Kuloveden alue
Kuloveden alue (vesistöaluetunnus 35.13) on Kokemäenjoen vesistön (35) Kokemäenjoen alueessa (35.1) sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 611,34 neliökilometriä ja järvisyys on 12,86 %. Sen pääuoma muodostuu alajuoksulta lukien Liekovedestä, Rautavedestä, Kulovedesta on lyhyestä Nokianvirrasta. Yläjuoksulta katsoen se alkaa Melon vesivoimalaitoksesta ja päättyy Tyrvään voimalaitokseen.[1][2][3]
Vesistöalueen sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokemäenjoen vesistön (35) alarajana on Porin Selkämeri, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 27 046,12 neliökilometriä ja sen järvisyys on 10,99 %. Vesistöalueen ensimmäisessä jakovaiheessa muodostettiin Kokemäenjoen alue (35.1), joka alkaa Nokianvirran Melon voimalaitoksesta ja päättyy Kokemäenjoen suistoon. Alueen pinta-ala on 3 679,21 neliökilometriä ja sen järvisyys on 5,25 %. Kokemäenjoen alue on vuorostaan jaettu yhdeksään toisen jakovaiheen vesistöalueeseen, joista yksi on tämä vesistöalue.[2][3]
Vesistöalueen jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kahdeksan aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan eli vesistöreittiin kuuluvat vesistöalueiden nimet on lihavoitu [2][3]:
- Rautaveden alue (35.131) → Kokemäenjoen yläosan alue (35.12)
- Vaunujoen valuma-alue (35.133)
- Ylistenjärven valuma-alue (35.138)
- Rautajoen valuma-alue (35.134)
- Ekojoen valuma-alue (35.137)
- Kuloveden lähialue (35.132) ←Saikkalanjoen valuma-alue (35.16), Sarkolanjoen valuma-alue (35.17), Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5), Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2)
- Piimäsjärven valuma-alue (35.136)
- Heinijärven valuma-alue (35.135)
Vesistöalueen rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuloveden alue (35.13) alkaa Nokialla Nokianvirrassa toimivasta Melon vesivoimalaitoksesta ja päättyy alajuoksulla Sastamalassa Vammalan Kaukolassa toimivaan Tyrvään vesivoimalaitokseen. Tällä välillä vesistöreitin pääuomaan kuuluvat vastaavassa järjestyksessä Nokianvirta, Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi. Järvireitille kertyy pituutta 37 kilometriä. Tyrvään voimalasta on Kokemäenjoen uomaa myöten matkaa Selkämerelle 121 kilometriä [a]. Vesireitti on Kuloveden alueella katkaistu kahdeksi alueeksi, joista alapuolinen Rautaveden alue (35.131) vaihtuu Salonsaaren ja Isosaaren kohdalla yläpuoliseksi Kuloveden lähialueeksi (35.132). Muut vesistöalueet laskevat näihin sivu-uomien valuma-alueina.[1][2]
Rautaveden alueeseen laskee myös Kokemäenjoen vesistön (35) ensimmäisen jakovaiheen ja Kokemäenjoen alueen (35.1) toisen jakovaiheen osa-alueita. Kuloveden lähialueeseen laskevat Ikaalisten reitin valuma-alueen (35.5) vedet Siuronkoskesta ja Vanajaveden-Pyhäjärven alueen (35.2) Nokiankoskesta. Lisäksi siihen laskevat vielä Saikkalanjoen valuma-alueen (35.16) ja Sarkolanjoen valuma-alueen (35.17) vedet vastaavasti Otamusjoen ja Lanajoen myötä. Järviin laskevat kuitenkin vielä eräitä alla lueteltuja pienempiä jokia tai ojia.[2][3]
Rautaveden alue (35.131)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautaveteen laskee yli 40 järveä. Järveen laskee sen pohjoispuolelta useita jokia tai ojia, joiden latvoilla on järviä. Valuma-alueen pinta-ala ja joen tai pääuoman pituus on merkitty näkyviin, jos sivu-uomasta ei ole omaa artikkelia.[2]
- Vaunujoen valuma-alueen (35.133) laskujoki Vaunujoki laskee Liekoveden pohjoisrantaan Vammalassa Nuupalan ja Vinkkilän välissä 123 kilometriä Kokemäenjoen suistosta ylävirtaan päin (katso alempana).[1][4][a]
- Ylistenjärven valuma-alueen (35.138) laskuoja on Pesurinoja, joka laskee Liekoveden etelärantaan Vammalassa Hopun ja Tyrväänkylän alueella 124 kilometriä suistosta ylävirtaan päin (katso alempana).[1][5][a]
- Rautajoen valuma-alueen (35.134) laskujoki Rautajoki laskee Rautaveden pohjoisrantaan pääuomassa 128 kilometrin kohdalle Vammalan taajama-alueen koillispuolella Rautajoen kulmakunnassa (katso alempana).[1][6][a]
- Uitonoja, joka on 8 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 13 neliökilometriä, laskee Rautaveden etelärantaan Komeronlahdelle Vehmaanniemen kainaloon pääuomassa 129 kilometrin kohdalle. Se muodostuu Aittomäenojasta, Ahonojasta ja kolmannesta ojahaarasta, jossa on suuri padottu tekolampi.[7][a]
- Ekojoen valuma-alueen (35.137) laskujoki Ekojoki laskee Rautaveden etelärantaan Evonlahteen Ekossa. Joensuu sijaitsee suistosta 130 kilometriä yläjuoksulle päin (katso alempana).[1][8][a]
- Heinijärven valuma-alueen (35.135) laskujoki Heinijärvenoja, alkaa Heinijärvestä ja laskee Rautaveden pohjoisrantaan Karkun Heinoossa 135 kilometriä Kokemäenjoen suistosta (katso alempana).[1][9][a]
- Koskenoja, joka on alle kilometrin pituinen ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 16 neliökilometriä, laskee Riippilänjärvestä Karkun kirkon vierestä Rautaveden pohjoisrantaan Äijärinlahdessa 136 kilometrin kohdalla pääuomaa. Järveen laskeva Hourunojan kautta virtaa yläjuoksulta Kalatonjärven, Hurttionjärven, Potkujärven ja Suolijärven vesiä. Sorvijärvi sijaitsee golfradan sisällä eikä siitä lähde laskuojaa.[7]
- Nohkuanoja, joka on neljä kilometriä pitkä ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 13 neliökilometriä, laskee Karkussa Seikunlammiin Rautaveden pohjoisrannassa 140 kilometrin etäisyydellä Kokemäenjoen suistoa [a]. Sen valuma-alueella sijaitsevat Nohkuanjärvi ja Kakkurilammi.[7]
Kuloveden lähialue (35.132)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuloveden lähialue (35.132) tarkoittaa Kuloveden järvialuetta ja siihen välittömästi laskevia ojia ja jokia. Kuloveden lähialueen valuma-alue on pienempi kuin Rautavedellä, joten ojat ovat lyhyempiä ja järviä on vähemmän. Järveen laskee joitakin suurempiakin jokia. Järven pohjoisrantaan laskee Saikkalanjoen valuma-alue (35.16), joka muodostaa Kokemäenjoen alueeseen (35.1) kuuluvan Kokemäen vesistön toisen jakovaiheen osa-alueen, ja Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5), joka muodostaa Kokemäenjoen alueeseen (35.1) kuulumattoman Kokemäenjoen vesistön ensimmäisen vaiheen jakoalueen. Näitä kahta ei käsitellä tässä artikkelissa. Vesistöalueen merkittävimmät sivu-uomat luetellaan alla edelliseen tapaan.[2]
- Piimäsjärven valuma-alueen (35.136) laskujoki Kärppälänjoki laskee Kuloveden etelärantaan Kärppälänlahteen Kärppälässä 137 kilometriä yläjuoksulle Kokemäenjoen suistosta (katso alempana).[1][10][a]
- Myllyoja, joka on 6 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 13 neliökilometriä, laskee Kuloveden Kutalanvuolteeseen 140 kilometriä suistosta [a]. Valuma-alueella sijaitsee Otajärvi.[7]
- Kiuralassa on pieni Hyyryjärvi, jonka laskuoja laskee Kuloveden pohjoisrantaan Terolahteen 142 kilometriä ylävirtaan päin.[1][a]
- Sarkolanjoen valuma-alueen (35.17) laskujoki on Lanajoki, joka laskee Kuloveden etelärantaan Sarkolanlahdessa Nokian Suoniemen Sarkolassa [1]. Laskukohta sijaitsee 149 kilometriä Kokemäenjoen suistosta [a]. Alueella sijaitsee yli 17 järveä tai lampea: Siukolanjärvi, Murtoonjärvi, Suonojärvi, Kyynäräjärvi, Kaakkolammi, Vahtolammi, Rekujärvi, Kivijärvi, Saarijärvi, Löyttyjärvi, Valkijärvi, Pikku-Hyyhönen, Iso-Hyyhönen, Lampijärvi, Mustajärvi, Ruokojärvi ja Iso Oravajärvi.[11]
- Myös Sanasjärvi, Ylinenjärvi ja Pieni Kakkurijärvi laskevat Sarkolanlahteen yhteistä ojaa myöten.[1]
- Saikkalanjoen valuma-alueen (35.16) laskujoki on puolen kilometrin mittainen Otamusjoki, joka laskee Kuloveden pohjoisrantaan Piikkilänjärven lahteen Nokian Siurossa. Laskukohta sijaitsee 152 kilometriä yläjuoksulle päin [a]. Itse Saikkalanjoki laskee ensin Tupurlanjärveen, josta Otamusjoki alkaa. Valuma-alueen pinta-ala on 259 neliökilometriä [3] ja sen vesistöalueella on yli 40 järveä tai lampea.[1][12]
- Launiasjärven 6 kilometriä pitkä laskuoja laskee myös Piikkilänjärveen.[1]
- Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) lasku-uoma on lyhyt Siuronkoski, joka laskee Kuloveden pohjoisrantaan Naarlahteen Nokian Siurossa [1]. Laskukohta sijaitsee 153 kilometriä Kokemäenjoen suistosta [a]. Tämä Ikaalisten reitin valuma-alueen pinta-ala on 3 165 neliökilometriä [3].[13]
- Ison Kakkurijärven laskuoja laskee Kuloveden etelärantaan Miinanlahteen Nokian Ruolahteen. Sen etäisyys Kokemäenjoen suistosta on 153 kilometriä.[1][a]
- Taulajärven laskuoja laskee Kuloveden etelärantaan Jutistenlahteen Nokian Kärjenmaalla 154 kilometrin kohdalla pääuomaa.[1][a]
- Teernijärvi ja Kahtalammi laskevat yhdessä Nokianvirran uoman etelärantaan toista kilometriä pitkää ojaa myöten Nokian Kohmalassa. Ojan valuma-alueen pinta-ala on 5 neliökilometriä.[7]
Kuloveden alueen kuivatettuja järviä ovat olleet ainakin Vankimusjärvi ja Pohjalanjärvi.[1]
Alueen valuma-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaunujoen valuma-alue (35.133)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaunujoki on Vaunujoen valuma-alueen (35.133) laskujoki. Valuma-alueen pinta-ala on 78 neliökilometriä [3] ja pääuoman pituus on 19 kilometriä. Se on pieni joki, joka virtaa yläjuoksulla vilkkaasti korkeintaan kolmimetrisenä uomana ja alajuoksulla hitaasti leveänä kanavamaisena jokena. Alajuoksun 3-kilometrinen osuus on pohjastaan ruopattu ja tulvapenkereillä padottu. Vaununperän suunnalla Lattio-oja laskee Pikku-Lattion, Iso-Lattion ja Himmaan vedet. Myllymaan yläpuolella yhtyy Vaunujokeen puolestaan Humalisjärven laskuoja. Lakkiniemellä jokeen yhtyy kaksi ojaa, joiden yläjuoksulla sijaitsee viisi järveä: pienemmällä laskuojalla se on Valkeajärvi ja suuremmalla ne ovat Kyynärjärvi, Miekkajärvi, Joutsijärvi ja Tervalammi. Kaukaisin järvi Kotajärvi sijaitsee Koiranojan latvoilla Kotajärvenmaan takana.[1][4][b]
Rautajoen valuma-alue (35.134)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautajoki on Rautajoen valuma-alueen (35.134) ja samalla alueensa suurimman järven Pääjärven laskujoki, joka laskee Rautaveteen Rautajoella. Rautajoen valuma-alueen pinta-ala on 33 neliökilometriä [3] ja pääuoman pituus on 12 kilometriä. Pääjärven laskujoki on samalla valuma-alueen pääuoma, jonka nimi vaihtuu eri osuuksilla. Sen nimi on Pääjärven jälkeen Pääjärvenoja, keskijuoksulla Kaivolamminoja ja alajuoksulla se on Rautajoki. Valuma-alueella on paljon pieniä järviä. Isolla Haukijärvellä ja Pikkusella Haukijärvellä on yhteinen Rautajokeen yhtyvä laskuoja. Tähän ojaan yhtyy myös pienen Paskolammen laskuoja. Hieman ylempänä Kaivolammenojan uomassa sijaitsee Kaivolammi ja Kuolemanjärven laskuoja yhtyy tähän Kaivolamminojaan. Yläjuoksun osuuteen eli Pääjärvenojan valuma-alueeseen kuuluvat loput järvistä. Poikkelusojaa myöten laskevat Iso-Poikkelus, Pikku-Poikkelus, Saarijärvi, Saarilammi ja Rajalammi. Pääjärvenoja laskee Salosjärven läpi ja sen yläpuolelle yhtyy Mustalammin laskuoja.[1][6]
Heinijärven valuma-alue (35.135)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinijärvenoja on Heinijärven valuma-alueen (35.135) ja samalla Heinijärven laskuoja, joka laskee Heinoossa Rautaveden Lammentaustanlahteen. Heinijärven valuma-alueen pinta-ala on 29 neliökilometriä [3] ja sen pääuoman pituus on 12 kilometriä. Heinijärvenoja on muodostunut kalliomurrokseen syntyneeseen painanteeseen, johon kertyy ympäristön valumavedet. Painanteeseen on syntynyt muutama järvi, jotka ovat peräkkäin lueteltuina alimpana Lamminjärvi, sitten Alinen Heinijärvi ja ylimpänä Heinijärvi. Näiden yläpuolella sijaitsevat vielä Hornionjärvi ja Vähäjärvi. Alajuoksulla Lamminjärveen laskee oikealta puolelta Anijärven laskuoja. Vasemmalla puolella on kolme pikkujärveä: Maholammi, Perkojärvi ja Ritarijärvi. Heinijärveen laskee Valkeajärven, Ylisen Ritajärven ja Alisen Ritajärven yhteinen laskuoja. Kaitajärvi laskee pääojaan Heinjärven yläpuolella, mutta Heinijärven lähellä sijaitsevalla Pikkujärvellä ei ole laskuojaa. Hornionjärven yläpuolella pääuomaan yhtyvät Hanhijärven ja Paskolammin laskuojat. Valuma-alueen latvavedet saavat alkuunsa Murtosuolta, jonka läpi laskee ylin latvajärvi Laihalammi.[1][9]
Piimäsjärven valuma-alue (35.136)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kärppälänjoki on Piimäsjärven valuma-alueen (35.136) laskujoki, joka laskee Kuloveteen Kärppälänlahdessa. Valuma-alueen pinta-ala on 52 neliökilometriä [3] ja sen pääuoman pituus on 16 kilometriä. Tämän valuma-alueen järviä ovat Alinen Piimäsjärvi, Ylinen Piimäsjärvi, Korvalammi ja Paskolammi.[1][10]
Ekojoen valuma-alue (35.137)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ekojoki on Ekojoen valuma-alueen (35.137) laskujoki, joka virtaa Stormin kylän läpi ja laskee Rautaveden Evonlahteen Ekon kylässä. Sen valuma-alueen pinta-ala on 55 neliökilometriä [3] ja sen pääuoman pituus on 16 kilometriä. Valuma-alueella sijaitsee kahdeksan suurempaa järveä ja neljä suurta rikastehiekka-allasta. Pääuomalla on eri osuuksilla eri nimet. Se alkaa Ekojärvestä Ekojärvenkanavana, vaihtuu ensin Lamminojaksi, sitten Harjastenojaksi ja lopulta Stormin jälkeen Ekojoeksi. Valuma-alueen muut järvet liittyvät pääuomaan seuraavasti. Ekojärvenkanavaan yhtyy Herajärven laskuoja ja Lamminaukealla Lamminojaan yhtyy neljän järven sivuhaara. Sivuhaaran valuma-alueelle kuuluvat Pikku Kiimajärvi, Kiimajärvi, Pitkäjärvi ja Kotojärvi. Ekojokeen yhtyy Harjastenoja, jonka valuma-alueella sijaitsee Ojajärvi, ja ennen Stormia siihen ohjataan rikastealtaiden vesiä. Alajuoksulla siihen yhtyy Varrenlammista alkava laskuoja ja lähes joensuuhun tulee pieni Korvalammin laskuoja.[1][8]
Ylistenjärven valuma-alue (35.138)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesurinoja on Ylistenjärven valuma-alueen (35.138) laskuoja, joka laskee Liekoveden Roismalanlahteen. Valuma-alueen pinta-ala on 41 neliökilometriä [3] ja sen pääuoman pituus on 12 kilometriä. Pääuoma alkaa Ylistenjärvestä ja virtaa järvenlaskujen takia suoriksi ja syviksi kanaviksi muodostuneita lasku-uomia pitkin Pesurinojaan. Kanava kulkee Ylistenjärvestä ensin Keskistenjärven ja sitten Tapiolanjärven läpi. Tapiolan jälkeen pääuoma muuttuu mutkittelevaksi puroksi, jota kutsutaan Koivulassa Pesurinojaksi.[1][5]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Sivu-uoman sijainti pääuomassa on ilmoitettu kilometreinä Kokemäenjoen suistosta eli merenrannasta. Mitta saadaan uomapituutena lyhintä vesireittiä pitkin tarkasteltavan sivu-uoman suuhun. Arvot on otettu artikkelin Kokemäenjoen alue taulukoista, joihin ne on koottu ja lähteistetty.
- ↑ Kappaleen tiedot on kerrottu ja lähteistetty sivu-uoman artikkelissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Kokemäenjoki, Vammala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.1.2025.
- ↑ a b c d e f g Kuloveden alue (35.13) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.1.2025.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Vaunujoen valuma-alue (35.133) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ a b Ylistenjärven valuma-alue (35.138) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ a b Rautajoen valuma-alue (35.134) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ a b c d e Kuloveden alue Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ a b Ekojoen valuma-alue (35.137) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ a b Heinijärven valuma-alue (35.135) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ a b Piimäsjärven valuma-alue (35.136) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2025.