Jani Uhlenius
Tämä artikkeli tai sen osa muistuttaa tyyliltään ansioluetteloa, ja se tulisi kirjoittaa uudelleen tyylioppaan ja neutraalin näkökulman mukaiseksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Jani Uhlenius (s. 28. helmikuuta 1945 Helsinki) on suomalainen muusikko. Hän on toiminut muun muassa sanoittajana, säveltäjänä, sovittajana, sessiomuusikkona ja kosketinsoittajana. Joissakin – usein humoristisissa – tallenteissa Uhlenius on esiintynyt myös laulajana. Uhlenius teki ensimmäisen keikkansa 10-vuotiaana isänsä kanssa. Hän opiskeli musiikkia Sibelius-Akatemiassa, mutta keskeytti opintonsa vuonna 1964 ryhtyäkseen ammattimuusikoksi.
Uhlenius on soittanut 1960-luvulla muun muassa Onni Gideonin, Kullervo Linnan sekä Juhani Korjuksen ja Seija Simolan orkestereissa. Hänellä oli myös oma ravintolayhtye, jonka laulusolistina toimi Terttu-Anneli (Uhlenius), myöhemmin Terttu Uhleniuksen nimellä esiintynyt laulaja, Jani Uhleniuksen puoliso vuodesta 1964.
Vuonna 1966 M. A. Numminen ja Jani Uhlenius tapasivat levytyssessiossa (”Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa”) ja tästä alkoi vähitellen heidän yhteistyönsä. Kaksikko keikkaili vuosina 1969–1977 ahkerasti kotimaan lisäksi Ruotsissa sekä muissa Pohjoismaissa. Ensimmäiset esiintymiset Saksassa tapahtuivat 1970-luvun alkupuolella.
Jani Uhlenius valittiin vuonna 1977 Uudenmaan läänin läänintaiteilijaksi. Esiintymiset M. A. Nummisen kanssa jatkuivat uusrahvaanomaisen orkesterin kapellimestarina ja pianistina. Hän toimi musiikillisena johtajana ja harmonikansoittajana myös suositussa laulu- ja soidinyhtye Songilossa (Aarre Elo, Heikki Kahila, Apeli Halinen, Jukka Virtanen ja Jani Uhlenius).
Jani Uhlenius saavutti jo 1970-luvulla jalansijaa myös levytyskapellimestarina sekä televisio-ohjelmien kapellimestari-muusikkona. Uhlenius toimi pitkään TV1:n suositun aamuohjelman Kukkokiekuu pianistina, kapellimestarina ja musiikkitoimittajana.
Uhlenius on tehnyt teatterimusiikkia muun muassa Svenska teaterniin, Suomen Kansallisteatteriin, Helsingin kaupunginteatteriin, Oulun kaupunginteatteriin, Järvenpään teatteriin, Keski-Uudenmaan Teatteriin (KUT) sekä Tanssiteatteri Raatikolle. Niin ikään hänen musiikkiaan on käyttäneet Radioteatteri, Radioteatern, MTV:n teatteri ja Televisioteatteri. Mikko Niskasen ohjaamassa Kalle Päätalo -elokuvassa Elämän vonkamies on Uhleniuksen säveltämä musiikki. Hänen iskelmänsä ”Pilvet karkaa – niin minäkin” (san. Jarkko Laine) on Aki Kaurismäen elokuvan Kauas pilvet karkaavat eräänlainen tunnussävel.
Jani Uhlenius on Suomen Työväen Musiikkiliiton puheenjohtaja vuodesta 1993. Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n puheenjohtajana hän toimi 2002–2007, Teoston puheenjohtajana 2006–2008. Niin ikään hän on ollut muun muassa valtion säveltaidetoimikunnan puheenjohtaja sekä Suomen Kansallisoopperan hallintoneuvoston jäsen. Hänet tunnetaan myös kirjoittajana. Hän on kirjoittanut kirjan Säestäjä (1977, Tammi), toiminut Musa.fi-lehden päätoimittajana ja kolumnistina muun muassa Uutispäivä Demarissa, Nykypäivässä, Keski-Uusimaassa ja Valkeakosken Sanomissa.
Jani Uhlenius toimii vuonna 2010 perustamansa Uuden suomalaisen tango-orkesterin kapellimestarina ja orkesteria tukevan kannatusyhtdistyksen puheenjohtajana. Uuden suomalaisen tango-orkesterin ensiesiintyminen oli Tampereen Maailmantangofestivaalilla syyskuussa 2010, orkesterin solisteina Pelle Miljoona, Tuomari Nurmio ja M.A.Numminen.
Myöhemmin orkesteri on Maailmantangofestivaalilla Järvenpää-talossa säestänyt muun muassa artisteja Tuomari Nurmio, Remu Aaltonen, Ville Leinonen, Tuula Amberla, Marko Haavisto, Marjo Leinonen, Maarit ja Sami Hurmerinta sekä Markus Allan. Orkesterin solisteina ovat esiintyneet myös Lea Laven ja Pasi Kaunisto. Jani Uhleniuksen mukaan Uusi suomalainen tango-orkesteri "...käsittelee tangoa erittäin laaja-alaisesti ja positiivisella tavalla ajoittain hyvinkin suurpiirteisesti... uutta luoden - perinteitä kunnioittaen".
Uhleniukselle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2007[1]. Vuonna 2010 hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla.[2]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvenpääläiskaksikko Mikko Perkoila ja Jani Uhlenius on vuodesta 2017 esiintynyt duo-kokoonpanolla (laulemakonsertti "Serenadi Hetekalle") tulkiten suomalaista kupletti-, iltama- ja iskelmäperinnettä. Uhlenius on myös pyrkinyt tutkimaan ja elvyttämään suomalaista iltamaperinnettä perehtymällä kansalliseen kupletti- ja huumorimusiikkituotantoon yhdessä näyttelijä Valtteri Tuomisen kanssa. Heidän yhteinen ohjelmansa on nimeltään "Mamman lellipoika ja harmonikkamestari", ja sitä on arvosteluissa luonnehdittu "kunnianosoitukseksi 1900-luvun suomalaiselle iltamaperinteelle".lähde?
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jani Uhlenius hauskimmillaan (2005)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaikki taiteilijaeläkkeen saajat. Kaleva, 18.4.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.8.2024.
- ↑ Pro Finlandia -mitali kahdelletoista taiteilijalle Turun Sanomat. 30.11.2010. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 3.8.2011.