Ammattioppilaitos
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ammatillinen oppilaitos (ammattiopisto, ammattikoulu) on toisen asteen oppilaitos. Ammatilliset oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kesto on yleensä noin kolme vuotta.
Ammatilliset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja tutkinnon suorittanut on hakukelpoinen ammattikorkeakouluihin sekä usein myös yliopistoihin. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa oppilaitosmuotoisena, oppisopimuskoulutuksessa tai näyttötutkintona. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Näyttötutkintoon valmistava koulutus voi tapahtua ammatillisessa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksena.
Ammattiopistossa ammatillisen perustutkinnon opiskeluun kuuluu sekä teoriaa että käytäntöä. Teoreettiset opinnot jaottuvat pitkin opiskeluaikaa ja ne painottuvat alalle olennaisiin tietoihin. Esimerkiksi kielissä opiskellaan oman alan sanastoa. Kolmen vuoden opiskeluaikaan sisältyy noin viisi kuukautta työssäoppimista alaan liittyvissä työtehtävissä.
Koulutusalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ammattiopistot tarjoavat toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon johtavia koulutuslinjoja, jotka voidaan jakaa pääaloihin. Seuraavassa luettelossa on mainittu pääala ja kullekin alalle tyypillisiä perustutkintoja sekä tutkintonimike.
- Humanistinen ja kasvatusala
- tyypillinen tutkinto: lastenohjaaja, nuoriso- ja yhteisöohjaaja
- Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
- tyypillinen tutkinto: merkonomi, datanomi
- Alan kouluja kutsutaan usein kauppaoppilaitoksiksi.
- Kulttuuriala
- tyypillinen tutkinto: media-assistentti, artesaani
- Tekniikan ja liikenteen ala
- tyypillinen tutkinto: automekaanikko, sähköasentaja, puuseppä, maanmittaaja, kiinteistönhoitaja
- Luonnonvara- ja ympäristöala
- tyypillisiä tutkintoja: kalastaja, metsuri
- Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
- tyypillisiä tutkintoja: parturi-kampaaja, kosmetologi, lähihoitaja
- Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
- tyypillisiä tutkintoja: suurtalouskokki, tarjoilija, toimitilahuoltaja, matkailuvirkailija, matkapalvelujen tuottaja ja matka-asiantuntija
Jokainen näistä pääaloista jakautuu alajaotuksiin, joihin kuuluvilla perustutkinnoilla on useita suuntautumisvaihtoehtoja oppilaitoksesta riippuen. Esimerkiksi sähköala on tekniikan ja liikenteen alan alajaotus, ja sillä voi erikoistua muun muassa tietotekniikkaan, elektroniikkaan, automaatiotekniikkaan tai sähkövoimatekniikkaan.
Ammatillinen koulutus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ammattikoulutus Suomessa
Valtaosa Suomen ammattioppilaitoksista on julkisia oppilaitoksia, jotka toimivat opetusministeriön alaisuudessa. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto (180 osaamispistettä) jakaantuu osiin seuraavalla tavalla:
- ammatillisiin tutkinnon osiin (135 osp, joista 15 voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia)
- yhteisiin tutkinnon osiin (35 osp, pakollisia tutkinnon osia 19 osp ja valinnaisia 16 osp)
- vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 osp)
- tutkintoa yksilöllisesti laajentaviin tutkinnon osiin
Perustutkinnossa voi olla useampia osaamisaloja. Eri osaamisalat valmistavat eri ammattinimikkeisiin tai suuntaavat erikoistumaan tiettyyn osa-alueeseen yhden ammattinimikkeen sisällä. Osaamisala valitaan ensimmäisen opintovuoden aikana tai jo koulutukseen hakemisen yhteydessä.
Osassa ammattiopistoista voi suorittaa perustutkinnon yhteydessä myös ylioppilastutkinnon niin sanottuna kaksoistutkintona, jolloin opiskelu kestää yleensä 3–4 vuotta. Tällöin osa opinnoista korvataan lukion oppimäärään sisältyvillä kursseilla.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]