Liekovesi
| Liekovesi, Rautaveden osa | |
|---|---|
 Liekovesi kuvattuna Asemakadulta niityn ja rautatien yli |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuloveden alue (35.13) |
| Laskujoki | Kokemäenjoki [1] |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 57,5 m [1] |
| Rantaviiva | 12 km [2] |
| Pinta-ala | 4,58 km² [2] |
| Keskisyvyys | 2,2 m [2][3] |
| Suurin syvyys | 11 m [2][3] |
| Keskivirtaama | 183 m³/s (MQ) [2] |
 Liekovesi, Rautaveden osa |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Liekovesi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva entinen järvi ja nykyään Rautaveden osa, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueella olevaan Kulojärven alueeseen. Järven vedenpintaa säännöstelee Tyrvään voimalaitos.[1][4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvialtaan pituus on 3,9 kilometriä ja leveys 1,5 kilometriä. Siihen laskevat Vaunujoki pohjoisesta ja Pesurinoja etelästä. Suurin virtaama tulee kuitenkin Vammaskosken kautta Rautaveden selältä. Rautaveden luusua sijaitsee Liekoveden lounaisrannalla, josta saa alkunsa 112 kilometriä pitkä Kokemäenjoki.[1][4]
Järven rantaviiva on 12 kilometriä pitkä, ja ranta on pääosin peltoa tai taajama-aluetta. Liekovettä on vuodesta 1957 säännöstellyt Tyrvään voimalaitos, joten vedenpinta on luonnollista tasoaan korkeammalla. Vedenpinnan vaihteluväli on 56,75−57,60 metriä merenpinnan yläpuolella. Jotta vedenpinnan nostolla ei olisi ollut viljelylle ja asutukselle haittaa, rakennettiin Liekoveden ympärille alaville osille suojavalli. Suojavallin takana virtaavat myös Pesurinoja kilometrin verran ja Vaunujoki kolmen kilometrin verran.[1][3]
Liekovedessä on kolme saarta. Suurin saari on Liekosaari, joka on 1,2 kilometriä pitkä. Hiukkasaari, joka on 200 metriä pitkä, sijaitsee aivan luusuan edessä. Pieni Rätöskari sijaitsee aivan Liekosaaren itäpuolella. Sastamalan kaupungin keskusta Vammala sijaitsee Vammaskosken molemmilla puolilla Liekoveden itärannoilla.[1]
Virkistyskäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järveen on istutettu järvitaimenta, kirjolohta, kuhaa ja joskus myös järvisiikaa. Järvi onkin, kuten sen yläpuolella olevat Rautavesi ja Kulovesikin, hyvää aluetta erityisesti kuhan kalastukseen. Lisäksi järvessä voi tavata ainakin madetta, ahventa ja haukea.[3]
Pororannan uimaranta sijaitsee Sastamalassa Kaalisaareksi kutsutulla alueella. Laivaristeilylle Liekovedellä voi päästä Aste Line Ay:n laivalla M/S Liekovesi.[3]
Kuukiven kevät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liekovedellä on tärkeä osa Kaari Utrion 1995 ilmestyneessä kirjassa Kuukiven kevät, joka on romanttinen kertomus elämästä Roismalan talossa tuhat vuotta sitten. Kirjan kustansi Kalevalaisten naisten liitto. Kirjan kuvituksena ovat Kalevala-korut - jotkut niiden esikuvista on löydetty Kokemäenjoen varrelta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven nimi viittaa ehkä seudun tukinuittohistoriaan, sillä 'lieko' tarkoittanee seudun murteissa kauan järven pohjassa tai suossa vettynyttä uppotukkia. Liekoveden etelä- ja länsirannoilla on muinaiskalmistoja. Kaukolan rautakautista kalmistoa järven eteläpuolella pidetään yhtenä Pirkanmaan laajimmista. Jotkin Liekoveden eteläpuolelta löytyneet asuinpaikat ovat mahdollisesti kivikauden lopulta tai pronssikaudelta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Liekovesi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Suominen, Simo & Kallo, Kalle: Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009−2013 (Arkistoitu – Internet Archive), s. 10−12, Kalastusalueen hallitus, Vammalan seudun kalastusalue, 2008
- ↑ a b c d e f JärviWiki: Liekovesi, luettu 19.12.2014
- ↑ a b OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 19.12.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kokemäenjoki.net: Liekovesi-Rautavesi-Kulovesi (Arkistoitu – Internet Archive), 2014
- Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry: Lintupaikkaesittelyjä - Sastamala, Liekoveden ympäristö (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 14.1.2015
- Kokemäenjoen alue (35.1)
- Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
- Näsijärven–Ruoveden alue (35.3)
- Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4)
- Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5)
- Keuruun reitin valuma-alue (35.6)
- Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7)
- Vanajan reitin valuma-alue (35.8)
- Loimijoen valuma-alue (35.9)