Heinijärvi (Karkku)
| Heinijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Heinijärven valuma−a (35.135) |
| Tulo-ojia |
Heinijärvenoja Hornionjärvestä, Ritajärvenoja Alisesta Ritajärvestä |
| Laskuoja | Heinijärvenoja Aliseen Heinijärveen |
| Järvinumero | 35.135.1.007 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 85,9 m [1] |
| Pituus | 2,2 km [1] |
| Leveys | 300 m [1] |
| Rantaviiva | 5,604 km [2] |
| Pinta-ala | 18,432 ha [2] |
| Saaria | ei saaria |
 Heinijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Heinijärvi on Pirkanmaalla Sastamalan Karkussa Heinijärvellä sijaitseva järvi.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinijärven pinta-ala on 18,4 hehtaaria ja sen pituus on 2,2 kilometriä ja leveys 300 metriä. Järvi on kapeimmillaan Heinjärven kohdalla, missä sijaitsee 15–35 metriä leveä salmi. Järven eteläosa haarautuu kahdeksi erikokoiseksi lahdeksi, joista pienemmän ympärillä on vain peltomaata. Järvi on syntynyt kalliomurrokseen, jossa virtaa myös järven läpi laskeva Heinijärvenoja.[3] Ympäröivät kalliomäet kohoavat vähintään 15 metrin ja paikoitellen 25 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Jyrkimmät rannat sijaitsevat järven pohjoisosassa. Järven rantaviiva on 5,6 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa [3]. Itärannalla sijaitsee pieni Heinijärven kulmakunta, jossa ovat järven ainoat rantaan ulottuvat peltomaat. Järven lähiympäristöön on rakennettu neljä kiinteästi asuttua tilaa ja rannoille noin 20 vapaa-ajan asuntoa. Heinoon ja Hornion yhdistävä kylätie kulkee järven itäpuolella. Järven keskikohdan yli kulkee korkeajännitelinja.[1][2]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sastamalan kaupunki perusti vuonna 2014 Ritajärven luonnonsuojelualueen, johon osa järven länsirantojen metsistä kuuluvat. Ne on valittu Ritajärvenojan ympäriltä korkejännitelinjan kummaltakin puolelta.[4][1]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinijärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Heinijärven valuma-alueeseen (35.135) se kuuluu. Järveen laskee joitakin tulo-ojia ympäröivästä metsistä. Merkittävin niistä on Ritajärvenoja, jonka kautta laskevat Valkeajärvi, Ylinen Ritajärvi ja Alinen Ritajärvi. Myös Perkojärven ja Masolammin vedet päätyvät Heinijärveen, vaikka laskuojaa ei ole merkitty karttoihin. Heinijärvenoja on vesistöalueen pääuoma ja se laskee seuraavaksi Alisen Heinijärven läpi. Järven vedenpinnan korkeus on 85,9 metriä ja Alisen Heinijärven 85,0 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta 0,9 metriä.[2][1][5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1847 pitäjänkartassa [6] ja 1855 Kalmbergin kartastossa Heinijärvi ja Alinen Heinijärvi kuuluivat samaan järveen, jota silloin kutsuttiin Heinijärveksi. Vertaamalla Kalmbergin karttaa nykykarttoihin voidaan järven alkuperäiseksi pituudeksi määrittää yli 3,5 kilometriä. Siihen sisältyisi nykykartassa eteläpuolella Alimmainen Heinijärvi ja Heinijärven pohjoispäässä pieni lisäpituus Hornion tielle asti. Järvi laskettiin vuonna 1862.[7] Vuonna 1887 talollinen leski Matilda Elisabet Yliellilä haki korvauksia vesijättömaahan liittyvässä asiassa. Päätös asiasta saatiin 1888.[8] Heinijärven kulmakunnan nykyiset peltomaat paljastuivat järvenlaskussa vesijättömaaksi, kun järven levein kohta maatui.[1][9]
Vuonna 1930 julkaistussa Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa näkyvät vielä järvenlaskun seuraukset. Järvi jakaantui kolmeksi vesialueeksi, joista Alimmainen Heinijärvi sijaitsee etelässä, Heinijärvi pohjoisessa ja näiden väliin jäi pieni lampi. Järvien välinen vesijättömaa on merkitty karttaan edelleen niittymaaksi tai kosteikoksi. Peltomaata olisi raivattu vain tien toiselta puolelta. Järven vedenpinta on kartassa selkeästi alempana kuin se on nykyään. Nykyjärvi ulottuu Laajanvuoren kohdalle, missä vuoden 1930 kartassa sijaitsi edellä mainittu lampi.[10] Vuoden 1961 peruskartasta voi päätellä, että järvenlaskun tavoitteista luovuttiin ja että järven vedenpintaa on myöhemmin nostettu. Myös vesijättömaita on raivattu peltomaaksi aikaisempaa enemmän. Peltomaita on sijainnut järven pohjoispäässä, ja itärannalla lähes yhtenäisesti Perkonoiemeltä Laajanvuorelle. Kun horniolaiset käyttivät Palvialasta tulevaa tietä kirkonkylällä asioimiseen, käyttivät heinijärveläiset Heinoolta tulevaa tietä. Kyliä yhdistävä tie oli tuolloin heikkokuntoinen ja sen parantaminen autotieksi tehtiin myöhemmin.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Heinijärvi, Karkku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.2.2025.
- ↑ a b Maaperäkartta: Lehti 2121 08 Karkku, 2004, Geologian Tutkimuskeskus
- ↑ Hanhijärvi, Jani & Pylsy, Katariina: Ritajärven luonnonsuojelualue (Arkistoitu – Internet Archive) - Hoito- ja käyttösuunnitelma, 2015–2025, viitattu 7.1.2018
- ↑ Heinijärven valuma-alue (35.135) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.2.2025.
- ↑ Karkku: Palviala, suoraan karttaan, 1847
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 257. (Kansatieteellinen arkisto 19) Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY
- ↑ Turun maakunta-arkisto: vesijättömaan korvausasia (Arkistoitu – Internet Archive), 1888
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. IV:4 Tyrvää. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1930. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 19.2.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2121 08 Karkku. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 19.2.2025.
