Takajärvi (Kokemäki)
Takajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Satakunta |
Kunnat | Kokemäki |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) |
Laskujoki | oja Kynsijärvenojaan [1] |
Järvinumero | 35.122.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 55,9 m [1] |
Rantaviiva | 0,749 km [2] |
Pinta-ala | 3,173 ha [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Takajärvi on Satakunnassa Kokemäellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Karhiniemen alueeseen.[1][2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ovaalin muotoisen järven pinta-ala on 3,2 hehtaaria ja sen halkaisija on 150 metriä. Järvi on paljon suurempi, mutta se on kasvamassa umpeen. Siihen johtaa monet suo-ojat. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 5,8 kilometriä pitkä laskuoja, joka yhtyy Kynsijärvenojaan ennen laskemistaan Kokemäenjokeen Kokemäen Kynsikankaalla. Järven rantaviiva on 0,75 kilometriä pitkä ja ranta on avosuota. Suon molemmin puolin kulkee metsätiet, jotka johtavat Kauvatsankylään.[1][2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven nimenä oli "Takojärvi". Kartan mukaan järvi oli nykyistä suurempi ja muodoltaan pitkänomainen, kun se nykyään on pyöreämpi. Takajärvestä ei silloin laskenut ojaa, jollainen sillä on nykyään. Vuonna 1869 tehtiin tutkimus järven laskemiseksi. Talollinen Karl Kustaa Oittisen käytti tutkimuksen tietoja tehdessään vuonna 1871 anomusta järvenlaskun suorittamiseksi. Totetutetun järvenlaskun tarkoituksena oli hankkia lisää heinäniittyjä karjan rehuksi, kuten siihen aikaan oli tavallista.[3][4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Takajärvi, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 11.12.2014.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: vihreälle kartalle (fc20050700.jpg), 1855-56
- ↑ Turun maakunta-arkisto: järvenlasku (Arkistoitu – Internet Archive), 1871
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 258. (Kansatieteellinen arkisto 19) Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY
Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |