Kikkelänjoki
| Kikkelänjoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kikkelänjoen valuma−a (35.124) |
| Pinta-ala | 52,1 km² [1] |
| Järvisyys | 4,72 % [1] |
| Pääuoman pituus | 17,9 km [2][3] |
| Pääuoman osuudet | Kikkelänjoki ←Luhdanoja ←Kiimajärvi ←Lammioja ←Kaitajärvi ←Jyränoja ←Syväjärvi ←Kortejärvi |
| Yhtyy | Kokemäenjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Kiimajärvi, Sastamala |
| Laskupaikka | Kiikka, Sastamala |
| Esteet | 3 patoa |
| Sivu-uomat | Vaivastenoja, Hirvioja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 68 m [3] |
| Laskukorkeus | 48,9 m [3] |
| Korkeusero | 19,1 m |
| Pituus | 8,2 km [2] |
| Kaltevuus | 2,33 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kikkelänjoki on Pirkanmaan Sastamalassa Kiikassa virtaava Kokemäenjoen sivujoki, joka muodostaa valuma-alueen 18 kilometriä pitkästä pääuomasta noin 8 kilometriä pitkän alajuoksun osuuden.[3][4][5]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kikkelänjoki alkaa Kiimajärven kaakkoispään luhtasuolta vaikka alkuun sen karttanimenä on Luhdanoja. Järven luusuassa sijaitsee matala pohjapato, jolla Kiimajärveä säännöstellään. Joen yläjuoksu on kuin lähes suoraviivaisesti kaivettua johto-ojaa, joka kääntyy ennen Leikkuun kulmakuntaa kohti eteläkaakkoa. Kikkelänjoeksi sitä aletaan kutsua ilmeisesti Kankaanpäästä alkaen. Siellä joki muuttuu luontaisesti mutkittelevaksi uomaksi, jossa esiintyy täällä pieni suvanto. Siellä siihen yhtyy kaksi sivuojaa, joille ei ole kartoissa merkitty nimiä. Alajuoksulla joki välttelee Kiikan taajamaa yhtyen Kokemäenjokeen aivan Kikkelän vierestä. Tämä Kokemäenjoen kohta sijaitsee Kiikkalan- ja Ruotsilankoskien välissä.[3][5]
Kiikkalanjoen kolme alinta siltaa sijaitsevat vain 200–300 metriä Kokemäenjoesta. Alinna on Vammalaan vievän seututien 249, seuraava on kevyen liikenteen ja kolmantena Tampere–Pori-rautatien silta. Seuraava silta on Kankaanpäässä Kikkelän ja Haapaniemen välisen yhdystien 12955 silta. Yhdystie risteää kantatien 44 kanssa, joka seuraa jokea yläjuoksulle päin ja ylittää joen Leikkuussa. Ylin silta on yksityistien silta aivan Kiimajärven läheisyydessä.[3][5]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kikkelänjoki virtaa koko pituudeltaan peltoalueella ja maatalouden aiheuttaman hajakuormituksen vuoksi sen vedenlaatu on arvioitu korkeintaan tyydyttäväksi. Joen kalakantaa ei ole selvitetty, mutta siinä on kerrottu esiintyneen ainakin taimenta, haukea, säynävää sekä jokirapua.[6] Rapu ei viihdy joessa kovin hyvin vedenlaadun vaihtuvuuden takia.[5]
Seudun jokien kunnostamis- ja nousuestekartoituksessa vuodelta 2007 selvisi joesta joitakin yksityiskohtia. Joessa on yläjuoksulla heti Kiimajärven luusuassa matala pohjapato. Kantatien kohdalla on 180 metriä pitkä koskijakso, jonka voisi kunnostaa taimenien poikasalueeksi. Kankaanpäässä joessa, joka tekee 700 metriä pitkän kaarroksen oikealle, on monimuotoinen ja lyhyitä koskia sisältävä osuus. Tätäkin aluetta on ehdotettu kunnostettavaksi. Täällä sijaitsee myös kivinen pato, jolla ohjataan vettä alempana tien takana sijaitseville kalankasvatusaltaille. Padon alapuolella on aikoinaan perattu 120 metriä pitkä koskiosuus. Kevyen liikenteen sillan alla sijaitsee joen alin pohjapato. Mitkään padot eivät muodosta nousuesteitä Kokemäenjoesta nousevalle kalalle.[3][5]
Joen koskissa rakennettiin kolme kutusoraikkoa osin talkootyönä vuonna 2014. Sen jälkeen on jokeen tuotu taimenien kuturasioita ainakin vuosina 2014 ja 2018–2021.[7][8]
Kikkelänjoen valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kikkelänjoen valuma-alue kuuluu Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueella (35.1) Kokemäenjoen yläosan alueeseen (35.12). Valuma-alueen pinta-ala on 52,10 neliökilometriä (tai 51,78 km² [2]) ja sen järvisyys on 4,72 %.[4][1]
Valuma-alueen pääuoma ei ehkä enää noudata yläjuoksulla, eli Kiimajärven yläpuolella, Paikkatietoikkunassa ehdotettua reittiä. Siinä pääuomaan on merkitty Soperojärveen johdettua ja lounaasta tulevaa johto-ojaa, mutta Karttapaikassa vahvimpana piirretty vesireitti olisi Jyränoja Kaitajärveen ja sieltä edelleen Soperojärveen. Mikäli vesistöjärjestelyitä on tehty, ne on ilmeiseti tehty äskeittäin. Pääuoman pituuteen eivät järjestelyt karttojen mukaan vaikuta. Pituudeksi tulee lähes 18 kilometriä.[3][2]
Pääuoman karttoihin nimettyjä sivu-uomia on vain muutamia. Vaivastenoja on yli 4 kilometriä pitkä ja se yhtyy pääuomaan kalankasvatusaltaiden luonna Kankaanpäässä. Leikuun ja Kiimajärven kylän välissä pääuomaan yhtyy koillisesta tuleva Hirvioja. Sen valuma-alueen pinta-ala on 11,29 neliökilometriä. Hirviojan pääuoman pituus on 5,4 kilometriä ja se alkaa Pienisuolta ja virtaa Hirvisuon kautta Kiimajärven kylän peltojen läpi. Kiimajärvellä sijaitsee karttojen mukaan viisi pientä tekolampea.[3][2]
Kiimajärven luusuassa yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 25,88 neliökilometriä. Suoraan Kiimasjärveen laskee etelästä tuleva lyhyt Lammijärven laskuoja. Kiimasjärven pohjoispäähän laskevan, Soperojärvestä alkavan, Lammiojan valuma-alueen ala on 13,82 neliökilometriä. Muut valuma-alueen järvet sijaitsevat juuri tämän Lammiojan valuma-alueella. Lamminoja alkaa kuivatetusta Soperojärvestä virraten aluksi pohjoiseen ennen kaartamistaan takaisin etelään. Soperojärveen laskee vuorostaan kaksi ojaa. Etelästä tulee Kaitajärvestä alkava oja. Länsipuolella sijaitsevasta Syväjärvestä alkaa Jyränoja, joka karttojen mukaan saattaa haarautua sekä Kaitajärveen että Soperojärveen laskeviksi ojiksi. Ylin järvi lienee osittain laskettu Kortejärvi.[3][2]
Kikkelänjoki yhtyy Kokemäenjokeen sen oikealta puolelta noin 117 kilometriä merenrannasta. Ylimmän järven eli Kortejärven vedenpinnan korkeus on noin 83 metriä ja Kokemäenjoen 48,9 metriä mpy., joten pudotusta kertyy pääuomalle noin 34 metriä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f Kikkelänjoen valuma-alue Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.2.2025.
- ↑ a b c d e f g h i j k Kikkelänjoki, Kiikka (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 1.2.2025.
- ↑ a b Kikkelänjoen valuma-alue (35.125) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 1.2.2025.
- ↑ a b c d e Rajala, Joonas & Halonen, Juha: Äetsän- ja Vammalanseudun virtavesien vaelluseste- ja kunnostusmahdollisuusselvitys (PDF) (s. 26–27, 37) kokemaenjoki.fi. 2007. Sastamala: Suomen Vesistöpalvelu Osk. Viitattu 1.2.2025.
- ↑ Rinne, Jukka: Kikkelänjoen ja Rautajoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma 2010. Kalatieto J. Rinne. Viitattu 24.1.2017.
- ↑ Holsti, Heikki: Kalatalousmaksuvarojen käyttö – Virtavesikunnostuksissa, Lanajoen Tarkan kalatie (PDF) valonia.fi. 8.4.2021. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 1.2.2025.
- ↑ Holsti, Heikki: Tietoon perustuvaa virtavesien hoitotyötä - katsaus VIRTA-hankkeeseen (2018-2021) (PDF) kvvy.fi. 10.11.2021. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 1.2.2025.