Harolanjärvi
| Harolanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Kiukainen, Eura |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tattaranjoen valuma-alue (35.19) |
| Mittaustietoja | |
 Harolanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Harolanjärvi on kuivatettu järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Tattaranjoen valuma-alueeseen. Järven sijainti oli keskiajalla Kiukaisten ja Kokemäen rajalla paikalla, joka kuuluu nykyään Satakunnassa Euraan. Kuivatuksen seurauksena saatiin lisää heinäniittyä laiduntamiseen ja karjan rehuksi. Nykyään niityt on otettu viljelyyn, mutta entisen järven keskikohta on edelleen kosteikkoa.[1][2][3][4]
Historiallinen maantieto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen vuotta 1688, ehkä jo Hiirjärven kylän asuttamisen aikoihin 1400-luvulla, Olaf Mört piirsi järven länsipuoliskolle heinäniittyjä. Tuolloin seutu oli muuten metsää, ja ihmisen raivaustoiminta vasta alkoi. Varmasti myös järven itäpuolella, joka kuului Harolan kylän puolelle, oli toimittu vastaavalla tavalla, vaikka sitä ei Mörtin säilyneessä kartassa esitetäkään. Jos hän oli mitannut soikean Harolanjärven halkaisijan ja merkinnyt sen karttaan oikein, sen mitta voitaisiin selvittää mittakaavasta. Sen mukaan järven halkaisija oli 580 al (aln eli kyynärää) eli 350 metriä. Nykykartassa koskeikko on 450 metriä[1] pitkä ja 280 metriä leveä. Järven laskuojaa ei piirretty näkyviin, mutta sen on kuljettava sitä niittyjen vyöhykettä pitkin, joka yhdistää Hiirijärven ja Harolanjärven. Kalmbergin kartastossa vuonna 1856 laskuoja laskee Hiirijärveen, joka taas laksee länteen Tattaranjokeen.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven nimi on vaihdellut aikojen saatossa. Vuoden 1688 Hiirijärven kylän pitäjänkartassa järven nimeksi oli kirjoitettu "Isojerfwi" eli Isojärvi, mutta sitä kutsutaan nykyään Harolanjärveksi.[1][2], koska järvi on ilmeisesti myöhemmin ollut vain Harolan kylän nautinnassa. Myöhemmässä Kalmbergin kartastossa ei järvellä ole nimeä, vaikka se on Hiirijärveä suurempi järvi, jonka nimi kirjoitetaan Mörtin kartassa "Wähäjärfwi". Vuonna 1688 Euran ja Kokemäen välinen raja kulki järven keskellä.[3][4][5]
Järvenlasku ja raivaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on myöhemmin laskettu ja sen reunat ojitettu niityiksi. Myöhemmin niityt raivattiin pelloiksi, mutta entisen järven keskikohta on edelleen koskeikkoa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Harolanjärvi, Kiukainen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c Mört, Olof: Pitäjänkartta: Hiirijärvi, Harjavalta, Turun ja Porin lääni (KA a1b: 34), 1688
- ↑ a b Kalmbergin kartasto: R III : List 10, suoraan: ruskealle kartalle, 1855-56
- ↑ a b Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: vihreälle kartalle (fc20050700.jpg), 1855-56
- ↑ Salminen, Tapio: Joki ja sen väki - Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, s. 311. Jyväskylä: Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007. ISBN 978-952-99941-0-6
