Helsingin seudun liikenne

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta HSL)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”HSL” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Helsingin seudun liikenne
Tunnuslause Kaikki on mahdollista
Yritysmuoto kuntayhtymä
Perustettu 1. tammikuuta 2010
Toimitusjohtaja Vesa Silfer[1]
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Helsingin seutu
Toimiala joukkoliikenne
Henkilöstö 405 (31.12.2020)[2]
Kotisivu www.hsl.fi

Helsingin seudun liikenne, lyhenne HSL, (ruots. Helsingforsregionens trafik, HRT) on Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmästä vastaava kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Siuntio ja Tuusula.[3] HSL:n järjestelmään kuuluvat Helsingin seudun linja-autot, metrot, raitiovaunut, lähijunat, kaupunkipyörät[4] sekä Suomenlinnan lautta ja Kruunuvuorenrannan lautta.

HSL suunnittelee toimialueensa liikenteen ja kilpailuttaa sen tuottajat sekä vastaa alueen tiedotuksesta, lippujärjestelmästä ja lippujen tarkastamisesta.[5] Kaikki HSL:n liikennevälineet linja-autoja ja Suomenlinnan lauttaa lukuun ottamatta käyttävät avorahastusta, eli metro- ja rautatieasemilla, runkolinjabusseissa ja raitiovaunupysäkeillä ei ole puomeja.

Vuonna 2023 HSL-alueella tehtiin 344,1 miljoonaa matkaa ja liikennöitiin 277 eri linja-autolinjaa, 10 raitiolinjaa, 8 lähijunalinjaa, kolmea lauttalinjaa, kahta metrolinjaa ja yhtä pikaraitiolinjaa.[6] Neljää sähköbussia lukuun ottamatta HSL:llä ei ole omaa kalustoa,lähde? joten se turvautuu enimmäkseen kolmansiin osapuoliin järjestelmän päivittäisessä liikennöinnissä. HSL-alueen bussien liikennöinnistä vastaavat suurimmaksi osaksi Nobina, Koiviston Auto, Pohjolan Liikenne ja Tammelundin Liikenne. Lisäksi HSL-alueella liikennöinnistä vastaavat myös lukuisat muut yritykset, jotka liikennöivät pientä osaa HSL-alueen bussiliikenteestä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000–2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä perustettiin yhtymäkokouksessa 17. kesäkuuta 2009. Kokouksessa hyväksyttiin HSL:n perussopimus, valittiin HSL:n hallituksen jäsenet ja perustettiin HSL:n toimitusjohtajan virka. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2009 Suvi Rihtniemi.

2010–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. Samalla sen vastuulle siirtyivät YTV:n liikennetoiminnot sekä HKL:n suunnittelu-, tilaaja- ja kilpailutustoiminnot.[7]

Vuonna 2018 Tuusulan ja Siuntion kunnat liittyivät HSL-alueeseen.[8][9]

Maaliskuussa 2017 HSL ilmoitti pyytävänsä Euroopan unionilta selvitystä yhteisen joukkoliikennelippujärjestelmän luomisesta Helsingin, Tallinnan ja Tarton välille.[10]

Kesäkuusta 2017 lähtien kaikissa HSL:n lähijunissa on sallittu polkupyörän kuljettaminen vuoden kestävän kokeilun ajan.[11] Vuonna 2018 kokeilu muutettiin pysyväksi käytännöksi.[12]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HKL-Metroliikenteen liikennöimä M200-sarjan metrojuna Puotinharjussa.
Pääartikkeli: Helsingin seudun joukkoliikenne

HSL valvoo kaiken joukkoliikenteen liikennöintiä Suur-Helsingin kuntien alueella. Yhtymällä ei ole omaa kalustoa, joten sen järjestelmää liikennöivät enimmäkseen kolmannet osapuolet.

Metro

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin metroa liikennöi HKL-Metroliikenne.[13][14] Metroliikenne alkoi 1982. Verkosto kattaa kolmekymmentä asemaa kahdella linjalla, M1 ja M2. Metro yhdistää Helsingin keskustan itäiseen kantakaupunkiin, Etelä-Espooseen ja Itä-Helsingin lähiöihin. Metron merkkiväri HSL:n verkostossa on oranssi.

Länsimetron ensimmäisen rakennusvaiheen 8 asemaa Lauttasaaresta Espoon Matinkylään avattiin liikenteelle 18. marraskuuta 2017. Toisessa vaiheessa metro jatkaa viiden aseman verran Espoon Kivenlahteen. Toinen vaihe avattiin 3. joulukuuta 2022.

Helsingin toinen metrolinja on suunnitteilla oleva laajennus metroverkostoon. Itämetro on suunnitteilla oleva jatke M2-linjalle Östersundomiin. Kummastakaan laajennuksesta ei ole tehty rakentamispäätöstä.

Lähijunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääkaupunkiseudun Junakaluston Sm5 FLIRT-juna Lentoaseman rautatieasemalla.

Helsingin seudun lähijunaliikennettä liikennöi VR. Järjestelmän kolmellatoista linjalla palvellaan 70 asemaa, joista 50 sijaitsee HSL-alueella.

Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat

Pisararata

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnitteilla oleva Pisararata laajentaisi lähiliikennettä Helsingin keskustassa. Radan valmistuessa osa lähijunalinjoista jatkaisi Pasilasta maan alle, kiertäen päärautatieaseman ali Töölön ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.[15]

Raitiovaunut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin raitioliikennettä liikennöi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminnassa oleva raitioverkosto kuuluu HSL:n järjestelmään. Helsingin raitiovaunuliikenne alkoi vuonna 1891.

2010-luvun loppuvaiheen lippu- ja informaatiouudistuksen yhteydessä raitiovaunuihin tuli muiden liikennevälineiden ohella pysäkkikuulutukset.[16]

HSL:n raitiovaunulinjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Helsingin raitiolinjat
  • 1: Eira – Töölö – Sörnäinen (M) – Käpylä
  • 1T: Länsiterminaali – Hietalahti – Töölö – Sörnäinen (M) – Käpylä
  • 2: Pasilan as. – Töölö – Kamppi (M) – Rautatieasema – Aleksanterinkatu – Olympiaterminaali
  • 3: Olympiaterminaali – Ullanlinna – Rautatieasema – Kallio – Pikku Huopalahti
  • 3N: Olympiaterminaali – Ullanlinna – Rautatieasema – Kallio – Meilahti
  • 4: Munkkiniemi – Meilahti – Alppila – Lasipalatsi – Aleksanterinkatu – Katajanokka
  • 5: Rautatieasema – Aleksanterinkatu – Katajanokan terminaali
  • 6: Eiranranta – Rautatieasema – Sörnäinen (M) – Arabia
  • 7: Länsiterminaali – Rautatieasema – Aleksanterinkatu – Sörnäinen (M) – Mäkelänkatu – Pasila as. – Meilahden sairaala
  • 8: Jätkäsaari – Ruoholahti (M) - Töölö – Sörnäinen (M) – Arabia
  • 8T: Länsiterminaali - Ruoholahti (M) - Töölö - Sörnäinen (M) - Arabia
  • 9: Länsiterminaali – Rautatieasema – Kallio – Pasila as. – Ilmala
  • 9N: Jätkäsaari – Rautatieasema – Kallio – Pasila as. – Ilmala (viikonloppuöisin)
  • 10: Vallila – Mannerheimintie – Lasipalatsi – Kirurgi
  • 13: Nihti – Kalasatama (M) – Pasilan As. – Länsi-Pasila
  • 15 (pikaraitiotie): Itäkeskus (M) – Viikki - Oulunkylän as. – Huopalahden as. – Leppävaaran as. – Keilaniemi (M)

Bussit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Helsingin seudun linja-autoliikenne

HSL:n verkostoon kuuluu kolme erityyppistä bussipalvelua. Yleisin näistä on sininen peruslinja, joita liikennöidään kaikkialla HSL-alueella. Vähemmän liikennöidyillä alueilla verkostoa täydentävät lähibusseiksi kutsutut palvelulinjat, joiden kalusto on tavallisia linja-autoja pienempää. Peruslinjoista poiketen lähibussit antavat matkustajan nousta tai jäädä pois missä tahansa kohtaa reittiä riippumatta pysäkkien sijainneista.

Näiden lisäksi HSL:n verkostossa on oransseja runkobussilinjoja, jotka kulkevat tihein vuorovälein ja laajoin liikennöintiajoin.[17] Runkobussilinjoilla on käytössä avorahastus, joten lippua ei tarvitse näyttää kuljettajalle ja bussiin voi nousta etuovien lisäksi myös keskiovista.[18]

Runkolinjojen muuttamisesta pikaraitioteiksi on keskusteltu HSL:n hallituksessa.[19]

Liikennöitsijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linja-autojen liikennöinti on jaettu lukuisten liikennöitsijöiden kesken. Liikennesopimuksia on ollut syksyllä 2024 näillä yrityksillä[20]:

Entisiä liikennöitsijöitä Helsingin seudun paikallisliikenteessä ovat olleet:

Lautat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenlinnan lauttaa liikennöi Suomenlinnan Liikenne Oy. Suomenlinnan lautta kuuluu HSL:n järjestelmään.

Suomenlinnan Liikenne Oy aloitti toukokuussa 2023 lauttaliikenteen Laajasalon Kruunuvuorenrannan ja Kruunuhaan Meritullintorin välillä. Lautalla käy AB-vyöhykkeet sisältävät HSL:n liput, ja reittiä on tarkoitus liikennöidä enintään Kruunusiltojen valmistumiseen asti.[21]

Kaupunkipyörät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin kaupunkipyörä.

Toukokuussa 2016 HSL avasi Helsingin uudistetun kaupunkipyöräjärjestelmän. Sähkölukittavat keltaiset kaupunkipyörät korvasivat aiemman, vuosina 2000 – 2010 toiminnassa olleen järjestelmän. Vuoden 2016 järjestelmä kattoi 500 polkupyörää, joilla pystyi ajamaan mille tahansa viidestäkymmenestä asemasta.

Vuoden 2017 kaupunkipyöräjärjestelmä kattoi 1 500 pyörää 150 asemalla. Järjestelmä laajeni Munkkiniemeen, Pasilaan ja Vallilaan. Helsingin 1 400 pyörän ja 140 aseman lisäksi Espoon Olarissa ja Matinkylässä oli sata pyörää ja kymmenen asemaa. Kesäkuussa 2019 kaupunkipyörät lanseerattiin myös Vantaalle, ja kokonaissuunnitelmaan pyöräasemia kuuluu sata kappaletta.[22] Vantaan kaupunkipyöräverkko ei kuitenkaan ole yhteensopiva Helsingin ja Espoon järjestelmien kanssa.[22]

Kaupunkipyörät on tuotettu yhdessä CityBikeFinlandin ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa. Järjestelmää sponsoroi HOK-Elannon kauppaketju Alepa, jonka mainoksia on jokaisessa pyörässä.[22] Mainosten vuoksi kaupunkipyöriä kutsutaan lempinimellä ”alepapyörät”.

Pikaraitiotiet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Raide-Jokeri ja Kruunusillat

2020-luvulla HSL on panostamassa pikaraitioteihin Raide-Jokerin ja Kruunusillat-raitiotien rakentamisen yhteydessä. Nykyisen runkolinja 550:n korvaava Raide-Jokeri aloitti liikennöinnin 21. lokakuuta 2023. Sen on tarkoitus tarjota luotettavampaa liikennettä ja noin kolme kertaa tilavampaa kalustoa telibusseihin verrattuna. Vaunut ovat Helsingin raitioliikenteessä käytettävään Škoda Articiin perustuvia ForCity Smart Artic X54 -vaunuja. Linjan teemaväri on perinteitä mukaillen tummanvihreä, tosin raitioliikenteeseen verrattuna metallinhohtoisempi.[23]

Helsingin kantakaupungista Kruunusiltojen kautta Kruunuvuorenrantaan kulkevan pikaraitiolinjaparin on tarkoitus aloittaa liikennöinti vuoden 2027 alussa. Kruunusilloilla käytetään samaa kalustoa kuin Raide-Jokerilla. Laajasalon lisäksi linjat tulevat palvelemaan muun muassa Merihaan ja Sompasaaren asukkaita sekä tarjoamaan nopean raideyhteyden Helsingin keskustasta Korkeasaaren eläintarhaan.

Suunniteltuja 2020-luvun lopussa ja 2030-luvun alussa toteutettavia hankkeita ovat Vihdintien pikaraitiotie ja Viikin–Malmin pikaraitiotie.

Ilme

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HSL:n logo raitioliikenteelle.

HSL:n perustamisen yhteydessä kaikki seudun liikennepalvelut tulivat yhtenäisen ilmeen alle. HSL:n brändi perustuu vahvasti väreihin informaation välittämiseksi – punainen tarkoittaa vaaraa, sininen lisätietoa.

Jokaisella HSL:n liikennevälineellä on oma värinsä:[24]

  •      Bussin sininen
  •      Raitiovaunun vihreä
  •      Lähijunan violetti
  •      Metron oranssi
  •      Lautan vaaleansininen
  •      Pikaraitiovaunun turkoosi

HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi.[25] Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:

»Ilme kuvastaa luotettavuutta, pirteyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Merkin kahdeksankulmainen muoto symboloi laajenevaa joukkoliikenneverkostoa. Merkin silmukat ilmentävät versovia silmuja, jotka kertovat uusista toimintamuodoista ja kumppanuuksista sekä ekologisista arvoista. Kahdeksan silmukkaa kuvaavat myös kaikkia ilmansuuntia ja viestivät toiminnan laaja-alaisuudesta. Tunnuksen keskellä kulkee kaksi graafista linjaa, jotka symboloivat yhdistyviä organisaatioita ja joukkoliikennettä kiskoineen, renkaineen ja karttalinjoineen.»

Lippujärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL-alue jakautuu neljään vyöhykkeeseen A–D, jotka kaareutuvat Helsingin keskustan ympärille. Lippujärjestelmässä ostetaan lippu 2–4 vierekkäiselle vyöhykkeelle. Poikkeuksena on kuitenkin D-vyöhyke, jonka lipun voi ostaa myös omanaan. Myynnissä on kertalippuja, vuorokausilippuja ja kausilippuja, joita voi ostaa matkakortilla, mobiilisovelluksella tai lippuautomaatista. Kausilipun haltijat voivat myös ostaa lisävyöhykelipun, joka on alennettuun hintaan myytävä kertalippu. Busseissa kerta- tai vuorokausilipun voi aiemmin ostaa myös kuljettajalta.[26] Kuljettajien lipunmyynti keskeytettiin alun perin keväällä 2020 koronapandemian takia, mutta myöhemmin HSL päätti lopettaa lipunmyynnin busseissa pysyvästi.[27]

Avorahastusmallin luonteesta johtuen HSL tekee pistotarkastuksia liikennevälineisiin. Matkalippujen tarkastajat käyvät läpi matkustajien lippuja ja antavat ilman asianmukaista matkalippua matkustaville tarkastusmaksun. HSL:n tarkastusmaksu on alkuperäisen lipun hinnan lisäksi 100 euroa.[28]

Nykyinen lippujärjestelmä astui voimaan 27. huhtikuuta 2019. Lippujärjestelmäuudistuksen myötä vanhat matkakortit korvattiin uusilla HSL-korteilla ja Matkailijakorteilla, ja matkakortinlukijat sekä lipunmyyntiautomaatit korvattiin uusilla. Raitiovaununkuljettajien lipunmyynti korvattiin vaunuun sijoitettavalla automaatilla.[29] Lippujärjestelmän uudistaminen aloitettiin vuoden 2017 lopussa. Vuonna 2023 lipunmyynti jakautui seuraavasti: mobiilisovellus 65 %, HSL-kortti 28 %, kertalippu 5 % ja muut 2 %. Lipputuloista 67 % kertyi AB-vyöhykkeeltä.[6]

Heinäkuussa 2017 HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi Yle Uutisille kuntayhtymän kiinnostuksesta lontoolaisen joukkoliikenneyhtymä Transport for Londonin lippujärjestelmää kohtaan, jossa matkakortin lisäksi matkan voi maksaa pankkikortilla, ja jossa järjestelmä laskee automaattisesti maksettavan rahamäärän matkan reittiin perustuen.[30]

Nykyinen lippujärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vyöhyke Alueet Liput
A Helsingin keskustasta aina Lauttasaareen, Munkkiniemeen, Etelä-Haagaan, Koskelaan ja Kulosaareen asti AB
ABC
ABCD
B Helsinki (ympäröivät kaupunginosat)
Espoo (itä)
Vantaa (Kehä III:n sisäpuoli)
Kauniainen 		AB
ABC
ABCD
BC
BCD
C Helsinki (Östersundomin suurpiiri)
Espoo (länsi)
Vantaa (Kehä III:n ulkopuoli) 		ABC
ABCD
BC
BCD
CD
D Kerava, Kirkkonummi, Siuntio, Sipoo, Tuusula ABCD
BCD
CD
D

Vanha lippujärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HSL:n kosketusnäytöllinen matkakortinlukija ennen vyöhykeuudistusta.

Vanha kuntarajoihin perustuva lippujärjestelmä oli käytössä vuosina 1986–2019. Lippujärjestelmässä oli liput kuntien sisällä liikkumiseen, seutulippu sekä Lähiseutu 2 -lippu kuntien väliseen liikkumiseen sekä Lähiseutu 3 -lippu koko HSL-alueella liikkumiseen. Pelkillä raitiovaunuilla liikkumiseksi oli myynnissä myös raitiovaunu-kertalippuja.[31]

Tuote Kortinlukijan
painike 		Alueet
Sisäinen 1 Joko
  • Helsinki
  • Vantaa
  • Espoo ja Kauniainen
  • Kerava, Sipoo ja Tuusula
  • Kirkkonummi ja Siuntio
Seutulippu 2 Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen
Lähiseutu 2 L Koko HSL-alue poislukien Helsinki
Lähiseutu 3 3 Koko HSL-alue
Raitiovaunulippu 0 Helsingin raitiovaunut

Lipputulot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Helsingin seudun liikenteen lipputulot olivat 370,1 miljoonaa euroa, ja seuraavana vuonna ne kasvoivat 383,1 miljoonaan.[32][33] Vuonna 2020 lipputulot kuitenkin laskivat 243,3 miljoonaan euroon koronaviruspandemian aiheuttaman matkustajakadon vuoksi. HSL:n tulos oli tuolloin 71,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä on suurin alijäämä koko HSL:n historiassa.[34] Vuonna 2021 lipputuloja kertyi vielä vähemmän, 235,3 miljoonaa euroa.[35] Vuonna 2021 tehtiin 160 miljoonaa matkaa vähemmän kuin vuonna 2019.[35] Vuoden 2023 aikana tulot palautuivat lähemmäksi koronapandemiaa edeltävää aikaa, kun tulot olivat 376,4 miljoonaa euroa.[6]

Vuosi Lipputulot (milj. euroa)
2018 370,1
2019 381,1
2020 243,3
2021 235,3
2022 309,7[36]
2023 376,4

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL on yksi Suomen suurimmista kuntayhtymistä, jonka yhdeksän jäsenkunnan alueella asuu yli 1,3 miljoonaa suomalaista. HSL työllisti vuoden 2020 lopussa 405 henkilöä[2].

Jäsenkunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL:n perustivat vuonna 2010 Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta.[2] Ne solmivat perussopimuksen,[37] jossa määritellään kuntayhtiön tehtävät ja hallinto. Sipoon kunta liittyi HSL:ään vuoden 2012 alussa.[38] Tuusulan kunta sekä Helsingin seudun ulkopuolinen Siuntion kunta liittyivät HSL:ään vuoden 2018 alussa.[39]

HSL:n jäsenkunnat
Kunta Liittynyt Väkiluku[40]
(30.6.2022)
Helsinki 2010 660 658
Espoo 300 505
Vantaa 240 878
Kirkkonummi 40 632
Kerava 37 342
Kauniainen 10 310
Sipoo 2012 22 257
Tuusula 2018 40 042
Siuntio 6 236
Yhteensä 1 358 860

Tulevat jäsenkunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2019 liittyä kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2022 alusta alkaen, mutta maaliskuussa 2021 kaupunki ilmoitti, että liittyminen tapahtunee vuonna 2024.[41]

Mahdolliset jäsenkunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntayhtymään voivat liittyä myös muut Helsingin seudun kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti.

Yhteensä Helsingin seudun 14 kunnassa asuu yli puolitoista miljoonaa ihmistä[40].

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudet matkakortinlukijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL aloitti uusien matkakortinlukijoiden asentamisen liikennevälineisiin vuonna 2016. Uuden lukijan käyttöliittymä koettiin edelliseen verrattuna hankalaksi, joten HSL:ää kehotettiin suunnittelemaan käyttöliittymä uudestaan.[42] Suurin osa kritiikistä keskittyi laitteen OK-napin vaikeakäyttöisyyteen.[43]

Vuoden 2016 lopulla Yle raportoi HSL:n päätöksestä säilyttää käyttöliittymä.[44] HSL:n projektipäällikkö Satu Rönnqvist selitti päätöstään: ”Vanhoilla matkakortinlukijoilla on ollut paljon näitä virhevalintoja, joista tehdään tuhansia hyvityshakemuksia HSL:lle vuosittain. Näitä pyritään tällä OK-painikkeella vähentämään.”

Maaliskuussa 2017 Yle raportoi HSL:n pohtivan vielä uuden matkakortinlukijan käyttöliittymää.[45] HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi yhtymän toteuttavan käyttäjätestejä liittyen matkakortinlukijoiden käyttömukavuuteen. HSL teki näiden käyttäjätestien jälkeen syksyllä 2017 kausilippujen leimausta nopeammaksi.

Uuden toimitusjohtajan valintaprosessi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL:n ensimmäisen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen eläköityessä tämän seuraajaksi valittiin 3. marraskuuta 2020 Mika Nykänen.[46] Nykänen siirtyy tehtävään Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan paikalta, eikä tällä ole aikaisempaa kokemusta joukkoliikenteestä.[47] HSL:n hallitus äänesti valinnasta, ja vaalin tuloksena HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Nykänen saivat molemmat seitsemän ääntä, minkä jälkeen valinta ratkaistiin arvalla.[48]

Uuden toimitusjohtajan valinta vuonna 2020 politisoitui muutamaa päivää ennen valintaa.[49] Tehtävään valitulla Mika Nykäsellä on pitkä historia kokoomuksessa, ja jo tämän valintaa Geologian tutkimuskeskuksen johtoon on pidetty poliittisena.[49][50] Ehdolla toimitusjohtajan tehtävään olivat Nykäsen lisäksi muun muassa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, OnniBus.comin perustaja Pekka Möttö sekä muita joukkoliikennealan konkareita.[49]

Opiskelija-alennuksen poistaminen fyysiselle matkakortille ladattavista kausilipuista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2021 HSL päätti, että tammikuusta 2022 alkaen opiskelija-alennuksen saa vain HSL:n mobiilisovelluksen kautta ostetuista kausilipusta. Päätöstä perusteltiin uuteen tilipohjaiseen lippujärjestelmään varautumisella sekä sillä, ettei opiskelijoiden tarvitse enää käydä HSL:n palvelupisteessä päivittämässä alennusoikeuttaan matkakortille, koska opiskelijoiden oikeus alennukseen tarkistetaan Opetushallituksen digitaalisesta palvelusta. Tämän myötä lukukauden alkupäivien ruuhkien palvelupisteissä ennustettiin päättyvän.[51]

Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Valittajan mukaan päätös pelkästään mobiilisovelluksessa saatavasta alennuksesta edellyttää, että opiskelijalla on käytössään älypuhelin, jossa on tarpeeksi uusi käyttöjärjestelmä. Lisäksi alennuksen saadakseen sovellusta tulee osata käyttää.[52] Helsingin hallinto-oikeus hyväksyi valituksen ja kumosi HSL:n päätöksen. Hallinto-oikeus perusteli päätöstä muun muassa yhdenvertaisuudella. Hallinto-oikeuden mukaan HSL ei myöskään selvittänyt päätöksen vaikutuksia esimerkiksi opiskelijajärjestöjen kanssa. Päätöksen mukaan alennuksia myöntäessään HSL:n on noudatettava tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja syrjintäkieltoa. Opiskelijoilla tulee olla oikeus alennukseen riippumatta siitä, mitä laitteita he omistavat.[53]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vesa Silfver on valittu HSL:n toimitusjohtajan viransijaiseksi HSL.fi. 13.02.2024. Viitattu 2024-05-023.
  2. ↑ a b c Tilinpäätös 2020 (PDF) Helsingin seudun liikenne. Viitattu 4.8.2021.
  3. ↑ Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän perussopimus, 1 luku 1 § 2 mom. (pdf) hslfi.azureedge.net. ”Kuntayhtymän perustajakuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Siuntio ja Tuusula.” Viitattu 13.2.2024.
  4. ↑ Kaupunkipyörät HSL. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 3.3.2017.
  5. ↑ HSL lyhyesti Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 13.12.2019. Viitattu 29.11.2018.
  6. ↑ a b c Vuosi 2023 lukuina Helsingin seudun liikenne. Viitattu 17.12.2024.
  7. ↑ Helsingin seudun liikenne aloittaa ensi vuoden alusta Helsingin Sanomat. 29.12.2009. Viitattu 6.1.2010.
  8. ↑ Siuntio päätti HSL:ään liittymisestä HSL. Arkistoitu 12.9.2017. Viitattu 11.9.2017.
  9. ↑ Tuusula tulee mukaan HSL:ään HSL. Arkistoitu 12.9.2017. Viitattu 11.9.2017.
  10. ↑ Yhteinen joukkoliikennelippu Suomeen ja Viroon? Helsinki, Tallinna ja Tartto hakevat pilottirahoitusta Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  11. ↑ HSL kannustaa kulkutapojen sekakäyttöön: pyörää saa kuljettaa lähijunassa myös ruuhka-aikana 19.6. alkaen HSL. Arkistoitu 6.7.2017. Viitattu 2.5.2017.
  12. ↑ Pyörää saa kuljettaa lähijunassa ja metrossa aina kun tilaa on HSL. Arkistoitu 20.6.2018. Viitattu 20.6.2018.
  13. ↑ HKL etusivu Helsingin kaupunki. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 16.3.2022.
  14. ↑ Viimeinenkin hidaste joukkoliikennejätti HKL:n yhtiöittämisen tieltä on väistynyt – metro- ja ratikkakuskien yhdistys on vetänyt tekemänsä valituksen pois Yle Uutiset. 2.1.2022. Viitattu 16.3.2022.
  15. ↑ Pisararata - Liikennevirasto www.liikennevirasto.fi. Arkistoitu 11.7.2017. Viitattu 18.7.2017.
  16. ↑ Matkustajalle HSL. Arkistoitu 27.6.2017. Viitattu 25.7.2017.
  17. ↑ Uusia poikittaisyhteyksiä ja runkolinjoja – tämä kaikki muuttuu HSL:n liikenteessä elokuussa HSL.fi. 22.06.2021. Arkistoitu 16.8.2021. Viitattu 16.8.2021.
  18. ↑ Helsingin seudun joukkoliikenneyhteydet rakentuvat runkoverkon varaan (Osta lippu ennakkoon) hsl.fi. Viitattu 30.11.2024.
  19. ↑ Raide-Jokerin hankesuunnittelu loppusuoralla HSL. Arkistoitu 8.3.2017. Viitattu 7.3.2017.
  20. ↑ Arttu Kuukankorpi: Paikallisliikennesivut kuukankorpi.com.
  21. ↑ Kruunuvuorenrannan lauttalinjalle uusi alus maanantaina 2.10. HSL.fi. Viitattu 19.10.2023.
  22. ↑ a b c Vantaa saa tänään kaupunkipyörät, joilla ei voi ajaa Helsinkiin tai Espooseen Helsingin Sanomat. 17.6.2019. Viitattu 20.6.2019.
  23. ↑ Pikaraitiotien vaunusta tulee esteetön ja sinivihreä 8.6.2017. Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 24.1.2021. Viitattu 8.4.2021.
  24. ↑ Värit – Tyyliopas Helsingin seudun liikenne. Viitattu 22.4.2021.
  25. ↑ HSL: Uusi kuntayhtymä yhdistää seudun liikenteen suunnittelun kauppalehti.fi. 25.11.2009. Arkistoitu 25.10.2015. Viitattu 6.1.2010.
  26. ↑ Liput ja hinnat HSL. Arkistoitu 9.5.2019. Viitattu 9.5.2019.
  27. ↑ Bussinkuljettajat eivät jatkossakaan myy lippuja 7.1.2021. HSL. Arkistoitu 29.8.2021. Viitattu 29.8.2021.
  28. ↑ Harmaala, Minna: Pummilla matkustamisen hinta nousee tuntuvasti HSL-alueella Helsingin Uutiset. 29.11.2023. Viitattu 17.12.2024.
  29. ↑ Matkustajalle HSL. Arkistoitu 27.6.2017. Viitattu 7.3.2017.
  30. ↑ Voisiko pankkikortti toimia matkakorttina? – HSL selvittää istuisiko Lontoon malli Helsingin liikenteeseen Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2017.
  31. ↑ Raitiovaununkuljettajien lipunmyynti lakkaa ja raitiovaunulippu jää pois käytöstä HSL. 23.5.2017. Arkistoitu 20.6.2019. Viitattu 20.6.2019.
  32. ↑ https://www.hsl.fi/uutiset/2019/hsln-tilinpaatos-2018-17057 (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ HSL:n tilinpäätös 2019 24.3.2020. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 5.8.2021.
  34. ↑ HSL:n tilinpäätös 2020 30.3.2021. Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 5.8.2021.
  35. ↑ a b Paastela, Kaisa: Joukkoliikenteen matkustajaluvut viime vuonna historiallisen heikot – HSL: Talouden korjaamiseen on vain kaksi keinoa ja todennäköisesti joudutaan käyttämään molempia Helsingin Uutiset. 29.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  36. ↑ Vuosi 2022 lukuina Helsingin seudun liikenne. Viitattu 17.12.2024.
  37. ↑ Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän perussopimus[vanhentunut linkki]
  38. ↑ Sipoo mukaan Helsingin seudun liikenteeseen Yle Uutiset. 4.10.2011. Viitattu 4.8.2021.
  39. ↑ HSL:n mobiililippujen hinnat laskevat merkittävästi ja yötaksasta luovutaan 24.10.2017. Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 4.8.2021.
  40. ↑ a b 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* Tilastokeskus. Viitattu 1.8.2022.
  41. ↑ Järvenpään HSL-jäsenyyden tähtäin siirtyy vuoteen 2024 18.03.2021. Järvenpään kaupunki. Viitattu 1.8.2022.
  42. ↑ Lukijat vastasivat: "Uusi matkakortinlukija on täysi susi!" – HSL lupaa viilata näyttöä, mutta ei aio muuttaa laitteiden toimintaperiaatetta Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  43. ↑ HSL pikkutytön jättämisestä yksin bussipysäkille: Pelisilmä ja tilannetaju pettivät Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  44. ↑ HSL:n matkakortinlukijassa säilyy haukuttu OK-nappi Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  45. ↑ HSL kuuli kiukkuisia asiakkaita – matkakortinlukijan parjattu OK-painike uudelleen harkintaan Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2017.
  46. ↑ Malmberg, Lari: Mika Nykänen valittiin HSL:n uudeksi toimitusjohtajaksi – Nimityksen ratkaisi arpa HS.fi. 3.11.2020 klo 10.09. Viitattu 3.11.2020.
  47. ↑ Koskela, Miika: Kokematon Mika Nykänen ohitti joukkoliikennekonkarin arvalla HSL:n johtajan valinnassa – miten uusi pomo kehittää 1,5 miljoonan ihmisen liikkumista? Yle Uutiset. 3.11.2020 klo 11.03. Viitattu 3.11.2020.
  48. ↑ Hautanen, Suvi: HSL:n toimitusjohtajaksi valittiin Mika Nykänen verkkouutiset.fi. 3.11.2020 klo 10.19. Viitattu 3.11.2020.
  49. ↑ a b c Salomaa, Marja: HSL:n toimitusjohtajan valinta politisoitui viime metreillä – HS:n tietojen mukaan taustalla kokoomuksen operaatio, Vapaavuori kiistää HS.fi. 31.10.2020 klo 10.19. Viitattu 3.11.2020.
  50. ↑ Hanhivaara, Jussi: Vapaavuori toppuuttelee epäilyjä GTK-nimityksen poliittisuudesta - "Kaikilla on taustansa" Yle Uutiset. 28.10.2014. Viitattu 3.11.2020.
  51. ↑ Salomaa, Marja: HSL:n opiskelija­liput siirtyvät mobiiliin ensi vuonna – Lippu­automaatit katoavat, kun lipun voi ostaa pankkikortilla HS.fi. 17.6.2021. Viitattu 24.1.2023.
  52. ↑ Kantola, Anne: Oikeus: HSL:n opiskelijoille kaavailema lippumuutos on laiton HS.fi. 15.12.2022. Viitattu 24.1.2023.
  53. ↑ Karhu, Otso: HSL:n päätös opiskelija-alennuksesta todettiin lainvastaiseksi – etu on saatava myös fyysiselle kortille Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 24.1.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin seudun liikenne.
Helsingin seudun joukkoliikenne
Raskas raideliikenneHelsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2)
Kevyt raideliikenneHelsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15)
LauttaliikenneKruunuvuorenrannan lautta • Suomenlinnan lautta
Linja-autoliikenne
Runkolinjat		Helsingin seudun linja-autoliikenne
20 • 30 • 40 • 200 • 300 • 400 • 500 • 510 • 520 • 530 • 560 • 570 • 600
Liikenteen tilaajaHSL
LiikennöitsijätPääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • Helsingin kaupungin liikennelaitos • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Helsingin Bussiliikenne • Savonlinja • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • Tilausliikenne Nikkanen
HankkeetEspoon pikaraitiotiet • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie • Espoon kaupunkirata • Pisararata • Itämetro
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_seudun_liikenne&oldid=22901301”