Järvenpään rautatieasema
Järvenpää | |
---|---|
Träskända | |
Perustiedot | |
Lyhenne | Jp |
Rataosa | Helsinki–Riihimäki |
Ratakilometri | 36+786 |
Sijainti | |
Osoite | Asema-aukio 1, 04400 Järvenpää |
Kunta | Järvenpää |
Vyöhyke | D |
Etäisyydet |
Ainola 1,7 km Saunakallio 2 km |
Avattu | 1862 |
Liikenne | |
Käyttäjiä | 9277 (arkivrk) [1] |
Lähijunat | T D R |
Linja-autot | 665(A/K/N), 986, 987(A/T), 989(A) |
Matkustajalaituri(t) | |
Korkeus | 55 cm |
Pinnoite | asfaltti, betonitiili |
Laiturikatokset | 5 kpl |
Laiturinäytöt | 6 kpl |
Asemarakennus | |
Tyyppi | puurakenteinen asemarakennus |
Lipunmyynti | lippuautomaatti |
Hissejä | 2 |
Ratapiha | |
Raiteisto |
4 (3 laituriraidetta) päätylaiturillinen pistoraide[2] |
Aiheesta muualla | |
Asema VR:n sivuilla | |
Kuva keskustan suunnasta. |
|
|
Järvenpään rautatieasema (lyh. Jp, ruots. Träskända järnvägsstation) sijaitsee Helsingin ja Riihimäen välisen radan varrella 37 kilometriä Helsingistä pohjoiseen Järvenpään kaupungin keskustassa. Se on yksi vuonna 1862 valmistuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista. Asemarakennus valmistui jo vuonna 1858 yhtenä ensimmäisistä Helsinki–Hämeenlinna-radan asemarakennuksista. Rakennuksen suunnittelijana pidetään lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltiä. Aseman eteläpuolella on Ainolan ja pohjoispuolella Saunakallion asema, molemmat myös Järvenpäässä.
Asemarakennusta on vuonna 1999 siirretty radan rakennus- ja parannustöiden yhteydessä noin 25 metriä ratalinjasta poispäin.
VR päätti laittaa aseman myyntiin toukokuussa 2023.[3]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvenpään rautatieasemalla on kolme laituria, joista 3 ja 4 sijaitsevat keskikorokkeella. Laitureille pääsee etelästä ja pohjoisesta portaita pitkin sekä keskeltä kulkevan jalankulkutunnelin kautta portaita tai hissillä.
Asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen R-, D- ja T-junat. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Riihimäelle raiteelta 4. Aseman ohittavat kaukojunat käyttävät raiteita 2 ja 3.[4]
Vuonna 2004 Järvenpään seisakkeilta nousi yhteensä 1,55 miljoonaa junamatkustajaa, joista 81 % käytti Järvenpään rautatieasemaa. Matkustajamäärissä oli kasvua edellisvuodesta 4 %.[5]
Rautatieaseman vieressä sijaitsi vuoteen 2018 asti taksiasema, joka purettiin asemanmäen muutostöiden yhteydessä. Uusi taksiasema tulee sijoittumaan aseman ja Sointu-hotellin [6] väliselle paikoitusalueelle asemanmäen jäädessä yksinomaan linja-autoliikenteelle.[7][8] Järvenpään nykyinen linja-autoasema sijaitsee välittömästi rautatieaseman pohjoispuolella Postikadun toisella puolella.
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asemarakennus toimii odotustilana. Lippumyymälä ja kahvila suljettiin vuonna 2022.[9] Radanpuoleisella seinustalla on VR:n lippuautomaatti. Vuoden 2011 lippu-uudistuksen yhteydessä myös asematunneliin asennettiin lippuautomaatti.
Asemalla avattiin R-kioski 20. joulukuuta 2023.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2015_lahiliikenteen_uudet_web.pdf
- ↑ http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2015-02_rautateiden_verkkoselostus_2017_web.pdf Rautateiden verkkoselostus 2017], s. 84. Liikennevirasto. Viitattu 1.1.2016
- ↑ VR aikoo luopua Järvenpään, Keravan ja Jokelan juna-asemista lähivuosina – kiinteistöjä tarjotaan ensisijaisesti kunnille Keski-Uusimaa. 10.5.2023. Viitattu 1.9.2023.
- ↑ https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Jarvenpaa_syksy17.pdf
- ↑ JÄNES 2005, s. 9.
- ↑ Hotelli Sointu avautuu Järvenpäähän 2022 alussa | Järvenpää www.jarvenpaa.fi. 30.8.2021. Viitattu 1.9.2023.
- ↑ https://www.liikennevirasto.fi/helsinki-riihimaki/tyot-jarvenpaan-alueella
- ↑ Asemakaavan selostus: Asemanmäki
- ↑ Färding, Aada: Junamatkustajat jäätyvät aamuisin pystyyn, vaikka vieressä olisi lämmitetty rakennus (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 6.1.2023. Viitattu 12.4.2023.
- ↑ Uusi R-kioski Järvenpään rautatieasemalle – matkaeväät ja liput nopeasti Ärrältä - ePressi www.epressi.com. 13.12.2023. Viitattu 22.12.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Järvenpään rautatieasema Wikimedia Commonsissa