto (kok.).[111] Järvenpään kaupungissa toimivia lautakuntia ovat kaupunkikehityslautakunta, opetus- ja kasvatuslautakunta sekä hyvinvointilautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[112]

Kaupungintalo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1976 rakennettu, kosteus- ja sisäilmaongelmista kärsinyt Järvenpään kaupungintalo purettiin vuonna 2020. Kaupungin teknisen toimen toimitilat sijaitsevat Seutulantalolla, ja sivistys- sekä lasten ja nuorten palvelujen toimitilat sijaitsevat Yhteiskouluntie 13:ssa. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö muutti uuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen JUSTiin. Osa kaupungin toimitiloista sijaitsee väistötiloissa Järvenpää-talolla ja Mannilantiellä.[113]

Vaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.[114]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas. 		LKP
Lib. 		SKL
KD 		Kesk. SMP
PS 		J+a SKP Vihr. Muut
1976 15 12 9 4 3 − − − 76,2 %
1980 14 15 8 3 1 1 1 75,1 %
1984 14 16 6 2 3 2 − 68,0 %
1988 16 15 3 1 1 3 − 2 2b 63,2 %
1992 17 11 5 2 2 2 3 9 − 66,5 %
1996 17 14 4 − 2 2 9 3c 57,6 %
2000 14 12 3 2 5 9 1 5d 49,8 %
2004 14 13 3 1 1 7 − 7 1 4 − 54,8 %
2008 13 14 2 2 6 2 5 − 7 − 57,6 %
2012 11 12 3 1 4 6 7 − 7 − 54,9 %
2017 10 11 3 2 5 4 8 − 8 − 56,2 %
2021 11 11 2 1 4 10 5 − 7 − 51,9 %
a Järvenpää 2000 – sitoutumattomien ja vihreiden yhteislista (1988,1992,1996),
  Järvenpää 2000+ (2000, 2004, 2008), Järvenpää Plus (2012, 2017)
b Demokraattinen Vaihtoehto (2)
c Nuorsuomalainen Puolue
d PRO Järvenpää (4), Remonttiryhmä (1)
Lähteet: Tilastokeskus[115][116], Oikeusministeriö[117]

Kaupunginjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[118]

Tunnettuja Järvenpäässä syntyneitä tai asuneita henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri ja urheilu

Yhteiskunta ja politiikka

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Iiris Laukkanen valittiin Järvenpään uudeksi kaupunginjohtajaksi Helsingin Sanomat. 23.11.2022. Viitattu 29.11.2022.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021 – Järvenpää Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 22.8.2021.
  8. ↑ Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
  9. ↑ http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI[vanhentunut linkki]
  10. ↑ https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/table/tableViewLayout1/
  11. ↑ Google Maps google.fi.
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 28.11.2019.
  13. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 81. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  14. ↑ a b Ainola oli Jean Sibeliuksen ja Ainon rakas koti Kotiliesi.fi. 1.12.2015. Viitattu 27.9.2020.
  15. ↑ Ahola Järvenpää - Järvenpään kaupunki www.jarvenpaa.fi. Viitattu 27.9.2020.
  16. ↑ Järvenpään kaupunki www.jarvenpaa.fi. Viitattu 27.9.2020.
  17. ↑ Järvenpään kaupunki www.jarvenpaa.fi. Viitattu 27.9.2020.
  18. ↑ a b c d Järvenpään viheralueohjelma 2009–2017 Järvenpään kaupunki. 2009. Viitattu 28.11.2019.
  19. ↑ Paikkatietoikkuna kartta.paikkatietoikkuna.fi.
  20. ↑ http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/353.pdf Yhdistelmäkartta kasvi- ja eläinkartoitusaineistosta (pdf-tiedosto, 542 kt)
  21. ↑ http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/352.pdf Virkistys- ja viheralueverkko (pdf-tiedosto, 415 kt)
  22. ↑ http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1070
  23. ↑ Antti Rosenberg, Rauno Selin: Suur-Tuusulan historia 3: Suomen sodasta 1808–1924 itsenäisyyden ajan alkuun, s. 179. Tuusulan kunta, 1995. ISBN 951-96452-4-1
  24. ↑ Antti Rosenberg, Rauno Selin: Suur-Tuusulan historia 3: Suomen sodasta 1808–1924 itsenäisyyden ajan alkuun, s. 354. Tuusulan kunta, 1995. ISBN 951-96452-4-1
  25. ↑ a b c d Antti Rosenberg: ”Järvenpää kasvaa kauppalaksi”, Tuusulan historia 4: 1920-luvun alusta 1980-luvulle, s. 32–37. Antti Rosenberg, 1998. ISBN 952-91-0288-7
  26. ↑ a b Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 25-30, 40-41. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9
  27. ↑ Antti Rosenberg: ”Siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen”, Tuusulan historia 4: 1920-luvun alusta 1980-luvulle, s. 72–73. Antti Rosenberg, 1998. ISBN 952-91-0288-7
  28. ↑ Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 69. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9
  29. ↑ a b c d e f g Antti Rosenberg: ”Järvenpään itsenäistyminen kauppalaksi”, Tuusulan historia 4: 1920-luvun alusta 1980-luvulle, s. 8–-11. Antti Rosenberg, 1998. ISBN 952-91-0288-7
  30. ↑ a b c d e Antti Rosenberg: Järvenpään historia : kylästä kaupungiksi 1951–1985, s. 7–10. Antti Rosenberg, 2000. 952-91-2046-X
  31. ↑ Järvenpään historiaa
  32. ↑ a b Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 31.3.2021. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2022.
  33. ↑ Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto rakennuslupaan
  34. ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
  35. ↑ Järvenpää kasvaa nopeimmin Manner-Suomen kaupungeista Kuntalehti. 16.2.2018. Kuntalehti. Viitattu 15.4.2020.
  36. ↑ Järvenpään väestöennuste KUUMA-johtokunta. 25.5.2019. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Viitattu 15.4.2020.
  37. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  38. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  39. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  40. ↑ a b c d e Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 8.12.2024.
  41. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2024.
  42. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 8.12.2024.
  43. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  44. ↑ Toiminta Järvenpään seurakunta. Viitattu 8.12.2024.
  45. ↑ Toimintaa Uudenmaan Kansanlähetys. Viitattu 8.12.2024.
  46. ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 36–37. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
  47. ↑ Info Järvenpään Saalem. Viitattu 8.12.2024.
  48. ↑ Info Järvenpään vapaaseurakunta Arkki. Viitattu 8.12.2024.
  49. ↑ Info Järvenpää Vineyard. Viitattu 8.12.2024.
  50. ↑ Kirkot ja pyhäköt Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 8.12.2024.
  51. ↑ Kaisu Moilanen HS: Suomen ainoa minareetillinen moskeija on Järvenpäässä, ja se kuuluu tataareille Helsingin Sanomat. 14.2.2015. Viitattu 26.9.2024.
  52. ↑ Järvenpää päätti liittyä HSL:ään vuoden 2022 alusta alkaen HSL. 22.10.2019. Viitattu 28.11.2019.
  53. ↑ Järvenpään HSL-jäsenyyden tähtäin siirtyy vuoteen 2024 | Järvenpää www.jarvenpaa.fi. Viitattu 30.1.2022.
  54. ↑ HSL tavoittelee Järvenpäätä jäsenekseen junaliikenteen parannuksilla HSL.fi. Viitattu 9.7.2024.
  55. ↑ Järvenpään HSL-selvitys Järvenpää. Viitattu 9.7.2024.
  56. ↑ Riikka Laine: Järvenpään HSL-päätös viivästyy entisestään Keski-Uusimaa. 9.3.2024. Viitattu 9.7.2024.
  57. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.
  58. ↑ Kunta: Järvenpää Finder. Viitattu 9.12.2024.
  59. ↑ Kuntabarometri Taloustutkimus. Viitattu 9.12.2024.
  60. ↑ Kunnan keskeiset tunnusluvut Tutkihallintoa.fi. Viitattu 9.12.2024.
  61. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 Verohallinto. Viitattu 9.12.2024.
  62. ↑ Katso täältä oman kuntasi suurimmat yhteisöveron maksajat Yle. 8.11.2023. Viitattu 9.12.2024.
  63. ↑ Koulut Järvenpään kaupunki.
  64. ↑ Järvenpäähän valmistui Suomen toiseksi suurin lukio Helsingin Sanomat. 13.8.2003. Viitattu 5.12.2020.
  65. ↑ Järvenpään Opisto Järvenpään kaupunki.
  66. ↑ Diak jättää Seurakuntaopiston kampuksen
  67. ↑ Kirkes = Keski-Uudenmaan kirjastoverkko Järvenpään kaupunki
  68. ↑ Järvenpään Kirkko ja betonibrutalismi - ppt lataa slideplayer.fi. Viitattu 5.12.2020.
  69. ↑ Kirkko Järvenpään seurakunta. Viitattu 5.12.2020.
  70. ↑ Missä on lähin moskeija? Yle 25.10.2013.
  71. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Suomen+ainoa+oikea+moskeija+J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4ss%C3%A4/HS20091201SI1UL023l6
  72. ↑ Julkisen taiteen kokoelma | Järvenpään taidemuseo www.jarvenpaantaidemuseo.fi. Viitattu 5.6.2024.
  73. ↑ Tilat|Järvenpää-talo | Korkeatasoinen kulttuuri- ja kongressikeskus jarvenpaatalo.fi. Viitattu 27.9.2020.
  74. ↑ TEATTERIN ESITTELY Järvenpään teatteri. Viitattu 27.9.2020.
  75. ↑ Näyttelyt & tapahtumat – Järvenpään Taideseura jarvenpaantaideseura.fi. Viitattu 27.9.2020.
  76. ↑ Naistenpäivämessut|Järvenpää-talo | Korkeatasoinen kulttuuri- ja kongressikeskus jarvenpaatalo.fi. Viitattu 27.9.2020.
  77. ↑ Järvenpään Sibeliusviikot ry Sibelius Singing Comptetition. Viitattu 27.9.2020.
  78. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
  79. ↑ Aino-areena Aino-areena. Viitattu 5.5.2022.
  80. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  81. ↑ Tuusulan kansallispuvut Tuusula. Viitattu 30.9.2024.
  82. ↑ Tuusulan naisten tarkistettu kansallispuku Kansallispuvut. Viitattu 30.9.2024.
  83. ↑ Kurula, Mervi & Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, s. 146. Ajatus Kirjat, 2004. ISBN 951-20-6678-5
  84. ↑ Hyvinkääläisten kansallispuku on kuin karkki – samat värit löytyvät suomalaisesta klassikkomakeisesta Aamuposti. 5.12.2022. Viitattu 30.9.2024.
  85. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  86. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 54. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  87. ↑ Järvenpään K-Citymarket valittiin maailman parhaaksi ruokakaupaksi: ”Aivan huippujuttu!” Helsingin Sanomat. 8.11.2019. Viitattu 29.11.2019.
  88. ↑ Ruokakulttuuripalkinto K-Citymarket Järvenpään kauppiaalle: Markku Hautala saa vuoden 2019 Lentävä lautanen -palkinnon Kesko. 28.10.2019. Viitattu 27.10.2024.
  89. ↑ Menestystarinalle ei näy loppua: maailman parasta ruokakauppaa luotsaava Markku Hautala on nyt myös Vuoden Markku 2020 – "Olen äärimmäisen ilahtunut" Keski-Uusimaa. 25.4.2020. Viitattu 7.4.2021.
  90. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 28–34 Vuosi = 2016. Minerva Kustannus. ISBN 978-952-312-259-8
  91. ↑ Järvenpään luonnonmuistomerkit Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Viitattu 29.9.2024.
  92. ↑ Liikuntapalvelut Järvenpään kaupunki.
  93. ↑ Mikko Majaneva Ella Reiman: JäPSin ensimmäinen ottelu uudella Keskuskentällä sai jättisuosion Keski-Uusimaa. 28.6.2024. Viitattu 9.7.2024.
  94. ↑ Kalle Kurittu: Uusi stadion merkitsee JäPS:lle paljon – kehuja saa etenkin nämä asiat Keski-Uusimaa. 26.6.2024. Viitattu 9.7.2024.
  95. ↑ Mikko Majaneva: K-U tutustui | Tällainen on Järvenpään uusittu keskuskenttä – keskeisin uudistus vei heti huomion Keski-Uusimaa. 27.6.2024. Viitattu 9.7.2024.
  96. ↑ Naisten ringetten ykkössarjan startti lähestyy www.juniorihaukat.net. Viitattu 27.9.2020.
  97. ↑ jarkkosaarikoski: Uudet Haukkasivut auki ja kausi käyntiin! Haukat. 14.8.2020. Viitattu 27.9.2020. (englanniksi)
  98. ↑ Kausijulkaisu JäPS edustus. Viitattu 27.9.2020. (englanti)
  99. ↑ Järvenpää nousi miesten I divisioonaan www.basket.fi. Viitattu 27.9.2020.
  100. ↑ Miehet I Suomensarja - Kinnarin Pesis 2006 www.kipe06.fi. Viitattu 27.9.2020.
  101. ↑ C-pojat / P05-06 - Kinnarin Pesis 2006 www.kipe06.fi. Viitattu 27.9.2020.
  102. ↑ Järvenpää Shukokai. Viitattu 27.9.2020.
  103. ↑ foral.fi: Tervetuloa! - yhdistykset.jarvenpaa.fi yhdistykset.jarvenpaa.fi. Viitattu 27.9.2020.
  104. ↑ Järvenpään kaupunki www.jarvenpaa.fi. Viitattu 27.9.2020.
  105. ↑ Järvenpään urheiluampujat www.jury.fi. Viitattu 27.9.2020.
  106. ↑ Palvelupaikat Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  107. ↑ Keusoten alueella sijaitsevat ikääntyneiden ostoasumispalveluyksiköt Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  108. ↑ Pelastuslaitoksen toimipaikat Pelastustoimi. Viitattu 9.12.2024.
  109. ↑ Iiris Laukkanen on Järvenpään uusi kaupunginjohtaja Järvenpään kaupunki. 21.11.2022. Viitattu 18.9.2024.
  110. ↑ Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki. Viitattu 18.9.2024.
  111. ↑ Kaupunginhallitus Järvenpään kaupunki. Viitattu 18.9.2024.
  112. ↑ Lautakunnat Järvenpään kaupunki. Viitattu 18.9.2024.
  113. ↑ Järvenpään kaupungintalon purkulupaprosessi käynnistyi Mun Jäke. 16.9.2019. Viitattu 28.11.2019.
  114. ↑ Järvenpään kaupunki www.jarvenpaa.fi. Viitattu 27.9.2020.
  115. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
  116. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 36–37, 178.
  117. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 27.10.2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kunnallisvaalit 2017 (Oikeusministeriö 3.5.2017); Kunnallisvaalit 2021 (Oikeusministeriö 23.6.2021)
  118. ↑ Welcome to Järvenpää (PDF, s. 19) (Arkistoitu versio) 2015. Järvenpään kaupunki.
  119. ↑ Juhani Aho | Järvenpään taidemuseo www.jarvenpaantaidemuseo.fi. Viitattu 19.7.2024.
  120. ↑ Pekka Autiovuori | Actor IMDb. Viitattu 19.7.2024. (englanti)
  121. ↑ Matti Esko MagnumLive. Viitattu 19.7.2024.
  122. ↑ Marjukka Halttunen | Actress, Writer IMDb. Viitattu 19.7.2024. (englanti)
  123. ↑ Mikko Perkoila -kotisivut www.perkoila.net. Viitattu 19.7.2024.
  124. ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 19.7.2024.
  125. ↑ Marko Terva-aho MagnumLive. Viitattu 19.7.2024.
  126. ↑ Oskari Lehto: Järvenpääläinen Saara Törmä on tehnyt sanoitukset lukuisiin Antti Tuiskun hittibiiseihin – nyt hänelle myönnettiin Vuoden musiikintekijä -palkinto Keski-Uusimaa. 17.2.2023. Viitattu 19.7.2024.
  127. ↑ Jani Uhlenius | Composer, Music Department, Actor IMDb. Viitattu 19.7.2024. (englanti)
  128. ↑ Tammi Tammi. Viitattu 19.7.2024.
  129. ↑ Järvenpääläinen säveltäjä Harri Vuori kertoo ensi viikolla työstään Keski-Uusimaa. 6.10.2022. Viitattu 19.7.2024.
  130. ↑ a b c d e f Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 27.4.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2024)
1. Helsinki 683 669 7. Jyväskylä 149 263 13. Lappeenranta 73 481 19. Porvoo 51 698 25. Lohja 45 670
2. Espoo 319 811 8. Kuopio 125 597 14. Vaasa 70 382 20. Salo 50 890 26. Nurmijärvi 44 991
3. Tampere 260 051 9. Lahti 121 447 15. Hämeenlinna 68 421 21. Kotka 50 336 27. Tuusula 42 112
4. Vantaa 251 070 10. Pori 83 375 16. Seinäjoki 66 556 22. Kokkola 48 372 28. Kirkkonummi 41 610
5. Oulu 216 174 11. Joensuu 78 764 17. Rovaniemi 65 673 23. Hyvinkää 47 041 29. Rauma 38 957
6. Turku 205 949 12. Kouvola 78 514 18. Mikkeli 51 960 24. Järvenpää 46 795 30. Kerava 38 444
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Järvenpää&oldid=22887250”