Heinijärvenoja
| Heinijärvenoja | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Heinijärven valuma−alue (35.135) |
| Pinta-ala | 30,25 km² [1] |
| Järvisyys | 3,67 % [1] |
| Pääuoman pituus | yli 12 km [2] |
| Pääuoman osuudet | Heinijärvenoja ←Heinijärvi ←Hornionjärven oja ←Vähäjärven oja |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Heinijärvi, Heinijärvi |
| Laskupaikka | Rautavesi, Heinoo |
| Läpivirtausjärvet |
patolampi, Lamminjärvi, Alinen Heinijärvi |
| Esteet | voimalaitospato |
| Sivu-uomat | oja Anijärvestä |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 85,9 m [3] |
| Laskukorkeus | 57,5 m [3] |
| Korkeusero | 28,4 m |
| Pituus | 5,1 km [2] |
| Kaltevuus | 5,57 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Heinijärvenoja on Pirkanmaalla Sastamalan Karkussa virtaava Rautaveteen laskeva oja, joka muodostaa 12 kilometrin pääuomasta 5 kilometrin pituisen alajuoksun osuuden.[3][2]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hienijärvenoja virtaan kalliomurrokseen muodostuneessa laaksossa, jossa sijaitsee myös pitkä ja kapea Heinijärvi. Murroslaakson jäänteitä ylettyy yläjuoksulla Mouhijärven Mätikkölle asti. Heinijärvenoja alkaa Heinijärven eteläpäästä ja laskee 400 metrin jälkeen Aliseen Heinijärveen. Tämä uomanosuus ei sisällä virtapaikkoja. Alisen Heinijärven luusuassa on pohjapato, joka on vaelluskaloille etenemiseste. Ojan seuraava osuus päättyy Lamminjärvelle ja uoman pituus on 1,4 kilometriä pitkä. Sen alussa on 40 metriä pitkä ja melko jyrkkä koskiosuus. Osuuden koskia on myös perattu. Lamminjärven luoteispuolella oja virtaa pienen peltoaukean läpi. Seuraavan osuuden alussa oja työntyy kapeaan laaksoon ja virtaa sen jälkeen Karimäen pelloilla vesivoimalaitoksen patolampeen. Myös tämän osuuden koskia on perattu. Uoman viimeinen osuus päättyy Rautaveteen Heinoossa. Ennen sitä se alittaa ensin seututien 249, sitten Tampere–Pori-rautatien ja lopuksi Karkun rantatien eli yhdystien 12981.[3][4]
Heinijärven valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinijärvenoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Heinijärven valuma-alueeseen (35.135) se kuuluu. Valuma-alueen pinta-ala on 30,25 neliökilometriä (tai 29,67 km² [2]) ja sen järvisyys on 3,67 % [1].[5][3]
Valuma-alueen pääuomaksi on merkitty vesistöviranomaisten Paikkatietoikkunan uomaverkostoon se vesistöreitti, joka sisältää Heinijärven yläpuolella Hornionjärven laskuojan. Tämän alkuosuuden pituudeksi tulee Paikkatietoikkunan osuuksia yhteen laskemalla 8,72 kilometriä. Pääuoman yläpuolisia ojia on vaikeaa verrata ilman tarkempia tietoja. Pitkä ja kapea valuma-alueen muoto viittaisi kuitenkin siihen, että pääuomaksi voidaan valita sellainen oja, joka alkaisi Laihalammista ja virtaisi Vähäjärven kautta Hornionjärveen. Tämä pidentää pääuomaa neljällä kilometrillä, joten karkea arvio valuma-alueen pääuoman pituudesta olisi yli 12 kilometriä.[2]
Pääuoman alkukilometrien matkalla siinä tavataan kolme järveä tai lampea. Alin on vesivoimalaitoksen patoallas, seuraava on Lamminjärvi ja kolmantena Alimmainen Heinijärvi. Heinijärvenojaan yhtyy patolammen alapuolelle Karkun golfradalta laskeva kuivatusoja, jonka valuma-alueella on golfradan omat tekolammet. Sitten patolammen yläpuolelle yhtyy Karimäen peltojen kuivatusoja. Pääuomassa olevan Lammijärveen laskee pohjoisesta tuleva Anijärven ja sen viereisen lammen yhteinen laskuoja. Heinijärven laskuojan osuuteen yhtyy muitakin ojia, mutta niiden suhteet ympäröiviin järviin jää kartoista katsoen epäselväksi. Ne lähialueen järvet, jotka kuuluvat Heinijärvenojan valuma-alueeseen ja laskevat ojaan tavalla tai toisella, ovat ainakin Maholammi ja Perkojärvi. Heinijärvi muodostaa pääuomasta 2,2 kilometriä pitkän osuuden. Järveen laskee länsipuolella sijaitsevat Ritarijärvi, Alinen Ritajärvi, Ylinen Ritajärvi ja Valkeajärvi. Kolme viimeistä laskevat yhteistä Ritariojaa myöten Heinijärven eteläosaan. Heinijärven ja Hornionjärven väliseen ojaan laskee Kaitajärvi. Samalla seudulla sijaitsee myös Pikkujärvi, jolla ei kuitenkaan ole laskuojaa. Hornionjärveen laskee suoraan pohjoisesta tuleva Paskolammin laskuoja. Hornion kulmakunnan peltojen kautta virtaa Vähäjärven ja Hornionjärven välinen pääuoman osuus. Siihen yhtyy oikealta tuleva Hanhijärven ja ojitetun Hanhisuon yhteinen laskuoja.[3][5]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sastamalan kaupunki perusti vuonna 2014 Ritajärven luonnonsuojelualueen, johon kuuluvat Heinijärven, Ritarijärven, Alisen- ja Ylisen Ritajärven, Valkeajärven rantametsiä.[6] Myös Potkujärven ja pääuoman väliin on suojeltu laaja metsäalue, joka sisältää lyhyen osuuden pääuomaa Heinijärven pohjoispuolelta.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa voi löytää suuriakin eroja vertaamalla sen aikaisia järviä nykyisiin. Niitä ovat esimerkiksi Heinijärvi, joka on laskettaessa jakautunut kahdeksi järveksi, ja Anijärvi, joka on selvästi pienempi kuin aikoinaan, eli se on varmaan myös laskettu järvi. Joen alajuoksulle on merkitty neljän vesimyllyn paikat.[7] Vuonna 1930 julkaistussa Tyrvään taloudellisessa kartassa näkyy Karimäen pellonreunassa vielä yksi myllyä tarkoittava karttamerkki, mutta se onkin ollut vesivoimalla toimiva sahalaitos [8]. Sekä Heinijärven että Anijärven lähiympäristössä on edelleen laajoja niittymaita. Kartassa Heinijärvi vaikutta nykyistä paljon lyhyemmältä, joten sen vedenpintaa on saatettu välillä nostaakin. Mitään lähdetietoa ei tälle väitteelle ole, joten huomio voi olla myös väärä.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e Heinijärven valuma-alue Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ a b c d e f g Heinijärvenoja, joensuu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Rajala, Joonas & Halonen, Juha: Äetsän- ja Vammalanseudun virtavesien vaelluseste- ja kunnostusmahdollisuusselvitys (PDF) (s. 34, 35) kokemaenjoki.fi. 2007. Sastamala: Suomen Vesistöpalvelu Osk. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ a b Heinijärven valuma-alue (35.135) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Hanhijärvi, Jani & Pylsy, Katariina: Ritajärven luonnonsuojelualue (Arkistoitu – Internet Archive) - Hoito- ja käyttösuunnitelma, 2015–2025, viitattu 14.2.2025
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2121 08 Karkku. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. IV:4 Tyrvää. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1930. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 12.2.2025.
