Vesijättö
(Ohjattu sivulta Vesijättömaa)
Vesijättö on ranta-alue, joka on muodostunut maan kohoamisesta, vesistön kuivatuksesta tai kuivumisesta, vedenpinnan alentamisesta tai vesistön ruoppauksesta. Seurauksena on rantaviivan siirtyminen, jolloin rantatilan ja vesirajan väliin syntyy kapea maakaistale.[1]
Vesijättöalueen omistaa tavallisesti vesialueen haltija, joka on yleensä jakokunta. Jakokunnan muodostavat kylän yhteisen vesialueen osakastilat.[1][2] Vesijättöalue haittaa ranta-alueiden käyttöä, hoitoa tai rakentamista, kun omistajuus on epäselvä.[3] Rantakiinteistön omistajalla on oikeus tietyin edellytyksin lunastaa kiinteistön ja vesialueen välissä oleva vesijättöalue itselleen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Taina, Tuire: Oikeustiede:vesijättö Tieteen termipankki. Viitattu 08.04.2018.
- ↑ a b Vesijättömaa ei kuulu mökkitonttilaiselle Hämeen sanomat. 30.06.2005. Arkistoitu 9.4.2018. Viitattu 08.04.2018.
- ↑ Kiinteistötarinan asuntokoulu: Vesijättö Kiinteistötarina. 30.3.2017. Arkistoitu 9.4.2018. Viitattu 08.04.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kinnunen, Janne-Ville: Vesijätöt Suomen kiinteistönmuodostamisoikeudessa. (Pro gradu -tutkielma) Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.11.2024).
- Markkula, Markku: Vesijätön omistuksesta III, 2008