Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.

Wikipedian käytön neuvonta

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Wikipedian käytön neuvonta

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Wikipedian käytön neuvonta!

Wikipedian käyttöön liittyvä neuvonta ja käyttöongelmia koskevat avunpyynnöt. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 42 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Sisällysluettelo
Sanasto

Kuvien oikeuksista

Miten pitäisi toimia kuvaoikeuksien kanssa näissä tapauksissa: a) taiteilijasta kuvaamossa otettu valokuva, jonka kuvaaja ei tiedossa, kuva otettu arviolta 20-30-luvuilla b) naapurin ottama kuva henkilöstä henkilön kotona muotokuvamaiseen tyyliin (naapurin nimi tiedossa), kuva otettu 1960-luvulla. Laitanko commonsin vai fi-WP puolelle ja miten merkkaan oikeudet? Sari Anneli Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 21.35 (EEST)

Ensimmäisessä tapauksessa, niin jos oletetaan että kyseessä olisi taideteos, niin teoksen jonka tekijä (kuvan ottaja) on tuntematon tekijänoikeus on 70-vuotta kuvan ottohetkestä. (Tämä siis olettaa, että kuvan ottajaa on yritetty jollain tasolla edes selvittää.) Mikäli se taas on tavallinen valokuva, niin suoja-aika on on 25-vuotta kuvan ottohetkestä riippumatta siitä tiedetäänkö kuvan ottaja (koska kuva on otettu ennen vuotta 1966, vuoden 1966 jälkeen otetuissa kuvissa suoja-aika on 50-vuotta). Kummassakin tapauksessa sen tekijänoikeudellinen suoja-aika on päättynyt ja kuvan voi tallentaa Wikimedia Commonsiin.

Jälkimmäisessä tapauksessa olettaisin, että kyseessä on melko varmasti tavallinen valokuva, koska valokuvateoksen kynnys on melkoisen korkealla jolloin se suoja-aika on pisimmilläänkin 50-vuotta kuvan ottamisesta. Jos kuva on otettu 1960-luvulla, niin niin suoja-aika on jo umpeutunut. Tämänkin kuvan voi tallentaa Wikimedia Commonsiin.

--Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 21.46 (EEST)

Noinko se 70v menee? Jossakin kohden 70v lasketaan tekijän kuolinvuoden päättymisestä... Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 22.11 (EEST)

Jos valokuva on niin hiano, että se on valokuvateos itsessään, niin silloin mennään 70 v kuolivuodesta mukaan. Veistosten maalausten yms. tekijänoikeus kestää 70 vuotta kuolinvuodesta. Jos tekijää ei tiedetä, se on 70 vuotta patsaan tms. julkaisuvuodesta. Commonsiin tallennettaessa tulee vielä ottaa se URAA-sopimus huomioon, eli jos teos oli tekijänoikeuden suojaama Suomessa 1.1.1996, se on tekijänoikeuden suojaama Yhdysvalloissa niin kauan, kunnes julkaisuvuodesta on kulunut 95 vuotta, vaikka se olisi jo tekijänoikeudesta vapaa Suomessa. Kun URAA:n palauttama tekijänoikeuden suojaus on loppunut Yhdysvalloissa, kuvan patsaasta tms. voi tallentaa Commonsiin, ei ennen.-- Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 22.21 (EEST)

Kiitos! Onks tää kaikki jossittelu jossain jopa ohjeenakin (eri aikakaudet ja eri valtiot ja...)? Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 22.29 (EEST)

Suomen tekijänoikeuslaki: Finlexissä ja URAA:sta Commons:URAA-restored copyrights. Fi-wikin URAA-malline tässä. Jos mallineeseen täyttää teoksen julkaisuvuoden ja tekijän kuolinvuoden, se laskee ja ilmoittaa, voiko tallentaa Commonsiin vai ei. Vuosilukujen täyttäminen ennen mallineen tallentamista ei ole pakollista, mutta kuten muustakin ei-pakollisesta, siitä on hyötyä eikä jokaisen tarvitse tehdä vuosilukulaskuja uudestaan. Vuosilukujen täyttäminen on siis suositeltavaa.-- Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 22.37 (EEST)

osaisitko lisätä artikkeliin postmodernismi lähdeviitteiin myös Riitta Pulkkisen väitöksen.Pusuja Antti 91.155.121.64 9. marraskuuta 2024 kello 20.51 (EET)

Artikkelin verkkoviitteen osoitteen korjaaminen

Huomasin että artikkelissa Sigrid Schauman lähteeksi merkityn kuvataiteilijamatrikkelin linkki ei toimi (Page not found), mutta hakemalla sivustolta löytyy nykyinen nettisivu kyseisestä henkilöstä. Miten korjaan osoitteen oikeaksi?--Karhennettu turtana (keskustelu) 27. lokakuuta 2024 kello 14.54 (EET)

Lähteessä on vanhentunut internetosoite. Toimimaton linkki päättyy "/taiteilija/408", kun taas toimiva linkki päättyy "/taiteilija/sigrid-schauman-2". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 27. lokakuuta 2024 kello 14.58 (EET)

Taitelijamatrikkeli-malline ei enää (=2019 lähtien) toimi niiden taitelijoiden kohdalla, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1900, joten sitä ei voi korjata. Muutin siihen tavallisen verkkoviitteen. Tarkka syntymäaika on sekä Kansallisgalleriassa että Kansallisbiografiassa. Vanhaa kuvataiteilija-verkkomatrikkelisivua ei ole arkistoitu.-- Htm (keskustelu) 27. lokakuuta 2024 kello 16.59 (EET)

En itse huomannutkaan, että oli käytetty ihan omaa taiteilijamartikkelimallinetta lähteen lisäämiseen, sillä en kurkistanut wikitekstiin. Hyvä, että sinä huomasit. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 27. lokakuuta 2024 kello 18.18 (EET)

En tajunnut wikitekstistä että siinä oli tuommoista mallinetta käytetty, eikä ole noiden mallineiden käyttötaito kyllä hallussakaan. Jos olisi ollut tavallinen verkkoviite, olisin näemmä osannut sen korjata kyllä. No, nyt on yksi (lukemattomista) toimimattomista lähdelinkeistä korjattu, kiitos siitä.--Karhennettu turtana (keskustelu) 27. lokakuuta 2024 kello 18.47 (EET)

Kuvakaappauksen tallennuksen tiedot

Laitanko pelistä ottamani kuvakaappauksen ja tänne siitä tallentamani tiedoston tekijäksi ja tekijänoikeuden haltijaksi itseni vai jätänkö ne tyhjäksi? Porvari (keskustelu) 27. lokakuuta 2024 kello 18.25 (EET)

Silloin kun itse tallensin kuvakaappauksen pelistä Wikipediaan, laitoin itseni tekijäksi ja tekijänoikeuden haltijaksi pelin julkaisijan (joka tapauksessani oli sama kuin pelin kehittäjä). --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 27. lokakuuta 2024 kello 18.28 (EET)

Tekijäksi merkitään kuvan kohteena olevan teoksen eli pelin tekijä. Tekijä on aina henkilö. Mikäli tekijä ei ole tiedossa, ilmoitetaan tekijänoikeuden haltijaksi pelin julkaisija. Lähde-kohdassa voi mainita, että kyseessä on itse otettu kuvakaappaus. Lisätietoa löytyy tiedostojen käyttösäännöistä. Olitkin jo tehnyt näin eilen tallentamallesi kuvalle. Sen sijaan päiväys tarkoittaa teoksen julkaisuajankohtaa, ei kuvan tallentamispäivää.--Puppe100 (keskustelu) 28. lokakuuta 2024 kello 07.37 (EET)

Okei, kiitos. Porvari (keskustelu) 28. lokakuuta 2024 kello 08.25 (EET)

Hyvä että joku tietää, kävin poistamassa itseni tallentamani kuvakaappauksen tekijäparametrista. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. lokakuuta 2024 kello 22.31 (EET)

Esikatselupainike ja erikoismerkit

Itse en vielä osaa muokata tekstejä, kun olen ensimmäistä kertaa vasta opettelemassa muokkaamista.Siksi kysyisinkin neuvoa. Hiekkalaatikko-sivulla ohjeessa sanotaan, että paina muokkaa-painiketta ja tee muokkaukset ja voit katsella tulosta esikatselu-painiketta painamalla. En kuitenkaan näe missään esikatselu-painiketta.

Toinen kysymykseni liittyy artikkeliin: Erityinen suhteellisuusteoria, sen kohdassa Aikavenymä ja tosiaika: Kaavan johtaminen. Loppuvaiheessa olevan kaavan alapuolella on suure ΔT, sen tulisi olla olla Δτ (tau). Miksiköhän tuo ΔT suure kopioituna omaan Libre Office tekstinkäsittelyohjelmaan näkyy kuin näkyykin taas Δτ (tauna)? Arvo.Asteikko (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 09.50 (EET)

Selaimen näyttämä ja muiden sovelluksien näyttämä voi olla eri jos käytössä on eri kirjasintyyppi. Selaimessa myös eri tyyliasetukset vaikuttavat miten eri merkit näkyvät. Ipr1 (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 09.52 (EET)

Kiitos, ymmärrän, mutta nyt ei voikaan olla aivan varma onko tekstissä virhe vai johtuuko se vain omista käytössä olevista kirjasintyypeistä. Eli itsellä pitäisi olla mahdollisimman laaja kirjasintyyppivalikoima käytössä. Arvo.Asteikko (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 10.24 (EET)

Noto-fontit yleensä toimii. Jos käytät merkintäkieltä suoraan (esim. {\Delta\tau}) niin ei tarvitse murehtia mitä on todellisuudessa kirjoitettu. Ipr1 (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 11.15 (EET)

Esikatselupainike näkyy kun muokkaa wikitekstinä (wikimarkup), visuaalisella muokkaimella on jatkuvasti "esikatselu" käytössä. Ipr1 (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 09.54 (EET)

Viittausvirhe

Mitä tehdään kun artikkeli ilmoittaa viittausvirheestä, jota allekirjoittanut ei löydä? ks. Lauryn Hill. --EmzQh (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 23.11 (EET)

Siellä on tuo viiteosiossa tuossa kohtaa kaksi lähdettä peräkkäin ja toisesta ei ole nimetty

<ref name="billboard">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.billboard.com/articles/news/75754/musiq-lauryn-hill-storm-the-charts | Nimeke = Musiq, Lauryn Hill Storms the Charts | Selite = Arkistoitu | Julkaisu = Billboard | Ajankohta = 16.5.2002 | Viitattu = 22.11.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>[https://www.riaa.com/gold-platinum/?tab_active=default-award&se=Lauryn+Hill+Unplugged#search_section Lauryn Hill: MTV Unplugged 2.0] ''RIAA''. Viitattu 22.11.2024.</ref>

Tuo jälkimmäinen pitäisi nimetä ja laittaa viite sinne mistä se on siirretty sinne. --Linkkerpar^keskustelu 23. marraskuuta 2024 kello 23.33 (EET)

Siellä oli Lähteet-osiossa lähteen "billboard" jälkeen välittömästi lähdeviite <ref>[https://www.riaa.com/gold-platinum/?tab_active=default-award&se=Lauryn+Hill+Unplugged#search_section Lauryn Hill: MTV Unplugged 2.0] ''RIAA''. Viitattu 22.11.2024.</ref>, jolla ei ollut nimeä. Kastoin sen riseksi ja sijoitin billboard lähteen perään. Paikka voi olla jokin muukin (ehkä katsot?), mutta tuosta virhe johtui.-- Htm (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 23.35 (EET)

vaihdoin nimen riaa:ksi. Se lienee oikealla paikallaan. Htm (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 23.42 (EET)

Juu kiitos. -- EmzQh (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 01.29 (EET)

Tuollaisten välttämiseksi olisi hyvä käyttää syntaksin väritystä. Kun sen on laittanut päälle niin huomaa myös helposti jos tulee tageihin kirjotusvirhe tjms. --Linkkerpar^keskustelu 23. marraskuuta 2024 kello 23.53 (EET)

Navigaatiomallinteiden muokkaus

Moikka, haluaisin kysyä, voiko kuka tahansa muokata muokata navigaatiomallinteita vai tarvitseeko siihen jotkut luvat? Löysin pari navigaatiomallinnetta, jotka eivät ole ajantasalla ja niistä puuttuu tietoa. Ursaiod (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 17.56 (EET)

Kaikki saa muokata. Porvari (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 17.59 (EET)

Ok, kiitos paljon! En ollut varma saiko muokata niin kysyin mielummin kuin aloin suoraan muokkaamaan. Ursaiod (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 18.01 (EET)

Artikkelin "Perl 6" nimeäminen uudelleen

Hei!

Artikkeli Perl 6 pitäisi nimetä uudelleen Raku'ksi, sillä Perl 6 on muuttanut nimeään. Artikkelin teksti myös kaipaisi uudistusta. 80.186.163.16 25. marraskuuta 2024 kello 12.43 (EET)

Siirretty. –Anr (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 11.57 (EET)

Ohjepaneelin kautta lähetetty kysymys sivulta Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta) (26. marraskuuta 2024 kello 14.18)

Muokkasin sivun French Films tietolaatikkoa yhtye mallineen ohjeen mukaisesti, ja tietolaatikkoon muodostui linkki väärään henkilöön. Yhtyeen laulajasta Johannes Leppäsestä ei ole omaa artikkelia, nyt ohjaus tapahtui poliitikko Frans Johannes Leppäsen sivulle. Miten tuon virheen saisi korjattua ja väärän linkin poistettua? --Hanaolut Vatja (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 14.18 (EET)

Lisäämällä täsmenteen linkin perään. Luurankosoturi ✉️ 26. marraskuuta 2024 kello 14.25 (EET)

Ohjepaneelin kautta lähetetty kysymys sivulta Käyttäjä:Jouhav/FEET2 juoksukengät (26. marraskuuta 2024 kello 16.22)

Hei,

Tein artikkelin reilut viikko sitten. Sivu ei näy vielä netissä. Tarvitseekohan minun tehdä sivulle jotain, vai onko kyse vain normaalista viiveestä. Sivun otsikkoa yritin muuttaa: poistaa sanan "juoksukengät" mutta järjestelmä ei hyväksynyt muutosta, Syynä "toisen käyttäjän otsikkoa ei voi muuttaa". Kyse kuitenkin oman käyttäjätunnuksen alla tehdystä artikkelista. --Jouhav (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 16.22 (EET)

Se ei näy, koska se on alasivullasi eli käyttäjäavaruudessa. Sen pitäisi olla siis pääavaruudessa (eli ilman etuliitettä (ks. Wikipedia:Nimiavaruudet)). Kun yritit muuttaa sivun nimeä, niin yritit todennäköisesti muuttaa sitä samassa nimiavaruudessa eli se olisi ollut edelleen käyttäjäavaruudessa. Virheilmoitus tulee sen takia, ettei kukaan luule, että tuolla tavalla saa oman käyttäjänimen muutettua. Luurankosoturi ✉️ 26. marraskuuta 2024 kello 16.26 (EET)

Siirsin sen oikeaan avaruuteen. Se löytyy nyt nimellä FEET2. Fixasin myös vähän. Luurankosoturi ✉️ 26. marraskuuta 2024 kello 16.31 (EET)

Hienoa. Kiitoksia. Jouhav (keskustelu) 27. marraskuuta 2024 kello 08.21 (EET)

Youtube videon linkkaus aiheita muualta osioon

Hei, Mietein tässä, että voiko artikkelin aiheita muualta osioon linkittää aihetta käsittelevän youtube videon. HeIina (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 20.57 (EET)

Mikä YouTube-video ja artikkeli on kysessä? On helpompi vastata, kun tietää. Muuten se on siis Aiheesta muualla eiä Aiheita muualta. Luurankosoturi ✉️ 29. marraskuuta 2024 kello 21.30 (EET)

Kyseessä on kirjailijasta Kazuma Kamachi kertova artikkeli johon mietein https://youtu.be/b9tkWdLji9k?si=u4qd4jRoIyrdAPh3 youtube videon linkkaamista. HeIina (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 22.07 (EET)

Mitä tuossa videossa siis tapahtuu ja onko tuo YouTube-kanava joku aiheeseen liittyvä vai onko vain joku random, joka vain päätti tehdä tuon videon? Luurankosoturi ✉️ 30. marraskuuta 2024 kello 14.16 (EET)

Video siis käsittelee aihetta laajemmin kuin artikkeli. Videon tekijä ei ole kontaktissa itse kirjailijaan, mutta on tehnyt paljon sisältöä kirjailijan tuotannosta luoden epävirallista faniyhteisöä. HeIina (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 18.58 (EET)

Jos olet sitä mieltä, että kanava ja video ovat luotettavia, niin kai tuon videon voi Aiheesta muualla -osioon linkata. Luurankosoturi ✉️ 30. marraskuuta 2024 kello 19.47 (EET)

Vähän riippuu. Yksityishenkilöiden tileille, joissa on julkaistu tekijänoikeuksien alaista materiaalia, ei saa, koska ne ovat tekijänoikeudellisesti epäselvää sisältöä. Viralliset tilit ovat eri asia per "selvästi lailliset sisällöt ovat hyväksyttyjä": [1] --Kärrmes (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 21.48 (EET)

Joku oli kuvannut dronella erästä rakennusta youtube-tililleen, niin se ainakin poistettiin vedoten siihen, että video on yksityishenkilön tekemä. Eli voisi tulkita, että mitään yksityishenkilöiden Youtube-videoita ei saa lisätä.--MAQuire (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 08.51 (EET)

Arkistolinkin lisääminen

Miten lisätään artikkeliin verkkoviite arkistopalveluun niin, ettei InternetArchiveBot mene muuntamaan sitä kuolleeksi linkiksi?

Esimerkki: https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yritysnumero&diff=22858035&oldid=22745213

Botti on käynyt lisäämässä artikkeliin linkin Ficoran sivulle, jota ei ole enää olemassa. Itse Ficoraakaan ei ole enää olemassa. --Wähäwiisas (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 21.39 (EET)

Laitetaan arkistolinkki arkisto-parametrin arvoksi ja jätetään osoite-parametri tyhjäksi, kas tälviisii: [2]. --Qwerty12302 (kesk | muok) 30. marraskuuta 2024 kello 21.42 (EET)

Kiitos ideasta. Ohjeen mukaan osoite-parametri on kuitenkin pakollinen. --Wähäwiisas (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Sitten on vielä tuo {{Cbignore}} joka kertoo botille ettei osoitetta korjata. Esimerkiksi jos botti haluaa korjata risan linkin risalla arkistolinkillä. --Linkkerpar^keskustelu 30. marraskuuta 2024 kello 22.02 (EET)

Kuvakkeet muokkausruudun päällä

Muokkauskenttä näyttää tänään erilaiselta kuin eilen. On tullut paljon uusia toimintoja. Muutos näkyy vain täällä, ei enwikissä. Miksi se on nyt näin? --40bus (keskustelu) 3. joulukuuta 2024 kello 08.07 (EET)

Mitä siellä on erilaista? Luurankosoturi ✉️ 3. joulukuuta 2024 kello 08.32 (EET)

Ehkä olet klikannut vahingossa tekstiä ”Laajennettu” tai ”Erikoismerkit”, niistä klikkaamalla ne saa pienennettyäkin. --Linkkerpar^keskustelu 3. joulukuuta 2024 kello 13.27 (EET)

Tunnuksen poistaminen

Miten tunnuksen saa poistettua? Haju-Jukka (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 12.07 (EET)

Vastatkaa nopeasti! Haju-Jukka (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 12.08 (EET)

Tunnusta ei saa poistettua, sen voi kuitenkin pyytää vaihtamaan toiselle nimelle, eli "hävittämään", se onnistuu sivulta Toiminnot:GlobalVanishRequest. Stryn (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 12.11 (EET)

Viimeisin muutos

Mihin on kadonnut sivun alareunan harmaasta laatikosta sivun viimeisimmän muutoksen kertova teksti? Siis esim. näin: Sivua on viimeksi muutettu 15. joulukuuta 2024 kello 21.24. Enwikissä se on, mutta miksi ei enää täällä? --40bus (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 21.25 (EET)

Kyllä se minulla näkyy. Porvari (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 21.33 (EET)

Huomasin, että täällä se ei näy artikkeleissa, mutta näkyy esim. tällä sivulla. Enwikissä se näkyy myös artikkeleissa. Muistan, että se on näkynyt täälläkin artikkeleissa joskus ennen. --40bus (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 22.03 (EET)

Kyllä ainakin mulla näkyy myös artikkeleissa. Johtuisiko siitä uudesta ulkoasusta. Käytätkö sitä? Itse en käytä. Luurankosoturi ✉️ 15. joulukuuta 2024 kello 22.38 (EET)

Käytän vanhaa, ja ei näy. --40bus (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 00.36 (EET)

Minulla on vanha ulkoasu ja näkyy. Kokeile CTRL + f ja hakukenttään: Sivua on viimeksi muutettu . --Linkkerpar^keskustelu 16. joulukuuta 2024 kello 06.13 (EET)

Varmaan riippuu sitten vähän ulkoasusta, mutta minulla se ei ole laatikossa vaan harmaalla taustalla, jossa sen jälkeen lukee "Teksti on saatavilla Creative Commons..." ja muuta höpinää. --abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 07.51 (EET)

Joo, siis mullakin se näkyy noin. Luurankosoturi ✉️ 16. joulukuuta 2024 kello 15.13 (EET)

Kielenhuolto

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Sonyn ja Applen artikkelien nimet

Puolisentoista viikkoa sitten IP laittoi PlayStation (tuotesarja) -artikkeliin Korjattava/nimi-mallineen, jossa ehdotti artikkelin nimeksi Playstation (tuotesarja). Ajattelin, että voisi olla sen koko luokan keskustelu, että ehkä siitä on parempi keskustella täällä. Myös Applen artikkelien nimet tulivat esiin, joten ajattelin aloittaa tässä kaksi eri keskustelua kummastankin brändin artikkelien nimistä. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Jos meinaat, että käydään keskustelu kaikista tuoteartikkelista, joissa artikkelin nimi on kirjoitettu pienellä, niin olisi syytä ottaa mukaan kaikki tuotesarjat eikä korvata sitä jne:llä. eBay ainakin unohtui.-- Htm (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 13.58 (EEST)

Tarkoitin pelkkiä Applen artikkeleja. Heidän tuotteitaan tuollaisilla nimillä on niin paljon, niin laitoin jne. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

Oukei.-- Htm (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 14.49 (EEST)

Näistä tuotenimien oikeinkirjoituksista on keskusteltu vuosikymmeniä. Näköjään asia nousee aina uudelleen esille kielipuristien toimesta. Muistaakseni joskus päästiin kompromissiin, että katsotaan miten suurimmat lehdet kirjoittavat ne ja toimitaan sen mukaisesti. Minun näkemyksen on, että käytännössä ei kukaan nuoudata kielitoimiston ohjetta asiasta. Syynä tähän on se, että ohjeen noudattaminen on "väärinkirjoitettujen" yritysten halveksuntaa. Kielitoimiston ohje on siis järjetön eikä sitä tule noudattaa. Vilkapi (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 19.57 (EEST)

Käytät hyvin tunteenomaisia ilmaisuja: kielipuristi, halveksunta, järjetön. Sanasto ei tee näkemystäsi vakuuttavaksi, kun tosiasiassa Yle ja HS ovat Kielitoimiston kanssa samassa linjassa. --abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 20.49 (EEST)

Helsingin Sanomat taitaa aika kunniakkaasti käyttää pitkälti kieliopin mukaisia versioita. Oma kantani on kuitenkin se, että käytettäisiin artikkelikohtaisesti eniten lähteissä (eritoten suomenkielisissä lähteissä, jos sellaisia tarpeeksi tarjolla) esiintyvää muotoa. Se taitaa aika usein olla se ”väärin” kirjoitettu muoto. --Farma3110 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 20.51 (EEST)

Kielitoimisto on lakisääteinen elin, jonka tehtävä on huolehtia että kirjoitettu kieli on kaikille ymmärrettävää. Jos Wikipediassa luodaan oma suomen kieli, voi olla että se etääntyy suomen yleiskielestä. Näinhän joillakin aloilla on jo tapahtunut, eikä tekstiä välttämättä ymmärrä ilman tulkkia. --abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 09.29 (EEST)

Kielitoimisto, jos tuollaista epävirallista nimitystä halutaan käyttää, ei kuitenkaan ole määräysasemassa oleva viranomainen, vaan toiminta on neuvomista ja ohjaamista. Neuvoja ja ohjeita noudatetaan tai jätetään noudattamatta. --Lax (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.04 (EEST)

Kielitoimiston ohje on minusta ristiriidassa tavaramerkkiä koskevan lain ja käytönnön kanssa. Yritykset joutuvat maksamaan tavaramerkkien rekisteröinnistä ja vahtimaan niiden käyttö. Tähän kuuluu myös tavaramerkkien oikeinkirjoitus. Jos haluaa suomalaistaa lyhenteistä muodostuvia sanoja, niin miksi kielitoimisto ei sitten ohjaista sanomaan esimerkiksi "Iipadi", joka taitaa olla aika yleinen tapa puhua kyseisestä laitteessa. Tavaramerkki ja tuotenimet ovat minusta rinnastettavissa ihmisten nimiin. Kukaan ei taida olla mielissään, jos omaa nimeä aletaan muiden toimesta muuntelemaan. Vilkapi (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 16.19 (EEST)

Itse asiassa moni media on jo taloutensa puolesta niin tiukilla, että sen selvittämiseen, miten ihmisen nimi kirjoitetaan, ei kaikilla ole enää resurssia. Esimerkiksi STT, joka muuten seuraa paljolti Kotuksen ohjeistusta, neuvoo toimittajilleen, että ulkomaisten henkilöiden nimistä jätetään aksentit pois. Ne ovat kuitenkin englanninkielisissä lähteissä väärin, eikä ole aikaa tarkistaa. Eivätkä ne ehkä menisi asiakkaiden järjestelmiinkään oikein. Yritysnimet se neuvoo kirjoittamaan yleensä kuten yritys kirjoittaa. Paitsi toki osuuspankkiväen räpellys käsketään erikseen korjaamaan, samoin ne tapaukset, joissa yritys ei osaa aloittaa nimeään isolla alkukirjaimella. Mitä vähäisempi on viestijän toimituksellinen uskottavuus tai osaaminen, sitä todennäköisempää on, että yrityksen käyttämä nimiasu, kuten tekstisisältökin, kopioidaan tiedotteesta ns. uutiseksi sellaisenaan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 20.42 (EEST)

PlayStation vs. Playstation

IP ei aloittanut keskustelua, jotein tein sen itse äsken mainitsemani artikkelin keskustelusivulla. Kukaan ei kuitenkaan ole ehtinyt liittyä siihen. IP kuitenkin perusteli asiaa mallineessa sillä, että YouTubekin on Youtube ja TikTok Tiktok. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Tuoreissa uutisissa Helsingin Sanomat ja tänään Yleisradio käyttävät Playstation-kirjoitusasua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Playstation-muotoa käyttävät lisäksi suomalaisista pelialan julkaisuista ainakin Tilt ja Mikrobitti. 2001:999:584:7525:CCE4:16D2:CFFF:CB99 28. syyskuuta 2024 kello 10.24 (EEST)

Tuon voi muuttaa toiselle nimelle.--Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.12 (EEST)

iOS vs. Ios, iPhone vs. Iphone, macOS vs. Macos, jne.

Laitoin artikkelin keskustelusivulla keskustelunaloitukseeni linkin Kielitoimiston ohjepankin -sivuille, joissa suositellaan iPhonen kirjoitettavan Iphone ja iPadin Ipad. Tämä tuli paremmin esiin Ipr1:n keskustelusivulla. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Jos iOS js macOS eivät käy, niin sitten mielestäni IOS ja MacOS. OS on kuitenkin lyhenne sanoista operating system, vaikka noiden tuotemerkkien virallinen nimi ei pitkää versiota käytäkään. Mielestäni tuntuisi (ja näyttäisi) hölmöltä kirjoittaa os noissa pienellä. --Farma3110 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 12.30 (EEST)

Exactly. P0RVAR1 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 12.38 (EEST)

Ios ja Macos ovat kovin käsittämättömiä muotoja, ei ainakaan niitä. Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 09.51 (EEST)

"Artikkelien nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tekstissä artikkeleihin viitataan suomen vakiintuneiden kirjoitussääntöjen mukaisesti, eli yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja erisnimet isolla alkukirjaimella." Jeps. Ei alkukirjaimen koosta pitäisi olla mitään epäselvää. Tekstissä voi erikseen kertoa, että valmistaja käyttää tuotteestaan kirjainkoon suhteen eri kirjoitusasua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 13.02 (EEST)

Jättäisin Applen tuoteperheen nimet entiselleen. Nimen sisällä olevan OS:n muutos os:ksi hävittää sen informaatioarvon. Toki on paheksuttavaa, että Apple Inc. ei noudata Kotuksen suosituksia ja suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä.--Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 13.33 (EEST)

Mun mielestä Kielitoimiston ohje menee nimissä myös siten, että ulkomaisissa nimissä mennään sitaattilainasääntöjen mukaan ja käytetään lähdekielen kielioppisääntöjä kirjoitusasussa. (ts. iPhone, koska nimi ja tuote on alunperin englanninkielinen)--Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 13.45 (EEST)

Varmaan voit antaa linkin, missä niin sanotaan. -- abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 19.49 (EEST)

Tuolla Luurankosoturin linkkaamalla Kielitoimiston ohjepankin sivulla lukee "Kuitenkin myös alkuperäinen kirjoitusasu on mahdollinen ikään kuin sitaattilainana" --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 28. syyskuuta 2024 kello 19.52 (EEST)

Kappale jatkuu vielä. "Virkkeen alkuun tulee kuitenkin iso alkukirjain: I-phone tai Iphone. Jos haluaa käyttää muotoa iPhone, kannattaa virke muotoilla niin, ettei sitä tarvitse aloittaa nimellä. Tekstin läpi käytetään johdonmukaisesti samaa kirjoitusasua." Jobs-vainajan firman kulttuurinen status on niin korkea, että sen pyhän tuotteen kirjoitusasun korjaaminen voi tunnetasolla alkaa epäilyttää. Vaikkapa vastaavasti muotoiltu eTampere oli aikanaan vain koominen. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 20.51 (EEST)

Mieluiten iOS, macOS ja iPhone. Ios ja Macos näyttävät karseilta, eikä Iphonekaan hyvältä näytä. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 28. syyskuuta 2024 kello 14.00 (EEST)

Paremmin ei voisi sanoa. P0RVAR1 (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Mäkin olen täysin samaa mieltä. --VynedJ (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

Asiayhteys

Kielipuristit välillä haluaisivat muuttaa koko maailman suomenkieltä varten laadittuja sääntöjä noudattavaksi. Sääntöjen soveltaminen muiden kielten erisnimiin ja kirjainlyhenteisiin voi olla kuitenkin aika sekoittavaa ja hupsuakin. Pyritäänpä vähän rajaamaan sääntöjen käyttöä suomenkielisiin ilmaisuihin. Vain joistakin erisnimistä syntyy mielekkäitä käännöksiä. Niitä käytetään yhä vähemmän.

Räikeimpänä esimerkkinä tästä väkisin viäntämisestä edellä "Macos". --Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 23.31 (EEST)

Tämä kielipuristi huomauttaa että suomen kieli on sanaliitto eikä yhdyssana. Iivarius (keskustelu) 29. syyskuuta 2024 kello 04.03 (EEST)

Nii o, tot viä - kirigiäles. Mut immeise saa ny keskustel rennommi joka pilkust piittamati vaik välil iha raumaks! Joka asial tappa ol oma paikkas maailmas - vaik se välil sekane saatta ollakki... Aulis Eskola (keskustelu) 29. syyskuuta 2024 kello 10.01 (EEST)

Tämä kielipurilainen muistelee, että joskus on ollut teknisesti vaikeaa saada aikaan pienellä kirjaimella alkavia otsikoita Wikipediaan. --Höyhens (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 16.16 (EET)

"The"

Englannin kielen määräinen artikkeli jätetään suomalaisessa mediassa usein pois, erityisesti jos puhe on tiedotusvälineistä, eli siis "Wall Street Journal", "Guardian", "New York Times" ja niin edelleen. Onko tämä myös Wikipediassa sallittu kirjoitusmuoto artikkelitekstissä? Itse mainittujen tiedotusvälineiden artikkelit pidetään tietenkin nykyisillä virallisilla nimillään joissa "the" on. 217.140.214.219 6. marraskuuta 2024 kello 08.35 (EET)

En löytänyt asiaan kielenhuollon ohjetta, mutta maalaisjärjellä ajattelisi, että kun nimi on alkukielinen, alkukielessä myös artikkeli on osa nimeä, eikä sitä tulisi jättää pois leipätekstissäkään. Toimittajat ovat näissä(kin) asioissa laiskoja. Sitten, jos käytetään lyhennettä (NYT, WSJ), artikkelia ei tarvita. On huomattava, että kaikkiin nimiin artikkeli ei kuulu. Esim. La Repubblica, mutta Corriere della Sera. Edellisessä on muuten se erikoisuus, että it-wikissä la kirjoitetaan pienellä jopa lauseen alussa. -2001:999:600:7DC9:5988:5ED1:65BA:726 6. marraskuuta 2024 kello 15.06 (EET)

Olen havainnut, että oikeat suomenkieliset tietosanakirjat eivät käytä artikkeleita englanninkielisten lehtien nimissä (paitsi artikkelin nimen yhteydessä), mikä saattaa tietysti johtua tilanpuutteesta. Lehtikielessä niitä ei myöskään kaiketi yleensä käytetä. Mielelläni jättäisin ne leipätekstissä pois, mutta selvää käsitystä minulla ei ole, varsinkaan muunkielisten nimien suhteen. --Esamatti1 (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 15.54 (EET)

Kodifiointi kielitieteissä?

Onko suomen kielessä vastinettä tälle englannin kielen termille? Meidän artikkelimme kodifiointi kertoo vain laissa tapahtuvasta kodifikaatiosta. Kehittelen artikkelia Anton Bernolákista, jonka kerrotaan olleen ”ensimmäinen slovakin kielen kodifioija”. Onko asian kirjoittaminen näin suomeksi ok? --Saimuri (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 15.01 (EET)

Tieteen termipankista löytyy kielitieteen termi kodifiointi. --Brewster239^(K·M) 26. marraskuuta 2024 kello 15.15 (EET)

Normittamisesta puhutaan ehkä yleisemmin, kirjakielien normien laatimisesta/vakiinnuttamisesta tai laajemmin kielenohjailusta tai kielenhuollosta. Esim. https://kielikello.fi/kielen-normittamisesta/ --Esamatti1 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 16.13 (EET)

Kiitos! Saimuri (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 17.19 (EET)

Löysin tästä Jussi Nuorluodon teoksesta sivulta 87 maininnan kirjakielen kodifikaatiosta. Eli käyttöä esiintyy, mutta ilmeisen vähän. Saimuri (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 19.55 (EET)

Korrelaatti kaukana

Eilen kuulin Yleisradion ohjelmapuffissa jotakuinkin tällaisen kehotuksen: "Hyppää mukaan alaskalaisten elämään, jotka asuvat maailman pohjoisimmassa--". Äsken huomasin Wikipedia-artikkelin, jonka määritelmälause kuuluu "Ari Salmivuori on suomalainen suursijoittaja ja Ajanta Oy:n omistaja, jonka hän perusti 1989." Voiko relatiivilauseen aloittava pronomini viitata nykyään kaksi askelta taaksepäin, hyppäämällä yhden substantiivin yli? (Molemmat esimerkit ovat ilmeisesti ammattitoimittajan kynästä, jälkimmäinen artikkelihistorian mukaan taloustoimittaja Eljas Revon.) Kotivalo (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 09.16 (EET)

Puheessa voi tehdä kaikenlaista ja kuulijat ymmärtävät: virhe menee ohi korvien, tekstissä ei. Esimerkkiä en tähän hätään keksi, mutta toisinaan jokin pieni mitätön sana tai korrelaattiin tiiviisti liittyvä sana voi olla välissä. Sellaista olen nähnyt jonkun Kotus-kirjoittajankin tekstissä. Mutta periaatteessa esimerkkisi ovat pikaisen kirjoitttajan huolimattomuuksia. Lisäys: Ai niin, ensimmäinen oli puhetta. --abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 09.27 (EET)

On tapauksia, joissa pronomini viittaa kauemmas ja jopa yli substantiivin. Kotuksen Kielikellossa sanotaan: ”Korrelaatti voi olla kauempana edeltävässä lauseessa, jos sillä on täsmennyksenään pronomini se tai ne tai sana sellainen, semmoinen tai jokin muu rajoittava ilmaus (esim. sana ainoa). Esimerkiksi sanat se, sellainen rajaavat määrittämänsä substantiivin ilmaiseman asian, jolloin on selvää, että relatiivipronominikin viittaa siihen.” Ja esimerkkivirke samasta lähteestä: ”Kiinteistönvälittäjän tulee välttää sellaisia ristiriitoja kollegan kanssa, jotka voisivat vahingoittaa asiakkaiden etua.” Aloituksen esimerkki ”– Ajanta Oy:n omistaja, jonka hän perusti –” on siis kuitenkin väärin. --Farma3110 (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 10.18 (EET)

Olin juuri lisäämässä samaa kun tuli päällekkäinen muokkaus. Siis kannattaa muistaa, että jos korrelaatin edessä on se, sellainen tms., korrelaatti voi olla kauempana. Myös postpositio mahtuu siihen väliin. [3]. Mutta esimerkeissäsi ei sellaista ollut. Ensimmäinen esimerkki, joka oli puheesta, on kuitenkin käsikirjoitettua puhetta eikä spontaania, joten käsikirjoittajan olisi pitänyt herätä. abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 10.22 (EET)

Kiitos vastauksista, oma kielentajuni on siis ainakin tältä osin yhä kunnossa. Korjaan tuon Ari Salmivuori -aloituksen, mutten jaksa laatia kuuntelijapalautetta Yleisradiolle, vaikka tuo eka esimerkki tosiaan taisikin olla käsikirjoitettu puffi-insertti. Kotivalo (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 07.35 (EET)

Rakenteiden ja sanojen käyttö

Olen taas alkanut luoda artikkeleita tänne. Kysynkin sitä, että voiko käyttää joitain englannin kielestä peräisin olevia rakenteita ja sanoja, joita suomessa joskus käytetään.

Siis:

Voiko Wikipediassa käyttää sanaa "liiga" tarkoittamaan urheilusarjaa? Onko esim. Englannin Valioliiga "liiga"?

Voiko käyttää tällaista lauseenvastiketta: Helsinki, perustettu vuonna 1550, on Suomen pääkaupunki.

Voiko käyttää sanaa "vastaavasti" vastaamaan englannin "respectively"-sanaa? Siis esim. näin: Suomen naapurimaiden omakieliset nimet ovat Sverige, Norge, Россия ja Eesti, vastaavasti.

Olen pohtinut näiden rakenteiden käyttöä. --40bus (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 21.36 (EET)

"Vastaavasti"-ilmaisun voit unohtaa. Riittää, että luettelet nimet. Perustamisenkin esittäminen kesken lauseen vaikuttaa kankealta. Miksei näin: "Suomen pääkaupunki Helsinki on perustettu vuonna 1550" tai "Vuonna 1550 perustettu Helsinki on Suomen pääkaupunki". Liigaan varmaan löytyy asiantuntijavastauksia mutta saanen silti ihmetellä kun noita liigoja on mediassa silmät korvat täyteen. --abc10 (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 21.51 (EET)

Voiko silloin käyttää "vastaavasti"-ilmaisua, jos virkkeessä on kaksi eri luetteloa, joista ensimmäisen osilla on kaikilla jälkimmäisessä vastine? Siis esim. näin: Suomen naapurimaiden, Ruotsin, Norjan, Venäjän ja Viron, omakieliset nimet ovat Sverige, Norge, Россия ja Eesti, vastaavasti. --40bus (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 22.01 (EET)

Mun mielestä ei, koska eikös tuo ”omakieliset” sisällä jo sen mikä tuon ”vastaavasti” tarkoitus on? Tai ainakin tuo virke on sellainen, jossa ei tuota ”vastaavasti” tarvita, mutta vähintään siirtäisin tuon ”vastaavasti” ennen maiden omakielisiä nimiä. Luurankosoturi ✉️ 15. joulukuuta 2024 kello 23.54 (EET)

Aivan, se on turha lisäke. Englannissa on kaikenlaisia koukeroita, joita ilman suomenkielinen lause on hyvä ja kertoo asian. Sama pätee tietenkin myös toisinpäin. --abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 07.45 (EET)

Olen joskus Wikipediassakin käyttänyt vastaavasti-sanaa, tosin sijoitettuna ennen vastaavaa luetteloa ja ilman pilkkua, kun olen siihen suomenkielisessä lääketieteellisessä tutkimustekstissä tottunut, mutta voin jättää sen käytön poiskin, jos niin halutaan. --Lax (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 09.40 (EET)

Päällekkäinen muokkaus: Lääketieteen kieli ei tunnetusti välttämättä ole parasta suomea. Jos lause on ymmärrettävä ilman sanaa "vastaavasti", voipi olla että sana hämärtää sisällön merkitystä ja lukija sotkeutuu ja joutuu pysähtymään miettimään, mitä tekstissä halutaan sanoa. Kannattaa käyttää kielikorvaa, jos sen käytöstä on kokemusta. Kielitoimiston sanakirja antaa käytöstä esimerkkejä, joten ei sitä kukaan ole kieltämässä. --abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 10.15 (EET)

Ei sana vastaavasti sentään ihan kokonaan pannassa ole. Kielitoimiston sanakirjassa on esimerkki: "Viime vuonna ensimmäiselle luokalle tuli 19 tyttöä ja 16 poikaa, tänä vuonna vastaavasti 21 ja 20." Jos tuosta jättää sanan vastaavasti pois, merkitystä joutuu hieman aprikoimaan. Alkuperäiseen kysymykseen on syytä todeta, että suomen ja englannin pilkkusäännöt ovat erilaiset ja muutenkin toisen kielen lauserakenteita matkimalla mennään yleensä metsään. -2001:999:704:520F:2339:8303:F0E2:8410 16. joulukuuta 2024 kello 10.14 (EET)

Respectively-sanaa käytetään englannissa luettelon jäljessä ilmaisemaan tarvittaessa sitä, että jälkimmäisen luettelon kohdat vastaavat ensimmäisen luettelon kohtia nimen omaan samassa järjestyksessä, mutta eivät viittaa muihin kohtiin. Esimerkiksi "Suomen, Ruotsin ja Norjan valtakielet ovat suomi, ruotsi ja norja, respectively". Silloin kun ne eivät vastaa, sanaa ei käytetä, kuten "Talitiainen, sinitiainen ja pikkuvarpunen syövät auringonkukansiemeniä, pähkinöitä ja talia." Tuo tarkoittaa sitä, että kaikki kolme lintua syövät kaikkia kolmea ruokaa. Suomessa tuota rakennetta käytetään aika vähän, mutta joskus se ehkä selventäisi asiaa. Savir (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 11.53 (EET)

Amerikkalaisessa - tai ainakin yhdysvaltalaisessa - kielenkäytössä on tapana olla hirveän täsmällinen. Perustuuko se sitten siihen, että siellä ollaan herkemmin tuomarin edessä virhellisistä väitteistä, tosin ei nyt lintujen ruokavaliosta, mutta tapa tarttuu ja leviää. Kun meillä sanotaan että Matti Meikäläinen asui New Yorkissa puoli vuotta, yhdysvaltalainen toimittaja kirjoittaa, että MM asui New Yorkissa kuusi kuukautta. Olemme suurpiirteisempiä, savolaisempia, jätämme vastuun lukijalle ja kuulijalle. Sikäläiset rakastavat kirjojen ja levyjen myyntilukuja, listasijoituksia, tuottoja, ja siihen alkaa törmätä fi.wikipediassakin, hoh hoijaa. --abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.09 (EET)

Katselin digitoituja lehtiä 1920- ja 1930-luvuilta ja rakennetta näkyy käytetyn täsmällisessä ilmaisussa mutta niin, että vastaavasti ei ole virkkeen viimeisenä sanana: "Sitäpaitsi rakennettiin viime vuonna 23 lisä- ja korotusrakennusta sekä 118 rakennemuutosta, edellisenä vuonna vastaavasti 32 ja 123." Eli juuri kuten Kielitoimiston sanankirjan esimerkissä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.18 (EET)

Suomessa ei kai kuitenkaan käytetä aivan samaa rakennetta kuin englannissa, eli tyyliin "Jaguaari, seepra ja kenguru elävät vastaavasti Amerikassa, Afrikassa ja Australiassa". Savir (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.39 (EET)

Tuota tyyppiä ei osunut silmään. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.49 (EET)

Onko pilkulla erotettu lisäys virkkeen jäljessä koskaan hyvää suomea? --40bus (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 13.38 (EET)

Voi olla, tilanteesta riippuen. --abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 14.05 (EET)

Siis esim. näin: Syön aina aamupalaksi puuroa, mummoni tapaan. --40bus (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 21.13 (EET)

Siinä sillä voi antaa merkitysvivahdetta. Eli voi käyttää. --abc10 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 21.48 (EET)

Jäljessä vai lopussa? --Lax (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 15.16 (EET)

Erottelisin elukat kunkin oman alueensa kohdalle: Jaguaari elää Amerikassa, seepra Afrikassa ja kenguru Australiassa, jos ne jostain syystä on pakko esittää samassa lauseessa. --abc10 (keskustelu)

Liiga on siinä Englannin Valioliigan nimessäkin, joten voi käyttää. Samoin voi käyttää sanaa sarja. Käytännössä liiga tarkoittaa samaa asiaa kuin (palloilu)sarja. --PtG (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 07.50 (EET)

Liigaa pidän rajoittuneempana nimenä, eli jos sarjan tai organisaation nimessä ei missään kohdassa mainita liigaa, ei sitä pidä täälläkään käyttää (siis: mestaruussarja ei ole liiga, ei ainakaan, jos ei puhuta Englannin mestaruussarjasta, joka on osa Englannin liigaa), mutta liigasta voi käyttää sarja-sanaa. --Lax (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 09.40 (EET)

Englannin mestaruussarja on league, joten onko se myös suomeksi "liiga"? Ja esim. 7. ja 8. tasojen Southern League, joka käsittelee neljä divisioonaa, on league, ja sen divisioonat divisioneja, joten se on myös "liiga". --40bus (keskustelu) 17. joulukuuta 2024 kello 00.03 (EET)

Bye suomeksi

Mikähän mahtaa olla englanninkielinen termi bye suomeksi? Sitä käytetään urheilussa silloin, kun joku joukkue tai pelaaja pääsee suoraan myöhemmälle kierrokselle eikä tämän tarvitse osallistua ensimmäiselle kierrokselle. Esimerkiksi 6 joukkueen kaaviossa on kaksi byetä suoraan välieriin, ja neljä muuta kilpailijaa joutuvat pelaamaan puolivälierissä. Cup-turnauksissa usein tietyn sarjatason joukkueilla on bye myöhemmälle kierrokselle, esim. FA Cupissa Valioliigan ja Mestaruussarjan joukkueet suoraan kolmannelle kierrokselle, Ykkös- ja Kakkosliigan joukkueet ensimmäiselle kierrokselle jne. NFL:ssä joukkueilla on bye week keskellä kautta, ja se on suomennettu väliviikoksi. Bye on yleinen termi, joten mikähän voisi olla sen suomennos? --40bus (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 21.19 (EET)

Ei kai sille mitään selvää vastinetta ole, vai keksiikö joku? "Selviytyi suoraan välieriin (pelaaamatta puolivälieriä)", voiko sitä oikein muuten suomeksi sanoa? --Quinn (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 09.24 (EET)

Ei varmaan mitään virallista suomennosta ole. Muistelen joskus jonkun käyttäneen pesäpallosta varastettua termiä vapaataival. Täällä Wikipediassa on käytetty ainakin termiä lepovuorossa.--MAQuire (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.19 (EET)

Brysseli

Onko järkeä pitää Wikipediassa tällaista ohjaussivua, joka on käytännössä vain kirjoitusvirhe eikä vaihtoehtoinen oikea kirjoitusmuoto? Korjasin viime viikolla Brysseli:t Bryssel:eiksi 20 artikkelissa. Osa näistä kirjoitusvirheistä olisi varmasti jäänyt tekemättä, kun muokkaajat olisivat huomanneet, että [[Brysseli]] tuottaakin punalinkin eikä sinilinkkiä. Samoasambia ✎ 19. joulukuuta 2024 kello 15.57 (EET)

Ei ole järkeä, pois vaan. Siitä oli joskus jossain kielenhuoltoartikkelissa (kotus?) että se on johdettu analogisesti Portugal > Portugali, siis Brussel > Brysseli. Kymenmatkojen kohde on Belgian pääkaupunki Brysseli. --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 18.31 (EET)

No on se sitten ihan hyödyllinen. Mistä Kymenmatkojen asiakas saa lisätietoa matkakohteestaan, jos Brysseli ei johda Brysseliin?--MAQuire (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 18.56 (EET)

Minä luulin, että ohjaussivujen tarkoitus on helpottaa elämää, ei vaikeuttaa. Mitä haittaa Brysselistä on? --Esamatti1 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.05 (EET)

Entäs toinen ohjaussivu "hieman" pienempään paikkaan, Rautalammi? Tuo on yhtä lailla virheellinen muoto, mutta ohjauksesta voi olla hyötyä jollekulle. -- Kapulakone (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.07 (EET)

Uudelleenohjauksen ensisijainen tarkoitus on auttaa käyttäjää löytämään etsimänsä sisältö. Sen tarkoitus ei ole parantaa muokkaajien oikeinkirjoitusta. 93.106.179.9 22. joulukuuta 2024 kello 17.25 (EET)

Tällaisiin voisikin tietysti tehdä ohjauksen sivulle, jolla on punainen VIRHE! ja opetetaan, että oikea muoto on Bryssel. Kuten aloituksessa Samoasambia sanoi, ei sininen linkki opeta mitään vaan ihminen jää luuloon, että on kirjoittanut oikein. --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.12 (EET)

Tulee mieleen wikt:ru:Викисловарь:Ошибки/гавно. -- Kapulakone (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.14 (EET)

Mitä siitä tulee mieleen? --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.22 (EET)

Muotoa sanotaan virheelliseksi, ja annetaan oikea muoto. -- Kapulakone (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.27 (EET)

Hienoa, siellä on idea jo toteutettu. Onkohan joku venäjänkielinen pahoittanut mielensä tiedosta? --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.33 (EET)

No, 25 lukijaa... Joka tapauksessa halusin mainita tuon, koska sehän on juuri kuvailemasi idea. En ota sen kummemmin kantaa, mutta itseäni ei haittaisi, vaikka tuo "Rautalammi" otettaisiin pois. Juuri siksi, koska siitä voi tulla kuva, että se olisi aito rinnakkaismuoto. Hakutuloksiinhan tulisi silti "Rautalampi". Kuten nytkin, jos hakee "Laitiolammi", tulee "Laitiolampi". -- Kapulakone (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 20.11 (EET)

Rautalammi-muodosta voi tehdä täsmennyssivun. Brysseli-haulla tulee muuten vastaus "Wikipediassa on sivu nimellä Brysseli", kuten muistakin ohjaussivuista. --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 20.40 (EET)

"Kiitos" nyt tästäkin. Vilkaisin tuota venäjänkielisen wikisanakirjan sivua, ja heti pian sen jälkeen siellä ilmaantui keskustelusivulleni tervetuloviesti. --Lax (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 22.14 (EET)

Ja ilmoitus tuli myös sähköpostiini (, jossa en enää klikannut yhtään mitään). --Lax (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 22.29 (EET)

Wikipedialla on ehkä jonkinlainen kansansivistävä merkitys, mutta minun nähdäkseni sen ei ole tarkoitus "opettaa" ketään. Ei myöskään ole kivaa, jos ensimmäinen viesti tietoa etsivälle on, että hän on "VÄÄRÄSSÄ!" --Esamatti1 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.24 (EET)

Sivulla Wikipedia:Ohjaus lukee, että tavallisista kirjoitusvirheistä voidaan tehdä ohjauksia, ja sellaisia onkin hyvin paljon muitakin kuin Brysseli. Jos lukija päätyy sivulle väärän muodon kautta, sivulla lukee "ohjattu sivulta Brysseli" ja oikea muoto Bryssel lukee isolla artikkelin alussa. Kyllä siitä jo jokainen ilman eri varoituksia tajuaa, mikä on suositeltu kirjoitusasu. -2001:999:704:520F:9D20:9C4B:2D4F:2272 19. joulukuuta 2024 kello 19.46 (EET)

Yhtä hyvin pieni lukija voi ajatella että se on vaihtoehtoinen muoto. Sitä paitsi kyse ei Brysselin kohdalla ole suositellusta tai ei-suositellusta muodossta, vaan oikeasta ja virheellisestä. Siinä on jonkinmoinen ero. Muistan takavuosien keskustelun muodosta Helsinski, josta suomalaiset loukkaantuivat kovin. --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.55 (EET)

"Brysseli" tai "Rysseli" ovat täysin normaaleja suomenkielisiä muotoja. Ne eivät vain satu olemaan normatiivisia, eli kirjoitetussa yleiskielessä hyväksyttyjä tai suositeltuja. Suomen kielen kannalta kyseessä ei ole virhe. --Esamatti1 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 22.29 (EET)

Nevahööd Rysseli. Miksi kehittää ohjauksia tuollaisista väkisin väännetyistä puhekielisistä sanoista? Porvari (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 22.40 (EET)

Persut puhuvat "Rysselistä". Et taida olla persu, tai muutenkaan puhuttua suomea laajemmin tunteva. Ohjausta siitä ei varmaan tarvita. --Esamatti1 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 22.43 (EET)

Soinilaiseen populismiin kuului, että kansanmielisyyttä esitetään teeskentelemällä, että pitkien virkkeiden lukeminen ja kirjoittaminen olisi itselle ja omalle yleisölle vaikeaa ja vieraiden kirjainten samoin. Setämäisen reh reh -huumorin rakastetuimpia piirteitä oli vääntää Bryssel-sanaa milloin mihinkäkin muotoon. Kaveri on näköjään jokin aika sitten muistellut suuruutensa päiviä. Nyt kun ne ovat kadonneet kuin kyyneleet sateeseen, niin välttämättä ei ole tarpeen rakentaa ohjausta erilaisista tavoista kirjoittaa kaupungin nimeä väärin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 12.19 (EET)

Olen samaa mieltä kuin Esamatti1 yllä. Puhekielisistä, vanhentuneista tai yleiseen väärinkäsitykseen perustuvista vaihtoehtoisista kirjoitusasuista voi (harkinnan mukaan) tehdä ohjauksia, koska ne auttavat lukijaa löytämään nopeammin etsimänsä. Ohjaussivun olemassaolo ei ole kannanotto siihen, että kyseessä olisi "oikea" muoto, se on vain reaktio siihen, että kyseessä on jonkinlaisessa käytössä oleva tai ollut muoto. Sen sijaan täysin satunnaisista kirjoitusvirheistä (tyyliin "Brssel") ei kannata tehdä ohjauksia. --Risukarhi (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 21.07 (EET)

Näin juuri. En jaksa uskoa, että punainen linkki opettaa tekijäänsä, vaan sen sijaan se helposti jää punaiseksi, jolloin lukijan wikimatka loppuu siihen. Ja haun käyttäjää helpottaa, kun i-päätteiselläkin hakusanalla päätyy suoraan oikeaan artikkeliin. kyykaarme (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 23.25 (EET)

Tein runsas viisi vuotta sitten lukuisia ohjauksia satunnaisista USA:n osavaltioiden kirjoitusvirheistä. Tuskin kukaan kirjoittaa juuri näin, joten se on turhaa. Kaikki ohjaukset poistettiin. Idea siihen syntyi siitä, että näin enwikissä ohjauksen Virgina, joka ohjasi Virginiasta kertovaan artikkeliin. Mutta esim Tuscon, joka on yleinen Tucsonin kirjoitusvirhe, voisi olla hyvä. --40bus (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 00.25 (EET)

Tässä ei ole kysymys kirjoitusvirheestä vaan tietovirheestä.--MAQuire (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 10.19 (EET)

Poliitikko

Milloin voi sanoa henkilön olevan poliitikko? Kyse on nyt siis Ville Mäkipellosta, jonka IP merkitsi poliitikoksi. Mäkipelto on siis ehdokkaana seuraavissa kunta- ja aluevaaleissa. Jälkimmäiseen hän asettui vasta pitkällisen harkinnan jälkeen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan poliitikko on ”politiikkaan (1), us. vars. puoluepolitiikkaan aktiivisesti osaa ottava henkilö, politiikan harjoittaja.” Voiko häntä siis sanoa sellaiseksi ainakaan sen verran, että sen voisi ilmoittaa artikkelin määritelmälauseessa? Ei vielä tiedä voittaako hän kummassakaan, eikä pelkkä puolueessa oleminen kai riitä siihen, että on poliitikko? Tässä on vielä linkki hänen Instagram-julkaisuunsa, jossa hän kertoo enemmän aluevaaliehdokkuudestaan ja tässä linkki hänen tänään julkaisemaansa YouTube-videoon, jossa kertoo ainakin miksi lähti ehdolle aluevaaleihin (en siis itse ole vielä sitä ehtinyt katsoa) ja jonka perusteella IP merkitsi hänet poliitikoksi, jos noillä on jotain väliä. Luurankosoturi ✉️ 21. joulukuuta 2024 kello 18.23 (EET)

Jos on ensi yritys politiikan kauhukabinettiin eikä ole toiminut aktiivisesti missään julkisessa poliittiessa tehtävässä muuten kuin äänestämällä, ei ole vasta kuin ehdokas, ei poliitikko. Ei riitä että on vaalikojulla kaatanut kahvia tai jaellut mainoslappuja postilaatikoihin. --abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 19.04 (EET)

Kumosin rohkeasti.-- Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 19.45 (EET)

Kysy vapaasti

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Vuonna 2002 tapahtunut kaksoisveljesten kuolema

Voisiko joku kertoa vähän enemmän tästä vuonna 2002 Suomessa tapahtuneesta traagisesta tuplaonnettomuudesta, jossa kaksoisveljekset kuolivat samana päivänä erillisissä onnettomuuksissa. Miten kaikki tapahtui ja oliko tapaus vain puhdasta sattumaa vai poikkeuksellinen tapaturma? 109.240.25.231 22. syyskuuta 2024 kello 16.17 (EEST)

Tuolla esim. lisätietoa. Ohjelman esittelyssä puhutaan vuodesta 2003, mutta kyllä se oli 2002.  –Kommentin jätti 46.132.67.112 (keskustelu) 23. syyskuuta 2024 kello 21.28 (EEST). Väärinkäyttösuodattimeen jääneen kommentin toi kahvihuoneeseen --Lentokonefani asiaa? | syntilista 24. syyskuuta 2024 kello 19.40 (EEST).

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen tässä hieman tarkentavaa tietoa tapahtumista. 6. maaliskuuta 2002 Raahen seudulla Pohjois-Pohjanmaalla, Pattijoella iäkkäät noin 70-vuotiaat kaksoisveljekset Aatu ja Eino Salminen menehtyivät erillisissä onnettomuuksissa saman päivän aikana muutaman tunnin sisällä lähes samalla tavalla. Molemmat heistä olivat liikkeellä polkupyörillä, kun he olivat selittämättömästä syystä kääntyneet takanaan olleiden rekka-autojen eteen kohtalokkain seurauksin. Koska tapaus oli niin poikkeuksellinen, siitä uutisoitiin maailmalla mm New York Times -lehdessä. Poikkeuksellinen tapahtumaketju otettiin poliisitutkintaan, joka johti toisessa tapauksessa oikeuskäsittelyyn. Tapaus todettiin lopulta erikoiseksi sattumaksi, vaikka Aatun poika oli todennut haastattelussa, että molemmilla veljeksillä oli ollut "henkinen yhteys toistensa välillä".Kruununoksa (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Neito ja ylioppilas

Perustuuko laulu Neito ja ylioppilas tositapahtumiin? Siis oliko oikeasti joku ylioppilas, joka päästi sen ylioppilaan huoneeseen, joka kuitenkin avioitui toisen kanssa jonka valheiden takia neito teki itsemurhan? 109.240.17.249 23. syyskuuta 2024 kello 19.40 (EEST)

Tähän en edes yritä vastata, koska suodatin ei varmaan anna. -46.132.67.112 23. syyskuuta 2024 kello 21.38 (EEST)

Kaksi eläintä

Eläintietäjät tietävät varmaan, mitä nämä ovat. Ylempi kuva on väärän värinen, perhonen on selvästi kokonaan keltainen. Ruumiin koko kuonosta perään noin 2 cm, siivet levällään 3-4 cm. Ei sattunut mittanauhaa mukaan. Tänään otettu kuva, eikä mikään perhossää: tuulta ja viileää.
Alempi kuva esittää lukkia. Lukkiartikkeleissa ei ollut jalkojen pituuksia, mutta tämän etukäpälät olivat todella pitkät, silmämääräisesti 7-8 cm. Ne mitä olen olettanut seinälukeiksi, ovat paljon pienempiä. Onko tämä sitten keisarilukki? Kuva on epäskarppi, koska lukki ei suostunut asettumaan kuvattavaksi vaan siirtyi aina pois, kun sain kännykän kohdistetuksi. --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 13.06 (EEST)

Semmoinen kuin iNaturalist löytyy, niinkuin takaperoinen kuvahakukin. Mutta varmasti meidänkin joukosta löytyy lukkifaneja ja lepidopteristeja. -- Cimon Avaro 25. syyskuuta 2024 kello 15.10 (EEST)

Mielenkiintoinen tuo iNaturalist, josta en tiennyt. Pistän korvan taakse. Mikä on takaperoinen kuvahaku? --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 15.49 (EEST)

Uskoakseni takaperoisella viitataan tässä hakuun, jossa haetaan tuloksia antamalla kuva hakuehdoksi (vrt. esim. Googlen "tavallinen" kuvahaku, jossa hakusanoilla haetaan kuvia). Googlen vastaavasta palvelusta olen nähnyt englanniksi käytettävän termiä "reverse image search". Suomeksi muistaakseni puhutaan mm. "käänteisestä kuvahausta". Googlen Lens-palvelu on myös yleensä kätevä vastaavissa tilanteissa. --Farma3110 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 16.08 (EEST)

Perhonen on kehrääjämittari (Colotois pennaria) 2001:999:708:F85C:4011:F630:C20D:F431 25. syyskuuta 2024 kello 18.02 (EEST)

Se ei missään tapauksessa ollut punaruskea vaan selvästi keltainen. --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 20.05 (EEST)

Perhosten värisävyt voivat vaihdella huomattavastikin muutamia esimerkkejä. Kannattaa myös huomata, että elinkaarensa loppuvaiheessa perhoset ovat usein hailakampia kuin juuri täysikasvuisina. En kuitenkaan ole perhostunnistuksen asiantuntija, joten en vahvista tunnistuksen oikeellisuutta. --Nitraus ^(wikinät) 25. syyskuuta 2024 kello 20.20 (EEST)

Olin vieressä tuon ip-käyttäjän, joka tuntee perhoset hyvin, kirjoittaessa kommenttiaan. Ei hän puheissaan ihan satavarma ollut mutta päätyi lopulta siihen, että kyseessä voisi olla huonokuntoinen kehrääjämittari tai jotain sellaista, eli ei se hänenkään mukaansa samalta näytä kuin opaskirjoissa. Minä en perhosia tunne, joten en itse ota kantaa asiaan. --Lax (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 09.45 (EEST)

Terve, tässä tuo "ip-käyttäjä" nyt tunnuksen luoneena. Perhosharrastusta takana 70-luvulta asti, kyse on tosiaan kehrääjämittarista, kyllä mä siitä satavarma olen; epävarmuus liittyi ihan ensisilmäykseen mutta tarkemmin katsoessani laji on varma. Se lentää tähän aikaan ja väri täsmää (sävyt voi tosiaan vaihdella kuten edellä todettiin) ja erityisesti poikkiviirujen malli. Se on jossain vähän kärsinyt ja ehkä kastunut ja siivenkärjet vaikuttaa taittuneen. Lajitietokeskuksen sivuilta voi käydä vertaamassa: https://laji.fi/taxon/MX.61664/images Junssius (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 12.46 (EEST)

Ai tuo sama linkki oli tuolla jo, sori en huomannut. Mutta tosiaan laji on varma. Junssius (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 12.49 (EEST)

Itse en tunne, mutta lukki voisi löytyä tästä kirjasta. -46.132.67.112 25. syyskuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Kiitoksia kehrääjämittarin selvittämisestä ja muista vinkeistä! Väri oli niin harvinainen ja kaunis (vaikkei sitten kuvassa toistunutkaan), että piti kuvata ja kysyä. --abc10 (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 07.57 (EEST)

Esineen nimi

Miksikä niitä esineitä kutsuttiin vanhaan aikaan joita piti välittää talosta toiseen ja sillä oli jokin merkitys, sen suuntaan että kaikkien pitää tietää tai tehdä jotain? On kielenpäällä mutten saa näppäimille. Jos kielikuva sotkos sallitaan. -- Cimon Avaro 30. syyskuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Viestikapulako? Eli hollikapula. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.08 (EEST)

Google ei näytå tuntevan hollikapulaa. -- Cimon Avaro 30. syyskuuta 2024 kello 19.12 (EEST)

Tämmöinen. Talojen puumerkit, niin niistä tietää, kenen vuoro seuraavaksi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.19 (EEST)

https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/elavat_paat/arpakapula_pitaa_kylain_valilla_juokseman.38807.blog –Anr (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.29 (EEST)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oltermanninsauva Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.32 (EEST)

Kiitos, oltermanninsauva oli se jota kieleni tapaili. -- Cimon Avaro 30. syyskuuta 2024 kello 19.54 (EEST)

Tuota yritin tavoitella jostakin hämäryydestä. Kaikki variaatiot voisi kirjata johonkin luetteloon, mutta mihin: Kylänkapula, hollikapula, viestikapula, arpakapula, oltermanninsauva... varmaan vielä on muita. --abc10 (keskustelu) 1. lokakuuta 2024 kello 22.19 (EEST)

pitsalautanen

Möllimäinen mölli kun on niin en ole kuitenkaan ole voinut hafaitsematta että pitsoja tarjoillaan suurissa lautasissa. -noh, jos näin on niin miksei miksei niitää o,.e noissa markeeissa myytävinä+, siis pitsalautasia --Aguilus (keskustelu) 1. lokakuuta 2024 kello 21.04 (EEST)

Isoille lautasille on kotona yleensä vähän käyttöä ja ne voivat olla monin tavoin epäkäytännöllisiä, eivät esim. mahdu astianpesukoneeseen. Siksi niitä ei kannata tavallisille kuluttajille hirveästi kaupata. Ammattilaisille eli ravintoloitsijoille löytyy esim. täältä. -217.140.213.162 1. lokakuuta 2024 kello 21.25 (EEST)

Veikkaisin että uunien mukaan mitoitettu. -- Cimon Avaro 1. lokakuuta 2024 kello 22.04 (EEST)

-no onhan niitä kertsejäkin muta nimenomaan niiden tarjonnasa ei oloe ollut noita --Aguilus (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 12.08 (EEST)

Pitserioissa lautaset ovat yleensä normaalia suurempia, mutta kuitenkin pitsoja pienempiä. Ilmeisesti on hyvää bisnekselle, että pitsa vaikuttaa niin valtavan isolta, ettei lautaselle mahdu. Pitsalautasessa on yleensä tasainen pohja, ei juurikaan reunoja, joille ei varsinaisesti ole käyttöäkään. Marketeissa on astiasarjoja. Yleensä niiden suurimmat lautaset ovat halkaisijaltaan reilusti alle 30 senttiä. Esimerkiksi suomalaisen valmistajan astiasarjassa K*** on matala lautanen D=28 cm, jossa on vain pieni tasainen osa keskellä, on myös pohjaltaan tasaisempi lautanen D=27 cm, joka ehkä muistuttaa pitsalautasta, mutta siinä on reunat. Samalla valmistajalla on T****-niminen sarja, jonka suurimmat lautaset ovat 26-senttisiä halkaisijaltaan. Äkkikartoituksen mukaan nykyään ei ole saatavilla isoja pyöreitä tarjoiluvateja, joiden halkaisija olisi yli 30 sentin. Esimerkiksi edelleen saman valmistajan jo lopetetussa A******-sarjassa oli noin 33-senttinen pyöreä tarjoiluvati, joka oli kuin iso lautanen. Joten jos haet erityisesti pitsalle sopivaa lautasta, joka on iso ja jossa ei juurikaan ole reunoja, niin kivijalasta tai marketista et sitä välttämättä löydä. Wanhojen astioiden kauppiailla voi olla, ehkä Torilla, mutta verkkokaupasta löytyy. "Tavallisten" lautasten suhteen olen ollut huomaavinani, että muodillakin on sanansa sanottavana, aikaisemmin hifisteltiin isoja lautasia, joille aseteltiin huolellisesti pari ruuanmurusta ja huiskaus kastiketta. Sittemmin ovat lautaset pienentyneet ja isot lautaset ovat auttamattoman vanhanaikaisia. Mutta muotihan menee sykleissä. Omat ostopitsani syön ekana mainitulta 28 sentin lautaselta.-- Htm (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 13.10 (EEST)

Pitsalautasille ei välttämättä ole kysyntää. Pizza on pikaruokaa joka syödään suoraan pahvilaatikosta. En usko että kovin moni kaivaa hopeiset ruokailuvälineet piirongin laatikosta ja istuu pöydän ääreen nauttimaan pizzastaan.--abc10 (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 15.58 (EEST)

consumer kiittää. --Aguilus (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 19.49 (EEST)

artikkelitoiveisiin muuten voisi lisätä tämänkin : seinälautanen. --Aguilus (keskustelu) 6. lokakuuta 2024 kello 22.24 (EEST)

Muuttiko suomalaisia natseja ulkomaille

Onko tutkittu miten paljon suomalaisia natseja muutti esimerkiksi merten taa? -- Cimon Avaro 8. lokakuuta 2024 kello 05.38 (EEST)

Keitä tarkoitat natseilla? Kyllähän Suomesta pakeni jatkosodan jälkeen ulkomaille jonkin verran äärioikeistolaisia, entisiä Waffen-SS-sotilaita ja saksalaismielisiä henkilöitä sekä muutakin porukkaa (esim. armeijan tiedustelun ja Valtiollisen poliisin henkilökuntaa sekä Neuvostoliittoon palauttamista pelänneitä inkeriläisiä ja muita Neuvostoliiton kansalaisia). Monet menivät Ruotsiin, jotkut natsi-Saksaan ennen sen kukistumista, myöhemmin saatettiin mennä Amerikkaan tai Francon Espanjaan. Esimerkiksi Mikko Uolan kirjassa Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953 on asiaa näistä pakenijoista, tosin en muista esittääkö Uola mitään lukuja. Pieniin suomalaisiin natsipuolueisiin ja -järjestöihin kuuluneista mainittavista henkilöistä esim. Erkki Räikkönen, Gunnar Lindqvist, Pehr Norrmén, Örnulf Tigerstedt ja Hjalmar von Bonsdorff muuttivat heti sodan jälkeen Ruotsiin. Nykypäivänä tunnetuin ulkomaille mennyt on varmaan Lauri Törni. --Risukarhi (keskustelu) 9. lokakuuta 2024 kello 13.46 (EEST)

Maailman huonoin jalkapallon ja jääkiekon ammattilaissarja?

Mitkä sarjat ovat tasoltaan huonoimmat jalkapallon ja jääkiekon ammattilaissarjat (tässä yhteydessä ammattilaissarjalla tarkoitan sarjaa, jossa pelaamisesta peleejille maksetaan)?--LCHawk (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 11.25 (EEST)

Mikä olisi tämän määritelmän mukaan Suomen alin ammattilaissarja? -- Cimon Avaro 17. lokakuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Suomessa jääkiekon osalta taitaa Mestis olla alin sarjataso, jossa (käsittääkseni) jokainen pelaaja saa ainakin jonkinlaista palkkaa pelaamisesta. Muutamalla alemmalla sarjatasoilla palkkaa voidaan maksaa parhaille pelaajille, mutta kaikki eivät palkkaa saa. Tämä siis miesten jääkiekossa. Naisten jääkiekossa ei Suomessa makseta palkkaa edes pääsarjatasolla. --Farma3110 (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 12.59 (EEST)

Miten määritellään huonoin? Että sarjassa on pelillisesti huonoimmat joukkueet? Nopealla googlaamisella löytyi tällainen kanadalainen lista. --Vnnen (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 20.22 (EEST)

Tuo kanadalainen lista nyt on aika läppä. Jalkapallossa on ammattilaissarjoja suurimmassa osassa maailman valtioita, joten huonoin on joku varsin pienen valtion pääsarja. Jääkiekossa toki ammattilaissarjoja on vähemmän, mutta aika hankala on verrata jotain amerikkalaista pieniä itsenäisiä ammattilaissarjoja eurooppalaisiin alemman tason ammattilaissarjoihin. --PtG (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 21.02 (EEST)

UEFA, AFC ja CAF ainakin rankkaavat sarjoja niiden kansainvälisen liigojen menestymisen perusteella. Niistä voi lähteä ainakin tutkimaan pohjalta, mitkä ovat ammattilaissarjoja. --PtG (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 21.09 (EEST)

Obskuuri

Obskuuri on siis J. K. Rowlingin velhomaailmassa eräänlainen voimakeskittymä, joka syntyy, kun velho tai noita jostain syystä tukahduttaa taikavoimansa. Tunnetuin ja varmaankin ainoakin esimerkki tästä on Ihmeotukset-elokuvasarjan Valio Barebone, joka on harvinaisen voimakas obskuuri. Sitä en ole ymmärtänyt, että käsittääkseni obskuurin syntymisen jälkeen se ja velho/noita, josta se on tullut, ovat erilliset asiat. Miksi siis Valio on kuin olisi aito ja mitä aidolle Valiolle tapahtui? Siitä on kyllä jo aikaa, kun ole nuo nähnyt, mutta mielestäni siinä ei annettu tuolle selitystä vai olenko käsittänyt jotain väärin?

Kysyn nyt tässä samalla, että vähän googlaillessani tätä löysin Hesarin artikkelin Uusi Harry Potter -elokuva raivostuttaa faneja, koska se paljastaa asioita, joiden ei pitänyt olla mahdollisia. En ole tilaaja, niin en näe koko tuota artikkelia, niin mitkä ei siis pitänyt olla mahdollisia?

Luurankosoturi ✉️ 18. lokakuuta 2024 kello 01.16 (EEST)

Jälkimmäiseen: Dumbledorelle ilmaantuu "uusi veli, josta ei ole ollut aikaisemmin mitään mainintaa missään" ja "netti on täyttynyt erilaisista teorioista siitä, kuka tai mikä Valio/Aurelius Dumbledore tarkalleen on". Tämäköhän se on? --abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2024 kello 08.16 (EEST)

Aberforth Dumbledore oli jo ainakin Harry Potter -elokuvasarjassa. Miksi tuo veli ei voisi olla hän? Nyt vasta tajusin katsoa ja tuo artikkeli onkin tehty jo vuosia ennen viimeisen Ihmeotukset-elokuvan julkaisua. Tuossa elokuvassa kerrottiin Valion olevan oikeasti Aurelius Dumbledore ja Aberforthin poika. Luurankosoturi ✉️ 18. lokakuuta 2024 kello 15.40 (EEST)

Minulla on sivistyksessä Harry Potterin kokoinen aukko, joten en sano mitään. Ajattelin äsken kuoroharjoituksissa ollessani että lähetän sinulle kopion jutusta, mutta tosiaan se on kuuden vuoden takainen juttu, joten et taida tarvita sitä. --abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2024 kello 15.54 (EEST)

On siinä kai jotain muutakin. Voin jossain vaiheessa lukea lisää, jos ei joku muu ole lukenut. --abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2024 kello 08.19 (EEST)

Miten tarkka on tarkka

Kummakiven sijainti esitetään englanninkielisessä wikipediassa muodossa 61° 29' 36.4596" N, 28° 25' 45.5016" E Miten tarkasti se on paikallistettavissa tämän perusteella? Mikrometrin, vaiko vain metrin tarkkuudella? -- Cimon Avaro 18. lokakuuta 2024 kello 12.39 (EEST)

Leveysasteissa sekunnin kymmenestuhannesosa eli asteen kolmaskymmeneskuudesmiljoonasosa vastaa noin 3,086 millimetrin tarkkuutta. Näillä leveysasteilla pituusasteen vastaava tarkkuus vastaa noin 1,473 millimetrin tarkkuutta.[4] --Qwerty12302 (kesk | muok) 18. lokakuuta 2024 kello 13.58 (EEST)

The Blue Oyster Haukilahdessa

Espoon Haukilahdessa on Pub Jaarlin vieressä joku paikka jossa lukee "The Blue Oyster". Sisään ei päässyt, ovessa ei lue mitään tietoja ja ikkunoissa on paksut verhot. Google ei löytänyt asiasta mitään tietoa. Mikä tämä paikka on? JIP (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 17.31 (EEST)

Ainoa, mikä nimestä tulee mieleen, on Poliisiopisto -leffojen The Blue Oyster -gaybaari.-- Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 21.10 (EEST)

Nimestä tulee mieleen ajattelevan ihmisen metallibändi Blue Öyster Cult. abc10 (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 21.19 (EEST)

Tietokonepuolella on myös samoille seuduille viittaava demoryhmä demoscenessä. -- Cimon Avaro 19. lokakuuta 2024 kello 22.25 (EEST)

Kävin sitten kysymässä sitä suoraan viereisestä Pub Jaarlista. Se on yökerho. Kuuluu samaan liikkeeseen kuin Pub Jaarli mutta on avoinna vain iltaisin. JIP (keskustelu) 20. lokakuuta 2024 kello 18.02 (EEST)

Leppäkeihäs

Tämän aamun Hesarissa Harald Hirmuinen on aikeissa lennättää uinuvan Orm Onnekkaan vanhan sanonnan mukaisesti kuin leppäkeihään. Onko leppä parasta keihään materiaalia vai onko kyse vain alkusoinnusta, eli kuusi, koivu, tammi olisivat yhtä hyviä materiaaleina mutta eivät sointuvia? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.46 (EEST)

Harmaaleppä on ylivertainen keihäänä. Kuusesta ja koivusta tulee jäykkiä ja painavia seipäitä. --37.33.229.5 24. lokakuuta 2024 kello 07.56 (EEST)

Ja se on pehmeää, joten ennenwanhaan sitä on helppo työstää puukolla.-- Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.58 (EEST)

Entäpä haapa? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.59 (EEST)

Tässä sanotaan: "Kotimaiset keihäät valmistettiin 1940- ja 1950-luvulla koivusta." Mutta huomenna nähdään kuinka äijän käy. --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 08.17 (EEST)

Tulee mieleen että hieman outoa ehkä että ryteikköisessä pohjoisessa osataan viskata keppiä, kun luulisi että suorat heittoradat on viidakossa hakusessa. Olisi odottanut olevan savannien heiniä. Ehkä kalotissa voi olla onnekkaammat metsästysmaat niinkuin esmes. Wrengelin saaressakin. Miksiköhän maasait tai zulut ei oo menestynyt keihäänheitossa? Pelkäävätkö leimaantuvansa? -- Cimon Avaro 24. lokakuuta 2024 kello 12.23 (EEST)

Ja kun oikein mietit, niin pidätkö kommenttiasi asiallisena vastauksena pohdintaan keihään puumateriaalista?-- Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 13.13 (EEST)

Leppä on savolaismurteiden kiertoilmaus verelle, vrt. esim. punainen leppäkerttu. Yhden teorian mukaan leppäkeihäs olisi siis saaliseläimelle erityisen kohtalokas saalistusväline, joka saa veren virtaamaan. -2001:999:705:728:9908:5166:6B4:6A01 24. lokakuuta 2024 kello 14.17 (EEST)

Kenen teoria se on? Onko Suomessa harrastettu keihäsmetsästystä? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Tuolla on pohdittu tätä vajaan 20 minuutin verran Yle: Puisevia tarinoita: Lentää kuin leppäkeihäs. --Linkkerpar^keskustelu 24. lokakuuta 2024 kello 15.48 (EEST)

Ei pelkkää leppäkeihästä, mutta mielenkiintoinen. --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 16.24 (EEST)

Printtaukset

Moi

Käytössäni on mustavalkolaserprintteri.

-Jos laitan tekstinkäsittelyyn tekstiä ja printaan sen niin jälki on todellakin mustavalkoista ja skarppia. -Jos käytän piirto-ohjelmaa Paint.net ja teen saman jutun niin miksi jälki on vähän harmaata, jopa pikselimäistä? --Aguilus (keskustelu) 30. lokakuuta 2024 kello 08.23 (EET)

p.s. tuo on muuten ilmaisohjelma, yritin joskus lahjoittaa sen kehitykseen mutta en osannut --Aguilus (keskustelu) 1. marraskuuta 2024 kello 10.03 (EET)

Historian suurin oikeusistuimen määräämä rahallinen korvaus

Hiljattain luin tässä uutisen, jonka mukaan venäläinen tuomioistuin määräsi Googlen maksamaan mahdottomat 20 kvintiljardin dollaria sakkoa venäjän valtiolle, mitä on käytännössä mahdotonta maksaa [5]. Mikä on ollut historian suurin amerikkalaisen tai eurooppalaisen tai aasialaisen tuomioistuimen langettama korvaus, joka on myös aikanaan pystytty maksamaan joko yksityiselle henkilölle tämän elinaikana tai valtiolle? Kruununoksa (keskustelu) 30. lokakuuta 2024 kello 18.07 (EET)

Yksikkömääräisesti varmaan jossain jossa on olluna niitä 20 kvintiljoonan seteleitäkin. -- Cimon Avaro 4. marraskuuta 2024 kello 18.16 (EET)

Sellaisia ei ole koskaan ollut olemassa. Koko historian nimellisarvoltaan korkein seteli oli 100 triljoonaa Unkarin pengőä. JIP (keskustelu) 8. marraskuuta 2024 kello 09.52 (EET)

Portugalinsotalaiva

Mikä on olion portugalinsotalaiva nimen historia? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 08.02 (EET)

Se muistuttaa portugalilaista sotalaivaa karavelia. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 08.18 (EET)

Onko sille ihan faktatietoa vai onko kyseessä perimätieto?? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 10.10 (EET)

Suomenkielinen nimi on toki varmasti vain käännös, mutta englannissa portuguese man o' waria käytettiin ensimmäisen kerran 1707 [6]. Hans Sloane oli ilmeisesti (https://brill.com/edcollchap-oa/book/9789004681187/BP000028.xml#FN280064) ottanut termin merimiehiltä, jotka ainakin tämän mukaan kutsuivat sitä juuri tuon karavelin takia Portuguese Man of Wariksi. Toki voihan olla, että Sloane ei tiennyt yhteyttä tai merimiehillä nimitys onkin vain perimätietoa. Ei meillä ole kuitenkaan sitä ensimmäistä merimiestä, joka tuon nimen on antanut. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 10.40 (EET)

Kiitos. Kunhan muilta kiireiltä ehdin, voin lisätä tietoa artikkeliin. --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 12.18 (EET)

PtG: Tarkemmin ajatellen voisitko sinä tehdä sen, kun olet käsittääkseni aiheenpiirin tuntija? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 14.12 (EET)

Ehdin lyhyesti jo päivällä tuon ensimmäisen kommenttini jälkeen. Hain sitten vielä tarkempia lähteitä. (en tosin varsinaisesti ole oikein minkään aiheen tuntija, jokapaikanhöylä, jota kiinnostaa asioista lukeminen ja kirjoittaminen) --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 19.24 (EET)

Oikein hyvä, että se on siellä. Olen aina ihmetellyt tuollaista eliönnimeä, kun yleensä ne ovat tyypiltään ryhmälonkeropolyyppejä, punaviherhemppoja ja pitkäpyrstöahvenia--abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

Ukraina ja P korea poliittinen tilanne

Onko Ukraina sodassa Pohjois Korean kanssa? (Tai toisinpäin.) Sjmantyl (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 09.33 (EET)

Neito, Kilpi ja Leijona

Kun huippukokouksia kahdenvälisesti pidellään Helsingissä, tapana on poseerata kultaisen patsaan edessä jossa esitetään Naishahmo, Kilpi ja Leijona (en muista oliko muita symboleita, mutta ainakin ne). Missä se on ja mikä sen nimi on? (siis patsaan) -- Cimon Avaro 24. marraskuuta 2024 kello 18.17 (EET)

Lex. Presidentinlinnan Valtiosalissa.-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 18.34 (EET)

Kopio Aleksanteri II:n patsaan alaosassa olevasta Lex-patsaasta, kullattuna. Lisää kts. ja [7] käy vaikka virtuaalikierroksella pressanlinnassa [8].-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 18.38 (EET)

Säätytalon sisäänkäynnin portaiden yläpäässä: Katso kuva! --abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 20.46 (EET)

Sama teema, mutta taitaa olla messinkipinta, ja muistelisin jopa että neito olisi ollut istualtaan kuni valtaistuimella. Vaikka kuvaa ei ole olettaisin että tuo presidentinlinna olisi oikeampi. Tuo portaiden tasanteella oleva on huono poseerauksen taustaksikin, joten tuskin oikea. -- Cimon Avaro 24. marraskuuta 2024 kello 20.53 (EET)

Tuli päällekkäinen mukkaus, kun olin tulossa sanomaan, että ei siis ole kullattu, kuten kuvasta näkyy. Valtiovieraat tosiaan poseeraavat Presidentinlinnassa Katso kuva!. --abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 20.55 (EET)

Kalevan mukaan presidentinlinnan patsas on kullattu. Kultaukset toki vanhenevat, ilmansaasteet ja muut, joten pitkään uusimatta ollut kultaus on varmaan himmee.-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 21.48 (EET)

Kyse on Säätytalon patsaasta: se ei ole kullattu. Presidentilannan patsaan kultaus näkyy kuvasta, johon linkitin. --abc10 (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

ok.-- Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 11.52 (EET)

Tässä vielä kuva Finnasta [9], Säätytalon portaikko. Siitä päätellen ilmeisesti molemmat Lex-veistoksen alkuperäisen kokoiset kipsikopiot ovat olleet ensin portaikossa, kunnes toinen sitten eduskuntataloon kelpaamattomana siirrettiin presidentinlinnaan.-- Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 12.28 (EET)

Nuo kaksi tuossa kuvassa olevaa kipsiveistosta näyttävät kyllä huomattavasti pienemmiltä kuin alkuperäinen, joten nuo varmaan ihan eri kipsikopiot. --Farma3110 (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 14.02 (EET)

Htm:n linkkaamassa vuoden 1894 kuvassa olevat kaksi kipsiveistosta eivät näytä edes olevan identtisiä keskenään, koska leijonan asento on selvästi eri. Vasemmanpuoleinen saattaisi olla Lex-veistoksen pienempi kopio, oikeanpuoleinen on jokin muunnelma siitä. Presidentinlinnassa nykyään oleva kopio oli vuosina 1907–1931 eduskunnan istuntosalissa (ensin Helsingin vapaapalokunnan talossa ja sitten Heimolan talossa), mutta en tiedä oliko se valmistettu jo aiemmin johonkin muualle. --Risukarhi (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 11.44 (EET)

Saattaa hyvinkin olla niin, että ovat joitain muita, kuin Säätytalossa ja presidentinlinnassa olevat kopiot. Mistään ei ole löytynyt mainintaa siitä, koska ne on tehty. Svinhufvud sai ainakin joskus 1920 luvulla pronssisen kopion ystäviltään, se on ilmeisesti Kotkanniemessä nykyään. En osaa sanoa, miten kallista kipsikopioiden teettäminen oli yli 100 vuotta sitten, mutta niitä on ilmeisesti tehty runsaasti tai sitten ne on Runebergin harjoitelmia.-- Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 13.00 (EET)

Tässäkin on Lex.

Joku reipas Commons-aktivisti voisi tehdä Lex-veistoksille oman luokan. Miksei Valtiosalillekin. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 14.50 (EET)

Peruskoulujärjestelmään siirtyminen

Milloin siirryttiin peruskoulujärjestelmään seuraavissa kunnissa: Maalahti, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Munsala, Jepua 193.210.203.253 29. marraskuuta 2024 kello 12.44 (EET)

Maalahti vuonna 1975 ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunta vuonna 1973.--Puppe100 (keskustelu) 5. joulukuuta 2024 kello 07.54 (EET)

Vedenpitävä saapas

Onko täysin vedenpitävä saapas alun perin Nokian keksintö? 46.132.68.86 30. marraskuuta 2024 kello 16.08 (EET)

Lisätty osionimi.--Htm (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 17.34 (EET)

Eipä taida olla: [10]. -2001:999:584:6095:2DE2:7106:545B:A703 30. marraskuuta 2024 kello 18.53 (EET)

Kumisaappaita ennen oli lateksisaappaat. Ja niitä ennen erilaisia vaha, ihra ja valaanpenisnahka viritelmiä vedenpitävien pintojen luontiin. -- Cimon Avaro 1. joulukuuta 2024 kello 17.11 (EET)

Ruotsiin koskaan kuulumattomat osat Suomea

Eräs ruotsalainen kielinationalisti ei usko väitettäni, jonka mukaan Suomeen kuuluu sellaista, mikä ei koskaan ole kuulunut Ruotsiin. Kysyin kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, kuuluuko Suomeen sellaista. Vastaus oli, että Suomen nykyinen alue on kokonaan kuulunut Ruotsiin, vain Petsamo on ollut sellaista Suomen aluetta, joka ei koskaan ole kuulunut Ruotsiin. Mutta milloin muka ovat kuuluneet Ruotsiin ne Suomen alueet, jotka liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1833? 86.115.113.233 3. joulukuuta 2024 kello 07.05 (EET)

Kirjastonhoitaja näyttää tosiaan unohtaneen nuo harvaan asutut enimmäkseen erämaata olevat Itä-Lapin alueet. Tuolla alueella rajan merkitys lienee ollut Ruotsin vallan aikana vähäinen ja vaikutusta on ollut rajan yli molempiin suuntiin. -2001:999:488:2FE:C54E:C422:D245:EB5C 3. joulukuuta 2024 kello 10.36 (EET)

Noiden itä-lapin alueidenkin osalta taisi kuitenkin olla niin, että vaikka Täyssinän rauhan raja oli viivasuora, niin tosiasiallinen nautintojen raja, joka sitten käytiin tarkemmin Suomen suuriruhtinakunnan rajaksi joskus Suomen autonomian ajan alkuvuosikymmeninä, luultavasti vastasi melko tarkkaan sitä rajan kummankin puolen paikallisyhteisöjen nautintarajojen kokonaisuutta, joka sitten rajankäynnissä vahvistettiin, ja joka oli vähitellen kehittynyt Täyssinän rauhan jälkeen. Tästä varmaan myös löytyy historiantutkikuksen kirjallisuudesta tarkempaa tietoa. (Tämä nyt siis vain arvauksena, kun olen aiheen suhteen maallikko.) --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2024 kello 16.08 (EET)

lainaus Saamelainen asutus Karjalassa -artikkelista: "Mahdollisesti 1300-luvulta alkaen pohjoisen Suomen saamelaisalueet kuuluivat sekä Venäjän että Ruotsin yhteisverotukseen (Hansen 2011: 183). Tämän takia vuonna 1680 Venäjä peri veroa viidestä metsälappalaisten asutuksesta, jotka sijaitsivat nykyisen Suomen alueella, mutta kuuluivat silloin Kuolan läänin veropiiriin (kartta 1-11). Nämä tunnettiin nimillä Kilko-ozero (Kitkajärvi), Kolozero ( Kuolajärvi), Šombej (Sompio), Maselʹskoj ( Maaselkä) ja Kemskoj ( Keminkylä), ja niissä asui kastettuja ja kastamattomia saamelaisia (RGADA 1680).16 Vuosina 1620 ja 1700 yllä mainittujen asutusten joukkoon kuului myös Rašneva volostʹ (~ pogost Ratnei; = Sodankylä) (SMIK: 49; RGADA 1700). Kuolan läänin Maaselkä-nimisestä lappalaisasutuksesta, jossa asui neljässä kodassa kahdelle valtiolle veroja maksavia saamelaisia, on tietoja myös vuodelta 1718 (Černjakova 1998: 63). Onkin mainittava, että ainakin 1770-luvun alussa venäjän veroa maksoi vielä seitsemän ”Venäjän maalla sijainnutta, mutta Ruotsin alaisuuteen kuulunutta” saamelaisasutusta: Maaselkä, Kitkajärvi, Kuolajärvi, Keminkylä, Sompio, Rašnoi (Ratnoi) pogost (= Sodankylä) ja Verhnij Ikandrovskij17 pogost (= Inari) (Ozeretskovskij 1804: 61–62)." Gopase+f (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 01.35 (EET)

Luettuani aiheesta lisää mm Lapinkylä ja Juha Joonan Ikimuistoinen oikeus -tutkimusta, niin mun pitää kyllä olla sitä mieltä, että Täyssinän rauhassa Venäjä luovutti Kemin Lapin lapinkylät Ruotsille. Vaikka Kemin Lapin ja Karjalan/Koltan Lapin välistä rajaa ei käyty/saatu merkittyä maastoon ennen vuotta 1833, niin siltikin näiden kylien alue kuului Ruotsille. Toinen asia on se, että Venäjä jatkoi vielä 7 Ruotsille kuuluneen kylän verotusta vuoteen 1814 ja Ruotsi antoi tämän tapahtua. Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen: kyllä ruotsalainen kielinationalisti on oikeassa. Suomeen ei kuulu mitään sellaista aluetta, joka ei olisi aikaisemmin kuulunut Ruotsin valtakuntaan. Gopase+f (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 23.08 (EET)

Vastauksena kysymykseen, milloin ns. Vanha Suomi on kuulunut Ruotsiin: Viimeistään Stolbovan rauhasta Uudenkaupungin rauhaan saakka, eli vähän yli sata vuotta. --Vnnen (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 17.11 (EET)

Aloituksen kysymys ei koske Vanhaa Suomea vaan vuoden 1833 aluemuutoksia. Nuo alueet eivät kaiketi Ruotsiin alun alkaen olleet kuuluneet. Vanha Suomi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan aiemmin vuonna 1812. --Farma3110 (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 17.27 (EET)

Totta! Minun moka. --Vnnen (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 17.54 (EET)

Millä nimellä kutsutaan tätä kampausta?

Olen huomannut monien pitkähiuksisten käyttävän kampausta, jossa vain osa hiuksista (max puolet) sidotaan ponnarille, kun taas loput jätetään auki. Useimmiten päällimmäiset hiukset menevät tällöin ponnarille. Onko tälle kampaukselle olemassa nimeä?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 4. joulukuuta 2024 kello 08.52 (EET)

Sitä kutsutaan joissain ainakin puoliponnariksi [11].-- Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 08.56 (EET)

Päivänseisaukset ja -tasaukset

Onko suomen kielessä myös sellaisia nimityksiä päivänseisauksille ja päiväntasauksille, jotka perustuvat kuukausiin eivätkä vuodenaikoihin, ja ovat samaan aikaan kummallaikin pallonpuoliskolla? Siis samoin kuin esim. englannin kielen March equinox, June solstice, September equinox ja December solstice? Tässä selventävä taulukko näistä:

Nimi	Pohjoisella pallonpuoliskolla	Eteläisellä pallonpuoliskolla	Auringon deklinaatio
March equinox	Kevätpäiväntasaus	Syyspäiväntasaus	0°
June solstice	Kesäpäivänseisaus	Talvipäivänseisaus	23,44°
September equinox	Syyspäiväntasaus	Kevätpäiväntasaus	0°
December solstice	Talvipäivänseisaus	Kesäpäivänseisaus	-23,44°

"June solstice", ei kesäpäivänseisaus, on siis hetki, jolloin aurinko on pohjoisimmillaan taivaanpallolla ja "December solstice", ei talvipäivänseisaus, hetki, jolloin aurinko on eteläisimmillään taivaanpallolla. Voisivatko nämä olla siis "maaliskuun päiväntasaus", "kesäkuun päivänseisaus", "syyskuun päiväntasaus" ja "joulunkuun päivänseisaus"? Voisin tehdä näistä neljästä artikkelin, jos nimitys löytyy. --40bus (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 19.36 (EET)

Suomeksi ei vastaavia nimityksiä ole käytössä missään muualla kuin konekäännetyillä humpuukisivustoilla. Tällaisille nimityksille totuttujen nimitysten lisäksi ei ole myöskään mitään todellista tarvetta. Yleissivistykseen kuuluu tietää, että joulukuussa Suomessa on talvi ja Australiassa kesä. Joten älä suotta vaivaudu artikkelien suhteen. -2001:999:488:2FE:D0D1:A3FA:B049:F12F 4. joulukuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Noihin artikkeleihin pystyy kyllä lisäämään muutakin kuin, että joulukuussa Suomessa on talvi ja Australiassa kesä, esim. on englannin kielinen ja moni muu Wikipedia saanut muutakin niihin kirjoitettua (March equinox, June solstice, September equinox ja December solstice). Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.18 (EET)

Enwikin equinoxit on linkitetty tasauksiin. Ovatko ne sitten kuitenkin sama asia? Jos suomenkielistä termiä ei löydy, niin kai sitten järkevämpää olisi kirjoittaa englanninkielisillä termeillä. Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.18 (EET)

"Equinox" tulee latinan sanoista aequa (yhtä suuri) ja nox (yö). Lisäksi on erillinen "equilux", jolloin, ei siis päiväntasauksena ("equinox"), päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Kummallakin pallonpuoliskolla kevään "equilux" on muutama päivä ennen kevätpäiväntasausta ja syksyn "equilux" muutama päivä syyspäiväntasauksen jälkeen. Tämä on siksi, että ilmakehä heijastaa auringon valoa, ja aika, jolloin päivä on pidempi kuin yö, on hieman pidempi kuin aika, jolloin yö on pidempi kuin päivä; lisäksi päiväntasaajalla päivän pituus on aina noin 12 tuntia ja 7 minuuttia, mikä tarkoittaa, että päivä aina hieman pidempi kuin yö. Tämä heijastaminen (refraktio) saa aikaan myös sen, että päivänvalo on oikeasti aika, jolloin auringon korkeus on yli -0,83333... astetta, ja sen, että yöttömän yön esiintymisalue ulottuu noin 50 kaariminuuttia pohjoisen napapiirin eteläpuolella ja saman verran eteläisen napapiirin pohjoispuolelle. Kuten myös sen, että kaamoksen esiintymisalue alkaa vasta noin 50 kaariminuuttia pohjoisen napapiirin pohjoispuolella ja saman verran eteläisen napapiirin eteläpuolella. --40bus (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.31 (EET)

March ja September eqinoxit ovat siis eri asiat kuin kevät- ja syyspäiväntasaus? Miksi sitten Autumnal ja Spring equinoxitkin ovat täsmennyssivuja, jotka ohjaavat noihin March ja September eqinoxeihin? Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.45 (EET)

Eivät ole eri asia. "March equinox" on "kevätpäiväntasaus" pohjoisessa, koska silloin meillä kevät. Eteiläisellä puollella on silloin syksy, joten "March equinox" on siellä "syyspäiväntasaus". --Farma3110 (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Tulee mieleen että astronominen yö määritellään erikseen. Sillä voisi ainakin leikisti olla oma tasauksensa. -- Cimon Avaro 6. joulukuuta 2024 kello 07.20 (EET)

Ovat sama asia. Seisaus-artikkeleissa tuo on fi-wikissäkin selitetty, että kun meillä talvipäivänseisaus, se on kesäpäivänseisaus eteläisellä pallonpuoliskolla (December solstice) ja sama toisinpäin (June solstice). Tasaus-artikkeleissa fiwikissä ei näköjään ole selvennetty, että niissä myös kun meillä on kevätpäiväntasaus, on eteläisellä pallonpuoliskolla syyspäiväntasaus (March equinox) ja sama toisinpäin (September equinox). Eli ei varsinaisesti ole tarvetta omille artikkeleille. Fi-wikissä (ja suomen kielessä yleensä) ne on pallonpuoliskoille subjektiivisesti nimetty kyseisen vuodenajan mukaan. Englanniksi ne on "täsmällisemmin" kuukauden mukaan nimetty. --Farma3110 (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.42 (EET)

Ok, mutta June ja December solsticet ovat kuitenkin eri asiat kuin kesä- ja talvipäivänseisaukset? Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.48 (EET)

Ei kun sama juttu nekin. 40busin aloitukseen lisäämässä taulokossa näkee hyvin miten equinoxeja ja solsticeja nimitetään eri pallonpuoliskoilla, koska niissä on eri vuodenajat niiden aikana. --Farma3110 (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.57 (EET)

Ks. Keskustelu:Talvipäivänseisaus ja Keskustelu:Kesäpäivänseisaus. Se, mitä 40bus pitänee ongelmana, on se, että noita artikkeleita on käsitelty liikaa pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta. Alussa on selitetty tapahtuma, mutta sen jälkeen on alettu kirjoittaa liki pelkästään pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta (Suomi-näkökulma?) asiaa ja eteläinen pallonpuolisko sivuutettu oikeastaan täysin. Jos minä etsin tietoa aiheesa "Kesäpäivänseisaus", odotan lukevani tekstiä sen täsmällisestä aiheesta eli siitä hetkestä yleisesti, kun päivä on pisimmillään. Pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta tämä hetki on, kun Auringon deklinaatio on suurimmillaan, koska pohjoiseen siirtyessään deklinaatio kasvaa. Eteläisen pallonpuoliskon näkökulmasta puolestaan tämä hetki on silloin, kun Auringon deklinaatio on pienimmillään, koska etelään päin siirtyessään deklinaatio laskee. Eli Kesäpäivänseisauksesta kertova artikkeli tulisi kirjoittaa niin, että se käsittelee aihetta yleisesti, eikä sitä päivänseisausta, joka on kesäkuussa.--37.33.141.79 6. joulukuuta 2024 kello 00.52 (EET)

Totta artikkeleissa on käsitelty noita pääosin pohjoisen pallonpuoliskon osalta. Onhan se tietysti hieman ongelmallista, mutta toisaalta suomen kielen vaikustusalue on erittäin vahvasti pohjoisella puolella palloa. Siksi suomeksi melkein aina pätee "kesäpäivänseisaus" = "June solstice". Luultavasti yleisimmin lukija hakiessaan "kesäpäivänseisaus" etsiikin tietoa juuri kesäkuun päivänseisauksesta. Koska suomeksi ei (käsittääkseni?) kovin yleisesti käytetä esimerkiksi termiä "kesäkuun päivänseisaus", en tiedä palvelisiko sellaisen käyttö Wikipediassa lukijaa merkittävästi. Ehkä ainakin seisaus- ja tasaus-artikkeleissa heti alussa voisi enemmän painottaa, että suomenkielisellä sanalla viitataan yleensä tilanteeseen pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta mutta että sana tarkoittaa myös eteläisen pallonpuoliskon kannalta katsottuna eri tilannetta. Hyvin toteutettuna erilliset kuukauden mukaan nimetyt artikkelit voisivat tietysti myös selventää lukijalle tuota sanojen monitulkintaisuutta. --Farma3110 (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 01.53 (EET)

Mikä oli ennen miinaloitetta?

Ottawan miina-aloite tulee olemaan nopeiten 50 000 kansalaisen elektronisen allekirjoituksen kerännyt. Mutta mikä oli nopein ennen sitä? Suomenkielinen Wikipedia ei tiedä. Eniten kannatusta sai tasaärvoinen avioliitto laki. -- Cimon Avaro 6. joulukuuta 2024 kello 18.34 (EET)

En tiedä. Muutamia muistan, jotka saivat melko nopeasti minimimäärän, mutta keräystä jatkettiin minimimäärn jälkeenkin.--MAQuire (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 19.27 (EET)

Espanjan sisällissodan veteraanit

Onko Espanjan sisällissodan veteraaneja vielä elossa? 46.132.65.92 7. joulukuuta 2024 kello 06.56 (EET)

Ilmeisesti ainakin pari on. Englanninkielisen Wikipedian artikkelin en:List of last surviving veterans of military insurgencies and wars mukaan kansallismielisten (Francon joukkojen) puolella taistelleista olisi ilmeisesti elossa enää yksi, 107-vuotias Eulogio Dorta (tässä hänen viime vuonna antamansa haastattelu englanninkielisellä sivulla). Tasavaltalaisten puolella taistelleista on elossa vielä ainakin 104-vuotias es:Miquel Morera i Darbra. Tasavaltalaisia tukeneiden kansainvälisten prikaatien sotilaista viimeinen oli vuonna 2021 kuollut Josep Almudéver Mateu, josta on täällä artikkeli suomeksikin. --Risukarhi (keskustelu) 7. joulukuuta 2024 kello 15.48 (EET)

Kortsut

Miksi kondomit ovat niin pitkiä että ne voivat peittää koko siittimen? -Jos sen tarkoitus on hoitaa ehkäisyä, eikö lyhyempikin rakenne riittäisi koska sperma erittyy terskasta virtsaputken kautta? -Ehkä kyseessä on varmuuden maksimointi? --Aguilus (keskustelu) 7. joulukuuta 2024 kello 13.48 (EET)

Kondomien tarkoitus on myös ehkäistä sukupuolitauteja jolloin se, että se suojaa isomman alueen on hyödyllistä. Lisäksi se, että kondomi on pidempi autta sen pysymistä paikoillaan. --Zache (keskustelu) 7. joulukuuta 2024 kello 14.54 (EET)

Olen ollut siinä uskossa että suihinottoa varten on kärkikondomeita. Muuten yhdyn ylläolevaan. -- Cimon Avaro 7. joulukuuta 2024 kello 17.11 (EET)

Ateistin joulu

Sattuneesta syystä tuli tilanne että toivotin tuntemattomalle ihmiselle hyvät joulut, ja sain vastaukseksi etteivät kaikki vietä joulua. Syy jäi avoimeksi tilanteesta johtuen, mutta heräsi kysymys, miten suomalainen elämänkatsomukseltaan ateisti suhtautuu jouluun, kun läpikaupallinen joulu kaatuu päälle joka askeleella? Joulupukki on aika pakanallinen ilmiö, ja sana joulukaan ei ole taustaltaan kristillinen, mutta itse joulu on. Herättäkääkö se kylmiä väristyksiä? Vai voiko ateistikin viettää joulua hyvällä omallatunnolla? Ateistisessa Neuvostoliitossa se kiellettiin. --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Jehovan todistajat eivät myös vietä joulua, eivätkä syntymäpäiviäkään. --Linkkerpar^keskustelu 13. joulukuuta 2024 kello 15.56 (EET)

Niin, eivätkä muslimit eivätkä monet muutkaan, joiden viettämättömyys on selkeämpi ja melkein näkyy päälle, siksi lähinnä nyt tuli mieleen tämä ateistikysymys. --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 16.02 (EET)

Eipä heti tule mieleen, että viittaamassasi läpikaupallistuneessa joulunvietossa olisi merkittävästikään tunnustuksellista uskonnollista ainesta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 16.39 (EET)

Jenkkien höpinöitä. Iivarius (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 17.49 (EET)

Ateistin jouluko? --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 18.17 (EET)

Yksi veto on viettää Festivusta. -- Cimon Avaro 14. joulukuuta 2024 kello 17.51 (EET)

Aika vähän "keskimääräisessä" suomalaisessa joulun vietossa on mitään kristillistä. Toki riippuu tietenkin henkilöstä/perheestä, miten painottavat mitäkin elementtiä. Samoin riippuu ateistista, miten suhtautuu jouluun. Tiedän, että jotkut "tiukkapipoisimmat" kieltäytyvät suunnilleen myöntämästä koko joulun olemassaoloa. Kokemukseni (sekä henk.koht. että tuttavapiiristä saamieni tietojen) perusteella kuitenkin suomalaisista ateisteista taitaa enemmistö viettää joulua "jotenkin". Esimerkiksi minulle kyllä joulukinkku maistuu. Juuri nämä jouluruuat ja varsinkin lapsiperheissä joululahjat lienevät yleisimpiä tapoja. Jotkut ateistit kertovat viettävänsä joulua jonkinlaisena talventaittumisen juhlana, kun pimein aika vuodesta on ohi. Tällä lienee jokin historiallinenkin tausta, vaikken itse ole asiaan oikein perehtynyt. Osa taas sanoo joulunvieton olevan vain lapsuudesta opittu tapa, josta ei osaa luopuakaan: pitää vain saada kerran vuodessa sitä lanttulaatikkoa - eihän se kristinuskoon liity mitenkään.

Ateistien osuus suomalaisisita kuitenkin koko ajan vähitellen kasvaa (ja samalla kristittyjen vähenee), mutta eipä tuo joulun merkitys suomalaisessa kulttuurissa kokonaisuudessaan kyllä minkäänlaisia hiipumisen merkkejä ole osoittanut. Sisältöpainotukset vain ehkä muuttuvat. Makevonlake (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 08.44 (EET)

Varmaan suurin osa kirkkoihin tms. kuulumattomattomista ei ole tunnustavia ateisteja vaan samanlaisia tapa-ateisteja tai muuten vain mihinkään uskonnolliseen yhteisöön kuulumattomia kuin tapakristityt, jotka nyt vain enempiä ajattelematta kuuluvat johonkin kristilliseen kirkkoon. Kysymykselläni tarkoitin niitä, joilla on tietoinen ateistinen elämänkatsomus. Mutta heilläkin on varmaan monenlaista suhtautumista, eikä joku kristillissävyinen joululaulu välttämättä pahenna heidän mieltään vaan he näkevät sen perinteenä. Parikymppisenä perinteistä haluaa eroon mutta iän myötä monet näkevät niissä arvoa. Nuorena pitää olla radikaali ja vanhana konservatiivi, eikö? --abc10 (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 21.10 (EET)

Joo, ihan siis "vakaumuksellisista ateisteista" minäkin tuossa aiemmassa kommentissani ainakin tarkoitin puhua. Nimenomaan noin, että suhtautumista on monenlaista. Tuskinpa on mahdollista (tai ainakaan kovin tarkoituksenmukaista) tehdä mitään yleistyksiä, että miten "ateistit keskimäärin" suhtautuvat. Makevonlake (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 21.29 (EET)

Luultavasti tosiaan siihen, että ei ajattele jonkun uskontokunnan jumalan tai jumalien olevan olemassa ja vaikuttavan maailman kulkuun, harvemmin liittyy erityistä tunnustuksellisuutta tai säännöllisesti toistettavia riittejä. Mitä kysymykseesi tulee, niin eipä ole erityisen tarkkaa kuvaa, mitä tunnustuksellisten kristittyjen joulunviettomenoihin nykyään kuuluu ja ovatko ne eri liikkeissä erilaisia. Oletan, että jouluaamun kirkossakäynti ainakin niillä, jotka toimivat valtakirkon sisällä. Eli siinä mielessä niitä ei tule myöskään sillä tavalla mietittyä, että olisi tarpeen arvottaa. Wikipedian kannalta taas tulee mietittyä sellaista, että tällä hetkellä näyttää olevan menossa eri paikkakuntien uskonnollisuutta (lähinnä kristinusko) koskevien artikkelien rakentaminen. Herätysliikkeiden osalta päälähde on vuodelta 1981, eli se kuvaa väkisinkin jo mennyttä maailmaa. Onkohan aiheesta olemassa uudempaa kunnollista lähdettä? Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 12.15 (EET)

nälkä

-Jos ihmisellä on nälkä, hän haluaa syödä, ehkä, juodakin.

-ok

-Entä jos ihmisen elimistö on ylivarautunut syömisestä tai ns. kylläisyydestä niin ilmeneekö se peräaukon kutinana?

-en en kehdannut aloittaa tätä keskustelua muulla nimellä. --Aguilus (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 01.38 (EET)

Tuo Kihomato#Kihomatotartunta ainakin aiheuttaa sellaista. Siitä pääsee eroon aika helposti apteekissa myytävällä lääkkeellä. --Linkkerpar^keskustelu 14. joulukuuta 2024 kello 02.38 (EET)

ei kyse ole siitä. kiitos kommentista kuitenkin. --Aguilus (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 23.42 (EET)

Tekoäly

Aikoinaan tuli kysyttyä että onko tekoälyllä täällä Wikipediassa muokkaus sallittua? Silloin vastaus oli ehdoton "nou nou". Nykyään näyttäisi olevan sallittua jos ihminen oikolukee tekstin ennen tallentamista. Mikä on virallinen kanta tähän asiaan? 2001:14BA:A004:5200:B297:D320:F00D:7A85 14. joulukuuta 2024 kello 23.27 (EET)

Tekoälyn tekemää tekstiä ei voi lisätä artikkeliin, jos sitä ei voi itse lähteistää. Tekoälyä voi kyllä käyttää muuhunkin, mutta sen tuotos pitää aina tarkistaa. Luurankosoturi ✉️ 15. joulukuuta 2024 kello 00.53 (EET)

On olemassa Ohje:Kielimallit, josta löytyy ohjeita tekoälyn käyttöön. Tekoälyn soveltuvuus aiottuun tehtävään täytyy osata arvioida eikä tekoälyn luomaa tekstiä edes muokattuna suositella käytettäväksi. Artikkelin tiedot pitäisi tarkistaa luotettavista lähteistä. Joka tapauksessa muokkaaja on vastuussa muokkauksistaan ja tekoälyn käyttämisestä tulisi mainita yhteenvedossa.--Puppe100 (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 08.37 (EET)

Ainakin jos Chat-GTP:n tekoälyltä kysyy jotain faktakysymyksiä, niin se erittäin usein jaarittelee ihan mistä aiheesta tahansa ihan täysin hallusinoitua diipadaapaa. Joistain aiheista sinne ehkä on saatettu syöttää tarkemmin tietoa, mutta kun ei koskaan voi tietää mitä sinne on satuttu syöttämään, niin näkisin, että sitä ei tulisi käyttää minkäänlaiseen faktakysymyksiin vastaamiseen. Käännöksiä kielestä toiseen se näyttäisi osaavan tehdä ainakin paremmin kuin google kääntäjä, mutta epäilemättä konekäännöksissäkin se on ihmiskäyttäjä joka lopulta vastaa koneavusteisista muokkauksista ja niiden paikkansapitävyydestä. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 15.19 (EET)

Uusi Formula 1 sarjan valmistajien ennätys

Nyt kun Mclaren voitti ensimmäisen valmistajien sarjan mestaruuden siitten kauden 1998, niin onko se uusi ennätys pisin aika kahden mestaruuden välillä F1-tallilla (26 vuotta)? Ja jos joskus aikanaan Ferrari tai Williams voittavat valmistajien mestaruuden, niin siirtyykö kyseinen ennätys jommallekummalle tallille? Millä F1-tallilla on muuten nimissään ennätys pisin aika kahden kuljettajien maailmanmestaruuden välillä? 109.240.96.88 16. joulukuuta 2024 kello 09.48 (EET)

Eiköhän tuo tieto ole löydettävissä asiaa käsittelevien Wikipedia-artikkelien taulukoista. --Lax (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.24 (EET)

Kyllä, 26 vuotta kahden valmistajan mestaruuden välillä on ennätys. Ennätykset on tehty rikottaviksi: Tällä hetkellä Ferrari on voittanut viimeksi 16 vuotta sitten, Williams 27 vuotta sitten, Lotus 46 vuotta sitten... Pisin väli tallilla kuljettajien mestaruuksien kanssa on Ferrarilla: 21 vuotta 1979–2000 (Scheckter–Schumacher) --Vnnen (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 20.38 (EET)

Itse asiassa, jos katsotaan että tämä nykyinen Mercedes-talli on sama Mercedes, jolla Juan Manuel Fangio voitti mestaruuden vuonna 1955 ja kun talli perustettiin uudelleen 2010 luvulla ja Hamilton voitti mestaruuden Mercedeksellä vuonna 2014, niin siinä on 59 vuoden väli kahden kuljettajien mestaruuden välillä, mikäli olettaisi, että molemmat ovat sama Mercedez Benz nimellä ajanut talli F1-historiassa. --109.240.96.88 17. joulukuuta 2024 kello 08.53 (EET)

Hattukirjainten käyttö

Miten suomessa käytetään Š- ja Ž- kirjaimia? Ainakin nimissä ja sanoissa kuten šakki, maršrutka, šokki, bolševikki jne. käytetään Š-kirjainta, mutta entä Ž sitten? Se esiintyy ainakin <dž>- kirjainyhdistelmässä esim. sanoissa džonkki ja maharadža, sekä nimissä, joissa myös yksinään. Kuten esim. Brežnev. Mutta onko suomessa yhtään erisnimestä johtamatonta yleisnimeä, jossa Ž on yksinään, eikä d:n kanssa? --40bus (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 14.28 (EET)

Ainakaan en suomen kielen sanalistasta sellaisia löytänyt. Kaikki ž-kirjaimen sisältävät sanat ovat Azerbaidžan- tai Brežnev-johdoksia sekä sanat džonkki, maharadža ja radža. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. joulukuuta 2024 kello 19.10 (EET)

Miksi sanoja jargon, journalismi, jihadisti, bridge, jockey jne. ei kirjoiteta Ž:lla, vaikka ne tulevat /ʒ/- tai /d͡ʒ/- äänteen sisältävistä sanoista? Ainakin toivoisin Š- ja Ž-kirjainten käytön lisääntyvän tulevaisuudessa, niin että näitä kirjaimia käsiteltäisiin aakkosjärjestyksen kannalta omina kirjaiminaan ja ne olisivat kaikissa näppäimistöissä. --40bus (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 23.15 (EET)

Suomen kieli on ennen vanhaan ollut hyvä sopeuttamaan lainasanoja äännejärjestelmäänsä. Ei nykyään, džiisus. Iivarius (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 00.11 (EET)

Juhannus

Miksi juhannus siirrettiin joka vuosi lauantaina vietettäväksi? Silloinhan lauantait olivat enimmäkseen työpäiviä, joten eihän se, toisin kuin myöhempi loppiaisen siirto, lisännyt työpäiviä. 109.240.36.245 20. joulukuuta 2024 kello 09.06 (EET)

Esimerkiksi [12] täällä on selitetty:

"Juhannus siirtyi nykyiselle paikalleen viikonloppuun vuonna 1955, sitä ennen Suomessa vietettiin juhannusta viikonpäivästä riippumatta aina 24. kesäkuuta 1950-luvulle saakka. Juhannus oli niin sanottu liikkuva kirkkopyhä. Se sai ollakin näin rauhassa, kunnes työmarkkinajärjestöt tekivät aloitteen juhannuksen siirtämisestä viikonloppuun. Miksikö? Työmarkkinajärjestöt halusivat työviikosta yhtenäisen. Kirkko myöntyi maallisen vallan tahtoon ja sitten vuodesta 1955 alkaen kirkkolaki on määritellyt, että juhannuspäivä on kesäkuun 19. päivän jälkeinen lauantai. Käytännössä juhannuspäivä osuu 20.–26.6. väliselle ajalle, Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen historiaa tutkineen, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan hengellisen ja tuotannollisen elämän kompromissi syntyi Suomessa jo 1950-luvun alussa, vaikka siirto tapahtuikin vasta 1955. Samalla siirrettiin muitakin liikkuvia juhlapyhiä juhannuksen lisäksi. Marian ilmestymispäivä siirtyi sunnuntaiksi, kun juhannuspäivää siis vietetään aina lauantaisin. Kirkko ei kuitenkaan jäänyt täysin nuolemaan näppejään. Kirkko sai hyvitykseksi kokonaan uuden kirkkopyhän, pyhäinpäivän, loka-marraskuun vaihteeseen." --Ville Siliämaa (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 09.14 (EET)

Kyllä pyhäinmiestenpäivä on ollut pyhäpäivä satoja vuosia. Vuonna 1955 se vain siirtyi lauantaihin sunnuntailta, johon oli siirretty Suomessa ja Ruotsissa 1772 ja sai sukupuolimainintaa sisältämättömän nimen pyhäinpäivä. –Kommentin jätti 86.115.109.69 (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 10.05

Työpalkkojen lisistä

Olen sen verran ottanut selvää, että tuplapalkka juoksee tai on ainakin juossut:

• sunnuntaisin
• pyhisin
• yleensä myös joulu- ja juhannusaattoisin.

Tähän liittyen kysymyksiä:

• Jos sunnuntaille osuu muukin pyhä, onko tällöin tullut kolmin- tai nelinkertainen palkka?
• Onko kauppojen aukiolojen vapautuksen myötä myös jotakin noista lisistä lievennetty?

Tuossa yksi vuosi nimittäin huomasin, että kun Cittari on normaalisti sunnuntaisin auki 8–23, kun oli sunnuntai ja 25. joulukuuta, kauppa olikin auki vain 8–17.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 25. joulukuuta 2024 kello 20.45 (EET)

Ai niin ja sitten joidenkin kellonaikojen jälkeen alkoi juosta iltalisät ja jonkin toisen kellonajan jälkeen yölisät. Mitkä nämä kellonajat ovat?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 25. joulukuuta 2024 kello 20.49 (EET)

Nää on eri työehtosopimuksissa erilaisia. Jotkut saa lauantaisinkin lisiä ja jotkut saa aattopäivistä tuplapalkkaa kello 14 jälkeen jne. Ei pysty antamaan kaiken kattavaa vastausta. Korkki74 (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 21.12 (EET)

Käytännöt

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Lainaukset lehtijutuista (ilman lainausmerkkejä)

Ajattelin kysyä, onko meillä jotain tarkempia sääntöjä siihen, kuinka pitkiä suoria lainauksia lehtijutuista voi ottaa. Olen itse oppinut (ja opettanut), että asiat tulee aina kertoa omin sanoin, mutta ilmeisesti tämä käytäntö ei aina päde? Kysymys liittyy toiseen keskusteluun [13]. Jjanhone (keskustelu) 16. syyskuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Me-muodon retorisesta käytöstä huolimatta tässä on taustalla se, että pr-tarkoituksessa yrityksen lukuun muokkaava henkilö on pyrkinyt vaikuttamaan vapaaehtoisprojektina tehtävän tietosanakirjan yritysartikkelin sisältöön niin, että epämieluisa kohta olisi poistettavissa ”tekijänoikeusrikkomuksena”. Tekijänoikeusrikkomus on todellisuudessa tekijänoikeuslakiin sisältyvä sakkorangaistuksella sanktioitu teko, minkä asian voi olettaa olevan viestintäyrityksen tiedossa samoin kuin lain sisällön pääpiirteissään. Näennäinen neuvon kyseleminen tai muu prosessointi vaikuttaa helposti vapaaehtoisten eli ei-ajastaan-laskuttavien muokkaajien ajan ja resurssin haaskaamiselta, mihin esim en-wikissä on tavattu suhtautua melko kielteisesti. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. syyskuuta 2024 kello 18.55 (EEST)

(osa kommentista poistettu) En havainnnut monikon ensimmäistä muussa kuin ymmärrettävässä muodossa. Iivarius (keskustelu) 16. syyskuuta 2024 kello 19.31 (EEST) muokannut Puppe100 (keskustelu) 10. joulukuuta 2024 kello 09.11 (EET)

Tuntuu, että MG yrittää tarkoituksella viedä keskustelua pois otsikon aiheesta. Tutkin sivua Wikipedia:Tekijänoikeudet ja alla siitä muutama lainaus. Ehkä sivua voisi tehdä ymmärrettävämmäksi lisäämällä siihen käytännön esimerkkejä esimerkiksi siitä, mikä on perusteettoman pitkä lainaus? Kaikkeahan ei voi kirjoittaa omin sanoin, joskus esim. organisaatioiden tai tuotteiden nimet voivat olla pitkiä.

• Ilman tekijän lupaa ... tekstiä voi lainata Wikipediaan vain erityistapauksissa. Tällaisia erityistapauksia ovat muun muassa ... tekijänoikeudeltaan vanhentuneet teokset. Ensisijaisesti Wikipediassa käytetään materiaalia ainoastaan tekijänoikeuksien omistajan luvalla.
• Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden alaisesta materiaalista on "lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Suomen tekijänoikeusneuvoston lausunnon mukaan sitaattioikeutta ei ole luvallista käyttää "teoksen olennaisen sisällön luomisen välineeksi tai keinoksi hyödyntää jo olemassa olevia teoksia uuden teoskokonaisuuden osatekijöinä". Toisin sanoen, sitaatteja ei saa käyttää oman tekstin korvikkeena vaan siteerattua tekstiä tulee käyttää omien ajatustensa perustelemiseen, havainnollistamiseen tai siteerattujen ajatusten arvostelemiseen. Tekstiä siteeratessa tulee myös aina mainita alkuperäinen tekijä ja lainauksen lähde.
• Wikipediassa ... perusteettoman pitkien sitaattien käyttäminen tai sellaisen artikkelin kirjoittaminen, joka koostuu pääosin vain sitaateista on ... kiellettyä.
• Myöskään lähdeteosten tekstien kopioiminen vain pienin muutoksin ei tekijänoikeuslain perusteella ole sallittua: "muutetussa muodossa valmistetussa teoksessa on kyse samasta teoksesta kuin alkuperäisteos, alkuperäisteoksen tekijällä tai tekijänoikeuden haltijalla on määräysvalta myös ko. uusien teosten suhteen. Jos teokset mielletään samoiksi, tekijänoikeuden loukkauksen voidaan yleensä katsoa tapahtuneen". Lähdeteoksissa olevat tiedot tulee siis kirjoittaa omin sanoin niin, ettei artikkelin ja lähdeteoksen tekstit muistuta toisiaan.
• Selvästi tekijänoikeutta rikkovat osiot tai tekstinpätkät voi poistaa kuka tahansa Wikipedian käyttäjä

Jjanhone (keskustelu) 16. syyskuuta 2024 kello 21.07 (EEST)

Mielestäni kahden lauseen mittainen asiatekstin pätkä, joka muistuttaa lähdetekstiä, ei vielä ole tekijänoikeusrikkomus. Lähdetekstin eli Sutisen jutun laajuus hahmottuu, kun sen muuntaa perinteisiksi liuskoiksi: se on lähes neljän liuskan mittainen, jolloin tuo tekstinpätkä ei vielä ole erityisen suojan alainen. Eri asia olisi, jos kyse olisi runosta. Poistaminen oli väärä ratkaisu ja vaikuttaa tosiaan enemmän sensuroinnilta. Uskon että käräjätuomari päätyisi vapauttavaan ratkaisuun.

Sen sijaan tekijänoikeudellinen ongelma on, että viitteessä ei ole kirjoittajan nimeä. Muuten en käy kertomaan mielipidettäni kyseisestä artikkelista, koska en anna ammattitaitoani ilmaiseksi yritysmarkkinointia tekevän käyttöön. --abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2024 kello 10.26 (EEST)

Ei se minustakaan ole tekijänoikeusrikkomus, mutta Wikipedian omia kopiointisääntöjä lauseenpituinen suora copypaste kyllä voi rikkoa. Tuossa nimenomaisessa kohdassa ei kait sinänsä ollut mitään syytä kopioida sitä tekstiä suoraan. -- Zache (keskustelu) 20. syyskuuta 2024 kello 06.04 (EEST)

Tässä on taustalla se, että kyseessä on yritysartikkeli, jota muokataan automaattiseulotulla käyttäjätunnuksella, mutta muokkaaja on toiminut yrityksen lukuun. Lehtiuutista oli alun perin lainattu valikoivasti unohtamalla siitä oleellisia kohtia. Eli muokkauksesta ei käynyt ilmi, että mitoituksen alentaminen ei tällaisenaan koskisi sitä itseään eikä se sitä hyötyisi. Eli artikkelissa oleva muokkaajan omin sanoin esitetty muotoilu ”asiakasta kohti varattaisiin vuorokaudessa aiemman 0,65 sijasta 0,6 työntekijää” ei koskisi Esperin nyt toimiluvan saaneita yksikköjä. Asia on yritykselle itselleen selvä, koska se on vastauksena puheena olevaan lausuntopyyntöön vaatinut itse omissa toimiluvissaan olevien mitoitusten alentamista siinä tapauksessa, että lakisääteinen minimikin laskisi. Kun julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, täytyy kysyä, pitäisikö lehtiartikkelia koskevan lainauksen olla jopa laajempi, jos kirjoitetaan tietosanakirjaa, jossa ei pyritä spinnaamaan sisältöä yrityskuvan rakentamiseksi. Vapaalla kädellä muunnellen kirjoittamalla artikkeli ei muutenkaan aina parane. Nyt artikkelista saa käsityksen, että hallitus olisi päättänyt alentaa hoitajamitoitusta. Todellisuudessa kyseessä oli lausuntokierroksella oleva luonnos hallituksen esitykseksi vanhuspalvelulain muuttamisesta. Päätöksen tekee eli lain säätää kuitenkin Suomessa edelleen kansanedustuslaitos eli eduskunta. Olen pitänyt toisinaan parempana kirjoittaa teknisiä kohtia mieluummin sanatarkasti kuin epämääräisesti tai jopa valikoivasti muunnellen. Jos asiaa katsoo tekijänoikeusnäkökulmasta, niin yleisesti ottaen pienimuotoista sanamuotojen vaihtelua ei ole katsottu esim. plagiaattiepäilytapauksissa mitenkään vastuusta vapauttavaksi. Edelleen kyse on sanomalehden ajankohtaiskirjoituksesta, josta tekstin saisi jopa ottaa sellaisenaan ja julkaista, jos kyseessä olisi toinen sanomalehti tai ns. aikakauskirja. Tällöin toki lähde ja tekijäkin on lain mukaan mainittava. Omaan piikkiin voin ottaa sen, että en yleensä ole korjannut tekijän merkitsemistä lähdeviitteeseen, jos kyseessä on yrityksen maksusta tehty artikkeli, jota on ikävä talkoopohjalta korjailla. Toki olen muutaman kerran ja tuloksetta tätäkin muokkaajaa aiheesta keskustelusivulla huomauttanut. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. syyskuuta 2024 kello 10.45 (EEST)

Meillä Suomessa on nykyään tapana valita neljän vuoden välein diktaattori, jolla on sekä lainsäädäntö- että toimeenpanovalta omissa kätösissään. Se on vain diktaattorin johtamistaidosta kiinni, pystyykö hän niitä molempia käyttämään. Tuomiovalta sentään on erikseen, toisin kuin Yhdysvalloissa. Se, että huomauttelet muokkaajaa, ei auta asiaa. Iivarius (keskustelu) 20. syyskuuta 2024 kello 10.56 (EEST)

Joskus kun huomaa, että muokkaaja ei osaa jotain käytäntöä, niin on avuksi, että kertoo muokkaajan käyttäjäsivulla, mitä kuuluu tehdä ja miten. Lähdeviitteen tekeminen niin, että se sisältää myös lähteenä käytetyn kirjoittajan nimen, on tietenkin työläämpää kuin siitä luistaminen, eikä huomauttaminen siksi välttämättä auta asiaa. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. syyskuuta 2024 kello 12.05 (EEST)

Tämä keskustelu eksyy koko ajan alkuperäisestä otsikosta.

Jos lehtijutuista otetaan suoria lainauksia, ne tulisi merkitä tekstiin asianmukaisesti. NN kommentoi: "...". Tämä käytäntö ei ole ilmeisesti kaikille wikipedisteille ihan selvää. Ehkä auttaisi, jos täydentäisimme ohjeistusta ja antaisimme siinä käytännön esimerkkejä sopivista ja epäsopivista lainaustavoista. Jjanhone (keskustelu) 20. syyskuuta 2024 kello 17.25 (EEST)

Ehdotus: Lähteetön-poistomalline

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Yllä olevassa Lähteettömät uudet artikkelit -keskustelussa ehdotettiin uutta Lähteetön-poistomallinetta (tästä kommentista lähtien). Päätin tehdä siitä virallisen ehdotuksen. Luurankosoturi ✉️ 25. lokakuuta 2024 kello 00.39 (EEST)

Ehdotus

Malline toimisi samalla tavalla kuin Hauki on kala -malline, mutta uusille lähteettömille artikkeleille eli malline lisättäisiin uusiin lähteettömiin artikkeliin ja siitä sitten ilmoitettaisiin artikkelin aloittajalle. Jos aloittaja tai kukaan muu ei tämän jälkeen lisäisi artikkeliin lähteitä sovitun ajan kuluessa poistomallineen lisäyksestä, artikkeli poistettaisiin lähteettömänä. Mallinetta ei lisättäisi vanhoihin lähteettömiin artikkeleihin, koska niiden aloittajat tuskin enää huomaisivat sitä. Malline eroaisi Hauki on kalasta siinä, että sillä olisi ”karenssiaika” eli sen saisi lisätä vasta sovitun ajan kuluttua artikkelin aloituksesta, jotta aloittaja saisi aikaa lisätä lähteet, jos tämä olisikin koko ajan ollut aikomuskin. Lähteettömyydestä saisi kuitenkin muuten huomauttaa ennen karenssiajan päättymistä. Aiemmin mainitussa keskustelussa ehdotettiin seuraavia:

• Poistoaika:
  • viikko tai 10 päivää
  • 7-10 päivää
  • 24h

• Karenssiaika:
  • 12h tai 24h
    • Keskustelussa kuitenkin myös vastustettiin näitä aikoja, sillä ne olisivat liian pitkät.

Keskustelussa ehdotettiin myös mallineen käytön rajoittamista automaattiseulotuille tai seulojille, ettei sitä käytettäisi aivan holtittomasti.

Luurankosoturi ✉️ 25. lokakuuta 2024 kello 00.39 (EEST)

EDIT: Korjaus (lähteiden lisääjä voi olla joku muukin kuin artikkelin aloittaja) ja tarkennus (mallinetta ei vanhoihin artikkeleihin, koska niiden aloittajat tuskin huomaisivat mitään). Luurankosoturi ✉️ 25. lokakuuta 2024 kello 16.50 (EEST)

Jälkeenpäin tulleita ehdotuksia

1. Minkään yhden pienen kohdan lähteistäminen ei riittäisi.
2. ”Uusien lähteettömien artikkelien” määritelmä:
   • Tämän ehdotuksen hyväksymisen jälkeen aloitetut artikkelit.
   • Ehdotuksen hyväksymisen kalenterikuukaudella aloitetut artikkelit
3. Ajat:
   • Poistoaika kymmenen päivää
   • Karenssiaika 24h
4. Lähteistämisen jälkeen lähteettömiksi jääneet kohdat voitaisiin poistaa.
5. Poistamisen sijaan artikkeli siirrettäisiin aloittajan alasivulle, jos tällä on käyttäjätunnus.
6. Artikkelin lähteistämisen jälkeen mallineen poistajan pitäisi ensin tarkastella lähteet.
7. Mallineen poistaja ei välttämättä olisi artikkelin aloittaja.
8. Jos artikkelin poiston jälkeen aloittaja pyytäisi artikkelin palautusta aikoen lisätä lähteet, niin hänen pitäisi antaa muutama esimerkkilähde.
9. Mallineen voisi lisätä artikkeliin myös siinä tapauksessa, että vain pieni osa siitä on lähteistetty.
10. Jos artikkelin aloittaja pyytäisi lisäaikaa lähteistämiseen, niin sitä annettaisiin kolme päivää.

Lisätty kohdat 1–7. Luurankosoturi ✉️ 2. marraskuuta 2024 kello 18.04 (EET)

Lisätty 8.-kohta. Luurankosoturi ✉️ 2. marraskuuta 2024 kello 18.42 (EET)

9.-kohta. Luurankosoturi ✉️ 5. marraskuuta 2024 kello 09.36 (EET)

10. Luurankosoturi ✉️ 9. marraskuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Keskustelu

Jos tämä hyväksytään, niin pitäisi varmaan myös määritellä "uusi" eli mitkä artikkelit lasketaan uusiksi. Tämän ehdotuksen mahdollisen hyväksytyksi julistamisen jälkeen aloitetut artikkelit tai siitä jonkun kuukautta ennen ja sen jälkeen tehdyt artikkelit? Sitten siinä huomautusmallineessa voisi mainita sen, että poistetun artikkelin pystyy palauttamaan, niin ei käyttäjää harmita, jos artikkeli oli pitkä. Luurankosoturi ✉️ 25. lokakuuta 2024 kello 00.39 (EEST)

Tuossa on vamaan joku ajatusvirhe ”Jos aloittaja ei tämän jälkeen lisäisi artikkeliin lähteitä sovitun ajan kuluessa poistomallineen lisäyksestä...”, kai artikkelin saisi kuka tahansa lähteistää milloin vain niin ettei sitä poisteta, mutta jos on vielä tuon poistoajan jälkeen lähteistämättä niin sitten se voitaisiin poistaa kun halukkaita ei sen lähteistykseen ole ilmaantunut. Eikä lähteistykseksi pitäisi hyväksyä että sieltä lähteistetään jotain, esimerkiksi artikkelin nimi tai jokin muu detaljitieto, ja sitten on pitkät pätkät lähteetöntä liirum-laarumia joka saattaa pitää paikkansa tai sitten ei, vaan niin että artikkeli on todella lähteistetty. Minusta ”uusia artikkeleita” olisivat ne jotka on luotu sen jälkeen kun tuo uusi lähteetön -malline on tullut käyttöön. --Linkkerpar^keskustelu 25. lokakuuta 2024 kello 02.29 (EEST)

Niin joo. Totta. Ei lähteiden lisääjän välttämättä artikkelin aloittaja tarvitse olla. Korjaan tuon kohdan.

Joo. Huomautusmallineeseen voisi laittaa, että minkään yhden pienen kohdan lähteistys ei riitä.

Joo, tuo on hyvä määritelmä uusille artikkeleille, mutta entä sellainen tapaus, että esim. jos tämä hyväksyttäisiin vaikka marraskuun viimeinen päivä, sitten yksi lähteetön artikkeli aloitettaisiin esim. joulukuun puolessa välissä ja se menisi meiltä ohi niin, että se huomattaisiinkin vasta esim. 2025 syyskuussa, niin voisiko siihen artikkeliin lätkäistä poistomallineen? Jos ei voisi, niin mikä olisi se raja milloin viimeistään pitäisi artikkeli huomata, jotta siihen voisi lisätä tämän poistomallineen?

Luurankosoturi ✉️ 25. lokakuuta 2024 kello 16.30 (EEST)

Hyvä kysymys! Minusta tuollaiseen artikkeliin pitää ehdottomasti voida laittaa poistomalline. Ei varmaan ole mielekästä luoda asetelmaa kissa ja hiiri -leikille, jossa vastuuttomat muokkaajat yrittävät saada hivutettua lähteettömiä artikkeleita läpi ja siinä onnistuttuaan voivat myhäillä tyytyväisenä, kun ne menivät läpi jonkin aikarajan puitteissa. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 25. lokakuuta 2024 kello 19.08 (EEST)

Kiitos virallisen ehdotuksen tekemisestä. Ehdotan, että mallinen tullessa käyttöön se voidaan lisätä sen jälkeen tehtyihin artikkeleihin ja jo aikaisemmin saman kalenterikuukauden aikana tehtyihin artikkeleihin. Mallinen karenssiaika voisi olla 24 tuntia ja artikkelin poistoaika kymmenen päivää mallinen lisäämisestä. Tuona aikana artikkeli tulee lähteistää kokonaan ja lähteitä voi lisätä kuka vaan, ei vain artikkelin aloittaja. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 25. lokakuuta 2024 kello 09.32 (EEST)

Voisi olla kuitenkin niin, että jos artikkelia lähteistetään tuon kymmenen päivän aikana hyvin, mutta ei kokonaan, vain lähteettömät osiot poistetaan, ei koko artikkelia. Tietenkin tässäkin on käytettävä harkintaa: jos artikkeli on karsinnan jälkeen HOK-osastoa, niin sitten koko artikkeli poistoon vaan. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 25. lokakuuta 2024 kello 09.35 (EEST)

Erinomainen ehdotus. Yksityiskohtia voi pohtia, mutta ehdottoman tarpeellinen, jotta tämän kaltaiset ennakkomainokset saadaan pois vähimmällä vaivalla. Mallineella voi olla jopa ennalta estävä vaikutus, jolloin käyttäjien energia kohdistuu hyöydyllisempiin asioihin. --abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2024 kello 08.17 (EEST)

Poistamisen sijaan, jos tekijällä on tunnus, ehdottaisin siirtoa käyttäjän alasivulle. -- Cimon Avaro 25. lokakuuta 2024 kello 09.12 (EEST)

En kannata tässä suhteessa erilaista tapaa toimia ip-käyttäjien ja käyttäjätunnuksellisten käyttäjien aloitusten kanssa. Jos artikkeli vaikuttaa lähteettömänäkin kehityskelpoiselta, niin ainahan voi olla lisäämättä tuota poistomallinetta artikkeliin, vaikka milläpä sitä kaikkia mallineiden lätkijöitä moisesta saa estettyä (esto tässä yleiskielisenä ilmaisuna, ei wikibyrokraattisena). Alasivulle siirtämisessä saisi edelleenkin käyttää tapauskohtaista harkintaa eikä tehdä siitä automaatiota. --Lax (keskustelu) 25. lokakuuta 2024 kello 09.30 (EEST)

Ihan uteliaisuuttani kysyn: Miten siirretään artikkeli ip-käyttäjän alasivulle? -- Cimon Avaro 25. lokakuuta 2024 kello 09.35 (EEST)

Teknisesti onnistuu, mutta käytännön mukaisesti IP-käyttäjillä ei ole käyttäjäsivuja, ei siis alasivujakaan. Ei siis mitenkään. --Nitraus ^(wikinät) 25. lokakuuta 2024 kello 09.52 (EEST)

Ei varmaan mitenkään. Mistä moinen kysymys? Luepa ennen vastaamistasi edellinen kommenttini kokonaan. --Lax (keskustelu) 25. lokakuuta 2024 kello 10.02 (EEST)

Itse olisin taipuvainen ettei poistosta tehtäisi automatiota. Siksi ehdotus alasivulle siirtämisen pääkäytännöstä. -- Cimon Avaro 25. lokakuuta 2024 kello 11.16 (EEST)

Minusta tätä lähdevaatimusta voisi laajentaa jossain määrin vanhojen artikkelien muokkauksiinkin. Esimerkiksi seulontaohjetta päivittämällä. Ongelmiakin vaatimuksessa on, vaikka sitä pienin varauksin kannatan. Olisi hyvä vaikka puolen vuoden pääästä käsitellä mitä uusi ohje on tehnyt muokkausyhteisön koolle. Jos muokkaajien määrä on entisestään syöksykierteessä, niin harkitsisin siinä tapauksessa paluuta vanhaan. Mieluummin vähän huonompilaatuinen wiki kuin täysin kuollut.--MAQuire (keskustelu) 25. lokakuuta 2024 kello 15.31 (EEST)

Toivon myös seurantaa näennäislähteistyksen varalta. Lähteetön artikkeli on helppo huomata, mutta moniko klikkaa kaikki seulomansa artikkelin linkit läpi saati sitten huomaa kirjat ja lehdet joita ei ole olemassa. --Tappinen (keskustelu) 25. lokakuuta 2024 kello 16.28 (EEST)

Samaa toivoisin. Olen toistuvasti saanut vastaukseksi kommentin, ettei seulojan tarvitse kuin katsoa, että artikkeli näyttää asialliselta. Se ei riitä. --abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2024 kello 16.38 (EEST)

Seurantaa on hyvä toki tehdä. Itse en usko, että lähteitten vaatiminen karsii aktiivisia muokkaajia. Tai jos karsii, niin menkööt sitten. Mieluummin hyvälaatuinen ja hitaasti päivittyvä Wikipedia kuin sellainen, johon vastuuttomat suoltaa huuhaata ja mutuilee ja joiden sotkuja vastuulliset joutuvat alati siivoilemaan.

Varmaan aika harva lukee seulomansa artikkelin linkit läpi tai ottaa kirjan käteen. Minä teen aina niin. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 25. lokakuuta 2024 kello 19.04 (EEST)

Millaista laajennusta ehdotat? Luurankosoturi ✉️ 25. lokakuuta 2024 kello 16.31 (EEST)

Jos tämä sisennys oli kohdennettu minulle, niin toivoisin mallineen ohjeisiin, että kun arikkeliin on lisätty lähteet ja malline poistetaan, niin mallineen poistaja (joka ei ehkä ole artikkelin aloittaja itse?) tarkastelisi lähteiden kelvollisuutta.--Tappinen (keskustelu) 26. lokakuuta 2024 kello 18.12 (EEST)

Kannatetaan. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 26. lokakuuta 2024 kello 18.15 (EEST)

En kommentoi tätä muuten kuin että jos poistokeskustelumallineeseen pikapoistoon luokittelun aikarajan lisäämistä pidetään "käytäntömuutoksena", niin silloin tämä ainakin on, sillä tämän mallineen mukana täytyisi myös lisätä uusi pikapoistoperuste, joka vastaa tuota mallinetta. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 25. lokakuuta 2024 kello 16.38 (EEST)

Joo, kyllä minä ainakin pidän tätä käytäntömuutoksena. Luurankosoturi ✉️ 25. lokakuuta 2024 kello 16.52 (EEST)

Juu. Toivottavasti pidät onnistuneemman ehdotuksen kuin minä :P --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 25. lokakuuta 2024 kello 16.55 (EEST)

Tämä edhotus jäi ilmeisesti vaiheeseen? Äsken ilmestynyt artikkeli, josta jo poistin perinteiset liput mutta jossa teksti on yhä paikoin vaikeasti ymmärrettävää, odottanee ratkaisua: poistetaanko vai säilytetäänkö nämä. --abc10 (keskustelu) 2. marraskuuta 2024 kello 09.38 (EET)

Hyvä, että huomasit tuon. Jos meillä olisi ehdottamani malline, niin käyttäisin ehdottomasti sitä tuohon. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 2. marraskuuta 2024 kello 10.02 (EET)

Laitan tuohon alle täsmällisen ehdotuksen. Jos se saa kannatusta, niin laitan äänestykseen. Luurankosoturi ✉️ 2. marraskuuta 2024 kello 18.10 (EET)

Ehdotan vielä sellaista, että jos artikkelin poiston jälkeen aloittaja pyytäisi artikkelin palautusta aikoen lisätä lähteet, niin hänen pitäisi antaa muutama esimerkkilähde. Luurankosoturi ✉️ 2. marraskuuta 2024 kello 18.42 (EET)

Semmoinen ehdotus vielä, että mallineen voisi lisätä artikkeliin myös siinä tapauksessa, että vain pieni osa siitä on lähteistetty. Luurankosoturi ✉️ 5. marraskuuta 2024 kello 09.36 (EET)

Tässä on minusta hyviä esimerkki FrederickEvans (keskustelu · muokkaukset) ilmoittaa käyttäjäsivullaan ettei osaa suomea, ja ehti luoda noin 25 artikkelia ennen kun asiaan kiinnitettiin huomiota. Osa näistä hänen luomistaan artikkeleista voisi tälläisella mallineella laittaa joko poistettaviksi tai lähteistettäviksi, esimerkiksi nämä Sol Nascente, Pantanal (vuoden 2022 televisiosarja), Duas Caras, Lado a Lado, jne. Hänen luomissan artikkeleissa on osa sellaisia jotka ovat juuri sellaisia että ovat vähän pidempiä kun HOK:t, kuitenkin ilmeisti merkittäviä, mutta lähteet vain puuttuvat, joissakin on lähteet jotka hänen on kopioinut toisesta wikistä tai ovat muiden käyttäjien lisäämiä. Nuo lähteettömät voisi tietysti laittaaa poistokeskusteluun, mutta siitä voisi tulla pitkä ja vaikea, eikä sen tuloksena artikkeleita välttämättä saada lähteistettyä tai edes poistettua. Tämä käyttäjä on harvinaisen tuottelijas ja tekee artikkeleita kansainvälisesti ainakin: japanin, viron, unkarin, georgian ja vietnamin kielillä joita tämän Ylen artikkelin mukaan Maailman vaikeimmat kielet listattu: katso miten suomi sijoittuu pidetään vaikeimpina kielinä englanninkieliselle, käyttäjän hallitsemiin kieliin kuuluu myös intialaisia kieliä joissa on täysin erilainen kirjoitusmerkistö. Näitä ”wikittäviä konemiehiä” on alkanut näkymään enemmän kun pystyvät käyttämään tekoälyä artikkelien tekemiseen, ja jatkossa varmaan määrä lisääntyy. --Linkkerpar^keskustelu 2. marraskuuta 2024 kello 20.56 (EET)

Sama käyttäjä on luonut vastaavia artikkelin yritelmiä aiemmin myös nimellä Eric_abiog vuoteen 2020 asti. (lähde samuudelle) 93.106.162.240 2. marraskuuta 2024 kello 23.25 (EET)

Täsmällisempi ehdotus

Ehdotan mitä Ehdotus-osiossa on ehdotettu paitsi mallineen käytön rajoittamisen jätän auki ja poistoajaksi ehdotan viikkoa ja karenssiajaksi 3h (24h ja 12h ovat vähän pitkiä ja mielestäni myös 6h (tätä ei siis edes ehdotettu), mielestäni on myös turhaa viivyttää mallineen laittoa, vaikka artikkelin aloittajalla saattaisikin olla aikomus lisätä lähteet myöhemmin).

Jälkeenpäin tulleita ehdotuksia -osiosta ehdotan tällä tavalla:

Ehdotetut kohdat on alleviivattu, kohdat, joita en kannata enkä ehdota, on yliviivattu ja aukijätetyt ovat sellaisenaan.

1. Minkään yhden pienen kohdan lähteistäminen ei riittäisi.
2. ”Uusien lähteettömien artikkelien” määritelmä:
   • Tämän ehdotuksen hyväksymisen jälkeen aloitetut artikkelit.
   • Ehdotuksen hyväksymisen kalenterikuukaudella aloitetut artikkelit
3. Ajat:
   • Poistoaika kymmenen päivää
   • Karenssiaika 24h
4. Lähteistämisen jälkeen lähteettömiksi jääneet kohdat voitaisiin poistaa.
5. Poistamisen sijaan artikkeli siirrettäisiin aloittajan alasivulle, jos tällä on käyttäjätunnus. (En kannata, koska suurimmassa osassa tapauksista lähteistämistä tai muutakaan ei tapahdu ja artikkeli on muutenkin palautettavissa, jos aloittaja aikookin lähteistää.)
6. Artikkelin lähteistämisen jälkeen mallineen poistajan pitäisi ensin tarkastella lähteet.
7. Mallineen poistaja ei välttämättä olisi artikkelin aloittaja.
8. Jos artikkelin poiston jälkeen aloittaja pyytäisi artikkelin palautusta aikoen lisätä lähteet, niin hänen pitäisi antaa muutama esimerkkilähde.
9. Mallineen voisi lisätä artikkeliin myös siinä tapauksessa, että vain pieni osa siitä on lähteistetty.
10. Jos artikkelin aloittaja pyytäisi lisäaikaa lähteistämiseen, niin sitä annettaisiin kolme päivää.

Luurankosoturi ✉️ 2. marraskuuta 2024 kello 18.37 (EET)

Selvennetty jälkimmäistä Jälkeenpäin tulleita ehdotuksia -osion kohtaa. Luurankosoturi ✉️ 2. marraskuuta 2024 kello 20.28 (EET)

Lisätty 9.-kohta. Luurankosoturi ✉️ 5. marraskuuta 2024 kello 09.36 (EET)

10.-kohta. Luurankosoturi ✉️ 9. marraskuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Keskustelu 2

Voisit, Luurankosoturi, kirjata tähän uuden ehdotuksesi kohta kohdalta selkeästi, niin ettei tarvitse käydä katsomassa aiempaa ehdotusta. --abc10 (keskustelu) 2. marraskuuta 2024 kello 19.59 (EET)

Selvensin jälkimmäistä kohtaa. Onko nyt parempi? Luurankosoturi ✉️ 2. marraskuuta 2024 kello 20.29 (EET)

Juu. Kannatan. --abc10 (keskustelu) 2. marraskuuta 2024 kello 20.37 (EET)

9. kohta oli hyvä lisäys. Kannatetaan. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 5. marraskuuta 2024 kello 14.58 (EET)

Muutin vähän otsikkoa että pääsee oikeaan kohtaa heti linkkiä klikattuaan. Tuo 6 tuntia voisi olla hyvä karenssiaika, silloin edellisenä päivänä aloitetut eivät jäisi roikkumaan. Lähteistykseen minulle käy 7–10 vrk jonka jälkeen artikkeli voitaisiin poistaa jos on edelleen lähteistämättä. Kohta 7 pitäisi olla minusta jotenkin näin ”artikkelin luoja ei saa poistaa itse mallinetta”, niin kun on muissakin tämän kaltaisissa mallineissa. --Linkkerpar^keskustelu 2. marraskuuta 2024 kello 21.33 (EET)

Kannatan muotoilua ”artikkelin luoja ei saa poistaa itse mallinetta”. Kannatan yllä olevaa ns. täsmällisempää ehdotusta lähes kokonaan, paitsi muuttaisin 4. kohdan näin: "Lähteistämisen jälkeen lähteettömiksi jääneet kohdat poistetaan". Tällä tavoin esille nostettua käyttäjää vastaavat artikkelinsylkijät saadaan tulpattua. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 2. marraskuuta 2024 kello 22.34 (EET)

Jos tarkoitit tätä artikkelia Sisäinen passi niin tuosta ei jäisi jäljelle kun HOK joka ei edes vastaa artikkelin nimeä, ja sen voisi poistaa jos ei keskustelussa ole tullut ilmi muuta vaihtoehtoa johon on konsensus. --Linkkerpar^keskustelu 2. marraskuuta 2024 kello 22.39 (EET)

En tarkoittanut tuota (joka sekin on onnettomassa kunnossa), vaan tänä iltana puheena olleita televisiosarjoja. Mutta joo, nyt kun tutkin niitä tarkemmin, niin nehän ovat myös aika lähellä HOK-osastoa. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 2. marraskuuta 2024 kello 23.21 (EET)

Joo, sopii. Luurankosoturi ✉️ 2. marraskuuta 2024 kello 22.42 (EET)

En mä tiedä tarvitaanko mitään virallistettua karenssiaikaa. Jokainen osaa katsoa kelloa ja osaa miettiä mikä voisi olla sopiva aika laittaa tämä malline (todennäköisesti käyttäjä ei enää kolmen tunnin päästä edes katso koko artikkeliaan mutta jos tekee sen vaikka koulutunnilla voisi tunti olla ihan riittävä aika). Korkki74 (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 20.03 (EET)

Karenssiajan tarkoitus on, että jos artikkelin aloittaja ei vain ole ehtinyt tehdä artikkelia kerralla, vaan hän tekee sen kahdessa osassa: ensin teksti ja myöhemmin lähteet, niin sitten mallinetta ei välttämättä lisättäisi turhaan. Me kokeneet käyttäjät kyllä varmasti tietäisimme milloin mallineen voisi lisätä, mutta jos mallineen käyttöä ei rajoiteta, niin sitä käyttäisivät myös kokemattomat, jotka tuskin tietäisivät milloin sen voisi lisätä. Joo, on kyllä mahdollista, että artikkelin aloittaja ei välttämättä enää muutaman tunnin päästä katso artikkeliaan, mutta eikö sekin ole mahdollista, että aloittaja kävisi vähän väliä katsomassa onko artikkelille tapahtunut mitään, kun on ensimmäisiä tai jopa ensimmäistä kertaa muokannut Wikipediaa? Muutenkaan tuskin me huomaamme läheskään kaikkia (mahdollisesti) poistettavia artikkeleita muutaman tunnin sisällä niiden luonnista. Luurankosoturi ✉️ 7. marraskuuta 2024 kello 14.21 (EET)

Kommentteja ei nyt pahemmin ole tullut, niin ajattelin, että jos niitä ei pahemmin enää tulekaan, niin laittaisin lauantaina äänetsyksen pystyyn, kun tämä sai ihan hyvän vastaanoton. Noista auki jättämisäni kohdista ehdottaisin sitten seuraavaa:

• Mallineen käytön rajoituksesta ja siitä saako aloittaja poistaa mallineen ehdotan, että ei ainakaan ensiksi alkuun rajoiteta mallineen käyttöä muuten kuin, että muiden vastaavien tapaan artikkelin aloittaja ei saisi poistaa sitä. Katsotaan mitä tapahtuu, jos esimerkiksi kokemattomat käyttäjän eivät noudattaisi karenssiaikaa tai he eivät tajuaisi, että mallinetta käytettäisiin vain uusiin artikkeleihin eli he lisäisivät niitä myös vanhoihin, niin rajoitetaan sitten.
• Siitä pitäisikö poistoajan jälkeen lähteettömiksi jääneet kohdat poistaa, niin ehdottaisin, että toimittaisiin tapauskohtaisesti ja omalla harkinnalla. Jos lähteistämättä jää vain yksi virke kappaleen keskellä, niin sen voinee antaa olla.

Tuosta 1.-kohdasta eli ”Minkään yhden pienen kohdan lähteistäminen ei riittäisi.”, niin miten siis toimitaan, jos kuitenkin poistoajan jälkeen vain yksi tai kaksi pientä on lähteistetty? Ehdottaisin, että artikkelia ei ehkä kuitenkaan heti poistettaisi, vaan lähteistämättömien kohtien poiston jälkeen heitettäisiin artikkeliin Hauki on kala -malline ellei artikkeliin jäisi määritelmän lisäksi jokin ihan random-tieto aiheesta. Luurankosoturi ✉️ 7. marraskuuta 2024 kello 14.21 (EET)

Samaa mieltä, lauantaina äänestys pystyyn.

• Kannatan sitä, että aloittaja ei saisi poistaa mallinetta.
• Olen sitä mieltä, että kaikki lähteettömät kohdat poistetaan.
• Kannatan ehdotustasi, että lähteistämättömien kohtien poiston jälkeen artikkeliin laitetaan tarvittaessa HOK-malline.

Talvipäivänseisaus (keskustelu) 7. marraskuuta 2024 kello 14.32 (EET)

Pitäisi varmaan olla puuhtaaksi kirjoitettu ehdotus että mistä tarkalleen äänestetään, nyt tuo on vielä aika vaiheessa. --Linkkerpar^keskustelu 7. marraskuuta 2024 kello 14.57 (EET)

Ajattelin ainakin copypastettaa Ehdotus- ja Jälkeenpäin tulleita ehdotuksia -osiot, ja poistaa kokonaan kohdat, jotka eivät lopulliseen äänestykseen tule. Koitan myös sulauttaa nuo osiot toisiinsa. Luurankosoturi ✉️ 7. marraskuuta 2024 kello 15.11 (EET)

HOK-asiaan sanoisin, että jättää ylläpitäjien oman harkinnan varaan miten haluavat tapauskohtaisesti noiden kanssa menetellä. Kunhan ei alettaisi edestakaisin veivaamaan LähteetönPoisto- ja HOK-mallineita. Tarkempi sanamuoto tuohon olisi ”Artikkeli on lähteistettävä kokonaisuudessaan, pienten yksityiskohtien lähteistäminen ei riitä”. Yksityiskohtien pienuuden voi kanssa jättää ylläpitäjien päätettäväksi. --Suomalta (keskustelu) 7. marraskuuta 2024 kello 17.10 (EET)

Joo, olen samaa mieltä. Luurankosoturi ✉️ 9. marraskuuta 2024 kello 21.46 (EET)

Itsestäänselvyys vakiokäyttäjille, mutta käytettyjen lähteiden tulee noudattaa Wikipedian ohjeita ja olla tarkistettavissa eli lähteeksi ei kelpaa vapaasti muokattavat sivustot, yksityishenkilöiden blogit tai muut vastaavat. Tuo tulee selventää mallineeseen. Myös valelähteistykseen tulee kiinnittää huomiota ja sen tulee olla pikapoistoperuste. Laitoin äsken pikapoistoon jotakin suomalaistoimittajaa käsittelevän artikkelin, joka oli "lähteistetty" oikeaoppisella viitemallineella vuonna 1985 kirjoitetulla englanninkielisellä Parkinson-tutkimuksella... Lisäksi jos tämä menee läpi pitää Wikipedia:Merkitse_lähteet#Puutteelliset_lähdemerkinnät -ohjeistuskin päivittää. --Suomalta (keskustelu) 7. marraskuuta 2024 kello 17.00 (EET)

Lähteettömät tiedot on aina saanut poistaa. – Aikarajat ovat ilmeisesti vielä auki? Koko hommassa pitää olla myös joustovaraa, koska kaikkia mahdollisia tapauksia tuskin saatamma tässä vaiheessa keksiä ja tilkitä niiden porsaanreikiä.--Htm (keskustelu) 7. marraskuuta 2024 kello 17.13 (EET)

Jaa on vai? Eikö siitä sitten tule mitään huomautusta, jos poistaa aivan kaikki vastaan tulevat lähteettömät kohdat ja miten tuo sanomasi pätee, jos koko artikkeli on lähteetön?

Ymmärsin, että Linkkerparille käy viikko ja kymmenen päivää kummatkin ja Talvipäivänseisauskaan ei viikkoa vastustanut (hän siis ehdotti kymmentä päivää). Korkki74 tuossa yllä sanoo, että todennäköisesti käyttäjä (uusi) ei enää kolmen tunnin päästä katso artikkeliaan, niin olen kyllä sitä mieltä, että jos käyttäjä ei enää viikon sisällä katso artikkeliaan, niin tuskin tulee enää katsomaankaan paitsi, jos se joskus sattumalta yhtäkkiä tulee mieleen. Karenssiajassa mulle kyllä sopii tuo Linkkerparin ehdottama 6h.

Kai tämmöisissä tilanteissa on ihan mahdollista, että hyväksymisen jälkeen pitää ehkä vielä hioa.

Luurankosoturi ✉️ 9. marraskuuta 2024 kello 21.46 (EET)

Loin nyt äänestyksen ja sovitin viikon ja kymmenen päivää kummatkin ehdotukseen niin, että lähteistykseen voisi saada lisäaikaa kolme päivää. Luurankosoturi ✉️ 9. marraskuuta 2024 kello 23.02 (EET)

Lisään vielä, että jos on sitä mieltä, että ehdotusta pitäisi vielä hioa tai jostain kohdasta vielä keskustella, niin tässä on kuukausi aikaa keskustella ennen äänestyksen päättymistä tai ehdotusta voi myös vastustaa noilla syillä, ja sitten jatketaan keskustelua. Luurankosoturi ✉️ 9. marraskuuta 2024 kello 22.59 (EET)

Äänestys

	Tämä sivu on arkisto alla olevasta äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien, ohjeiden tai käytäntöjen keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (80,8 % kannatti ehdotusta) --Luurankosoturi ✉️ 9. joulukuuta 2024 kello 23.00 (EET)

Ehdotus

Malline toimisi samalla tavalla kuin Hauki on kala -malline, mutta uusille lähteettömille artikkeleille eli malline lisättäisiin uusiin lähteettömiin artikkeliin ja siitä sitten ilmoitettaisiin artikkelin aloittajalle. Jos aloittaja tai kukaan muu ei tämän jälkeen lisäisi artikkeliin lähteitä viikon kuluessa poistomallineen lisäyksestä, artikkeli poistettaisiin lähteettömänä. Mallinetta ei lisättäisi vanhoihin lähteettömiin artikkeleihin, koska niiden aloittajat tuskin enää huomaisivat sitä. Malline eroaisi Hauki on kalasta siinä, että sillä olisi myös ”karenssiaika” 6 tuntia eli sen saisi lisätä vasta kuuden tunnin kuluttua artikkelin aloituksesta, jotta aloittaja saisi aikaa lisätä lähteet, jos tämä olisikin koko ajan ollut aikomuskin. Lähteettömyydestä saisi kuitenkin muuten huomauttaa ennen karenssiajan päättymistä. Mallineen käyttöä ei rajoiteta muuten kuin, että sen poistaja ei saa olla artikkelin aloittaja. Tästä voidaan kuitenkin keskustella myöhemmin, jos aihetta on.

Tarkennuksia:

1. Artikkeli on lähteistettävä ainakin suurilta osin, pienten yksityiskohtien lähteistäminen ei riitä
   • Jos kuitenkin poistoajan päättyessä vain pieniä yksityiskohtia on lähteistetty, voi ylläpitäjä oman harkintansa mukaan muuttaa artikkelin HOK:ksi, tyngäksi tai poistaa sen suoraan kokonaan.
2. ”Uusien lähteettömien artikkelien” määritelmä olisi ehdotuksen hyväksymisen kalenterikuukaudella aloitetut artikkelit (Äänestyksen voittaessa 1. joulukuuta lähtien tehdyt artikkelit)
3. Lähteistämisen jälkeen lähteettömiksi jääneet kohdat voi oman harkinnan mukaan poistaa.
4. Artikkelin lähteistämisen jälkeen mallineen poistajan pitäisi ensin tarkastella lähteet.
5. Jos artikkelin poiston jälkeen aloittaja pyytäisi artikkelin palautusta aikoen lisätä lähteet, niin hänen pitäisi antaa muutama esimerkkilähde.
6. Mallineen voisi lisätä artikkeliin myös siinä tapauksessa, että vain pieni osa siitä on lähteistetty.
7. Jos artikkelin aloittaja pyytäisi lisäaikaa lähteistämiseen, niin sitä annettaisiin kolme päivää.

Luurankosoturi ✉️ 9. marraskuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Äänestys päättyy 9. joulukuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Kannatan ehdotusta

1. Luurankosoturi ✉️ 9. marraskuuta 2024 kello 22.52 (EET)
2. --Porvari (keskustelu) 9. marraskuuta 2024 kello 23.38 (EET)
3. Uskon tämän toimivan.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 9. marraskuuta 2024 kello 23.59 (EET)
4. --Žietäjäx (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 08.57 (EET)
5. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 14.33 (EET)
6. --abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 17.10 (EET)
7. --Suomalta (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 18.28 (EET)
8. --VynedJ (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 19.53 (EET)
9. --Saimuri (keskustelu) 12. marraskuuta 2024 kello 15.02 (EET)
10. --J~fiwiki (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 22.06 (EET)
11. --Puppe100 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 07.47 (EET)
12. --Osmo Lundell juttusille? 17. marraskuuta 2024 kello 01.27 (EET)
13. --Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2024 kello 10.32 (EET)
14. --4shadoww (keskustelu) 17. marraskuuta 2024 kello 15.54 (EET)
15. --Linkkerpar^keskustelu 18. marraskuuta 2024 kello 16.17 (EET)
16.  Kannatan –IdzSJL2 (keskustelu) 20. marraskuuta 2024 kello 20.50 (EET)
17. Kotivalo (keskustelu) 20. marraskuuta 2024 kello 21.14 (EET)
18. Huusmik ^{(Onko kerrottavaa? • Tekemiseni)} 23. marraskuuta 2024 kello 21.22 (EET)
19. --Epiq (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 19.59 (EET)
20. --Htm (keskustelu) 8. joulukuuta 2024 kello 23.50 (EET)
21. Iivarius (keskustelu) 9. joulukuuta 2024 kello 21.00 (EET)

Vastustan ehdotusta

# 6 tuntia on aivan liian vähän. Eihän se ole edes unen tai työpäivän pituus. Moni aloittaa wikipediaa yhtenä päivänä, eikä roiku seuraamassa palautetta, ei edes joka päivä. Jatka sitten tai ota oppiksi seuraavana iltana tai aamuna ja lisää pyydettyjä lähteitä, jos ei ole mitä jatkaa! Usein olen havainnut, ettei uutta wikipedistiä ole opastettu hänen käyttäjäsivullaan kyllin konkreettisesti ensin, vaan ensituotokseen lätkäistään joku poistomalline. Lähteetön malline ei ole sellainen opastus. Postomallineen näkeminen voi olla puolestaan uudelle pelottava "ekakerran" tuliainen wikipedistinä. Olen kuullut useamman kuin kerran palautteen, ettei sen jälkeen ole wikipediaan muokkaajana koskettu, vaikka hienoa annettavaa ja kuva/ääniaineistoa olisi, ja voisi jonkun yleiseen käyttöön antaakin. - Paatuneille, toistuvasti lähteettömiä artikkeleita generoivien tuotoksille sen sijaan voisi olla nopeutettu käsittely. Toisinaan myös näkee, että on käännetty artikkeli ihan kohtuullisesti lyhyesti toisesta wikistä ilman lähteitä, muttei ole tiedetty laittaa käännösmallinetta. --Paju (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 05.54 (EET)

Vastustava ääni vedetty pois, olin lukenut ehdotuksen univelassa huolimattomasti, onhan siinä päiviä korjailuaikaa, mikä on jo parempi. Toki esim. projektissa/matkalla, lomalla, intohimon parissa ollessa tai joissain muissa elämän kuvioita tuo ei välttämättä riitä. --Paju (keskustelu) 14. marraskuuta 2024 kello 06.18 (EET)

# Olen samaa mieltä: 6 tuntia on liian vähän. Esimerkiksi kolme päivä olisi jo paljon sopivampi aika, jota käytetty aikarajana myös muunlaisia poistopäätöksi tehtäessä. Yleisemmällä tasolla olen sitä mieltä, että myös vanhat lähteettömät artikkelit pitäisi poistaa. Niiden pelastamiselle voitaisiin suoda aikaa esimerkiksi vuosi, minkä jälkeen artikkeli automaattisesti poistettaisiin. Samoin tulee menetellä sellaisten artikkelien kohdalla, joiden lähteistys on epäilyttävä tai joissa on lähteistetty vain yksittäisiä, epäoleellisia seikkoja. Vanhojen artikkelien kohdalla ei tietenkään tarvita karenssiaikaa, ja vuosi on joka tapauksessa aivan riittävän pitkä aika artikkelin korjaamiseen, jos motivaatiota löytyy. --Miihkali ^{(K • M)} 11. marraskuuta 2024 kello 16.43 (EET)

Kallistun sittenkin puoltavalle kannalle. Jos ehdotus menee läpi, käytännön yksityiskohtiin ja mallineen sanavalintoihin voi tehdä myöhemminkin korjauksia. Mutta jos ehdotus nyt kaatuu, se todennäköisesti hyllytetään ikiajoiksi ja ongelmat jatkuvat entisellään. Tämä on kuitenkin ihan kehityskelpoinen idea, ja ylipäätään Wikipediassa pitäisi ottaa kaikenlaisen hutun suhteen paljon nykyistä tiukempi linja. Tarkat toimintamallit hioutuvat sitten matkan varrella. --Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2024 kello 10.32 (EET)

1. En kannata. Lähteissäkin tulisi mennä laatu, ei määrä, edellä. —kallerna (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 21.13 (EET)
2. ruotsinkielisen Wikipedian tapa jossa keskeneräinen artikkeli siirretään käyttäjän alasivuksi ja muokkaajalle kerrotaan siirrosta tuntuu kannustavammalta. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 21.46 (EET)
3. Knuutson273(keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 13.29 (EET)
4. Vaatisi vielä jatkotyöstöä. Ei pidä poistaa mekaanisesti vaan ensisijaisesti tavoiteltavana tulisi olla ikään kuin kustannus/hyöty-arvioon perustuva paras ja toimivin lopputulos koko Wikipedian kannalta (om a wiki, interwikit, sisarprojnektit, luokat, wikidata). Joskus paras ja vähimmällä vaivalla saavutettava lopputulos ei ole mekaaninen poisto vaan esim. artikkelin korjaus kunnolliseen, kelvolliseen, vähimmäisvaatimukset täyttävään tiiviiseen muotoon silloin jos hyöty tällaisesta artikkelista on suurempi kuin koko artikkelin mekaaninen poisto, ja jos joku on tilaisuudessa tämän vaivatta tekemään. Muistelisin, että joissain muissakin ongelma-artikkeliryhmissä joku aikoinaan suositteli juuri tällaista menettelyä joskus aiemminkin. Tässä ei ole nyt kysymys erilaisista "vaihtoehtoisista" pikkunippeleistä vaan lähestymistavasta. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 09.48 (EET)
5. Monille varsinkin uusille käyttäjille on vaikea ymmärtää mikä on hyvksyttävä lähde ja mikä esimerkiksi firman oma sivu. Ääni vaihdettu hintsusti tänne. --Höyhens (keskustelu) 8. joulukuuta 2024 kello 17.11 (EET)

Tyhjää

#Tämänhän piti olla vapaa tietosanakirja. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 10.49 (EET)

Hylätyt

1. --Käyttäjä:AlexIsVerySmart (keskustelu) 1. joulukuuta 2024 kello 22.48 (EET) Liian vähän artikkelimuokkauksia. Luurankosoturi ✉️ 1. joulukuuta 2024 kello 22.55 (EET)

Keskustelu 3

Wikipedia:Käytännöt-sivun mukaan ehdotuksen läpipääsy vaatisi 70–80 % kannatuksen. Paljonko siis tässä tapauksessa tarkalleen ottaen? Luurankosoturi ✉️ 9. marraskuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Kohtaan 2 pitäisi varmaan lisätä että 1. joulukuuta tarkoittaa tätä vuotta. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 10.42 (EET)

@Höyhens: Se, että tämä on vapaa tietosanakirja ei kai tarkoita sitä, että tänne saa kirjoittaa lähteettömyyksiä. --Porvari (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 11.15 (EET)

Wikipedian tapauksessa vapaa (engl. free content) tarkoittaa sitä, että tietosanakirja ja sen sisältö on kenen tahansa vapaasti luettavissa, muutettavissa, muokattavissa ja edelleen käytettävissä niin, että tekijänoikeudet mahdollisimman vähän rajoittavat em. toimintaa.-- Htm (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 12.19 (EET)

Kyselisin siitä, miten aiotte soveltaa tätä. Aloitin vastikään tällaisen: Lesothon pääministeri. Taulukko päivämäärineen on sv-wikistä, siihen linkatut artikkelit lähteistettyjä. Poistaisitteko taulukon? --Tappinen (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 13.30 (EET)

Luultavasti ei, mutta ennakkolausunnot ovat joskus sitovia ja joskus eivät. Taulukko on äkkiä katsottuna luonteeltaan sellainen, joka sopisi artikkeliin Lesotho osioksi "Tunnettuja lesotholaisia". Tunnettujen paikkakuntalaisten luetteloissa yleensä on hyväksytty henkilöt, joista on artikkeli, josta käy ilmi lesotholaisuus. Jos se ei käy ilmi, niin silloin laitetaan usein lähdepyyntö.-- Htm (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 13.40 (EET)

Käsitykseni mukaan kuitenkin esimerkiksi commons-kuvat ja interwikilinkit ovat lähteettömiä. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 16.06 (EET)

Minä muuten tiedän ettei tänne saa kirjoittaa lähteettömyyksiä. Lähde on kuitenkin suhteellinen käsite, kuten varmaankin tätä lukevat tietävät. --Höyhens (keskustelu) 8. joulukuuta 2024 kello 22.02 (EET)

Olethan @Paju: huomannut, että 6h jälkeen tulee mallline ja artikkeli katoaa vasta viikon päästä? Ajattelin tuota ...ei ole mitä jatkaa.. --Tappinen (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 08.54 (EET)

Jatkan vielä Pajulle, että jos aikoo täydentää jotain artikkelia lähteillä, sen voi siirtää omalle alasivulleen ja rustata sitä siellä. Tai voi tallentaa sen omalle koneelleen.--Htm (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 10.28 (EET)

Joo, tuo 6h on siis vain aika, jonka ajan aloittajalla on mahdollisuus lähtestää artikkeli ennen kuin siihen lisättäisiin tuo poistomalline. Jos taas tajusit sen, niin pidemmällä ajalla olisi se ongelma, että aloittaja ei välttämättä enää katsoisi artikkeliaan, jolloin hän ei huomaisi sen poistouhkaa ja lopulta poistoa. Olen kyllä samaa mieltä, että ohjemallineet voisivat olla hellempiä. Itse muuttaisin Tervetuloa-mallineen kattavammaksi eli että siinä mm. neuvottaisiin aloittamaan artikkeli alasivulla, jos sitä ei ehdi samaan valmiiksi heti ja kerrottaisiin, että artikkeli ei saa olla liian lyhyt, mahdollisesti epämerkittävä tai lähteetön, minkä jälkeen vielä varoitettaisiin mitä tulisi tapahtumaan, jos se kuitenkin olisi jotain noista. Tuo ei kyllä välttämättä auta, jos se lisätään vasta ensimmäisen artikkelin aloittamisen jälkeen, joten tänne voisi myös lisätä jonkin botin lisäämään tuo uudistettu malline uusien käyttäjien keskustelusivuille, kuten joissain muunkielisissä Wikipedioissa ja muissa projekteissa on. Luurankosoturi ✉️ 11. marraskuuta 2024 kello 15.59 (EET)

Henkilökohtainen aavistukseni on, että tuo valtavan suuri Tervetuloa-malline menee useimmilla uusilla käyttäjillä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos – sikäli kuin sitä ylipäätään vaivaudutaan lukemaan. Parempi olisi antaa oikein lyhyt selonteko Wikipedian perusperiaatteista. Sellainen, jonka kärsimättömämpikin käyttäjä jaksaa lukea. Linkit jäävät todennäköisesti klikkaamatta, ja jos niitä klikataankin, lukija kyllästyy ennen kuin jaksaa tankata kaiken tekstimassan läpi. Miihkali ^{(K • M)} 11. marraskuuta 2024 kello 16.57 (EET)

Joo, sitä voisi karsia samalla, kun sinne lisää. Uudistus olisi kyllä ehkä parempi kuin muuttaa kattavemmaksi. Luurankosoturi ✉️ 11. marraskuuta 2024 kello 17.04 (EET)

@Miihkali: sullekin tämä. Luurankosoturi ✉️ 11. marraskuuta 2024 kello 17.00 (EET)

Kerkesit näköjään kommentoida ennen kuin ehdin tallentamaan. Tuolla pingillä tarkoitin siis, että tuo 6h ei ole poistoaika, vaan aika, joka odotettaisiin ennen poistomallineen lisäämistä. Luurankosoturi ✉️ 11. marraskuuta 2024 kello 17.04 (EET)

Olen asiasta tietoinen. Mielestäni Paju on kuitenkin oikeilla jäljillä todetessaan, ettei uusia käyttäjiä kannata heti uhkailla artikkelin poistamisella. Parempi olisi ensin opastaa omin sanoin (ei mallineella tai copypastalla) ja muutenkin yrittää luoda luottamuksellista, henkilökohtaista yhteyttä. Monen tuoreen käyttäjä Wikipedia-ura on katkennut alkuunsa, kun heitä ei ole kohdattu yksilöinä vaan on ruvettu heti uhkailemaan sanktioilla ja kommunikaatio hoidetaan standardikirjeillä. Asia erikseen ovat käyttäjät, joita on jo muutamaan kertaan huomautettu käytäntörikkomuksista – vaikkapa lähteettömän tiedon lisäämisestä. Heidän kohdallaan ei tarvita mitään karenssiaikaa, koska he tietävät kyllä. He eivät vain välitä. Miihkali ^{(K • M)} 11. marraskuuta 2024 kello 17.05 (EET)

No joo, se kyllä saattaisi olla pelote, mutta eivät väärät tiedotkaan ole hyväksi. Voisimme yrittää tehdä siitä mallineesta mahdollisimman hellän ja ymmärrettävän. Voisin jossain kohtaa alkaa tekemään sitä, kun äänestyskin näyttää saaneen hyvän vastaanoton. Luurankosoturi ✉️ 12. marraskuuta 2024 kello 16.54 (EET)

Hyvä idea. Punnitsen vielä tuota ääntäni. Minua saa muistuttaa asiasta, kun äänestysaika lähenee loppuaan. Miihkali ^{(K • M)} 13. marraskuuta 2024 kello 22.39 (EET)

Olinkin juuri laittamassa, että loin nyt alasivuilleni prototyypit poisto- ja huomautusmallineesta ja että yritin tehdä niistä mahdollisimman hellät, ystävälliset ja ymmärrettävät, mutta kerkesit tallentamaan ensin. Luurankosoturi ✉️ 13. marraskuuta 2024 kello 23.13 (EET)

Täältä löytyy mielipiteeni mallineista. --Miihkali ^{(K • M)} 14. marraskuuta 2024 kello 10.53 (EET)

Pajulle myös sellainen muistutus, ettei käännösmalline korvaa lähteetöntä. Tai ainakin vastustus-kommentista saa sellaisen kuvan, ettet asiasta tiennyt tai sitä muistanut. Porvari (keskustelu) 12. marraskuuta 2024 kello 11.24 (EET)

Tuo tarkennuksien kohta 4 mietityttää. Jos lähteenä on käytetty kirjoja, jotka voi tilata lähikirjastoon tai omaan maakuntakirjastoon niin ongelmaa ei tarkastajalle synny kunhan osaa lähdekirjan kieltä. Mutta jos lähteenä on käytetty jotain harvinaisempaa teosta, niin lähteen tarkastaminen voi olla työlästä, ellei jopa joskus lähes mahdotonta.--MAQuire (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 16.29 (EET)

Siinä varmaan lähinnä meinataan netistä löytyviä lähteitään. En ainakaan itse velvottaisi ylläpitäjiä tai seulojia käymään aina kirjastossa tarkistamassa lähteet. @Tappinen: ehdotit tuota kohtaa, joten voinet kertoa oman näkemyksesi? Luurankosoturi ✉️ 11. marraskuuta 2024 kello 17.00 (EET)

Olisiko muotoilu "Artikkelin lähteistämisen jälkeen mallineen poistajan pitäisi ensin tarkastella lähteiden luotettavuutta." sitä mitä haetaan. Mekaaninen "Lähde: google", tai ref-tägien väliin laitettu "iso tietosanakirja" ei riittäisi. Ohjeeseen voisi laittaa linkin Wikipedia:Tarkistettavuus#Lähteet --Tappinen (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 17.34 (EET)

Pitää muistaa että "uusissa käyttäjissä" on suuri osa tunnuksenvaihtajia. Osataan kyllä selvästi monet asiat mutta monia ei viitsitä. --abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2024 kello 17.25 (EET)

Tämä esitys on pitkälti harhaanjohtava ja Wikipedian perusteita muuttava, koska siinä käydään todellisuudessa keskustelua viitteistä eikä lähteistä. Aiemmin on käyty keskusteluja, joissa on yleensä päädytty siihen, että Wikipediassa ei ole viitepakkoa ainoastaan pitää esittää käytetyt lähteet. Esitykseen pitäisi siten sisällyttää käytännön Wikipedia:Tarkistettavuus muuttaminen siten, että se sisältää viitepakon lähdeiden lisäämisen lisäksi.--131.228.2.16 12. marraskuuta 2024 kello 11.20 (EET)

Ja missä kohtaa tässä puhutaan nimenomaan viitteistä? Luurankosoturi ✉️ 12. marraskuuta 2024 kello 11.36 (EET)

Tai no se on kyllä totta, että jos lähteet onkin merkitty "yleislähteiksi", niin se on ehkä vähän vaikeampaa, mutta sanoisin näin, että yleensä merkityt lähteet ovat nettilähteitä, niin niistä on helppo tarkistaa mitä niillä on lähteistetään, mutta jos siellä on kirjalähteitä, niin siinä on sama ongelma kuin yllä tuotu esiin. En siis näkisi kauheasti eroa siinä onko lähteet merkitty viitteinä vai "yleislähteiksi". Luurankosoturi ✉️ 12. marraskuuta 2024 kello 11.42 (EET)

Kommenttina Kallernan äänestyskommenttiin että laatu on sitä että artikkelissa on lähteet ja että se on niiden mukaan kirjoitettu. Jos artikkeli on vetästy oman hatun alta tai käännetty jostain, mistä käännetty ei aina välttämättä ole tietoa, niin ei kai muiden tehtävä ole yrittää lähteistää sitä, eikä sillä tavalla ei synny laatua. --Linkkerpar^keskustelu 13. marraskuuta 2024 kello 21.54 (EET)

En minäkään oikein käsitä, miten lähteiden vaatiminen olisi lähteiden laadun kyttäystä määrän kustannuksella. Haluaisikohan @Kallerna avata äänestyskommenttiaan? Iivarius (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 22.38 (EET)

Mielestäni mainitsin että täällä kytätään lähteiden määrää, ei laatua. Kunhan kaikki on viitteistetty, artikkeli on muka viimeisen päälle. Keskimäärin nämä nettiviitteet on sitten itsessään lähteettömiä ja perustuvat Youtube-videoihin tms. Toisekseen Wikipedian vahvuus on vapaus: näin tarkka poistokulttuuri vie viimeisenkin aktiivisuuden tästä projektista. Auringonlasku näkyy jo, kielimallien aikakaudella taitaa muutenkin olla helpoin vain kääntää tieto kattavimmasta (englanninkielisestä) Wikipediasta.

Koko lähdekeskustelu on absurdi, tiedemaailmassa vaatimustaso on monella kohtaa järkevämpi. Toki siellä kirjoitetaan omalla nimellä, mutta tämän projektin kauneus onkin luotto anonyymeihin ja siihen että tieto korjaa itse itsensä kun sille annetaan aikaa. —kallerna (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 23.07 (EET)

Eikös huonokin lähde ole parempi kuin ei mitään? Lisäksi tuli juuri munkin mieleeni, että mitä, jos käyttäjä yrittää lähteistää kelpaamattomilla lähteillä tai artikkeli on jo aloitushetkellä lähteistetty niillä? Eikös käytäntö ole sellainen, että kelpaamatonta lähdettäkään ei saisi poistaa, vaan sen viereen pitäisi lätkäistä {{Parempi lähde}} -malline (vai sekoitanko nyt vanhojen linkkien käytäntöön)? Sanoisin, että yleisin tällainen lähde on Fandom ja muut wikit, joiden poistaminen lienee ihan ymmärrettävää, joten tuota käytäntöä voisi tuossa tapauksessa katsoa läpi sormien, jolloin lähteet voisi poistaa ja selittää niiden lisääjälle tilanne ja tarvittaessa antaa sitä lisäaikaa lähteistämiselle. Luurankosoturi ✉️ 13. marraskuuta 2024 kello 23.13 (EET)

Olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä että huono lähde on huonompi kuin ei lähdettä ollenkaan. Mukavaa byrokratiahimmeliä pyrit luomaan. —kallerna (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 23.17 (EET)

Molemmat ovat kyllä niin perseestä, ettei niitä kannata edes vertailla. Porvari (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 23.19 (EET)

No joo, mutta tuossa juuri ehdotan, että lähteet, jotka ei kelpaa, poistettaisiin. Luurankosoturi ✉️ 13. marraskuuta 2024 kello 23.20 (EET)

Byrokratiahimmeli, että lähteettömät uudet artikkelit poistettaisiin sen sijaan että niiden annettaisiin maata täällä vuosikymmen? Iivarius (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 23.56 (EET)

Niin, hiljattain katsoin että täällä on jo niitäkin artikkeleita joissa on "lähde?"-tägi/tägejä yli 25 000 kpl. Muutamassa katsomassani ne olivat peräisin 10-15 vuoden takaa, joissain koskien väitteitä jotka olisi tägääjä voinut mieluummin suoraa poistaa. Oletus että "joku" "joskus" kaiken korjaa on aika perusteeton. Oma ryhmänsä vielä ne artikkelit joiden olemassa olleet lähteet ovat sittemmin räjähtäneet bittiavaruuteen tallentumatta mihinkään arkistoon. Joten puuhaa piisaa yli meidän elinikämme jo olemassa olevienkin kanssa ilman uusia lähteettömyyksiä ja silkkoja roska-artikkeleitakin.--J~fiwiki (keskustelu) 14. marraskuuta 2024 kello 02.08 (EET)

kallernalle: Olet vieraantunut arkisesta Wikipediasta, jossa luotto anonyymeihin ja nimimerkkeihin pitää olla nolla. Wikipedia ei korjaa itse itseään: virheitä korjaavat ne jotka sattuvat innostumaan, esimerkiksi viitteiden hulvattomista tiedoista, joita akateemiset kansalaiset ovat sinne kirjoitelleet, konekäännösten kukkasista, omasta hatusta vedetyistä arvauksista. Ihan jo kommenttisi kukkanen on vallan yleinen: englanniksi voi sanoa "the beauty of Wikipedia", mutta kyse ei todellakaan ole "kauneudesta" vaan "hienoudesta", tosin se on harhaa. Ei pidä luottaa taskusanakirjaan. --abc10 (keskustelu) 14. marraskuuta 2024 kello 08.41 (EET)

Kannattaa tätä silti koittaa. Jos tämä vaikuttaa asioihin jotenkin dramaattisesti, niin keskustellaan sitten uudestaan. Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 10.49 (EET)

@Zache: Cimon Avaro ehdotti samaa ja vastasin siihen, etten kannata sitä, koska kuinka monessa tapauksessa aloittaja tekee mitään artikkelille ja sen muutenkin saa palautettua, jos aloittaja niin haluaa. Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 22.01 (EET)

@Knuutson273: mikä oli sun vastustusperustelusi? Luurankosoturi ✉️ 21. marraskuuta 2024 kello 13.49 (EET) Mallineen korjaus. Luurankosoturi ✉️ 21. marraskuuta 2024 kello 13.51 (EET)

Kommenttina @Urjanhain äänestyskommenttiin, että ymmärsithän, että kyse on nyt siis tulevasta joulukuusta lähtien tehdyt artikkelit eli vanhoihin lähteettömiin ei tässä kosketa. Täällä meillä on nyt yli 14 500 lähteetöntä artikkelia + lyhyet lähteettömät artikkelit, joihin käytäntö kieltää lisäämästä mallinetta + muut lähteettömät artikkelit, joihin ei jostain muusta syytä ole mallinetta lisätty. En nyt osaa arvioida, mutta sanoisin, että 15 000 tulee helposti täyteen. On siis epätodennäköistä, että läheskään kaikkia noita tultaisiin jopa koskaan lähteistämään tai sillä nopeaudella, että niiden väärä vähenisi. Mielestäni lähteettömien artikkeleiden tulo pitäisi siis katkaista. Luurankosoturi ✉️ 21. marraskuuta 2024 kello 13.49 (EET)

Nyt ollaan puolivälissä ja tilanne on 82,6% kannatuksen puolella eli ei tarvitsisi keskustella menikö läpi. 2.-kohdan mukaan äänestyksen voittaessa 1. joulukuuta lähtien aloitetut artikkelit voidaan merkitä poistettavaksi. Tässä voi olla sellainen ongelma, että äänestyksen päättymisaika on vasta kahdeksan päivää myöhemmin, jolloin artikkelin aloittaja ei ehkä enää huomaisi artikkelinsa poisto(uhka)a, joten ajattelin varoittaa tuossa välissä aloitettavien lähteettömien artikkelien aloittajia tästä mahdollisesti tulevasta käytännöstä. Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 00.25 (EET)

Ei minusta vielä voi sanoa sitä että menekö ehdotus läpi. Olen joskus nähnyt että varmalta tuntuvat äänestykset voi muuttua vielä loppumetreillä päinvastaiseksi. --Linkkerpar^keskustelu 25. marraskuuta 2024 kello 00.58 (EET)

Joo, mutta tuskin tässä vajaassa viikossa tapahtuu mitään niin radikaalia, ettei ainakaan ensimmäisten tuossa ajassa tehtyjen lähteettömien aritkkelien aloittajia kannata/tarvitse varoittaa. Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 16.23 (EET)

Tuolla lukee että: ”Äänestys päättyy 9. joulukuuta 2024 kello 22.52 (EET)”. Niin minusta siitä tulee noin kaksi viikkoa ja jo yhdessä päivässä varma tulos saattaa muuttua. --Linkkerpar^keskustelu 25. marraskuuta 2024 kello 16.27 (EET)

Tarkoitin vajaalla viikolla siis, että 1.:en joulukuuta on vajaa viikko, ja koska tämä äänestys voi hyvinkin voittaa, niin olisi hyvä varoittaa 1. joulukuuta lähtien lähteettömän artikkelin aloittaittaneita käyttäjiä, ettei heiltä jää huomaamatta, että n. viikon päästä heidän artikkelinsa joutuu poistouhan alle. Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 16.33 (EET)

Loin nyt väliaikaisen varoituksen huomautusmallineen alle. Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 17.55 (EET)

Olisi varmaan parempi että noita mallineita lisätään lähteettömiin artikkeleihin vasta sen jälkeen kun ehdotus on mennyt läpi. Käyttää joka tekee lähteettömän artikkelin voi tietenkin jo ennen sitä käydä varoittamassa lähteettömyydestä. --Linkkerpar^keskustelu 25. marraskuuta 2024 kello 18.02 (EET)

Joo, totta kai. En viitsinyt luoda tuolle huomautukselle omaa sivua, väliaikainen kun on, niin pistin sen tuonne huomautusmallineen alle. Se poistetaan sitten äänestyksen päätyttyä. Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 18.19 (EET)

Eikö olisi yksinkertaisempaa muuttaa uuden käytännön alkamisaikaa esimerkiksi 15. joulukuuta lähtien? Tai mieluummin vaikka 1. tammikuuta, ei tässä nyt niin kiire ole, että pitää tehdä väliaikaisia mallineita. Minusta ei ole hyvä idea lätkiä mahdollisesti täysin uusille käyttäjille mallinetta siitä, että täällä on joku keskustelu meneillään, ja sitten jos siinä päätetään jotain, niin artikkelisi saatetaan poistaa jos et tee sitä tai tätä. Selkeämpää olisi odottaa äänestyksen loppuun ja tehdä sitten tarvittavat toimenpiteet, eli hioa mallineiden teksti jne. Huomautusmallineeseen pitäisi ainakin lisätä neuvo siitä, että mistä käyttäjä voi pyytää apua ja että artikkeli voidaan siirtää hänen alasivulleen. Myös poistetun artikkelin voi pyytää palautettavaksi alasivulleen. kyykaarme (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 21.20 (EET)

Ei välttämättä, kun äänestykseen on ottanut osaa jo noin monta käyttäjää. Annetaan olla. Ehkei tuossa välissä tule kuitenkaan niin montaa lähteetöntä artikkeleja ainakaan, joiden poistouhkaa aloittaja ei huomaa. Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 21.47 (EET)

Unohdin mainita, että ajattelin tuota väliaikaista huomautusta käytettävä Merkitse lähteet -mallineen kanssa. Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 18.19 (EET)

Mikä kiire noissa on? Jos artikkeli on vielä yhdeksännen päivän jälkeen lähteistämättä niin sille tulee 7 päivää lisäaikaa ja sen jälkeen se poistetaan jos lähteitä ei ole tullut. Minusta noita ei ole hyvä lisätä ennen kun käytäntö on hyväksytty. --Linkkerpar^keskustelu 25. marraskuuta 2024 kello 18.24 (EET)

Ajattelin vain, että jos kahdeksan päivää on sellainen aika, ettei uusi käyttäjä enää välttämättä katso artikkeliaan. Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 18.27 (EET)

Jos ei lähdekehoituksesta huolimatta lisää lähteitä, eikä myöhemminkään katso artikkeliaan niin tuskipa enää kaipaakaan sitä, ja aina joku muu voi innostua lähteistämään sen jos artikkelin on kelvollinen alku. --Linkkerpar^keskustelu 25. marraskuuta 2024 kello 18.40 (EET)

Joo, ehkei tuota kannata kuitenkaan lähteä tekemään. Ei silloin varmaankaan niin montaa lähteetöntä artikkelia tule. Toivottavasti niistäkin ainakin osassa aloittaja huomaa poistouhan. Poistan tuon väliaikaisen mallineen. Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 21.47 (EET)

@Höyhens: mitä tarkoitat tuolla ”mikä esimerkiksi firman oma sivu”? Kyllähän firman omat sivutkin kelpaa vai miten uudet käyttäjät menisivät lankaan? Muutenkin varmaankin pitkälti riittää, ettei lähde ole Wikipedia, Fandom tai vastaava. Luurankosoturi ✉️ 8. joulukuuta 2024 kello 18.11 (EET)

Firman oma sivu käy musta lähteeksi, mutta sitä ei tule käyttää kehujen tai ihannoinnin lähteenä. Lisäksi jos firman kotisivuja käytetään, voi herää kysymys siitä, onko aihe välttämättä wikimerkittävä. Porvari (keskustelu) 8. joulukuuta 2024 kello 18.16 (EET)

Joo, samaa mieltä. Aiheen merkittävyys on sitten eri asia. On parempi, että se on muutenkin kokeneiden käyttäjien vastuulla on artikkelissa aiheesta riippumattomia lähteitä tai ei, koska uudet käyttäjät eivät muutenkaan tiedä milloin aihe on merkittävä ja milloin ei. Luurankosoturi ✉️ 8. joulukuuta 2024 kello 18.23 (EET)

Selvennän yst. kantaani sillä että myös ns. luotettu lähde voi olla sponsoroitu tai poimittu jonkinkielisestä wikipediasta ilman että sitä on mainittu. --Höyhens (keskustelu) 8. joulukuuta 2024 kello 21.49 (EET) Lisään vielä, että tapanani on joskus ollut kirjoittaa sujuvahkosti ja artikkelityylillä hiljaisen tiedon perusteella ja yrittänyt sitten etsiä lähteitä niihin. Nykyinen tyylini on tökkivää kun eri asiat tulevat eri lähteiden kautta ja ei tahdo pysyä mukana siitä kun on on kymmenen erikielistä sivua auki että mistä oli mikäkin lauseenosa lainattu. Laadukkaita artikkeleita en enää ole aikoihin kyennyt laatimaan, jos ei lasketa sitä että muutamien muiden kanssa artikkelin Metsäkuusi lupaavan tasolle. EDIT Ei kun Mänty ja hyväksi.Höyhens (keskustelu) 9. joulukuuta 2024 kello 10.32 (EET) Poikkeus vahvistaa säännön. Edelleen yst. --Höyhens (keskustelu) 8. joulukuuta 2024 kello 22.02 (EET)

Edelleen lähteistämättömän artikkelin kohtalosta poistoajan päätyttyä

Cimon Avaro ja Zache ehdottivat, että poiston sijasta artikkeli siirrettäisiin aloittajan alasivuksi. Itse en pidä siitä ajatuksesta, että ne vain lojuisivat siellä, kun varmaan suurimmalle osalle ei tehdä enää mitään. Toisaalta taas artikkelin poisto voisi olla paljon pelottavampaa kuin siirtäminen alasivuksi. Miten olisi sitten semmoinen, että edelleen lähteistämättömät artikkelit siirrettäisiin alasivuksi, minkä jälkeen alkaisi uusi paljon pidempi poistoaika, jonka kuluttua alasivu poistetaan, jos sitä ei ole siihen mennessä lähteistetty? Jos aloittaja olisi IP-osoite, niin sitten artikkeli poistettaisiin suoraan, koska heillä ei saa olla alasivuja. Jos tämä saa kannatusta, niin pitäisi varmaankin sallia toisen käyttäjän alasivun muokkaaminen tuollasissa tilanteissa siltä varalta, että joku muu haluaa alkaa lähteistäämään artikkelia, ja kaiketi tehdä uusi poistomalline tuon tekemäni rinnalle? Ehdotan, että jos tämä saa kannatusta, niin koska tämä olisi niin radikaali muutos ja koska kohta jo 20 käyttäjää on jo äänestänyt, niin voitaisiin aloittaa uusi äänetys nykyisen päättymisen jälkeen, ellei sitten kaikki äänestäneet kerro mielipidettään, edes ilmaise huomanneensa tämän tai heille käydä ilmoittamassa tästä, minkä jälkeen he vastaisivat jotain. Luurankosoturi ✉️ 17. marraskuuta 2024 kello 19.31 (EET)

Keskustelu poisto- ja huomautusmallineesta ja käytäntösivusta

Loin nyt alasivuilleni prototyypit poisto- ja huomautusmallineesta. Yritin tehdä niistä mahdollisimman hellät, ystävälliset ja ymmärrettävät. Annoin niille nyt ainakin ensiksi alkuun nimiksi ”LähteetönPoisto” (poistomalline) ja ”Lähteetön artikkeli” (huomautusmalline). Aion myös huomenna tehdä ensimmäisen version käytäntösivusta, jonka nimeksi annan nyt ainakin ensiksi ”Wikipedia:Lähteetön”. Luurankosoturi ✉️ 13. marraskuuta 2024 kello 23.13 (EET)

Ihan kivalta näyttää. Porvari (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 23.17 (EET)

Juurikaan ei liene parasta mahdollista suomea, sillä juuri jo yksinään tarkoittaa samaa.[14] En pidä myöskään sanasta misinformaatio, vaikka se nykyään onkin muotia. Yhtä hyvin voisi asian muotoilla niin, että Wikipedian tietojen pitää olla tarkistettavissa, jotta voidaan varmistua niiden oikeellisuudesta. Eli mennä positiivisen kautta sen sijaan, että artikkelia tai sen kirjoittajaa epäillään väärän tiedon levittämisestä. Artikkelissa misinformaatio kaiken lisäksi vielä lukee heti alussa, että kyse on ”tahallisesti – – levitetystä väärästä tai virheellisestä informaatiosta”, eli se haiskahtaa juuri siltä syyttelyltä tai vähintäänkin epäilyltä, jota pitäisi pyrkiä välttämään. Muotoilisin itse tuon huomautusmallineen jotenkin niin, että ensin kerrotaan Wikipedian käytännöistä (luotettavat lähteet, tarkistettavuus jne.) ja vasta sitten kerrotaan mallineesta ja siihen liittyvästä poistamisen mahdollisuudesta. Miihkali ^{(K • M)} 14. marraskuuta 2024 kello 10.49 (EET)

Okei. Korjaan tuon "juurikaan". Misinformaatio tarkoittaa artikkelin mukaan myös tahattomasti eli ei tarkoituksella annettua väärää tietoa. Onko olemassa jotain termiä, joka tarkoittaisi vain tahattomasti jaettua virheellistä tietoa? Olisiko jotain tarkempaa ehdotusta? Voit kyllä mennä suoraan muokkaamaan noita. Annan siihen luvan. Luurankosoturi ✉️ 14. marraskuuta 2024 kello 12.16 (EET) EDIT: Kh Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 17.55 (EET)

Kiitos näiden luomisesta! Ehdotukseni:

"...se luokitellaan varotoimenpiteenä poistettavaksi, jotta Wikipediaan ei tahattomasti tai tahallisesti lisätä virheellistä tietoa.

Kun artikkeli on lähteistetty asiallisilla lähteillä suurilta osin, mallineen voi poistaa." Talvipäivänseisaus (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 09.19 (EET)

Lisätty. Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 11.00 (EET)

Joo, ajattelin itsekin, että tahallisen tiedon lisäys voisi olla myös mukana, mutta pitäisi vielä erikseen sanoa, että ketään ei siitä epäillä. Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 10.49 (EET)

Vaihdoin misinformaation tahattomaksi vääräksi tiedoksi. Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 10.49 (EET)

No niin. Käytätösivukin on nyt luotu. Venyi näköjään täksi päiväksi. Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 10.49 (EET)

Lisäsin huomautusmallineeseen vielä kiitoksen sisällön lisäämisestä. Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 17.55 (EET)

Tuossa huomautusmallineessa on aika paljon sulkeita ja pitkiä virkkeitä, mikä tekee tekstistä kömpelöä. Kokeilin muokata kieliasua vähän, saa kommentoida: ”Hei ja tervetuloa Wikipediaan! Kiitos, että lisäsit tänne sisältöä. Aloittamasi artikkeli [[{{{1}}}]] on kuitenkin lähteetön tai lähes lähteetön. Wikipedian tarkistettavuuden ja luotettavuuden säilyttämiseksi uudetkin artikkelit tulee lähteistää, tai ne voidaan poistaa viikko (7 päivää) sen jälkeen, kun asiasta on huomautettu. Olisitko ystävällinen ja lisäisit artikkeliin lähteet, kiitos. Huomaa, että vain pienen osan lähteistys ei riitä, ja lähteettömiksi jääneet kohdat voidaan poistaa. Pyydettäessä lähteistämiselle voidaan antaa lisäaikaa, ja poistonkin jälkeen artikkeli voidaan palauttaa esimerkkilähteitä vastaan.” --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 10. joulukuuta 2024 kello 00.01 (EET)

Joo, kyllä tuo vähän kömpelö on. Tuo ehdotuksesi on hyvä. Luurankosoturi ✉️ 10. joulukuuta 2024 kello 00.04 (EET)

Tein nyt nuo muutokset mallineeseen. Tekstiä voi tietenkin muuttaa vielä tarvittaessa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 10. joulukuuta 2024 kello 10.06 (EET)

Minusta tuo lähteettömän artikkelin luoneen käyttäjän sivulle tulevan huomautuksen otsikko ”Artikkelisi poistettavana lähteettömänä” on vähän töksähtävä. Se voisi olla esimerkiksi tälläinen ”Luomasi artikkeli saatetaan poistaa jos sitä ei lähteistetä” tjsp. --Linkkerpar^keskustelu 15. joulukuuta 2024 kello 05.17 (EET)

Tuo on hyvä ehdotus, joka kannattaa toteuttaa mahd. pian.-- Htm (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 11.29 (EET)

Joo, tuo on parempi. Alan käyttämään sitä. Luurankosoturi ✉️ 15. joulukuuta 2024 kello 15.33 (EET)

Lähteettömien artikkelien poisto

Nyt kun uusiin lähteettömiin artikkeleihin ollaan ottamassa tiukempaa linjaa (ja hyvä niin), voisi samalla pohtia, mitä tehdään vanhoille ongelma-artikkeleille. Tällä tarkoitan ensisijaisesti sellaisia artikkeleja, joissa on ollut useiden vuosien tai jopa vuosikymmenien ajan ongelmalaatikko. Oma ehdotukseni on seuraava:

• Artikkelit, joissa on ollut jokin vakava ongelmamerkintä ainakin vuoden ajan (alkaen mahdollisen käytäntömuutoksen hyväksymisestä), poistetaan.
  • Tarkalla määräajalla ei kuitenkaan ole merkitystä: se voi olla viisi tai kymmenenkin vuotta.
• Vakavia ongelmamerkintöjä ovat ainakin seuraavat: Lähteetön, Mainos, Tekijänoikeus, Uudelleenkirjoitettava.
• Rajatapauksia: Korjattava kieltä, Neutraalius, Uutta tutkimusta, Viitteetön.
• Määräajan täytyttyä ylläpitäjä harkintansa mukaan joko poistaa artikkelin kokonaan tai muokkaa sitä niin, että ongelmamerkinnän voi poistaa.

Mielestäni olisi korkea aika saada jopa parikymmentä vuotta roikkuneet ongelma-artikkelit pois Wikipediasta. Vaikutelmani sitä paitsi on, että uudet artikkelit ovat keskimäärin parempia kuin vanhat. Toisaalta tyhjään artikkeliin tartutaan todennäköisemmin kuin vanhaan. Poistourakka vähentäisi Wikipedia-artikkelien määrää väliaikaisesti, mutta uskon sen pitkällä aikavälillä johtavan siihen, että vanhat ongelma-artikkelit korvautuvat Wikipedian käytäntöjen mukaisella tekstillä nykyistä tehokkaammin. Joistakin marginaalisista aiheista saattaa kadota artikkeleja pitkäksikin aikaa, mutta en pidä sitä sietämättömänä menetyksenä. Jos uutta artikkelia ei pian kirjoiteta, kertoo se myös siitä, ettei aihe kovin montaa lukijaa kiinnosta. Ylipäätään vähän ja laadukkaita artikkeleja on parempi kuin paljon mutta huonoja. --Miihkali ^{(K • M)} 15. marraskuuta 2024 kello 10.42 (EET)

Saisikohan jostain tietää kuinka kauan nuo ongelmamallineet ovat olleet artikkeleissa ainakin vuoden tarkkuudella? Mun mielestä joku korkeintaan kymmenen vuotta Lähteetön-mallineella varustetut artikkelit voitaisiin poistaa. Saisikohan niihin passiivisen ominaisuuden, joka luokittelisi artikkelin poistoon esim. tuon kymmenen vuoden Lähteettön-mallineen pidon jälkeen, niin ettei se silleen mitenkään näkyisi mallineessa? Tai ei kai teknisesti Hauki on kala - tai Merkittävyys-mallineessakaan tarvitsisi sitä poistoaikaa näkyä, joten varmaankin olisi ihan mahdollinen. Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 11.10 (EET)

Hyvä kysymys. Periaatteessa olisi varmaan mahdollista ohjelmoida botti, joka käy artikkelihistoriaa läpi ja merkitsee mallineeseen takautuvan aikaleiman. Onhan se mahdollista käsipelilläkin, joten varmasti myös tietokone siihen pystyy. Itse en osaa sellaista kuitenkaan ohjelmoida. Miihkali ^{(K • M)} 15. marraskuuta 2024 kello 11.13 (EET)

Voin katsoa mitä tälle voisi tehdä. Sellaisen botin tekeminen joka lisää aikaleiman mallineisiin tekeminen ei ole mitenkään mahdotonta. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 11.55 (EET)

Hyvä, kiitos! Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 13.08 (EET)

Varmaankin riippuu ihan siitä mitä ollaan poistamassa. Periaatteessa lähteettömyys itsessään ratkeaisi sillä, että seulonta toimisi paremmin. Esimerkiksi 1/3 kokonaan lähteettömistä artikkeleista lähteistettiin kymmenssä vuodessa (Wikiprojekti lähteet) seulonnan tultua käyttöön. Poikkeuksena viime ja tämä vuosi jolloin seulonta on käytännössä toiminut hitaammin ja lähteettömien artikkelien määrä on kasvanut. Eli lähteettömyys itsessään korjaantuu ajan kanssa kunhan seulonta toimii. Ehkä ongelmallisempi puoli on se, että siellä on aika paljon huonoja artikkeleita jotka käytännössä pitäisi uudelleenkirjoittaa (Wikiprojekti:Korjaamo - tilastoja), mutta myös sellaisia artikkeleita mitä ei haluta poistaa kuten vaikka Demoskene ja muut entiset suositellut artikkelit. Siellä on myös suht paljon suht lyhyitä artikkeleita jotka on muuten OK, mutta niissä ei ole lähteitä joita ei ole mielekästä poistaa. (tämä korostetusti jos kriteerinä käytetään "aukotonta lähteistystä") --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 11.53 (EET)

Joo ja vastaavasti seulontaakin voisi auttaa ongelma-artikkeleiden vähentyminen. Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 13.08 (EET)

Käytännön toteutuksen kannalta oleellista on, että käsiteltäväksi ei tule liikaa artikkeleita kerrallaan, koska tällöin ne ketä on kiinnostuneet käymään niitä läpi "hukkuu" niihin. Se mikä on liikaa riippuu siitä mikä on käsittelyaika. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 11.59 (EET)

Viiden tai kymmenen vuoden määräaika mallineen lisäämisestä voisi ratkaista tämän. Silloin olisi myös varmaa, että poistoon joutuu vain hylättyjä artikkeleja. --Miihkali ^{(K • M)} 15. marraskuuta 2024 kello 12.25 (EET)

Olisiko jokin wikiprojekti, joihin artikkelit voitaisiin listata mallineittain ja vuosittain mallineiden lisäämisaikojen perusteella? Siellä ne voisivat olla tallessa niin, että halukkaat voisivat korjailla niitä. Ehkä kauiten ongelmamallineella varustetut artikkelit ja kauiten aikaa sitten muokatut samoilla mallineilla varustetut artikkelit voitaisiin poistaa nopeahkosti. Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 13.08 (EET)

Ja ehkä myös aihealueittain? Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 13.37 (EET)

Ehdottomasti juurikin näin. Jos vanhojen ongelmamallineiden aikaleimaus onnistuu, voitaisiin aloittaa vanhimmasta päästä ja merkitä vain kohtuullisen kokoinen nippu artikkeleita sieltä, ja sitten muutaman kuukauden päästä käydä käsiksi seuraavaan saman kokoiseen nippuun, jne. --Lax (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 13.54 (EET)

Muita käytännön ideoita joita on vastaaviin ideoihin aiemmin. Poistaminen voisi kohdistua ensisijaisesti sellaisiin artikkeleihin joita kukaan ei ole muokannut pitkään aikaan ( = hylättyjä ). Poistomerkinnän poistaminen ei vaatisi ongelman täyttä korjaamista (koska tämä voi olla liian suuritöinen operaatio) vaan se riittäisi, että mallineen poistaja on muokannut artikkelia oleellisesti paremmaksi. Nämä molemmat auttavat siihen, että poistot kohdistuisivat ensisijaisesti artikkeleihin joita kukaan ei ole kiinnostunut korjaamaan. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 12.08 (EET)

Olen samaa mieltä. Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 13.08 (EET)

Olen tästä samaa mieltä. Olen tehnyt aika paljon ensiarviointeja viime aikoina ja niissä on paljon hyvin heikkotasoisia artikkeleja. Korjauspyyntöjen laitto parantaa harvoin tilannetta. Olen siksi vienyt useita artikkeleja poistokeskusteluun, mutta olisi hyvä, jos tästä saataisiin yleisempi linjaus, mitä nyt ollaankin tekemässä. Tämä edellyttäisi myös sitä, että ensiarviointiin saataisiin enemmän tekijöitä. Nyt siellä on hyvin paljon artikkeleja, jotka ovat olleet pahimmillaan yli 400 päivää arvioimatta. Olisi myös Wikipedian uskottavuuden kannalta tärkeä, että uusia selkeästi heikkotasoisia artikkeleja saataisiin pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman nopeasti. IdzSJL2 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 12.16 (EET)

Tässä on vaarana, että poistetaan vanhoja asiallisia artikkeleita merkittävistä aiheista. Esim. Aalto (fysiikka) voisi joutua poistoon, jos ehdotus otetaan hyväksytään. --TuomoS (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 13.49 (EET)

En kyllä lähtisi tuota poistamaan, koska siinä on kuitenkin kolme lähdettä. Ehkä muutenkin voitaisiin katsoa ainakin ensiksi alkuun vain täysin lähteettömiä artikkeleita? Luurankosoturi ✉️ 15. marraskuuta 2024 kello 14.20 (EET)

Itse nimenomaan ajattelen, että tuollaiset artikkelit pitäisi poistaa. Jos artikkelin aihe on keskeinen, kuten esimerkkisi tapauksessa, tuskin menee kauaakaan, että joku kirjoittaa tilalle uuden ja paremman. Tuossakin on ollut Lähteetön-malline vuodesta 2014. Wikipediassa oli pitkään asenteena, että parempi huonokin artikkeli kuin ei artikkelia ollenkaan. Mielestäni siitä ajattelutavasta pitäisi jo päästä eroon. Parempi vähän ja kunnolla tehtyjä artikkeleja kuin suuri määrä artikkeleja, joiden paikkansapitävyydestä ei voi mennä takuuseen. On myös todella vaikea perustella uusille käyttäjille, miksei tänne saisi kirjoittaa lähteetöntä tekstiä, kun kerran artikkeliavaruus on entuudestaan täynnä sellaista. Itsekin olen todistanut tilanteita, joissa tuoreehko käyttäjä loukkaantuu artikkeliensa kohtaamasta kritiikistä, kun ”ne kuitenkin ovat Wikipedian keskitasoa parempia”. Ja mikseivät loukkaantuisi, koska tottahan se on. Täällä lojuu nurkissa valtavat määrät roskaa, jota ei kuitenkaan saa viedä kaatopaikalle. En ihan oikeasti ymmärrä, miksi täällä on niin korkea kynnys poistaa vanhaa tekstiä, vaikka se olisi räikeästi käytäntöjen vastaista. --Miihkali ^{(K • M)} 15. marraskuuta 2024 kello 14.46 (EET)

Yksi syy on se, että nämä eivät ole olleet käytäntöjen vastaisia silloin, kun ne on tehty. Lähteistys ja muut käytännöt ovat kiristyneet vähitellen, ja esimerkiksi edellämainittu Aalto (fysiikka) on ollut käytäntöjen mukainen kun se on kirjoitettu, "aukoton" viitteistyskin on tullut vaatimukseksi vasta 2010-luvulla. Tästä huolimatta ehdotuksesi perusidea ei ole mielestäni huono, koska täällä on artikkeleita, joissa on muutakin ongelmia kuin lähteettömyys ja jotka pitäisi käytännössä kirjoittaa kokonaan uusiksi, jos niille aikoo tehdä jotain. Noin 20 vuoden kokemuksella ja muutaman suuremman siivousoperaation perusteella myöskin tiedämme myös, että todennäköisesti niille ei kukaan tule tekemään niille mitään, jos ne jätetään nykyiselleen. Pitäisin siis itse fokuksen nimenomaan noissa artikkeleissa, joissa on muutakin ongelmaa kuin lähteettömyys ja joiden parantamiseen ei kukaan ole valmis käyttämään aikaa. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 19.23 (EET)

Ehkä siihen voisi luoda oman mallineen, jossa olisi automaattinen aikaleima? Vuoden armonaika olisi varmasti aivan riittävästi. Ainakin kokonaan uudelleenkirjoitettaviksi merkityt sivut lienevät sellaisia, jotka on määräajan jälkeen fiksumpaa poistaa. Miihkali ^{(K • M)} 15. marraskuuta 2024 kello 19.37 (EET)

Alkuaikojen artikkeleja ei saa lähtee heittämään artikkeliroviolle! Siellä on laadukkaita ja tärkeitä keskeisiä artikkeleja, sen hetken vaatimusten mukaisia.

Vieläkin systemaattisempia talkoita vaan pystyyn lähteistämiseen. Huomautuksia niiden artikkelien aloittajille ja merkittäviä muokkauksia tehneillekin - josko osa olisi vielä kuulolla...

Nousen kapinaan, jos sieltä poltetaan minunkin aikoinaan kirjaamia luonnontieteen perusteita! Aulis Eskola (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 09.49 (EET)

Monet lähteettömät artikkelit on jotain urheilutuloksia, jotka voisi olla helppoakin lähteistää. Sitten on jotain urheilujoukkueiden kokoonpanoja, joita muutetaan tiuhaan tahtiin eikä yhteenkään muutokseen merkitä lähteitä. Suuri osa elokuvista koskevista artikkelista on lähdes tynkiä ilman lähteitä. Samoin näyttelijät. Pahin ongelma on kuitenkin erikoistietämystä tai asiantuntijuutta vaativat artikkelit, joihin lähteitä ei välttämättä löydy helpolla. Kuuta taivaalta on turha tavoitella jos ei ensien huolehdita että matalalla roikkuvat hedelmät on poimittu. Eli jospa tehdään ensin kuntoon ne jota voidaan ja pohditaan vaikeammat tapaukset sitten? Ipr1 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 23.09 (EET)

Esimerkiksi eläviä henkilöitä koskevat ohjeet pitäisi ottaa huomioon, mutta Giuseppe Andrews (esimerkiksi) ei sisällä yhtäkään lähdettä vaikka ilmeisesti (en-wikin perusteella) olisi merkittävä? Ipr1 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 23.17 (EET)

En kannata vanhojen lähteettömien poistoa, samasta syystä kuin Zache edellä totesi. Ne olivat silloisten käytäntöjen mukaisia. Niissä on paljon asiallisia merkittäviä aiheita käsitteleviä artikkeleita, joiden poistaminen tekee aukon tietovarantoon. Kun tästä eteenpäin sellaista ei sallita, määrä pysyy kohtuullisena ja ajan myötä pienenee, kun perustetaan lähteistysprojekteja ja yksittäiset käyttäjät aika ajoin ilman projekteja lähteistävät niitä. --abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 09.05 (EET)

Samaa mieltä. Porvari (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 09.28 (EET)

Lisään vielä - ilman syyttelyä, pelkkänä toteamuksena - että uudet nuoret käyttäjät eivät ehkä hahmota Wikipedian historiaa, miten se on vaatimattomasta alusta kehittynyt nykytilaan, paikoin loistaviin artikkeleihin, toisiin ehkä vähän vaatimattomampiin, mutta heidän toivoisi suhtautvan ymmärtäen eikä lähtevän radikaaleihin toimiin. --abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 10.17 (EET)

Hiukan aiheen vierestä, mutta esim. Wikiprojekti:Korjaamo2012 on "hyvä" esimerkki siitä kuinka 12 vuottakaan ei ole riittänyt yksittäisen käyttäjän jälkien korjaamiseen/siivoamiseen, niihin korjaamattomiin tekeleisiin törmää täällä vähän päästä. Kaikenlaiset satusedät ja pakinanikkarit ehtivät usein syytää tänne satoja artikkeleita ennen kuin kukaan touhuun huomaa puuttua. Sitten niistä ei pääse eroon, eikä tekeleitä se kuuluisa "joku" ehdi/jaksa/viitsi/osaa/joku muu syy koskaan korjata. --J~fiwiki (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 10.35 (EET)

Tämä projektin kohdehenkilö tuotoksineen kaihertaa monen mieltä, ja mielestäni ne artikkelit voisi ottaa uuteen käsittelyyn ja poistaa niistä yhteistuumin ne jotka katsotaan poiston arvoisiksi. Näin ehkä saataisiin pahin ongelmakimppu hoidetuksi niin ettei siihen tarvitse enää palata. --abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 16.49 (EET)

Noissa suurimpana ongelmana alkaa olla että niitä on osittain korjattu tai uudelleen kirjoitettu, mutta on enää vaikea ilman pitkää artikkelihistorian vertailua tietää missä määrin se on tehty. Useat niistä ovat sekä hyvin pitkiä, että vaikeista aiheista, joista vääriä tietoja on vaikea silmämääräisesti huomata. Muistan vuosien takaa kuinka tekijä mm. heitteli lähteettömiä lukutietoja vähän sinne päin esim. Auringosta tai planeetoista kertoviin artikkeleihin. Käytännössä tuollaiset artikkelit pitäisi käydä todella tarkasti läpi alusta loppuun, joka on valtava urakka. Pointti lähinnä että asioihin pitäisi tosiaan alkaa puuttua heti, ettei päädytä tuollaiseen. Tällaista: Mistralth lähteetöntä fanisivua kun pukkaa tänne jatkuvasti. --J~fiwiki (keskustelu) 17. marraskuuta 2024 kello 04.12 (EET)

Jälkiviisaana voi todeta, että nuo olisi kaikki kannattanut aikanaan poistaa. Osa käsittelee niin marginaalisia aiheita, ettei niiden pysyvä poistuminen Wikipediasta olisi montaakaan lukijaa haitannut. Keskeisemmistä aiheista olisi luultavasti tähän mennessä jo kirjoitettu uudet artikkelit. Itse tiedän jotakin Sumerin historiasta, vaikken asiantuntija olekaan. Mesopotamia-artikkeleissa käytetyt lähteet ovat pahoin vanhentuneita ja niiden näkökulmat heijastavat sellaisia historiantutkimuksen koulukuntia, joista on aika jättänyt jo 50–100 vuotta sitten. Se, että artikkeleista on poistettu lähteettömät tiedot, ei muuta perimmäistä ongelmaa: artikkelien sisältö ei pidä paikkaansa, keskittyy epäolennaisuuksiin tai on näkökulmiltaan värittynyttä. Miihkali ^{(K • M)} 19. marraskuuta 2024 kello 14.02 (EET)

Minä kannatan lähteettömien artikkelien poistamista tietyllä varoitusajalla. Niihin voisi laittaa ensin poistouhkamallineen. Samalla keskustelusivulle voisi luetella lähteitä, joiden pohjalta artikkelin voi kirjoittaa uusiksi. ChatGPT on erinomainen apu tässä. Jos sille antaa esimerkiksi pyynnön "Luettele 10–20 laadukasta suomen- tai englanninkielistä kirjaa, joita voi käyttää suomenkielisen Wikipedia-artikkelin "Liitukauden joukkosukupuutto" lähdemateriaalina.", saa nopeasti hyvin käyttökelpoisen luettelon sopivasta lähdemateriaalista. Suomenkieliset teokset löytyvät suomalaisista kirjastoista ja englanninkieliset teokset Archive.orgista tai vastaavista sähköisistä kirjastoista. --Savir (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 16.20 (EET)

Jos joku käyttää tätä toimintoa, tekoälylle pitää tähdentää, että se luettelee vain teoksia, jotka ovat oikeasti olemassa. Muuten se keksii niitä tyhjästä. Savir (keskustelu) 19. marraskuuta 2024 kello 11.17 (EET)

Suhtaudun ehdotukseen pohjimmiltaan myötämielisesti, mutta kuten edellä mainittu poistot tulisi toteuttaa kohtuullisen kokoinen nippu kerrallaan. Wikipedian historian (muokkaushistorian) säilyttämisen osalta sanoisin, että ongelmaluokkia selatessa tulee vastaan paljon vanhoja artikkeleita, jotka olisi pitänyt poistaa jo kirjoitusvuotenaan eikä antaa niiden ikääntyä. Olen huomannut poistokeskusteluissa, että toisinaan poistoja on vastustettu muokkaushistorian tai kielilinkkien kaltaisten sivuseikkojen takia. Muuten ei erityisemmin kiinnostaisi, mutta hirvittää ajatuksena että tätä sivustoa käytetään suomenkielistä tekstiä tuottavien kielimallien (tekoäly) kehittämisessä ja toimittajat käyttävät tätä sivustoa valitettavan usein lähteenä. Nykyisellään artikkelien poistaminen on tehty uskomattoman raskaaksi jos artikkeli on merkittävä ja sisältö on edes etäisesti niin järkevää, ettei voi poistaa Y1:nä. Merkittävyyskeskustelu on ainoa, useimmiten, tehokkaasti toimiva poistotapa mutta sekin edellyttää artikkelilta epämerkittävyyttä mikä ei useimmissa ongelma-artikkeleissa ole ongelmana. Poistokeskusteluihin osallistuu hyvin harvat eikä niihin ole saatu asetettua mitään muodollisia vaatimuksia osallistujamäärälle tai aikarajaa milloin keskustelun pitäisi päättyä, siksi ne tuppaa venymään tai ovat lopputulokseltaan mielivaltaisia: toinen päätetään kahdessa viikossa ja toinen vuodessa. Tästäkin asiasta on keskusteltu useita kertoja tuloksetta (1, 2, 3). Poistoäänestys puolestaan on olevinaan merkittävyyskeskustelun jatko, jonka kautta poistettujen artikkelien palauttamisesta pitää järjestää äänestys eikä se siksi ole ihanteellinen jumiutuneiden poistokeskustelujen ratkomiseen, vaikka äänestyksiä on siihenkin käytetty. Totean vielä lopuksi, että ongelmamallineilla varustetut artikkelit ovat pelkästään jäävuoren huippu. Useista artikkeleista puuttuvat ongelmamallineet, koska kukaan ei ole niitä huomannut tai jaksanut merkitä. Malline:Lähteetön sisältää jostain syystä ohjeistuksen [Mallinetta ei voi käyttää] ”Lyhyissä artikkeleissa. Sivulla vierailevat näkevät yhdellä silmäyksellä, ettei se sisällä viittauksia.” Artikkelin lyhyyshän ei tietenkään poista lähteettömän artikkelin ongelmallisuutta ja auta tarkistamaan tietojen paikkansapitävyyttä. Se ainoastaan piilottaa artikkelin ongelmaluokista. --Suomalta (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 22.08 (EET)

Edellä mainitsemani Wikiprojekti:Korjaamo2012 artikkelit ovat valitettava esimerkki juuri niistä joiden olen jo pitkään pelännyt alkavan lähteistää itse itseään, esim. muinaishistoriaa tai avaruusaiheita käsittelevät artikkelit joihin tekijä luultavasti on keksinyt nimityksiä ja termejä omasta päästään. Monesti noista ei löydy käytännössä mitään suomennettua materiaalia, ja parinkymmenen vuoden jälkeen löytyvän lähteenä saattaa osin olla juuri nuo parikymmentä vuotiaat wikiartikkelit. Ja AI:n suomenkielisissä vastauksissa juuri wikipedia on merkittävä/merkittävin lähde.--J~fiwiki (keskustelu) 17. marraskuuta 2024 kello 04.27 (EET)

Olen noita korjaamoklassikoitakin muutamia poistattanut poistokeskusteluilla yksitellen. Samoin Luokka:Asiantuntijalle sisältää myös mahdollisimman vaikeista tieteen erikoisaloista laadittuja heikkolaatuisia artikkeleita, joiden poistoa (tai korjaamista) kannattaisi priorisoida. --Suomalta (keskustelu) 19. marraskuuta 2024 kello 13.14 (EET)

Olen toisinaan lisännyt lähteetön-mallineen lyhyehköihin artikkeleihin lukijalle varoitukseksi ettei tietoihin voi luottaa, mutta ei aikaakaan, kun joku käy poistamassa sen perusteella että "kyllähän sen näkee muutenkin lähteettömäksi." Satunnainen lukija ei kuitenkaan ymmärrä ongelmaa: ei heillä ole käsitystä siitä, että ollakseen edes joltisenkin luotettava artikkelin on oltava lähteistetty. --abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2024 kello 14.14 (EET)

Olen samaa mieltä. Ongelmamallineiden johdonmukaisessa käytössä on muitakin etuja. Ensinnäkin se poistaa tapauskohtaisen harkinnan, mikä vähentää kaikenlaista veivaamista ja kinastelua. Toisekseen se kannustaa kirjoittamaan kunnon artikkeleja. Haluaisin kuitenkin ajatella, että useimmat wikipedistit välittävät työnsä tuloksista sen verran, että jos heitä huomautetaan virheistä tai heidän kirjoittamiinsa artikkeleihin merkitään iso varoituslaatikko, niin se rohkaisee tekemään jatkossa parempaa jälkeä ja korjaamaan aiempia virheitä. Huomauttamisessa pitää kuitenkin olla asiallinen ja ystävällinen. Vittuilulla todennäköisesti vain heikentää motivaatiota ja sitä myöden työn tuloksia. Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2024 kello 14.40 (EET)

Nopean tutkimisen jälkeen näyttää siltä, että vuonna 2013 tuo lyhyiden artikkelien merkkauskielto vain päätettiin tunkea ohjeeksi ilman keskustelua tai sitten keskustelu käytiin jossain muualla kuin mallineen keskustelusivulla. Keskustelu_mallineesta:Lähteetön#Muutosehdotus. --Suomalta (keskustelu) 19. marraskuuta 2024 kello 13.22 (EET)

Tuohon ajatukseen, että kielilinkit olisivat "sivuseikka", kommentoisin, että ei se noin mene. Jos fi-wikkiåediassa on jostain merkittävästä ja tärkeästä aiheesta artikkeli, niin pääsy sen kautta interwiki-artikkeleihin tuottaa suuremman lisäarvon kuin kuin mekaaninen poistaminen käytännössä sokkona.

Toimintalinja, että artikkeleita lähteettömyyden takia poistettaisiin mekaanisesti (tai jopa botilla) olisi mielestäni kestämätön. Ensisijaismmin tavoiteltavana pitäisin menettelyä, että sattumanvaraisen ja mekaanisen poiston sijaan pyrittäisiin arvioimaan artikkeli kokonaisuutena.

Tätä puoltaisi nähdäkseni se, että jos artikkeli on merkittävästä ja tärkeästä aiheesta, jonka merkittävyydestä ja tärkeydestä ei ole epäselvyyttä, ja jos esim. kielilinkit, luokat ja artikkelin nimi ym. ovat kohdallaan ja selvät, ja jos sisältö on vähäisellä vaivalla mahdollista saada järkeväksi ja lähteistetyksi vaikka lyhyenäkin, niin silloin paras lopputulos saavutetaan jos ensisijaisesti pyritään ensin etsimään lähde ja säilyttämään artikkeli järkevässä ja tiiviissä muodossa. - Eli tehtäisiin siis ikään kuin kustannus/hyöty-analyysi siitä, millä saadaan koko wikipedian sisällä (mukaan lukien interwikit ja muut sisarprojektit) paras lopputulos. Vähemmän tärkritä artikkeleita ei ehkä välttämättä aina kukaan kerkiäisi saattamaan tähän maliin, enemmän tärkeiden kohdalla todennäköisyys siihen olisi suurempi. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 09.27 (EET)

Ei kai kukaan olekaan vaatinut ongelma-artikkelien poistoa botilla. Sen sijaan oli puhetta botista, joka auttaisi merkitsemään sellaisia ongelma-artikkeleja, joissa ongelmamerkinnät ovat olleet jo pitkiä aikoja. Silloin olisi helpompi paikallistaa artikkelit, jotka ovat erittäin huonolaatuisia ja joiden paranemista on jo turhaan odoteltu mahdollisesti kauankin. Miihkali ^{(K • M)} 21. marraskuuta 2024 kello 10.38 (EET)

Olen tässä eri mieltä. Vaikka kielilinkit kyllä tuovat lisäarvoa, niin on paljon haitallisempaa, jos suomenkielisen artikkelin tiedot ovat väärät, koska kyllä lähtökohtaisesti kirjoittaja tiedon etsijä todennäköisesti katsoo vain suomenkielisen artikkelin, jos sellainen on ja jos siitä löytyy haluttu tieto. Mitä taas tulee muihin ongelmamallineisiin, niin esim. nuo muut Miihkalin vakavaksi ongelmiksi määrittelemät saa kyllä helposti muutettua käytännönmukaisiksi tyngiksi.

Ei tässä olla noin vain järjestelmällisesti poistamassa artikkeleita, vaan ne kyllä käydään läpi.

Siitä vain etsimään yli 14 500 artikkeliin lähteet.

Luurankosoturi ✉️ 21. marraskuuta 2024 kello 13.32 (EET) EDIT: Korjaus: kirjoittaja → tiedon etsijä Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 16.09 (EET)

Olen aina pitänyt vähän outona epäsuhtaa, joka vallitsee Wikipediaan lisäämisen ja poistamisen välillä. Uuden tiedon lisääminen on tehty hyvin kevyeksi. Kirjoittamiseen ei tarvitse mitään lupia tai ennakkotarkastuksia, eikä käytännössä ole myöskään juuri minkäänlaista jälkeenpäin tapahtuvaa seulontaa. Tiedon poistaminen sen sijaan vaatii hirvittävän byrokraattisen väännön, vaikka teksti olisi huonosti kirjoitettu, tiedoiltaan virheellinen, lähteetön ja yli päätään kaikkien ohjeiden ja käytäntöjen vastainen tunnetun satusedän kynästä lähtöisin oleva sepustus vailla mitään takeita paikkansapitävyydestä. Miihkali ^{(K • M)} 25. marraskuuta 2024 kello 15.01 (EET)

Mietitkö siis tuota ”Mitä taas tulee muihin ongelmamallineisiin, niin esim. nuo muut Miihkalin vakavaksi ongelmiksi määrittelemät saa kyllä helposti muutettua käytännönmukaisiksi tyngiksi.” -kohtaa? Ehkä sivuja voitaisiin kyllä poistaa herkemmin, ja silloin, kun oli vielä paljon enemmän aktiivisia käyttäjiä ja artikkeleja luotiin enemmän, oltaisiin voitu olla tiukempia. En kyllä tiedä olisiko se vaikuttanut radikaalimmin käyttäjämäärän laskuun. Tapahtuiko silloin siis jotain, jonka takia käyttäjämäärä romahti? En kyllä kuitenkaan olisi nyt niin tiukka kuin silloin olisin ollut, kun nyt on vähemmän käytäjiä, mutta mitä tuohon kirjoitukseeni tulee, niin se kyllä vaatisi, että joku myös tyngittäisi tuollaiset artikkelit. Ehkä olisi parempi, että vakaviksi päätetyt ongelmamallineet muuttuisivat jonkun ajan päästä automaattisesti poistomallineiksi, jotka vaikka viikon kuluttua siitä poistettaisiin, niin mahdollisilla halukkailla olisi sitten aikaa korjailla niitä. Niitä voisi kyllä myös katsoa tapauskohtaisesti, ja oman harkinnan mukaan jättää poistamatta, jos artikkeli ei kuitenkaan niin paha ole. Tietysti nuo päätökset tekisivät suurimmalta osin ylläpitäjät, joita on ilmeisesti muutenkin suhteellisen vähän, niin pitäisi heidänkin kanssa siitä keskustella ja ehkä voitaisiin myös keskustella uusista ylläpitäjäehdokkaista ja tehdä sitten ryhmäylläpitäjyysäänestys (kaikilla siis olisi kyllä erikseen omat). Luurankosoturi ✉️ 25. marraskuuta 2024 kello 16.09 (EET)

En tarkoittanut viestiäni vastineeksi erityisesti mihinkään sanomaasi, tai kenenkään muun sanomisiin. Se sai kimmokkeen loppukaneetistasi ”siitä vain etsimään yli 14 500 artikkeliin lähteet”. Kyse oli siis yleisemmästä pohdiskelusta. Mielestäni Wikipedian laadunvalvonta on toteutettu jotenkin nurinkurisesti. Ehkä se periytyy alkuaikojen optimismista (”artikkelin nykytila ei ole poistoperuste”), josta kumpuavaa institutionaalista inertiaa ei oikein vieläkään ole kyetty korjaamaan realistisemmille urille. Kun Wikipediaan lisätään uusi artkkeli tai vanhaan artikkeliin uutta tekstiä, pitäisi lisäyksen itsessään perustella itsensä. Sen pitäisi olla ensinnäkin niin hyvin kirjoitettu, ettei tekstiä tarvitse suuressa määrin korjailla. Toisekseen sen pitäisi olla maallikkolukijalle ymmärrettävä. Kolmanneksi tekstistä pitäisi ilmetä, miksi siinä kerrotut asiat ovat niin olennaisia, että ne on lisätty yleistietosanakirjaan. Neljänneksi pitäisi olla lähteet, joista tiedot pystyy tarkistamaan. Mahdollisten epäselvyyksien hälventämisen pitäisi olla kirjoittajan vastuulla. Mutta Wikipediassa asia meneekin niin päin, että poistot on työläästi perusteltava ja käytettävä kaikenlaisten konsensuskeskustelujen ja äänestysten läpi, joissa lisäksi vaaditaan määräenemmistöä, että saadaan konkreettinen poistopäätös aikaiseksi. Esimerkiksi väärä tieto pitää erikseen todistaa vääräksi sen sijaan, että tiedon lisääjällä olisi vastuu todistaa se oikeaksi, mikä olisi helposti tehtävissä merkitsemällä asialliset lähdeviitteet. On ylipäänsä ongelmallista, että täällä on tullut käytännöksi vain merkitä Wikipediaan soveltumaton artikkeli tai tekstinpätkä varoituslaatikolla sen sijaan, että se poistettaisiin. Roskan lisäämisen kynnys on asetettu paljon matalammalle kuin siivoamisen. Se on mielestäni aika outoa. --Miihkali ^{(K • M)} 25. marraskuuta 2024 kello 21.23 (EET)

Minusta on tärkeä kohta tuo "poistaa harkitansa mukaan". Jos annetaan valta roboteille, niin pitkä artikkeli, jonka joku osio on lähteetön tai uudelleenkirjoitettava, saattaa lentää pesuveden mukana. esim. Neuvostoliitto. --Tappinen (keskustelu) 18. marraskuuta 2024 kello 19.25 (EET)

Siis tarkoitus ei tietenkään ole poistaa koko artikkelia, jos yksi osio on merkattu ongelmamallineella, koska on hyvinkin mahdollista, että mallineella tarkoitetaan vain osiota esim. Lähteetön-mallineessakin lukee ”Tähän artikkeliin tai osioon...” eli tietenkin artikkeli pitää tarkistaa ennen kuin sen poistaa. Luurankosoturi ✉️ 18. marraskuuta 2024 kello 20.25 (EET)

Loin etukäteen uuden wikiprojektin, Ongelma-artikkelit. Sen tarkoitus on saada korjattua mahdollisimman monta artikkelia niin, että niistä saisi ongelmamallineen/-mallineet pois ja toimia apuna tämän keskustelun lopputuloksen toteuttamisessa, mikäli sellainen tulee. Luurankosoturi ✉️ 18. marraskuuta 2024 kello 23.24 (EET)

Lähde voi mennä monella tavalla vanhentuneeksi. Jos nettiviite ei johda mihinkään kun alkuperäinen on siivottu pois tai jotakin lähteenä käytetyä kirjaa ei voi enää pitää ajantasaisena. Näissä on huomattava, että ne on joku joskus kuitenkin tsekannut (oleta hyvä tahto). Artikkelien päivittäminen on ikuisuusprojekti. --Höyhens (keskustelu) 19. marraskuuta 2024 kello 18.01 (EET)

Juuri nion. Ja tähänhän tuovat vielä oman lisänsä arkistointibotit. Joskun niiden lisäämä arkistolimnkki voi olla hyödyllinen, joskus taas sama sisältö voi sijaita uudessa osoitteesssa, ja silloin tietenkin parempi menettely on päivittää linkki sinne, ja joskus taas voi olla uusia parempia lähteitä. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 09.36 (EET)

Ehkä tuollaisen projektin puitteissa olisi myös mahdollista seuloa suuria määriä ongelma-artikkeleja ja tarvittaessa päättää jotenkin nipussa niiden poistoista. Massapoistoja voitaisiin tehdä esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa on paljon samantapaisia ja samaa-aihepiiriä käsitteleviä artikkeleja, joiden ongelmatkin ovat samankaltaisia. Esimerkkinä vaikkapa muinaiseen Lähi-itään liittyvät vanhentuneisiin lähteisiin perustuvat artikkelit. Miihkali ^{(K • M)} 21. marraskuuta 2024 kello 11.02 (EET)

Listasin nyt muutamia yksittäiseen aihepiiriin (Tähtien sota) liittyviä ongelma-artikkeleja. Minun mielestäni nuo kaikki voisi aivan hyvin poistaa, mutta mikä mahtaisi olla oikea menettely edistää asiaa ja yrittää samalla luoda ennakkotapausta? Yksittäin noita ei liene järkevää viedä poistokeskusteluihin. Toisaalta laajempana nippuna käsittely voi johtaa koko äänestyksen kaatumiseen, jos jokin yksittäinen artikkeli katsotaan muita merkittävämmäksi. Miihkali ^{(K • M)} 26. marraskuuta 2024 kello 13.16 (EET)

Nuo on kai kaikki luettelossa Luettelo Tähtien sodan sivuhahmoista ja yleensä tälläisistä on todettu että maininta luettelossa riittää. Lähteet on suurimmaksi osaksi jotain *pediota ja siten ilmeisesti perustuvat fanisivuihin, kelvolliset lähteet niistä voisi siirtää tuohon luetteloon. --Linkkerpar^keskustelu 26. marraskuuta 2024 kello 13.40 (EET)

Läheskään kaikki eivät ole sivuhahmoluettelossa, sillä tuossa on myös planeettoja, avaruusaluksia ym. Itse en arvosta noita luettelojakaan, koska niistä käytännössä tulee vain Wikipediaan sopimattomien tynkäartikkelien kaatopaikkoja, kun ongelmallinen teksti siirretään yksittäisestä artikkelista luetteloon. Miihkali ^{(K • M)} 26. marraskuuta 2024 kello 14.27 (EET)

Poistoon vaan ja luetteloihin olennaisin tieto, ei noista mikään ole itsessään merkittävä. Jedipedia on syystäkin olemassa. 01miki10 (keskustelu) 8. joulukuuta 2024 kello 17.52 (EET)

Asteittain eteneminen paras tie. Yksittäiset keskustelut mutta siinä järjestyksessä että ensin selkeät tapaukset ettei ainakaan kaivata itsenäisenä. On täysin väärin ettei mistään tähtien sotaan liittyvästä voisi olla itsenäistä artikkelia koska wookie/jedi pediat löytyy. -- Cimon Avaro 9. joulukuuta 2024 kello 11.25 (EET)

Mitens tällaiset artikkelit kuin vaikka Aki Vehtari? Lähteet on, mutta oleellinen sisältö puuttuu. Todetusti täältä löytyy runsaasti artikkeleita jotka kertovat aidan sijaan aidanseipäistä, joista ei yksinään olisi saanut säilytettävää artikkelia. Eli on tehty artikkeli joka nimetyn aiheen sijaan kertookin valtaosin jostain siihen nimellisesti liittyvästä, yksinään merkityksettömästä detaljista. Ja Tähtien sota-artikkeleista puheen ollen, niistä löytyisi runsas työmaa, esim. enwikistä käännetyistä artikkeleista pullollaan kaikenlaista suhteellisen merkityksetöntä sälää tuottaja/käsikirjoitus/ohjaaja/näyttelijä/tms. muutoksista joita on tehty ja enwikin arteikkeleihin kerätty elokuvien ja tv-sarjojen vuosia kestävän tuotannon aikana. Koskee kyllä monia muitakin, esim. Marvel-tuotannoista kertovia artikkeleita. Tämä varsinaisen aiheen sivusta, mutta kun tästä samasta aihepiiristä edellä mainittiin.--J~fiwiki (keskustelu) 10. joulukuuta 2024 kello 05.12 (EET)

Lähteet ja Viitteet

Olen ollut uskossa että lähde ja viite eivät ole luetteloina sama. Nyt kuitenkin on sekoitettu otsikkoja. Siis mielestäni lähdeluettelo on teosluettelo jota ei välttämättä ole viitteistetty artikkeliin, ja Viitteet otsikon alle tulee viitteiten teksti etteivät ne häiritse leipätekstiä. Joku oli korvannut Viitteet otsikon Lähteet otsikolla, vaikka joissain artikkeleissa on jopa molemmat osiot. -- Cimon Avaro 9. joulukuuta 2024 kello 12.09 (EET)

Eikös se niin ole, että Viitteet-otsikko laitetaan vain, jos Lähteet-osiossa on sekä ”yleislähteitä”, että viitteitä? Luurankosoturi ✉️ 9. joulukuuta 2024 kello 12.18 (EET)

Juu, eli viitteet on lähteet-osion alaotsikko. (per artikkelin rakenne) --Zache (keskustelu) 9. joulukuuta 2024 kello 12.26 (EET)

Äänestykset, konsensuskeskustelut ja vaadittu määräenemmistö

Suomenkielisen Wikipedian yleisin päätöksentekomuoto on konsensuskeskustelu. Kielitoimiston sanakirjan mukaan konsensus tarkoittaa ”yhteisymmärrystä, yksimielisyyttä; sopu- tai sovitteluratkaisua”.^[15] Käytännössä edes konsensuskeskusteluissa ei kuitenkaan ole vaadittu täyttä yksimielisyyttä vaan enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti arvioitu suuren enemmistön kannatus on riittänyt. Monet konsensuskeskustelut (esim. poistokeskustelut ja laatuarvioinnit) ovat siis käytännössä äänestyksiä, joiden sääntöjä ei kuitenkaan ole tarkkaan määritelty. Toki keskusteluilla on äänestyksiin verrattuna monia muita etuja, sillä ne ovat ketterämpiä ja ratkaisuhakuisempia. Toisaalta Wikipedian äänestyksetkin ovat usein aika sekavia. Täällä on esimerkiksi historian painolastina useita erilaisia äänestyskäytäntöjä: joskus vaaditaan 80 % kannatusta, joskus 70 % riittää. Joskus ei edes ole selvää, kumpaa vaaditaan. Olen joka tapauksessa aina pitänyt noin korkean kannatuksen vaatimista kohtuuttomana. Tällaisessa kollektiiviseen päätöksentekoon perustuvassa vapaaehtoisprojektissa on muutenkin hirvittävän vaikea saada konkreettisia päätöksiä aikaiseksi. Kun lisäksi vaaditaan moninkertainen määräenemmistö, niin aika pienikin vastustajien joukko kykenee halutessaan kaatamaan päätökset, joita selvä enemmistö käyttäjistä kuitenkin kannattaa. Päätinkin siksi nostaa tämän asian yleiseen keskusteluun ja kysellä, millaisia mietteitä se muissa herättää. Varsinaisena kimmokkeena oli tämä keskustelu, mutta olen asiaa miettinyt jo vuosien ajan. Mielestäni kaksinkertainen määräenemmistö (66⅔ %) olisi vallan riittävä kaikissa äänestyksissä ja samalla virtaviivaistaisi äänestyksiä, kun vaadittaisiin aina samansuuruista suhteellista kannatusta. Sitä voitaisiin nyrkkisääntönä soveltaa myös konsensuskeskusteluissa, kun arvioidaan keskustelun lopputulosta. --Miihkali ^{(K • M)} 10. joulukuuta 2024 kello 14.39 (EET)

Eli poistettu artikkeli palautettaisiin jos kaksi kolmannesta niin toivoo? -- Cimon Avaro 10. joulukuuta 2024 kello 17.02 (EET)

Niin, esimerkiksi. Mutta pitäisin itse järkevimpänä sitä, että päätettäisiin jokin yleispätevä raja sen sijaan, että pitäisi erikseen miettiä, mitä äänikynnystä mihinkin äänestykseen sovelletaan. Tarkalla luvullahan ei ole väliä, jos kohta itse pidän 80 % vaatimusta kohtuuttoman korkeana. Miihkali ^{(K • M)} 10. joulukuuta 2024 kello 18.07 (EET)

Minun käsittääkseni kaikissa tapauksissa, joissa päätöksenteko tehdään äänestämällä, on kerrottu, mikä on kannatusraja. Ne on kerrottu ko. ohjesivulla, jossa äänestys käynnistetään.-- Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2024 kello 18.26 (EET)

Juuri tuossa Lähteetön-poistomallinetta koskeneessa äänestyksessä piti erikseen pohtia, mitä äänikynnystä täytyy tässä tapauksessa soveltaa. Käytäntösivun mukaan ”äänestyksissä konsensuksen rajana on tyypillisesti ollut 70–80 %”, eli sille ei ole ilmoitettu mitään tarkkaa lukua ja jopa annetun haarukan yhteydessä käytetään epävarmuutta ilmaisevia sanankäänteitä (”yleensä me on tehty tällai....”). Miihkali ^{(K • M)} 10. joulukuuta 2024 kello 18.30 (EET)

Ja sen takia pitää pyöräyttää koko kierros?-- Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2024 kello 20.43 (EET)

Niin siis raja kerrotaan kutakin äänestystyyppiä koskevan käyännön yhteydessä. -- Cimon Avaro 10. joulukuuta 2024 kello 21.12 (EET)

Keskustelu kehittää keskustelutaitoja. Konsensus Wikipediassa ei edellytä täyttä yksimielisyyttä. Konsensuskeskustelun lopputuloksen arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota myös kantojen perusteluihin ja siihen, miten ne sopivat yhteen asetettujen suuntaviivojen kanssa. Pitäisin äänestysten kannatusrajat entisellään.-- Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2024 kello 17.20 (EET)

Konsensuskäytäntöä on tosiaankin käytännössä (heh) sovellettu niin, ettei se edellytä täyttä yksimielisyyttä. Tätä pykälää ei kuitenkaan ole kirjattu mihinkään. Miihkali ^{(K • M)} 10. joulukuuta 2024 kello 18.07 (EET)

Minäkin pitäisin samoina. Joissain asioissa seulan pitääkin olla tiukka. --Kärrmes (keskustelu) 10. joulukuuta 2024 kello 22.48 (EET)

Poistokeskustelut eivät ole "käytännössä äänestyksiä". --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 10. joulukuuta 2024 kello 18.53 (EET)

En ollut itse täällä vielä silloin, mutta käsittääkseni suomenkielisen Wikipedian alkuvuosina asioista (esimerkiksi artikkelien poistamisesta) päätettiin paljon enemmän äänestämällä, kunnes se alettiin jossain vaiheessa kokea raskaaksi ja kankeaksi ja juuri siksi haluttiin pääasialliseksi päätöksentekomuodoksi konsensushakuiset keskustelut, joissa ei lasketa ääniä. Äänestämällä voidaan kuitenkin edelleen saada yksiselitteinen ja lopullinen päätös tapauksissa, joissa keskustelussa ei synny (selvää) konsensusta. Jos myös keskustelemalla tehtäville päätöksille sovittaisiin jotkin tarkat määräenemmistösäännöt (ja tällöin myös välttämättömät äänioikeussäännöt), periaatteellinen ero keskustelujen ja äänestysten välillä hämärtyisi. Nykytilanne eli "konsensuksen" väljä ja epämääräinen määrittely on tietysti turhauttava varsinkin rajatapauksissa (ja voi ajoittain johtaa kiistoihin, joissa jonkun mielestä konsensus on saavutettu ja toisen mielestä ei), mutta toisaalta tiukan määräenemmistörajan soveltaminen keskusteluihin voisi sekin olla käytännössä hankalaa, koska kaikki keskustelukommentit eivät aina sisällä samanlaista yksiselitteistä kannanottoa puolesta tai vastaan kuin äänestyksen äänet. Kirjoitettuja ohjeita voisi ehkä tarkentaa, mutta en määrittelisi (keskustelujen) konsensusvaatimusta millään tietyllä prosenttirajalla. --Risukarhi (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 00.46 (EET)

Konsensuksen saavuttamisen arvioinnissa ei pitäisi laskea prosentteja. Tietysti voi kirjata eri mielipiteet ja katsoa miten ne jakautuvat, siinä samalla saa myös kuvan keskusteluun osallistujien määrästä, tarkemmin sanottuna mielipiteensä ilmaisseiden määrästä. Merkittävyyskeskustelussa käy niin, että joko merkittävyysmalline tai artikkeli poistuu. Kun artikkeli on jäänyt Wikipediaan, niin on mahdollista viedä se poistoäänestykseen, jos uskoo sillä tavalla saavuttavansa haluamansa lopputuloksen. Jos artikkeli on poistettu, niin sen palautus poistoäänestykseen, toivomuksena artikkelin säilyminen äänestyksessä, on myös mahdollista. Toki äänestyksen järjestämisessä on pientä vaivaa, mutta siitä tulee ainakin selvä lopputulos. Poistoäänestysten välttäminen siinä tapauksessa, että artikkeli on poistettu ei-merkittävästä aiheesta olevana, on siinä mielessä helpompaa, että mitään palautusäänestyksiä ei tarvita, jos artikkelin aiheelle tulee myöhemmin uutta merkittävyyttä. Äänestäminen ei ole mekaanisesti kankeaa, mutta se voidaan silti kokea raskaaksi päätöksentekotavaksi.-- Htm (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 01.13 (EET)

Ainakin konsensuskäytäntöön voitaisiin nykyistä laajemmin kirjata se, mikä on tosiasiallinen vakiintunut toimintatapa. Yksimielisyyttä se ei käytännössä edellytä, vaikka sanakirjamääritelmän mukaan konsensus tarkoittaa juuri sitä. Toisaalta Wikipedian käytäntö- ja ohjesivut ovat kautta linjan vanhentuneita. Esimerkiksi tuo konsensussivu on kirjoitettu vuonna 2007 eikä sitä ole sen jälkeen oleellisesti muokattu. Käytäntötekstin viimeinen kappale on kapulakielisyydessään niin vaikeaselkoinen, etten oikein edes ymmärrä, mitä sillä ajetaan takaa. Vielä vähemmän ymmärrän, miten tuollaista abstraktia ohjetta pitäisi käytännön tilanteissa soveltaa. Mielestäni käytäntötekstejä pitäisi paljon nykyistä aktiivisemmin päivittää vastaamaan todellisia käytäntöjä. Se vaatii kuitenkin yleensä hirveän byrokraattisen väännön, johon en ainakaan itse jaksa ryhtyä. Miihkali ^{(K • M)} 14. joulukuuta 2024 kello 08.38 (EET)

Varmaan 80-85 prosenttia suomenkielisen Wikipedian sisällöstä on vanhentunutta ja pääosin vuosilta ennen 2009. Se johtuu siitä, että me karkotamme ihmisiä. Ei raskaista prosesseista. Iivarius (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 01.57 (EET)

Aivan alkuvuosina poistaminen oli tosi villiä, kuka vaan poisti artikkeleja perusteluilla "en ole koskaan kuullutkaan tuosta", "ei ole en-wikissäkään", (mm. Erna Tauro, jonka palautuskeskustelu oli aika legendaarinen) tai "huono rajaus". --Tappinen (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 10.51 (EET)

Lokien mukaan Erna Tauro -artikkelia ei ole poistettu. --Lax (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 11.07 (EET)

Huomasin, muisti jo pätkii. Nyt historia sanoo että siinä on ollut merkittävyys-malline, olisin muistellut että "roskaa". Keskustelu on silti opettavainen. --Tappinen (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 13.20 (EET)

Joo, kaikkeen sitä on näköjään ollutkin aikaa jouluaattona pukkia odottaessa. -2001:999:251:6902:557F:EFC7:422C:19CF 14. joulukuuta 2024 kello 14.04 (EET)

Uusi massa-rollback-työkalu

Ehdottaisin palauttajille (rollbackers) uutta massa-rollbackia, jolla voisi palauttaa massana jonkun käyttäjän tekemät muokkaukset tietyltä aikaväliltä.

Yhteenveto voisi näyttää esimerkiksi tältä:

• Käyttäjän _____ muokkaukset massakumottiin, ja sivut palautettiin edeltäviin versioihin.

Tämä voisi helpottaa palauttajia. Kun esimerkiksi eston kiertona tehdyt muokkaukset kumotaan järjestelmällisesti rollbackilla, jos sellainen sattuu olemaan.--37.33.164.189 18. joulukuuta 2024 kello 14.50 (EET)

Onhan niitä olemassa. Itse käytän smart rollbackia. Stryn (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 17.18 (EET)

Tynkä-status pois + ehdotus artikkelien luokittelulle laadun mukaan

Moi. Siteeraan aluksi @Suomaltan sanoja (tästä keskustelusta), koska olen tästä asiasta täysin samaa mieltä:

"Tynkämalline on tavallaan muinaisjäänne jonka hyödyt ovat kyseenalaisia. Wikipedian artikkeleista valtaosa on lyhyitä eikä tynkämerkintä itsessään oikein inspiroi ketään kirjoittamaan lisää, puhumattakaan noiden tulkinnanvaraisuudesta. Monet nykykäyttäjistä eivät lisää aloittamiinsa artikkeleihin tynkämallineita koskaan, vaikka kirjoittaisivat lyhyitä artikkeleita. Monesti nuo tuppaavat jäämään roikkumaan jopa pitkienkin artikkelien pohjalle, koska kukaan ei niitä muista poistaa.

Lyhytkin artikkeli, joka antaa tiiviisti lähteistetyt perustiedot aiheesta, voi olla todella hyödyllinen eikä enemmän tekstiä välttämättä tarkoita parempaa artikkelia. Wikipedian alkuaikoina tämän ollessa huomattavasti pienempi sivusto artikkelimäärältään ja tunnettavuudeltaan tynkämallineissa artikkelin pohjalla saattoi olla järkeä, koska ne kertoivat kaksi asiaa: ”tämä artikkeli on lyhyt” ja ”voit laajentaa sitä”. Asioita joista ensimmäisen jokainen kykenee itse havainnoimaan, toisen puolestaan toivoisi olevan tänä päivänä jo yleistietoa."

Tynkämallineiden poistamista on jo ehdotettu aiemmin, mutta ehdotanpa nyt uudestaan. Tynkämalline ei mielestäni anna mitään lisäarvoa laajennettavalle artikkelille, ja on paljon parempi keskittyä muihin ongelmamallineisiin. Tämän takia se, että artikkelia olisi hyvä laajentaa, ei vaadi tynkämallinetta, vaan halutessaan käyttäjät voivat osaamisensa mukaan laajentaa artikkelia ja vaikkapa keskustella asiasta keskustelusivulla – se onkin nimenomaan tarkoitettu artikkelin parantamista koskeville aiheille.

Haluaisin myös ehdottaa tynkämallineiden korjaamisen tilalle seuraavanlaista artikkelien luokittelusysteemiä:

1) Puutteelliset artikkelit

Puutteellisissa artikkeleissa on esimerkiksi jokin {{korjattava}} asia tai se täyttää Wikipedian poistomenettelyn kriteerit. Tällaista artikkelit eivät puutteidensa takia kelpaa sellaisinaan, vaan ne on korjattava kelvolliseksi eli täyttämään Wikipedian laatuvaatimuksia.

2) Kelvolliset artikkelit

Kelvolliset artikkelit täyttävät Wikipedian laatuvaatimukset, ja niissä on oltava seulottu versio. Artikkelin tulee olla pidempi kuin Hauki on kala -artikkelit.

3) Laadukkaat artikkelit

Kelvollisia artikkeleita voidaan valita laadukkaiksi artikkeleiksi, joka on yläkäsite lupaaville, hyville ja suositelluille artikkeleille. Edellä mainitut kolme artikkelityyppiä ja niihin liittyvät prosessit säilyvät muuttumattomina.

Mitä mieltä olisitte tällaisesta systeemistä? Palautetta ja parannusehdotuksia otetaan ilolla vastaan. Terveisin AlexIsVerySmart (keskustelu) 22. joulukuuta 2024 kello 22.43 (EET)

Minulle ei ihan hahmotu se, että mitä varsinaista uutta tämä laatuluokittelu toisi verrattuna nykytilaan. Kaikki sen yksittäiset elementit vaikuttavat olevan jo olemassa. Olisiko siis tarkoitus tuoda lukijan kannalta selkeämmin näkyviin, että mihin noista kolmesta tällä hetkellä luettavana oleva artikkeli kuuluu? --ilmaisin (k) 22. joulukuuta 2024 kello 23.04 (EET)

Aivan, olin hieman epäselvä. Tarkoitin siis sitä, että artikkelit sijoittuisivat noihin kolmeen pääkategoriaan, mikä korvaisi nykyiset tynkämallineet. Näin artikkelin nykytila hahmottuisi helpommin, ja se auttaisi myös artikkeleiden laajentamista (sehän oli tynkämallineiden alkuperäinen tarkoitus). --AlexIsVerySmart (keskustelu) 22. joulukuuta 2024 kello 23.10 (EET)

Eli vastaus kysymykseesi on periaatteessa kyllä. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 22. joulukuuta 2024 kello 23.22 (EET)

En nyt ainakaan vielä ota tynkämallineiden poistoon kantaa, mutta kommentoin ehdotuksesi jälkimmäistä osaa:

1) Jos artikkeli täyttää Wikipedian poistomenettelyn kriteerit, niin silloin siihen pitää tietysti myös lisätä poistomalline.

2) Joo, muuten ihan hyvä, mutta mielestäni tuo ”Artikkelin tulee olla pidempi kuin Hauki on kala -artikkelit.” on turha, koska, jos artikkeli on Hauki on kala, niin silloinhan se täyttää 1)-kohdan poistomenettelyn kriteerit vai tarkoitatko tuolla kohdalla jotain muuta?

3) En itsekään välttämättä ihan ymmärrä tätä kohtaa. Tämä luokitus olisi siis artikkeleille, jotka ovat tynkiä ja lupaavia, hyviä tai suositeltuja? Ei kai ole olemassa suositeltuja tynkiä ja väitän myös, ettei hyviä tynkiäkään, koska tyngissä ei katsota artikkelin pituutta, vaan tietosisältöä. Jos siis jokin suositeltu artikkeli on pituudeltaan lyhyt, niin se on sellaista aihealuetta, ettei siihen vain saa niin paljoa tekstiä. Toinen asia on tämän kohdan nimi: Muistelin, että laadukas artikkeli olisi sama asia kuin suositeltu artikkeli, mutta en ainakaan äkkiseltään löytänyt siitä mitään. En kuitenkaan ainakaan itse tykkää laadukkaasta, koska mielestäni sellainen artikkeli olisi juuri sellainen kuin suositeltu artikkeli, joten miten olisi vaikkapa laadullinen?

Yhteisiä kommentteja:

1. Tämä ehdotus voi olla hyvin haastava ja vaivalloinen toteuttaa, koska tynkiä on todella paljon (+ ne, joita ei ole merkattu tyngiksi). Katso myös pelkkien henkilötynkien määrää. Joku osaava voisi tietysti selvittää tynkäartikkelit, joissa on korjattavamalline(ita) ja ne, joissa ei ole lähteitä. Nämä artikkelit olisi siis helppo merkitä boteilla, mutta onko niitä niin paljon, että muita tynkiä jäisi jäljelle ainakin suhteellisen vähän?
2. Tuossa siteeraamassasi kommentissa Suomalta mainitsee, että monet nykykäyttäjistä eivät lisää aloittamiinsa tynkäartikkeleihin tynkämallineita, joten onko tynkien korvaamisessa silloin mitään hyötyä tai onko se käytännöllistä?

Luurankosoturi ✉️ 23. joulukuuta 2024 kello 15.39 (EET)

Vastaan kommentteihisi järjestyksessä.

1) Olet aivan oikeassa. Nuo eivät mitenkään poissulje toisiaan.

2) Olet tässäkin oikeassa. Tuo HOK-homma on 2.-kohdassa turha maininta.

3) A: Ajatuksenani oli, että nuo kolme mahdollista artikkelin statusta koskisivat kaikkia tietosanakirja-artikkeleita, eivät pelkästään nykyisiä tynkiä. Näin kaikkien artikkeleiden nykytila hahmottuisi helpommin, ja se auttaisi myös niiden laajentamista (sehän oli tynkämallineiden alkuperäinen tarkoitus). B: Tässä ajatuksenani puolestaan oli, että tuo laadukas-termi taitaa olla jo valmiiksi käytössä – esimerkiksi Wikipedia:Ajankohtaista-sivulla lukee että "suomenkielisessä Wikipediassa on X määrä artikkeleita, joista laadukkaita ovat määrä X". Toki näiden statusten nimityksiä voidaan tarvittaessa muuttaa, jos se koetaan tarpeelliseksi.

Ajatuksiani yhteisiin kommentteihisi liittyen:

1. Vastaukseni tähän kommenttiin on sama kuin "3) A:"-kohdassa.

2. Vaikka Suomalta mainitsee, että monet nykykäyttäjistä eivät lisää aloittamiinsa tynkäartikkeleihin tynkämallineita, suht. monet kuitenkin lisäävät. Eli olen edelleen sitä mieltä, että tynkämallineista pitäisi jo luopua. Perustelen tämän mm. sillä että tynkämalline ei nykypäivänä enää anna laajennettavalle artikkelille mitään hyötyä/lisäarvoa, ja on paljon parempi keskittyä muihin ongelmamallineisiin.

Toivottavasti tämä selvensi joitakin asioita. Terveisin, AlexIsVerySmart (keskustelu) 23. joulukuuta 2024 kello 16.52 (EET)

Tämä siis koskee kaikkia yli 580 000 artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa? Botilla 1) ja 3) -kohdat pystyisi kyllä toteuttamaan, mutta 2)-kohdan toteuttamisessa voi olla se ongelma, ettei kaikissa artikkeleissa välttämättä ole korjattavamallinetta, vaikka sellainen pitäisi olla. Kuuluisivatko muuten tyngät 1):een vai 2):seen, jos muita ongelmia kuin tietosisällön vähyys ei olisi?

Jos tuo jälkimmäinen ei liity tynkämallineisiin tai niistä luopumiseen, niin pitäisikö nämä ehdotukset jakaa omiksi ehdotuksiksiin?

Luurankosoturi ✉️ 23. joulukuuta 2024 kello 20.04 (EET)

Mun mielestä tynkä-malline on aika turha, koska näkeehän sen muutenkin, että artikkeli on lyhyt. Tietääkseni suomenkielisessä Wikipediassa ei ole yhtäkään käyttäjää, joka järjestelmällisesti pyrkisi laajentamaan nimenomaan tynkiä ja valitsisi laajennettavat artikkelit tynkämallineen perusteella. En myöskään muista, että tällaista toimintaa olisi koskaan aktiiivisesti harrastettu esimerkiksi jonkin projektin puitteissa. Samasta syystä myös tynkämallineiden alaluokittelu on aina tuntunut turhalta säätämiseltä. Tynkä kertoo mielestäni Wikipedian alkuaikojen talkoomeiningistä, jossa kehityksen tärkeimpänä mittarina pidettiin sisällön kasvua: artikkelien määrää ja niiden pituutta. Ei tämä asenne vieläkään ole täysin kadonnut, vaikka nykyään selvemmin painotetaankin myös muita kriteerejä. Ymmärrän sen toki sikäli, että tekstin määrää on paljon helpompi mitata kuin tekstin laatua. Lyhyt mutta hyvin tehty (tynkä)artikkeli on kuitenkin paljon parempi kuin pitkä ja huonolaatuinen sepustus. Siksi artikkelien itsetarkoitukselliseen laajentamiseen ei pitäisi ainakaan kannustaa, pikemminkin pitäisi paljon nykyistä rohkeammin poistaa huonosti kirjoitettua tai lähteetöntä sisältöä. Todellakaan ei pitäisi pelätä pitkien mutta huonojen artikkelien korvaamista laadukkailla tyngillä.

Puutteellisten, kelvollisten ja laadukkaiden artikkelien luokittelusysteemin tarpeellisuudesta en osaa sanoa. Käytännössä se vain loisi yläkategoriat jo olemassa oleville luokituksille. Merkintöjen laittaminen olisi työlästä eikä välttämättä kovin järkevää käyttöä hyvin rajallisille resursseille, kun nytkin jo tilanne on se, että ongelmamallineet jäävät roikkumaan jopa vuosikymmeniksi. Tärkeintä olisi, että kun artikkeleista osoitetaan puutteita, se tehtäisiin mahdollisimman tarkoin ja mielellään perustelujen ja konkreettisten parannusehdotusten kera. Tynkämerkintöjen yksi ongelma on, että siinä vain todetaan artikkeli liian lyhyeksi mutta ei oteta kantaa siihen, millaista sisältöä artikkeliin pitäisi lisätä. Jos taas artikkelin alkuun vain lyödään ongelmamalline ilman mitään selityksiä, niin muut muokkaajat eivät välttämättä edes tiedä, mitä pitäisi ruveta korjaamaan. Jotkut ongelmamerkinnät ovat tosin itsestäänselviä. Tynkämallineeseen verrattuna niissä on se ero, että lähteiden merkitseminen, ymmärrettävän suomen kirjoittaminen, aiheen tasapuolinen käsittely ja niin edelleen ovat Wikipedian luotettavuuden ja asiallisuuden kannalta välttämättömiä, mutta pitkien artikkelien kirjoittaminen ei ole. Miihkali ^{(K • M)} 23. joulukuuta 2024 kello 19.59 (EET)

@Luurankosoturi ja @Miihkali – nyt kun asiaa pidemmälle miettii, niin olen nyt myös itse sitä mieltä (perustelunne todistivat minulle sen), ettei tuo keksimäni luokittelusysteemi ei ole toimivin mahdollinen + Luurankosoturi toi esille, että 2)-kohdan toteuttaminen on ongelmallista. Ongelmamallineista puheen ollen kannatan Miihkalin tätä "Tärkeintä olisi, että kun artikkeleista osoitetaan puutteita, se tehtäisiin mahdollisimman tarkoin ja mielellään perustelujen ja konkreettisten parannusehdotusten kera." ajatusta JA tämän keskustelun ehdotusta. Minun pääpointtini kuitenkin on, että tynkämallineet pois (niistä ei enää ole käytännössä hyötyä).

Luurankosoturi kysyi, mihin kuuluisivat tyngät, joissa ei ole muita ongelmia kuin tietosisällön vähyys. Periaatteessa 2)-kategoriaan, mutta kun sitä kategoriaa (eivätkä muutkaan hirveän tarpeellisia) ei kerran pysty toteuttamaan, niin ehdotan nyt että lykätään toistaiseksi tämä luokittelu-ehdotus kokonaan pois.

Summa summarum: pääpointti – tynkämallineet pois, ehdotettu luokittelusysteemi ei ole tarpeellinen. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 23. joulukuuta 2024 kello 21.24 (EET)

Tynkä-mallineen käytöstä on moni luopunut jos on edes alun pitäen sitä käyttänytkään. En ole itsekään tainnut aina sitä lisätä vaikka kuinka olisi tynkä, koska sen tarve ei tunnut todleliselta. Voi poistaa kun sattuu kohdalle, eikä uusia enää lisätä. --abc10 (keskustelu) 23. joulukuuta 2024 kello 21.28 (EET)

Tuo kyllä pitää ihan paikkansa, mutta itse olen puolestani aikoinaan ollut aktiivinen tynkämallineiden lisäilijä (ennen tätä keskustelua). Vaikka tynkämallineita voikin vapaasti poistella, mikään ei kuitenkaan estä lisäämästä niitä (kuka tahansa + milloin tahansa). Minusta asia ratkeaisi niin, että niistä luovuttaisiin kokonaan eli tynkämallineet poistuisivat käytöstä. Viimeksi näin tehtiin vuonna 2009, mutta silloin kannatusääniä ei juuri ja juuri riittänyt (62,2 %, olisi pitänyt olla väh. 70 %). Tynkien poistosta olisi hyvä järjestää lähitulevaisuudessa uusi äänestys, jotta näemme ovatko mielipiteet muuttuneet vajaassa 20 vuodessa. Mitä mieltä olisitte tällaisesta? --AlexIsVerySmart (keskustelu) 23. joulukuuta 2024 kello 22.37 (EET)

Äänestetään vaan. Miihkali ^{(K • M)} 24. joulukuuta 2024 kello 10.16 (EET)

Hyvä. Jos vielä joku ilmaisee kannattavansa äänestystä, teen tähän keskusteluun väliotsikon "Äänestys tynkäjärjestelmästä luopumisesta". Äänestyksen ohjeistus voisi olla vaikkapa seuraavanlainen:

"Tynkäjärjestelmästä luopuminen tarkoittaa sitä, että:

• Artikkeleita ei enää luokitella tyngiksi.
• Kaikki käytössä olevat tynkämallineet ja -luokat (myös {{Tynkä}} ja Luokka:Tyngät) poistetaan. Kaikki käytössä olevat tynkämallineet merkitään luokkaan Luokka:Vanhentuneet mallineet ja tynkäluokat merkitään luokkaan Luokka:Käytöstä poistetut luokat sekä arkistoidaan.
• Kaikki tynkämallinekoodit poistetaan artikkeleista.

Jos tämä ehdotus saa vähintään 70 prosentin kannatuksen, tynkäjärjestelmästä luovutaan."

Tällainen äänestys tulisi kestämään yhden kuukauden (+ olisi tämän käytännön mukainen ja samantyylinen kuin vuonna 2009). --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 11.37 (EET) muokannut: AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 13.25 (EET)

Vanhoja mallineita ja luokkia tuskin kannattaa poistaa, etteivät artikkelien vanhat versiot mene sotkuisen näköisiksi. Mallineisiin ja luokkiin voi sen sijaan lisätä tiedon, ettei niitä enää tule käyttää. Miihkali ^{(K • M)} 24. joulukuuta 2024 kello 11.55 (EET)

Aivan, olet oikeassa. Pystyykö Wikipediassa muuten tekemään niin, että tietty vanha malline pysyy artikkeleissa, mutta uutta ei voi enää laittaa? Näin voisi esim. jonkinlaisen Wikiprojektin avulla saada manuaalisesti poistettua tynkämallineet artikkeleista, eivätkä ne siten mene sotkuisiksi. Mietin myös, että tuo samainen kriteerihän oli vuoden 2009 äänestyksessä, jonka edellisessä viestissäni jo linkkasin. Miten se olisi silloin toteutettu? --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 12.05 (EET)

Käsittääkseni se ei ole mahdollista, mutta en tiedä varmaksi. Ei-toivottujen mallineiden lisääminen voitaisiin ehkä estää jonkinlaisella suodattimella, joka huomauttaa käyttäjää, kun tämä yrittää tallentaa artikkelista version, jossa käytetään jotain aktiivipalveluksesta poistettua mallinetta. (Samantapainen huomautus tulee esimerkiksi silloin, kun keskustelusivulle yrittää tallentaa allekirjoittamatonta viestiä.) En kuitenkaan tiedä, onko se vaivan arvoista. Helpommalla varmaan päästään, jos botilla poistetaan tynkämallineet artikkeleista ja tarvittaessa huomautetaan käyttäjiä, jotka niitä sen jälkeenkin merkkailevat. Tätä puolta kannattaa kysyä joltakulta Wikipedian tekniseen puoleen perehtyneeltä käyttäjältä. Miihkali ^{(K • M)} 24. joulukuuta 2024 kello 12.27 (EET)

Kannatan tuota bottiasiaa ja jälkimmäistä ehdotustasi käyttäjän huomauttamisesta. Tähän jälkimmäiseen täytyy kuitenkin kehitellä jokin täsmällisempi systeemi, mm. millainen huomautus on, seuraako jotain useammasta huomautuksesta jne. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 14.04 (EET)

Ilman muuta kannatan. --abc10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 12.05 (EET)

Jes, eli kun saadaan käsiteltyä tuo Miihkalin esille nostama luokkien ja mallineiden poistokysymys (+ muut mahd. esille nousseet jutut), pistän äänestyksen pystyyn. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 12.08 (EET)

Luokka:Vanhentuneet mallineet löytyy eli kyllä ne tynkämallineet voi säilyttää arkistossa. Poisto onnistuisi kätevimmin botilla, joka poistattaisi ne mahdollisimman vähällä vaivalla. Kannatan itsekin äänestystä, mutta mielestäni sitä ei tarvitse kiirehtiä näin. Kommentteja on tullut suhteellisen vähän ja joulupyhien myötä voi täälläkin olla paikalla tavallista vähemmän väkeä. Keskustelulle on hyvä antaa aikaa ainakin muutama päivä, jotta väki kerkeää miettimään asiaa ja antamaan ehdotuksensa puolesta ja vastaan. Kiitoksia kuitenkin asian edistämisestä. --Suomalta (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 12.30 (EET)

Kannatan, mm. koska tuo on mahdollista toteuttaa ja päivitin tuon kohdan ehdotukseen. Olisi myös fiksua antaa vaikka viikko aikaa (keskustelun alkamisesta), jotta väki ehtisi miettiä tätä asiaa. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 13.28 (EET)

...ellei enemmän AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 15.18 (EET)

Miksihän äänestyksiä ei ole enää käyty Wikipedia:Äänestys-sivun alasivuilla? Pitäisikö tällä kertaa käydä, kun tuo alkuperäinenkin äänestys on käyty siellä, niin käy sitten ilmi helpommin, että siitä on äänestetty kaksi kertaa. Luurankosoturi ✉️ 24. joulukuuta 2024 kello 13.36 (EET)

Hyvä pointti, tämä voidaan tehdä. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 14.06 (EET)

Kauhea kiire. En ensinnäkään näe tynkä-mallineiden olemassaolossa mitään ongelmaa. Mutta meillä on nyt tullut hiljattain uutena lähes lähteettämien/ lähteettömien uusien artikkeleiden käsittelyyn uusi prosessi. Keskittyisin tässä vaiheessa maukkausaktiivisuuden lisäämiseen. merkittävyyskeskusteluissa korotuu se, että artikkeleiden aiheita pidetään merkittävinä, vaikka ne ovat tasoltaan surkeita. Muokkaus- ja korjausaktiivisuuteen pitäisi saada boostia. Millä mallineella sitä tulisi?-- Htm (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 14.14 (EET)

Olisi hienoa jos uudet käyttäjät eivät ensimmäisenä olisi keksimässä pyörää ennen kun opetellaan muokkaamaan ja käytännöt, mutta ei, ensimmäisenä tullaan kertomaan jokin ”loistava idea” kahvihuoneeseen ja sitten ihmetellään jos se ei saa kannatusta tai tulee muuten vaan takkiin. --Linkkerpar^keskustelu 24. joulukuuta 2024 kello 14.47 (EET)

Tämä keskustelu on muuten niin sekava että on vaikea saada selvää että mistä tässä puhutaan. Mikä johtuu pitkälti siitä että tätä on käyty kun jotain IRC-keskustelua miettimättä asiota, heitellään vaan kommentteja. --Linkkerpar^keskustelu 24. joulukuuta 2024 kello 14.52 (EET)

@Htm Sitä tulisi vallan hyvin esim. korjattava-mallineella tai muulla ongelmamallineella. Tynkämallineet eivät puolestaan kerro mitään muuta ongelmaa kuin se, että aiheesta voisi kertoa enemmän = artikkelin liian lyhyt pituus, minkä voi huomata muutenkin. Toinen pointti: se, että muokkaus- ja korjausaktiivisuuteen pitäisi saada boostia, niin hoidettakoon tämän asian käsittely jossain toisessa osiossa, samoin kuin ilmeisesti uusi prosessi uusien lähteettömien artikkeleiden kanssa – täällä keskitytään tynkämallineista luopumiseen. Sitä paitsi, miksi tynkä-status ei sitten ole mitenkään erityisesti boostannut muokkaus- ja korjausaktiivisuutta viimeisen 20 vuoden aikana? En kiirehdi mihinkään tämän keskustelun kanssa, vaikka äänestyksellekin löytyi jo kannatusta.

@Linkkerpar Vaikka en ole mikään hirveän vanha käyttäjä, koen että minulla on täysin samanlainen mielipiteen ilmaisuvalta kuin teillä kokeneimmillakin käyttäjillä. En myöskään ole mitään uutta pyörää keksimässä. En itse ainakaan "vaan heittele" kommentteja, vaan mietin asioita ennen kuin kommentoin. Se, että täällä ideoidaan ja kehitellään asioita, ei ole mikään paha asia. Sitä paitsi kävin ennen tätä käytäntöehdotusta keskustelua kokeneemman käyttäjän Suomaltan kanssa. Joo, myönnän että tuossa laatuluokitteluideassa ei ollut loppujen lopuksi mitään järkeä, mutta virheitä sattuu jokaiselle, enkä tee niitä koskaan tahallaan ja/tai ilkeydellä. Tästä huolimatta osaan muokata (olen saanut kelvollisia sivujakin aikaiseksi) ja tunnen Wikipedian käytännöt (ja opin niistä koko ajan lisää).

--AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 15.15 (EET)

Mallineet eivät kuitenkaan muokkaa artikkeleita pidemmiksi ja/tai paremmiksi. Tynkäluokittelussa ei mun nähdäkseni ole mitään sellaista vikaa, jonka kanssa ei pystyisi elämään.-- Htm (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 15.42 (EET)

Olet oikeassa. Mutta jos se on täysin turhaa, niin ei sen kanssa tarvitse elää. Siinä se pointti onkin. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 15.56 (EET)

Kyllä minä ainakin olen etsinyt tynkäartikkeleista sellaisia joita voi laajentaa ja lähteistää, eli eivät ne nyt ihan turhia ole. --Linkkerpar^keskustelu 24. joulukuuta 2024 kello 16.01 (EET)

Tarkoitin siis tynkämallineita, en tynkäartikkeleita itsessään. Todella monet tynkäartikkelit eivät missään nimessä ole turhia. On olemassa paljon hyviä tynkiä, jotka kertovat kattavasti kaikki oleelliset tiedot aiheestaan. Tynkämalline ei mielestäni anna mitään lisäarvoa/hyötyä niille lähes 100 000:lle laajennettavalle artikkelille, koska näkeehän sen muutenkin, että artikkeli on lyhyt (parempi siis keskittyä muihin ongelmamallineisiin). Tämän takia monet käyttäjät, mukaan lukien minä, haluavat luopua tästä tynkä-systeemistä. Muitakin hyviä työkaluja on varmasti olemassa lyhyiden artikkeleiden etsimiseen. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 16.49 (EET)

Mutta niiden tynkämallineiden kautta on juuri navigoitu niihin tynkäartikkeleihin, esim täältä voi etsiä lyhkäisiä elokuviin liittyviä artikkeleita. Porvari (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 16.53 (EET)

On totta tuokin. Oletko muuten itse laajentanut tynkiä kuinka aktiivisesti? Olen saanut sellaisen käsityksen, ettei hirveän moni näin ole tehnyt (eli laajennellut aktiivisesti tynkiä) viime 20 vuoden aikana, kun tämä tynkä-systeemi on ollut käytössä. Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, ettei tynkä-systeemistä ole ollut hirveästi hyötyä, koska yli 100 000 artikkelia (eli suuri osa tämänhetkisestä fi-Wikipediasta) roikkuu tälläkin hetkellä tynkinä, olivat ne sitten vaikka kuinka hyvin luokiteltuna erilaisiksi tyngiksi. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 17.14 (EET)

Ja sittenkö ne eivät ole enää tynkiä kun niistä poistetaan tynkämalline? Minä ainakin olen parannellut tynkiä, yleensä kilpaluissa etsin sellaisia, joita sitten laajentelen ja lähteistän. Toisin kun jotkut ilmeisesti luulevat niin artikkelien luomisesta ei saa kun 10 pistettä, varsinkin jos ne uudet artikkelit ovat tynkiä. Parhaiten saa pisteitä kun kirjoittaa, siitä tulee sana + tavupisteitä, ja mitä enemmän kirjoittaa niin enemmän pitää olla lähteitä joista tulee myös hyvin pisteitä. En ole pitänyt kirjaa siitä että kuinka paljon olen noita laajennellut mutta luulen että niitä on paljon enemmän kun artikkeleita joita olen luonut. Enkä ole paljonkaan luonut artikkeleita kun enimmäkseen vain korjailen. --Linkkerpar^keskustelu 24. joulukuuta 2024 kello 17.38 (EET)

Kiitos tiedosta, ja hyvä kun olet tehnyt niin. Periaatteessahan kaikkia artikkeleita voi laajentaa suositelluiksi asti, ei pelkästään tynkiä. Itse pidän artikkelien laadukkuutta ja kattavuutta tärkeämpänä kuin tekstin määrää. Tyngätkin voivat olla todella hyödyllisiä, jos ne kertovat kattavasti kaikki oleelliset tiedot aiheestaan. Tynkyys itsessään ei ole mikään ns. ongelma, sen takia tynkämalline artikkelissa on käytännössä turha. Mallineet ovat paljon hyödyllisempiä sellaisissa artikkeleissa, jossa on jotain konkreettisesti {{{korjattavaa}}} yms. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 18.22 (EET)

Tynkä on ongelma jos artikkeli on niin lyhyt että siinä ei ole kaikkea tietoa mitä siinä tarvitsisi olla, joskus lyhyt artikkeli ei välttämättä ole tynkä jos siinä on tarpeeliset tiedot. Minä en ole laajentanut artikkeleita mihinkään luokkaan asti, enintään ehkä kelvollisiksi. Kyllä noita tynkiä muutkin korjaavat, sitä en vain tiedä että millä tavalla he niitä etsivät vai tulevatko ne vain sattumalta vastaan, mutta sen takia niitä on artikkeleissa että tynkiä olisi helpompi etsiä. Jos niistä löytyy sellaisia jotka eivät ole tynkiä enään niin sen voi silloin poistaa. --Linkkerpar^keskustelu 24. joulukuuta 2024 kello 18.43 (EET)

Luettavaa @Htm, Linkkerpar: Vastaikään luomallani sivulla Käyttäjä:Sentree/"Koska asia on ollut aina näin, se saa luvan olla jatkossakin näin" ei ole kelvollinen perustelu vastustaa muutosta olen kertonut näkemykseni. Tässä tapauksessa se, että koska tynkä-mallineet ovat olleet aina olemassa, ei ole kelvollinen peruste vastustaa niistä luopumista.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 24. joulukuuta 2024 kello 19.12 (EET)

Sinuhe egyptiläisessä oli ”Näin on aina ollut ja näin on aina oleva.” tjsp. En minä muista perustelleeni noin asiaa, vaan että niistä on ollut hyötyä kun etsii lyhyitä artikkeleita. Kukaan ei ole esittänyt mitään vaihtoehtoa siihen. Nyt halutaan joidenkin mielestä lyhyitä artikkeleita rumentavat tynkämallineet pois, mutta ovat ne silti tynkiä joita ei kukaan joidenkin mielestä korjaa joten ne ovat tarpeeton rumennus. --Linkkerpar^keskustelu 24. joulukuuta 2024 kello 19.31 (EET)

Korvaisin sanan "rumentaa" sanaksi "olla itsestäänselvä" tmv. Vaikka jotkut artikkelit ovatkin "tynkiä", sen voi huomata omilla silmillä ilman mallinettakin. Lisäksi mainitsit, ettei tynkien etsimiselle ole esitetty mitään vaihtoehtoa tynkämallineen lisäksi. Voisin tässä nyt esittää muutamia kannattamiani vaihtoehtoja.

Nykyisin toimivia:

• Suurin osa uusista sivuista ovat tynkiä.
• Tynkiä on sen verran paljon, että riittää kun muutaman kerran klikkaa "satunnainen artikkeli" -kohtaa
• Jos haluaa tyngän tietystä aiheesta, aiheen luokasta kun selaa niin ei mene myöskään kauaa (itselläni meni kolme yritystä).

Mahd. ratkaisuja jos äänestyksessä tyngistä ei luovuta:

• Tynkämalline säilyy artikkelissa, mutta se ei näy artikkelin lukutilassa. Malline vain luokittelee artikkelin piilotettuun Tyngät-luokkaan (tai vastaavasti aihekohtaiseen tynkäluokkaan, jos ne säilytetään).
• Tynkämallineet korvataan laajennettava-mallineella, jossa olisi pakollista ilmoittaa haluttu laajennus. Nykyään moni käyttäjä vaan lätkii tynkämallineita kaikkiin artikkeleihin, joissa on vähän tekstiä. (Uspin ehdotus vuodelta 2007)

Muitakin vaihtoehtoja saa ehdottaa. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 22.43 (EET)

En ota vielä kantaa tynkien merkitsemisen lopettamiselle, mutta merkinnästä on ainakin se hyöty, että lyhyitä artikkeleita voidaan luokitella ja etsiä luokista helpommin. Esimerkiksi viikon kilpailuissa luokittelua on hyödynnetty ja tynkien määrää yritetty vähentää. Tynkä-merkinnän avulla löytää helpommin tiettyyn aiheeseen liittyvät lyhyet artikkelit, jotka mahdollisesti tarvitsevat täydennystä.--Puppe100 (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 20.50 (EET)

Ei tynkäartikkeleita turhiksi olekaan missään väitetty. Ilmeisesti Wikipedian ideaaliksi on joskus muodostunut, että artikkeleiden tulisi olla perusteellisia ja pitkiä. Kaikista aiheista ei vaan saa pitkää artikkelia, koska saatavilla olevien tietojen avulla pidempää ei saa aikaiseksi ja kunnolla lähteistetyiksi. Tynkäartikkeli kertoo aiheesta kaiken sen tiedon, joka on saatavilla ja jonka määrä tyydyttää lukijat.-- Htm (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 21.06 (EET)

Juuri näin 👍🏻 AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Kannatan äänestystä. Edellisestä äänestyksestä on 15 vuotta, missä ajassa Wikipedia ja sen käyttäjäkunta on muuttunut huomattavasti. Tässä keskustelussa on esitetty hyviä argumentteja sekä tynkämallineiden poistolle että niiden säilyttämiselle, joten äänestys voisi olla ratkaisuidea. Poistoon tarvittaisiin selkeä äänienemmistö, ja jos sellainen todella toteutuisi, silloin poistoa voidaan pitää perusteltuna. Äänestys nähdäkseni myös lopettaisi toistuvan tynkämallineiden tarpeellisuudesta väittelyn, ainakin seuraavaksi 15 vuodeksi. --James Chudrie (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 16.14 (EET)

Olen samaa mieltä, että äänestys olisi tässä todellakin tarpeen. Näiden joulupyhien takia laitan äänestyksen pystyyn ensi viikon alkaessa (äänestyksen ohjeistuksen kirjoitin + päivitin aiemmassa viestissäni). Kaikesta huolimatta tähän keskusteluun on tähän mennessä minun lisäksi 13 eri käyttäjää, mikä on saman verran kuin äänestystä uusien lähteettömien artikkeleiden poistomallineesta edeltäneessä keskustelussa. Sitä paitsi äänestys kestää kuukauden, jonka aikana ehtii vielä hyvin miettiä asiaa (+ ensi viikkoon on vielä aikaa). --AlexIsVerySmart (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 17.35 (EET)

Niin, suotavaa olisi ettei pedattaisi muokkaussotia tynkämallineista vaan käsiteltäisiin käyäntömuutoksena ensin, selkeyden vuoksi. Eli ei ruvettaisi oman käden oikeutta soveltamaan. -- Cimon Avaro 24. joulukuuta 2024 kello 00.23 (EET)

Juurikin näin (ps. uuteen allekirjoitukseen liittyen: käyttäjänimeni on ensi maanantaista lähtien Lumihiutale) AlexIsVerySmart ❄️ 24. joulukuuta 2024 kello 08.16 (EET)

En ole mielestäni pedannut muokkaussotia. Väärin voi lukea halutessaan, ja sitä tapahtuu minun kommenttieni lukemisessa mielestäni tavallista useammin. --abc10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 08.31 (EET)

Tarkennan vielä varmuuden vuoksi. Edellisessä viestissäni hyväksyntä ei koskenut sitä, että abc10 olisi pedannut muokkaussotia, vaan muuta sisältöosuutta. AlexIsVerySmart ❄️ 24. joulukuuta 2024 kello 09.08 (EET) (ma 30.12. lähtien Lumihiutale)

Kyse on Cimon Avaron kommentista. Vihreä lumikide allekirjoituksessasi häiritsee, suosittelen kaiken ylimääräisen poistamista. --abc10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 09.26 (EET)

Noh, kuuntelen sitten suositusta. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 10.23 (EET)

Et siis sanonut että kuka tahansa saa halutessaan rikkoa nykyisiä käytäntöjämme? -- Cimon Avaro 24. joulukuuta 2024 kello 20.57 (EET)

En tietenkään. Tässähän ollaan suunnittelemassa uutta käytäntöä, ja tarkoitin, että sitten kun ollaan sovittu "[v]oi poistaa kun sattuu kohdalle, eikä uusia enää lisätä." Botti ei tullut mieleen, kun mieleen tulee paljon kaikenlaista ja välillä joutuu hengittämään syvään ja poistumaankin. --abc10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 21.48 (EET)

On se kumma, kuinka jotkut edelleenkin luulevat, että tynkyys ja lyhyys ovat Wikipediassa sama asia [16]. --Lax (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 21.57 (EET)

Jaas, kuissit toi tynkämallineen ohjekohta: ”Malline kertoo artikkelin olevan vain lyhyt johdanto aiheeseen ja siitä olisi enemmänkin oleellista kerrottavaa.” Eiköhän se ole kohtuu loogista, että jengi luulee kertomaasi, kerta virallinen ohjekin niin neuvoo... --Porvari (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 23.05 (EET)

Johdanto voi olla asiallisesti lyhyt, vaikka fyysisesti onkin pitkä. Kuten toi viitattu Nurmi-artikkeli.-- Htm (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 23.42 (EET)

Selventäisitkö mitä haet takaa? Porvari (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 23.45 (EET)

En mä mitään hae. Nurmi-artikkeli on mitaltaan pitkä ja luokiteltu lupaavaksi, mutta se ei keskustelusivun perusteella käsittele aihettaan vielä riittävän perusteellsesti ja monipuolisesti.-- Htm (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 00.37 (EET)

Jaa, no eipä se poista sitä tosiasiaa, että tuota ohjesivua pitää muuttaa ymmärrettävämpään muotoon eikä olettaa muodossa "on se kumma" että joku katsoo vielä tynkyyden ja lyhyyden olevan sama asia. Porvari (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 01.16 (EET)

On se kumma, kuinka jotkut lukevat teksteistä vain osan unohtaen loput, vaikka olisivat itse lainanneet koko pätkän. Huomaa kohta "olisi enemmänkin oleellista kerrottavaa". Jos pituudeltaan lyhyt artikkeli kertoo kaiken kohtuudella saatavilla olevan oleellisen tiedon aiheestaan, ei se ole tynkä. --Lax (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 09.55 (EET)

Valtaosa kaikkien paperille painettujen tietosanakirjojen "artikkeleista" on wikiluokittelun mukaan "tynkiä", tai lähemmäs "minitynkiä" (olen noista suomalaisista tietokirjasarjoista valtaosan kerännyt työni kautta autotalliini periaatteesta ja ettei niitä kaikkia vietäisi kaatopaikalle "ongelmajätteenä"). Täällä aikanaan kai oletettiin, että tuon syynä oli painotuotteessa tilan puute/painokustannukset ja että "rajattomassa" netissä artikkeleita voi laajentaa kattamaan kaiken asiaa koskevan tiedon... joo, niinpä. Koska artikkeli vaatii mm. melkoisen lähdemateriaalin hankinnan ja läpikäynnin ja plaa plaa, niin harvoin mistään aiheesta syntyy edes tyydyttävästi kattavaa artikkelia. Joten hyvä kun aiheesta syntyy edes näitä "tynkiä" jotka mielestäni voisi katsoa normi-artikkelimuodoksi. Laajempia voi tehdä kuka pystyy, kudos (κῦδος) heille. Omia tekeleitäni tuoreen lähteistyskeskustelun myötä läpikäydessäni huomasin, ettei juuri minkään kohdalla parinkymmenen vuodenkaan aikana se oletettu "joku" ollut käynyt niistä tekemässä aihetta kattavia artikkeleita. Noista suuri osa on käsiaseita koskevia, mutta vaikka aihe on nyttemmin noussut enemmän pinnalle, niin eipä se tunnu juurikaan realisoituvan tuossa mielessä. Nähtävästi "lauta-matti" onnistui haluamassaan määrin tuhoamaan alan harrastuksen Suomesta pilipalilaeillaan, ja sen myötä aiheen tietämyksen. No, putler kiittää... Mielestäni tämä sinänsä osoittaa monen aihealueen kohdalla sen, kuinka pieni ryhmä näitä tänne värkkää. Mutta 20 vuoden kokemuksella huomaa tynkämallineen olevan eräs käytännösså turhaksi osoittautunut malline.--J~fiwiki (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 06.25 (EET)

Kiitoksia. Tätä asiaa olen yrittänyt muotoilla aikaisemmissa viesteissäni, mutta tuossa se on kirjoitettu hyvin ja ymmärrettävässä muodossa (lauta-matti + putler eivät nyt varsinaisesti liity aiheeseen). Sitä paitsi edellisessä @Laxin, @Htm:n ja @Porvarin dialogissa kävi myös ilmi, ettei tynkämallineen ohjekaan ole kaikista selkein, kun ihmiset Laxin sanoin luulevat että tynkyys ja lyhyys ovat Wikipediassa sama asia. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 11.05 (EET)

@AlexIsVerySmart:: voisitko luopua pingaamasta minua?-- Htm (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 15.40 (EET)

Joo voin, sori. --AlexIsVerySmart (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 15.45 (EET)

Tekijänoikeudet

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Tekijänoikeudet

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Tekijänoikeudet!

Keskustelua Wikipedian tekijänoikeuksista. Tällä sivulla on yleistä keskustelua Wikipediasta ja tekijänoikeuksista. Yksittäisten sivujen ja kuvien tekijänoikeusongelmat ratkaistaan sivujen ja kuvien keskustelusivuilla. Wikipedian plagiointia muissa medioissa käsitellään omalla sivullaan. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 35 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Tekijänoikeudet Wikipediassa
Tiedostojen käyttösäännöt
Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja

Wikipediaan tallennetun teoskuvan käyttö?

Taidemuseo haluaisi julkaista ottamani valokuvan elävän taiteilijan veistoksesta, joka on julkaistu Wikipediassa. Kuva tulisi taiteilijan näyttelyn yhteydessä olevaan kirjaan, jota tullaan myymään ainakin taidemuseossa. Haluan myöntää luvan käyttöön, mutta miten minun pitäisi menetellä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. kesäkuuta 2024 kello 22.36 (EEST)

Olet julkaissut sen valokuvan vapaalla lisenssillä, joten kuka tahansa saa käyttää sitä, kunhan käyttöpaikka on sellainen, joka on tekijänoikeuslain sallima. Olettaisin, että kyseinen taiteilija on myötämielinen ko. kirjan julkaisulle, joten hän voi vahvistaa kirjan tekijälle, että hänen tekijänoikeutensa puolesta valokuvan teoksesta voi julkaista.-- Htm (keskustelu) 25. kesäkuuta 2024 kello 22.43 (EEST)

Tiedosto:Jaakko Hyötyniemi reliefi.jpg

Otsikon sitaattikuvaa ei voitane käyttää henkilöartikkelin kuvituksena, mutta löytyisikö sille jotain muuta käyttöä? Ei nyt sentään viitsisi hyvää valokuvaa poiskaan heittää. --Geohakkeri (keskustelu) 1. heinäkuuta 2024 kello 11.39 (EEST)

Taiteilija-artikkeliin eli Wäinö Aaltonen. Signeeraus näkyy kuvastakin, mutta vuosiluvusta ei saa selvää.-- Htm (keskustelu) 1. heinäkuuta 2024 kello 11.58 (EEST)

Kuvaaja saattaisi vuosiluvun tietääkin. Pingataanpa paikalle. --Geohakkeri (keskustelu) 1. heinäkuuta 2024 kello 12.04 (EEST)

Ei niissä kaikissa Aaltosen töissä ole vuosilukua. Esimerkiksi Alastaron hautausmaan porttien kahvat (työntölevyt) ovat Aaltosen reliefejä eikä niissä ole vuosilukua, kuten ei myöskään Mäntsälän hautausmaalla olevassa Aaltosen ensimmäisen vaimon ja tyttärien hautakiven reliefissä. Vuosiluku on hyödyllinen ainoastaan, kun laitetaan töitä aikajärjestykseen. -- Htm (keskustelu) 1. heinäkuuta 2024 kello 12.24 (EEST)

GFDL

Hello! Greetings from Denmark! And sorry to write in English.

GFDL is not a very good license for media files so in 2009 it was decided to make a licensing update and and all files licensed GFDL should be part of a en:Wikipedia:Image license migration if possible. It seems it was never done here.

I also noted that Malline:GFDL/Oma have disclaimers (Tätä koskee vastuuvapaus.) and that should be avoided per w:en:Wikipedia:GFDL standardization.

To complete the license migration we need to copy a few templates from for example English Wikipedia. I can do that but I can't translate the text to Finnish. I think the code used should be in English to make it easier if files are ever to be moved to Commons. But the text the users see should be in Finnish.

There are 1,929 files in Luokka:GFDL-kuvat and the good news is that almost all files (see https://petscan.wmcloud.org/?psid=28999658 ) have a dual license that makes the license migration redundant.

There are 45 files in Luokka:GFDL-kuvat-with-disclaimers and they do not have a dual license but except 1 file they should all be old enought to relicense.

Only the copyright holder can remove the disclaimers. Since some are no longer active we can't expect all to agree to remove the disclaimers. So I suggest to create Malline:GFDL/Oma-with-disclaimers and then change the files to use that template. Then we can remove the disclaimers from the original file. If any users agree to remove the disclaimers they can just change back to the original license.

Perhaps there is someone who would like to assist? --MGA73 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

@MGA73: The license migration (suom. lisenssipäivitys) was certainly done in fiwiki. It is easy to find edits like this. --Geohakkeri (keskustelu) 29. heinäkuuta 2024 kello 16.54 (EEST)

@Geohakkeri: Thank you. Aha. Well in other wikis the template added was a special one like en:Template:Cc-by-sa-3.0-migrated so that it is visible to everyone that the license tag was added during the migration. But if there has been no complaints so far then I see no reason to change the template.

Do you know why the templates with GFDL/Oma was skipped? --MGA73 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2024 kello 17.05 (EEST)

@Geohakkeri: Hope you had a good summer! It seems the license migration was not completed for files with GFDL/Oma. Unless you or someone else know a good reason why then I think the license migration should include those files too. --MGA73 (keskustelu) 8. syyskuuta 2024 kello 18.24 (EEST)

Kuvia Wikimapiasta?

Saisikos Wikimapiasta ottaa kuvia? Miten tulee toimia... Lisenssi siellä käsittääkseni CC BY-SA.

Esimerkki: [17]

Kyselin tätä muistomerkkiprojektin keskustelussa#Kohteiden_kuvia_Wikimapiasta?, mutta kukaan ei siellä osaa kertoa. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 21.56 (EEST)

Palvelun käyttöehdoissa mainitaan: "All User Submissions of all users and all Wikimapia Data are freely available for commercial and non-commercial use under Creative Commons license Attribution-ShareAlike through WikiMapia website, WikiMapia API and other current or future WikiMapia services." Katsoisin, että tämä riittää hyvin. –Samoasambia ✎ 19. elokuuta 2024 kello 23.15 (EEST)

kuva Anni Valtonen

Commonsissa lukee että kuva on lataajan oma, artikkelin 1. versiossa taas lukee nimi "Kerttu Malinen". Ilmoitin jo ongelmasta nimimerkille, mutta en mene Commonsiin, hoitakoon sen joku sikäläinen aktivisti, joka voisi rajata kuvaa niin että se olisi käyttökelpoisempi. --abc10 (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 16.24 (EEST)

Tiedoksi: Asiaan on reagoitu eri tavoin, täällä ja täällä mutta unohdettu kertoa täällä. --abc10 (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 19.17 (EEST)

Kyseinen valokuva on julkaistu monessa paikassa, muun muassa [18], [19], [20], [21] ja [22]. Commonsin aktivistit eivät välttämättä ole fi-wikin aktivisteja, joten paras on tietysti tehdä poistopyynnöt itse silloin, kun huomaa niihin aihetta.-- Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 20.35 (EEST)

En ymmärrä mihin nuo linkit liittyvät. Kerroin kuvaongelmasta täällä, koska kuva on Wikipediassa ja toisaalta Commonsissakaan ei vastaanotto ole aina ollut ystävällistä sikäli kuin sitä on ollut. Käsitykseni on että sinä toimit molemmissa. Mutta yritän parantaa tapani ja keskittyä vain omiin kuviini, kuten taisin jo aiemmin luvata.--abc10 (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 21.01 (EEST)

Ne liittyvät valokuvaan joka on oma teos/ valokuvaaja A:n työ /valokuvaaja B:n työ. -- Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 21.50 (EEST)

Vieras lisensoija

Käyttäjä:MGA73 on rantautunut fi-wikiin ja käy muuttamassa fi-wikiin tallennettujen valokuvien GDFL-lisenssejä "paremmiksi". Onko sille tarvetta? Miksi? Tuossa on ongelmana se, että taideteosvalokuvia on lisensoitu GDFL-lisenssillä, joka ei oikein sovellu valokuville. Jostain syystä taideteoskuvissakin on ylävalikossa teksti "Vie Wikimedia Commonsiin". Se on tarpeeton niin kauan kuin tiedostossa on Taideteos-malline. Tekijänoikeuden suojaamia taideteoskuvia, joita käytetään täällä sitaattimallineella, EI SAA siirtää Commonsiin. Ongelmat vähenisivät, jos käytettäisiin vain CC-lisenssejä valokuvissa. -- Htm (keskustelu) 15. syyskuuta 2024 kello 13.41 (EEST)

Hi! It was a follow up on the discussion at Wikipedia:Kahvihuone_(tekijänoikeudet)#GFDL. You can read more about it at en:Wikipedia:Image license migration and m:Licensing_update.

The reason "Vie Wikimedia Commonsiin" is there is because that mw:Help:Extension:FileImporter is default for all files. But the configuration of mw:Extension:FileImporter/Data/fi.wikipedia prevent that files are moved. If you try to move Tiedosto:Leningradin ja Turun ystävyyden patsas.jpg for example the system will prevent it and say it can't be moved because Malline:Taideteos is on the bad list. --MGA73 (keskustelu) 15. syyskuuta 2024 kello 14.36 (EEST)

I knew that. -- Htm (keskustelu) 15. syyskuuta 2024 kello 14.40 (EEST)

Kuvan poistaminen, kun sitä voisi? käyttää kaupallisesti

Ottamani kuva Lasinpuhaltajapatsaasta ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Lasinpuhaltaja_(patsas) ) kehoitettiin poistamaan ja se myös poistettiin. Ihmettelin poisto-kehoitusta ja viittasin Suomen lainsäädäntöön, joka sallii kuvan julkaisun julkisesta taideteoksesta. Mutta wikimedia/commonsin argumentti oli (vapaa käännös) 'että kuvaa on mahdollista(!) käyttää kaupalliseen tarkoitukseen mm.postikorttiin'. Vastauksessani ihmettelin käytäntöä ja ennustin, että alkaa suuret talkoot kaikkien vastaavien kuvien poistamiseen - en tiedä onko talkoot jo alkaneet vai satuinko vain kuvallani jonkun yliherkän kontrolloijan silmiin?

Ilman suurempaa etsimistä löydän heti suurenkin määrän vastaavia kuvia wikipediasta, olkoot nämä vain esimerkkinä samalta paikkakunnalta kuin em.Lasinpuhaltajapatsas; vaikkapa tämän hetken maailmantilanteeseenkin liittyvä luettelon ensimmäinen patsas (Aseseppä); https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Riihimäen_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä ja Aaron Heinon uuden veistoksen 'One of a Kind, Riihimäki 2024' kuvat; https://fi.wikipedia.org/wiki/Aaron_Heino.

Onko näille olemassa tekijän lupa, kun ne saavat olla wikipediassa?

PenHei (keskustelu) 22. syyskuuta 2024 kello 11.05 (EEST) PenHei, 22.9.2024

Olit ilmeisesti tallentanut kyseisen kuvan Wikimedia Commonsiin. Se on Wikimedian yhteinen pankki vapaasti käytettäville kuville ja muille tiedostoille, jossa olevia kuvia pystyy käyttämään mm. Wikipedian eri kieliversioissa. Commonsiin on kuitenkin sallittua tallentaa vain vapaasti käytettäviä kuvia, sellaisia joiden tekijänoikeudellinen status mahdollistaa kaiken käytön, myös kaupallisen. Taideteoksista otetut kuvat eivät siis sovellu sinne, ellei kuvassa oleva taideteos ole niin vanha, että sen tekijänoikeudet ovat ehtineet raueta. Olet kuitenkin ihan oikeassa, että Suomen lainsäädäntö sallii tällaisten kuvien käytön joissain tarkoituksissa. Sen takia kuvia on mahdollista tallentaa myös paikallisesti tänne suomenkieliseen Wikipediaan, jossa niiden käytön voi perustella Suomen lainsäädännöllä. Ks. esim. Tiedosto:Lasinpuhaltajapatsas riihimäki Kallio.jpg. Jos siis haluat tallentaa taideteoskuvia käytettäväksi Wikipediassa, voit käyttää sivun vasemmassa reunassa olevaa linkkiä "Tallenna tiedosto". Sitä kautta pääsee sivulle Toiminnot:Tallenna, josta kuva päätyy tänne Wikipediaan eikä Commonsiin. Tarkemmin tämä kaikki on selostettu sivulla Ohje:Tiedostojen tallentaminen, mutta tässä nyt näin pähkinänkuoressa. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 22. syyskuuta 2024 kello 11.38 (EEST)

Kyse on siis tästä tästä kuvasta, joka esittää Kalervo Kallion Lasinpuhaltaja-patsasta. Tuolla Commonsin poistopyyntösivulla sinulle on selitetty, miksi poistopyyntö on tehty ja kuva poistettu: Wikimedia Commonsiin voidaan tallentaa vain valokuvia, joiden käyttö on sallittu myös kaupallisesti. Kaupallinen käyttö on taideteoskuvissa mahdollista vain, jos kyseinen taideteos ei ole enää tekijänoikeuden suojaama. Kallio kuoli vuonna 1969, joten hänen teoksensa vapautuvat tekijänoikeuden rajoituksista Suomessa, kun hänen kuolinvuodestaan on kulunut 70 vuotta eli 1. tammikuuta 2040. Mutta: tuolloin vuonna 2040 Lasinpuhaltaja-teos vapautuu tekijänoikeuksista Suomessa (ja muun muassa muissa EU-maissa), mutta ei Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa on olemassa laki Uruguay Round Agreements Act (URAA), jonka mukaan, jos taideteos on ollut tekijänoikeuden suojaama ns. URAA-päivänä (joka Suomessa julkaistujen taideteosten tapauksessa oli 1. tammikuuta 1996), se on tekijänoikeudesta vapaa Yhdysvalloissa vasta, kun teoksen julkaisuvuodesta on kulunut 95 vuotta. Lasinpuhaltaja on paljastettu 1960, joten se vapautuu tekijänoikeudesta Yhdysvalloissa 1. tammikuuta 2056. Wikimedia Commonsiin kuvattujen taideteosten tulee olla vapaita tekijänoikeudesta myös Yhdysvalloissa. Tämän vuoden eli 2024 alussa vapautuivat tekijänoikeuden rajoituksista Yhdysvalloissa kaikki teokset, jotka on julkistettu ennen 1. tammikuuta 1929, riippumatta siitä, missä maassa ne on julkistettu.-- Htm (keskustelu) 22. syyskuuta 2024 kello 12.04 (EEST)

Olen näköjään lukenut wikin kuva-ohjeita hieman puutteellisesti tai ne ohjaavat ensisijaisesti käyttämään w.commonsia - ei niinkään maan paikallista tallennusta.

Pitääpä tallentaa kuva paikallisesti, lähipäivinä.

Kiitos ohjeista!

PenHei (keskustelu) 23. syyskuuta 2024 kello 08.07 (EEST) PenHei

Vanhat logot

Viitaten tähän keskusteluun ajattelin kysyä, onko meillä jokin (kirjaamaton?) käytäntö siihen, miten logoja käsitellään. Koska logot kuuluvat tekijänoikeuden piiriin, niitä saa käyttää täällä vain aiheeseen liittyvässä artikkelissa. Mutta onko tarpeen tallettaa useita eri versioita logoista? Jjanhone (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 12.13 (EET)

Vanhat logot kannattaa esittää artikkelissa, ettei yrityksen historia katoa. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 13.11 (EET)

Yleensä esimerkiksi yritysartikkeleissa on vain yksi logo, se, joka on yritystietolaatikossa. Jjanhone (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 13.23 (EET)

Jos sitaattikuva ei ole missään artikkelissa tai luettlossa käytössä niin ennen pitkää se poistetaan käyttämättömänä sitaattikuvana. Joissakin yritysten artikkeleissa on vanhoja logoja useampia, mutta jos artikkeli on kovin lyhyt niin ei siihen saa kovinkaan paljon mahtumaan. --Linkkerpar^keskustelu 26. marraskuuta 2024 kello 13.46 (EET)

Kysymykseen sisältyy virheellinen käsitys logojen tekijänoikeussuojasta. Logot eivät ole automaattisesti tekijänoikeudella suojattuja. Sellaisen aseman saavuttaakseen logon pitää ylittää teoskynnys. Tekstimuotoinen ei sitä välttämättä tee. Esimerkiksi Keskon logo ei ko. suojaa ole saanut. Tuskipa saisivat Tiedonkaan. Suomenkielisessä wikissä on muuten luokka logoille, jotka eivät ylitä teoskynnystä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 14.12 (EET)

Logot ovat osa yrityksen historiaa, joten niitä voidaan aivan hyvin edelleen tekijänoikeudellisesti esittää artikkeleissa. Urheilujoukkueartikkeleissa on usein osio Tunnukset [23]. Sama voi olla yritysartikkeleissa. Logoihin kuuluu kuitenkin symboliikkaa ja historiaa, joita voi ihan hyvin käsitellä ihan omassa osiossakin. Ja siten säilyttää artikkelissa. Vanhoja logoja ei kategorisesti ole järkevää poistaa. --PtG (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 17.41 (EET)

Löysin tällaiset logogalleriat: Nokia, LG Electronics ja Samsung Electronics. Onkohan näitä lisääkin? Onko ok, jos luon jatkossa tällaisia muihinkin yritysartikkeleihin? Jos gallerioita ei voi luoda kaikille yrityksille, niin millaisissa tapauksissa ne olisivat sopivia? Jjanhone (keskustelu) 27. marraskuuta 2024 kello 13.59 (EET)

Mihin tarvitset noita tietoja? -- Htm (keskustelu) 27. marraskuuta 2024 kello 15.16 (EET)

Tarvitsen tietoja ymmärtääkseni ylläpitäjien linjauksia, etten tuhlaa heidän aikaansa. Jotkut ylläpitäjät ovat poistaneet logoja ehdotuksestani, harvinaisempaa taitaa olla, ettei ehdotuksiani ole hyväksytty. En ole poistoista mitään tilastoa tehnyt, joten tämä on mutua. Jjanhone (keskustelu) 27. marraskuuta 2024 kello 15.28 (EET)

Ja tuota galleria-asiaa kysyin siksi, että onko ok, että alan tuollaisia tehdä, vai onko se kenties joskus kiellettyä. Jjanhone (keskustelu) 27. marraskuuta 2024 kello 15.31 (EET)

En ymmärrä kysymystä. Miksi ei voisi tehdä gallerioita yrityksille? Olisi toki hyvä, että tuollaisessa galleriassa olisi jotain tekstiäkin, mutta tietysti gallerioita voi tehdä yrityksille. Nokian esimerkki on varsin hieno, sillä siinä on myös kerrottu jotain logoista. --PtG (keskustelu) 27. marraskuuta 2024 kello 17.40 (EET)

Kysyn siksi, että mutuni mukaan on hyvin harvinaista, että yritysartikkeleissa olisi useampi kuin yksi logo, saati sitten tuollaisia gallerioita. Eli halusin tietää etukäteen, missä tapauksissa noita on sopivaa tehdä, ettei tarvitsisi odottaa mitä "perästä kuuluu". Jjanhone (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 09.59 (EET)

Poistanut mistä? Tarkoitatko sitä, että joku ylläpitäjä on poistanut logon, koska sinä olet laittanut sen jostain syystä pikapoistoon? Miksi olet laittanut sen pikapoistoon? Ja jos olet ylläpitäjien mielipiteistä kiinnostunut, ehkä asiaa kannattaisi kysyä ylläpitäjien ilmoitustaululla tai heidän keskustelusivullaan linjauksista. Olet kuitenkin kokenut käyttäjä ja vieläpä kouluttajana. Normaalisti vastaavan muokkauskokemuksen omaavat käyttäjät kirjoittavat mitä kirjoittavat ja perästä sitten kuuluu.-- Htm (keskustelu) 27. marraskuuta 2024 kello 18.01 (EET)

Kuten @Linkkerpar tuossa totesi: "Jos sitaattikuva ei ole missään artikkelissa tai luettlossa käytössä niin ennen pitkää se poistetaan käyttämättömänä sitaattikuvana." Kun olen vaihtanut yritystietolaatikkoon tuoreemman logon, olen ilmoittanut pikapoiston avulla ylläpitäjille, että edellisen logon voisi poistaa.

Halusin aloittaa keskustelun ylläpitäjien ilmoitustaulun sijaan täällä, jotta koko yhteisö pääsisi kertomaan (tai vaikuttamaan siihen), miten käsittelemme logoja. Jjanhone (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 10.05 (EET)

Olit laittanut perusteeksi poistoesityksellesi "tarvitaanko vanhaa logoa vielä?" Ongelma ei sinun mielestäsi ollut käyttämättömyys, vaan "vanhuus". Vanhuudella tai nykyisyydellä ei ole tietosanakirjamerkittävyyteen mitään merkitystä. Toinen logo, jota yritit poistattaa, oli paraikaa käytössä artikkelissa. Ei Linkkerparkan poista esimerkiksi taideteoskuvia, jotka ovat käytössä. Esimerkiksi varastetut, silputut ja romuksi myydyt tai poltetut taideteokset ovat siinä mielessä "vanhoja", taideteoksena "uransa lopettaneita", suorastaan "entisiä", että niitä ei todellisuudessa enää ole. Ei kuvia niistä kuitenkaan poisteta. Noilla tekstilogoilla ei ole ainakaan Commonsin kannalta tekijänoikeuden suojaa. Se, että jokin objekti ei ole enää olemassa tai käytössä, ei tee siitä Wikipedian kannalta merkityksetöntä.-- Htm (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 13.08 (EET)

Jos haluat puhua Tietoevryn logoista, voidaan jatkaa keskustelua mun keskustelusivulla. Tässä ketjussa halusin puhua asiasta yleisellä tasolla. Jjanhone (keskustelu) 2. joulukuuta 2024 kello 10.09 (EET)

Arkkipiispan kuva etusivulla

Olisko jollain aikaa tsekata tuon kuvan lisenssin tilanne? En tiedä miksi siinä on CC0, kun en ainakaan kuvan lähteessä sellaista näe. Itselläni ei juuri nyt ole aikaa, mutta jos kuvassa on väärä lisenssi, niin ei ole hyvä pitää sitä etusivulla. -kyykaarme (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 10.27 (EET)

En näe lähdesivulla mitään lisenssiä. (edit) Palautin uutisiin siihen edellisen kuvan.-- Htm (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 10.48 (EET)

Kiitos! Kuvan tallentajan kommentti selittää asiaa, eli (lukijoille tiedoksi) hän perustelee kuvan tallentamista sillä, että kuvan henkilö on tärkeä, eikä hänestä vielä ollut Wikipediassa kuvaa. Mutta ei sillä perusteella voi 1) tallentaa kuvaa ja varsinkaan 2) laittaa siihen CC0-lisenssiä, joka käytännössä mitätöi valokuvaajan oikeudet. kyykaarme (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 16.37 (EET)

Joo, nuo eivät ole riittävät perusteet, vaikka hän onkin uusi arkkipiispa ja kuva olisi kiva olla. Hänen asetetaan virallisesti virkaan 15.12. Uspenskin katedraalissa. En tiedä onko silloin kuvausmahdollisuutta, sen näkee. Tai jos kirkko julkaisee sopivan valokuvan.-- Htm (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 17.25 (EET)

Tekniikka

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Tekniikka

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Tekniikka!

Keskustelua Wikipedian teknisistä yksityiskohdista. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 35 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Sanasto (termien selityksiä)

Coming soon: A new sub-referencing feature – try it!

Hello. For many years, community members have requested an easy way to re-use references with different details. Now, a MediaWiki solution is coming: The new sub-referencing feature will work for wikitext and Visual Editor and will enhance the existing reference system. You can continue to use different ways of referencing, but you will probably encounter sub-references in articles written by other users. More information on the project page.

We want your feedback to make sure this feature works well for you:

• Please try the current state of development on beta wiki and let us know what you think.
• Sign up here to get updates and/or invites to participate in user research activities.

Wikimedia Deutschland’s Technical Wishes team is planning to bring this feature to Wikimedia wikis later this year. We will reach out to creators/maintainers of tools and templates related to references beforehand.

Please help us spread the message. --Johannes Richter (WMDE) (talk) 10:36, 19 August 2024 (UTC)

Temporary accounts

Osa on varmaan ehtinytkin jo lukea, että WMF aikoo pian muuttaa ohjelmistoa niin, että rekisteröitymättömien käyttäjien IP-osoitteet eivät ole enää julkisesti näkyvissä, vaan yksityisyydensuojan parantamiseksi rekisteröitymättömille muokkaajille luodaan tilapäiset käyttäjätunnukset (engl. temporary accounts). Niiden käyttäjänimet noudattavat muotoa ~2024-1234567, jossa on tilden jälkeen vuosi ja sen perään numerosarja. Käyttöoikeudet ovat samat kuin IP-osoitteilla nykyisinkin. Ylläpitäjille sekä muille käyttäjille, joiden tunnukset ovat vähintään 6 kuukautta vanhoja ja joilla on vähintään 300 muokkausta, jää kuitenkin mahdollisuus tarkastella tilapäisten tunnusten IP-osoitteita IP-tietotyökalun avulla vandalismin torjumiseksi. UKK-vastauksia löytyy täältä.

Pilottiwikien osalta käyttöönotto tapahtuu 29. lokakuuta ja 5. marraskuuta 2024. Käyttöönottosuunnitelman mukaan suurimmassa osassa wikeistä tämä olisi tulossa käyttöön helmikuussa 2025 ja viimeisimmissäkin toukokuussa 2025, eli meidän osalta tämä olisi odotettavissa viimeistään ensi keväänä. Käytäntösivuille, mallineisiin ja järjestelmäviesteihin yms. täytyy varmaankin tehdä aika monia muutoksia, joten niihin olisi parempi alkaa valmistautua pian. Tähän voisi alkaa kerätä jonkinnäköistä listaa muutostarpeista. Samoasambia ✎ 25. lokakuuta 2024 kello 18.19 (EEST)

Siihen, pitäisikö "temporary accounts" olla suomeksi tilapäinen vai väliaikainen tunnus, voi muuten käydä ottamassa kantaa translatewikin puolella. Samoasambia ✎ 25. lokakuuta 2024 kello 18.21 (EEST)

Pitääkö tuonne Translatewikiin luoda uusi tunnus ja saako sitä yhdistettyä tähän tunnukseen, kun ilmeisesti tällä ei sinne voi kirjautua? Luurankosoturi ✉️ 26. lokakuuta 2024 kello 00.43 (EEST)

Translatewiki.net on itsenäinen hanke ja sinne ei pysty kirjautumaan Wikimedia-tunnuksilla eli pitää luoda erilliset tunnukset. Samoasambia ✎ 26. lokakuuta 2024 kello 02.21 (EEST)

Kiitos tiedosta. Ihmettelinkin missä vika. -abc10 (keskustelu) 26. lokakuuta 2024 kello 09.05 (EEST)

Tähänkin voi tietysti kommentoida mielipiteensä suomennoksesta, jos ei halua luoda translatewikiin tunnuksia. Voin linkata ne sitten tuonne. Samoasambia ✎ 26. lokakuuta 2024 kello 09.09 (EEST)

Luin noitä usien kysyttyjä kysymyksiä. Siellä sanottiin, että tilapäinen/väliaikainen tunnus vaihtuisi aina kuin evästeet päivittyisivät eli kolmen kuukauden välein. Miten sitten rekisteröitymättömien keskustelusivut toimii? Siirtyvätkö ne sitten joka kerta uudelle nimelle ja tapahtuisiko se automaattisesti vai botin toimesta? Mikseivät nuo tunnukset vain pysy samalla nimellä? Luurankosoturi ✉️ 26. lokakuuta 2024 kello 00.37 (EEST)

Tuolta kannalta väliaikainen tunnus varmaankin toimii samalla tavalla kuin jos käyttäjä rekisteröisi itselleen uuden tunnuksen eli keskustelusivut eivät siirry tunnusten välillä kun tunnus vaihtuu. Siihen miksei ne pysy vain samalla nimellä, niin ilman kirjautumistietoja ei ole mahdollista tietää onko käyttäjä sama niin se arpoo uuden käyttäjän. --Zache (keskustelu) 26. lokakuuta 2024 kello 04.59 (EEST)

Kouluvandaalit on varmaan useimmiten eri käyttäjiä, mutta kuitenkin koulujen IP-osoitteista tulee varmaan massiivisin määrä sotkemista, häiriköintiä ja vandalismia. Jos tunnus luodaan joka kolmas kuukausi uudestaan ja käyttäjäsivu katoaa niin etteivät vandalismin torjujat voi tietää aikasemmasta vandalismista niin kuulostaa siltä ettei tätä muutosta ole mietitty etukäteen kunnolla. Kesäisin sen huomaa kun koulut ovat kiinni niin suurin osa vandalismista lakaa siksi aikaa kun taas koulut alkavat. Onko tätä ehditty testaamaan missään wikissä jo? --Linkkerpar^keskustelu 26. lokakuuta 2024 kello 05.37 (EEST)

On sitä varmaankin mietitty ihan kunnolla. Yksi syy on se, että muokkaajien tietoturvaa halutaan parantaa ja IP-osoitteiden piilotus on yksi konkreettinen toimi. Se tekee meille hankalammaksi sen seuraamisen keitä sisäänkirjautumattomat muokkaajat ovat, mutta niin se tekee sen myös kaikille muille. Sama juttu VPN:n palveluiden käytön suhteen. Periaatteessa VPN:n käyttö on vieläkin Wikimediassa kiellettyä, mutta jos käytät vähänkään turvattomammasta paikasta (nettikahvilat, lentokentät, juna) avoimia verkkoja niin VPN:n käyttö on enemmän kuin suositeltavaa. Sama juttu jos olet valtiossa jossa seurataan internetliikennettä, niin käytännössä pitää käyttää VPN:ää jotta internetin käyttö olisi turvallista. Toinen seikka on, että kun siirrytään väistämättä Ipv6 osoitteisiin joita on hyvin pitkälti rajattomasti, niin IP-osoitteiden toimivuus yksilöinnissä heikkenee nopeasti ja sen tilalle pitää keksiä jotain muuta. Käytännössä siis tilanne on se, että meidän kannalta tuo voi olla hiukan hankalanoloinen muutos, mutta muutos nyt joka tapauksessa tehdään että Wikipediaa voisi muokata muuallakin kuin pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. --Zache (keskustelu) 26. lokakuuta 2024 kello 06.27 (EEST)

Tähän liittyen kysyisin, että mitä jos tunnukselle annettaisiin esim. vuoden mittainen esto? Jatkuuko esto kuitenkin vielä seuraavalla tunnuksella? Sitten tuo, että onko YP:illä jotain uutta työkalua, joilla näkisi kätevästi samalla IP:llä olleet tunnukset? Luurankosoturi ✉️ 2. marraskuuta 2024 kello 19.51 (EET)

Tilapäisen tunnuksen esto ei taida periytyä eteenpäin, mutta IP-estot tulevat toimimaan kuten nykyisinkin. Useimmissa tapauksissa kannattaa varmaan siis antaa esto sekä itse tunnukselle että hänen käyttämälleen IP-osoitteelle. Ainakaan vielä ei näytä olevan tuohon suuntaan toimivaa hakua, mutta toisinpäin löytyy kyllä. Samoasambia ✎ 2. marraskuuta 2024 kello 20.22 (EET)

@Luurankosoturi: Huomasin, että niissä wikeissä, joissa tilapäiset tunnukset on ehditty ottaa käyttöön, löytyy uusi toimistosivu Special:IPContributions, josta YP:t ja muut käyttöoikeuden saaneet voivat hakea tietyn IP-osoitteen kaikki muokkaukset. Toisella työkalulla voi hakea tilapäisen tunnuksen käyttämät IP-osoitteet, koska niitä saattaa olla useita samalla tunnuksella. Samoasambia ✎ 24. marraskuuta 2024 kello 22.01 (EET)

Hyvä. Tarkoitatko tuolla ”muut käyttöoikeuden saaneet”, että tuohon on luotu uusi käyttöoikeus? Ajattelin, että kymmenen miljoonaa tilapäistä tunnusta riittäisi per vuosi, mutta ilmeisesti sitten jokaiselle sivustoa vain vilkaisevillekin luodaan oma tunnus? Siinä tapauksessa ehkä ei riitäkään. Luurankosoturi ✉️ 24. marraskuuta 2024 kello 23.59 (EET)

Tälle käyttöoikeudelle on luotu uusi käyttäjäryhmä nimeltä Temporary account IP viewers, johon pääsee automaattisesti, kun käyttäjätunnus on vähintään 6 kuukautta vanha ja sillä on vähintään 300 muokkausta. Ylläpitäjillä ei kuitenkaan ole näitä rajoja. Käsittääkseni tilapäinen tunnus luodaan vasta siinä vaiheessa, kun rekisteröitymätön käyttäjä tallentaa muokkauksen (tai jos se tarttuu väkään). Samoasambia ✎ 27. marraskuuta 2024 kello 18.30 (EET)

Vaikuttaako tuo muutos tuohon ylläpitäjien sivun alussa olevaan estopyyntölomakkeeseen: ”Pyydä eston asettamista käyttäjälle”? Pystyykö tuolla formilla tekemään väliaikaselle tunnuksella tekemään IP:n estopyynnön noiden käyttöönottamisen jälkeen? Tuolla Asetukset -> Käyttäjätiedot sivulla on uusi kohta Temporary account IP reveal jota ruksittamatta ei ilmeisesti näe edes ne käyttäjät joilla olisi oikeus katsoa noita väliaikaisen tunnuksen taakse kätkeytyviä IP-osotteita, sitä ennen pitää lukea englannikielinen ”väliaikaisten tunnusten IP-osoitteisiin pääsyä koskeva käytäntö” josta on käännetty johdanto suomeksi. --Linkkerpar^keskustelu 26. lokakuuta 2024 kello 02.36 (EEST) EDIT: Korjattu kommentin jatkokysymystä ensimmäisen jälkeen. --Linkkerpar^keskustelu 26. lokakuuta 2024 kello 03.00 (EEST)

Ainakin pieniä muutoksia lomakkeeseen vaaditaan. Tuon Wikimedian käytännön mukaan IP-osoitteiden paljastamista tulisi välttää (joitain poikkeuksia kuitenkin on), joten lomake tulisi muotoilla niin, että ilmoitetaan tilapäisestä tunnuksesta ja sitten jää ylläpitäjän tehtäväksi hakea tunnuksen käyttämä IP-osoite/alue ja estää se. Lisäksi on varmaan mielekästä asettaa esto myös kyseiselle tilapäiselle tunnukselle, jottei kyseinen käyttäjä kiertäisi estoa eri IP-osoitteella/alueella (paitsi hän voi tietysti tyhjentää evästeet tai odottaa nykyisten vanhenemista, jolloin muokkaaminen eri IP:llä onnistuu). Samoasambia ✎ 26. lokakuuta 2024 kello 08.43 (EEST)

Tilapäiset tunnukset tulivat käyttöön tämän viikon tiistaina igbon-, swahilin- ja serbokroaatinkielisissä Wikipedioissa. Ensi viikon tiistaina ovat luvassa kantonin-, tanskan-, serbian-, romanian- ja kirjanorjankieliset Wikipediat. Mikrobittikin ehti jo notaarata tämän uudistuksen. Samoasambia ✎ 31. lokakuuta 2024 kello 14.25 (EET)

Onko tuo tilapäinen tunnus kaikissa Wikipedioissa sama samalla IP:llä? Sen jälkeen kun nuo tulevat pitäisi niille jotka voivat nähdä IP:t olla suljettu keskustelualue jossa voi keskustella esimerkiksi estoista jne. kun IP:tä tunnuksen takana ei saa paljastaa käyttäjille joita ei ole vihitty näkemään tilapäisen tunnuksen takana oleva IP:tä. Sähköpostilla tuollaisista puhuminen on hankalaa ja hidasta. --Linkkerpar^keskustelu 31. lokakuuta 2024 kello 21.36 (EET)

Jos olen käsittänyt idean oikein, niin ne toimivat keskitetyn kirjautumisen kannalta suurin piirtein siten kuin käyttäjä olisi rekisteröinyt uuden tunnuksen. Mutta varmaan parhaimman vastauksen siitä miten se toimii on, että menee ja kokeilee sitä noissa mihin se on otettu käyttöön. --Zache (keskustelu) 31. lokakuuta 2024 kello 22.01 (EET)

Kävin hieman testailemassa test.wikipedia.org:issa, ja huomasin, että samalla rekisteröitymättömällä käyttäjällä on sama tilapäinen tunnus kaikissa Wikimedia-hankkeissa (joissa tilapäiset tunnukset on ehditty ottaa käyttöön). Sama tilapäinen tunnus säilyy myös siinäkin tapauksessa, että IP-osoite vaihtuu. Muokkaukset-toimintosivun yläpäässä olevasta "IP-tiedot"-laatikosta näkee viimeisimmässä muokkauksessa käytetyn IP-osoitteen tiedot, ja tietyn tilapäisen tunnuksen kaikkien käyttämien IP-osoitteiden tiedot saa näkyviin uudella IPInfo-toimintosivulla. Samoasambia ✎ 2. marraskuuta 2024 kello 16.53 (EET)

Mietin hieman tuota suljetun keskustelualueen tarvetta. Suurimman osan tapauksista pystyy kuitenkin kiertämään viittaamalla tilapäiseen tunnukseen eikä suoraan IP:seen ("voisitko estää tunnuksen X IP-osoitteen?"). Jos on tarve listata esim. julkisia välityspalvelimia, joista tulee usein vandalismia, niin eiköhän tuo käytäntö salli sen. Luulisin, että ilmankin suljettua keskustelualuetta siis pärjätään, mutta jos ei pärjätä, niin sellaisen voisi kyllä tarvittaessa luoda. Samoasambia ✎ 2. marraskuuta 2024 kello 17.55 (EET)

Ei se silloin ole ongelma jos esimerkiksi voi linkata [[Käyttäjä:~2024-1234567]] ja siitä näkevät ne ip:n joilla on siihen oikeus. Jos tuo tilapäinen tunnus on vain cookieissa niin kouluvandaalit pitäisi varmaan aina estää IP:llä, järkevämpää olsi että kun estää tilapäisen tunnuksen niin samalla estetään myös IP. --Linkkerpar^keskustelu 2. marraskuuta 2024 kello 21.47 (EET)

Temporary suomeksi

Temporary: tässä yhteydessä tuli ajatus, että 'tilapäinen' olisi parempi. 'Väliaikainen' viittaisi siihen, että jotakin oli jo ollut ja myöhemmin siihen palattaisiin. 'Tilapäinen' taas viittaisi hetkellisyyteen. --abc10 (keskustelu) 26. lokakuuta 2024 kello 13.55 (EEST)

Juu. Mieluummin tilapäinen.--MAQuire (keskustelu) 27. lokakuuta 2024 kello 09.33 (EET)

Miten olisi keinotekoinen tunnus. Voitaisiin lyhentääkin keinotunnukseksi. --Lax (keskustelu) 26. lokakuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Korviketunnus :P, tilapäinen on minusta hyvä. --Linkkerpar^keskustelu 26. lokakuuta 2024 kello 17.28 (EEST)

Itsekin alan kallistua tilapäiseen. Lyhenteenä voi käyttää "tilapäistunnusta". Samoasambia ✎ 27. lokakuuta 2024 kello 09.29 (EET)

Merkityissä versioissa taas häikkää

Phabricator
Task T379218
Ratkaistu

Jostain syystä jouduin ensiarvoimaan itse luomani artikkelin, vaikka sen olisi pitänyt tapahtua automaattisesti. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 7. marraskuuta 2024 kello 15.11 (EET)

Sama vika Rahikaisella. Teknikot ilmeisesti etsivät vikaa kuumeisesti, kun tänne ei ehditä vastata. Toinen vika on, ettei linkki sinisty, kun tein siihen linkittyvän artikkelin. Tein nollatallennuksenkin, ei auta. Aloitin artikkelin painamalla kyseistä punaista linkkiä. Onneksi tässä linkki on sininen. --abc10 (keskustelu) 7. marraskuuta 2024 kello 20.50 (EET)

Ilmestyi mediawikin 1.44.0-wmf.2 päivityksen myötä. Siitä on tiketti phab: T379218 näemmä. --Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

Kiitos tiedosta. Tieto helpottaa vaikka ei auttaisi. --abc10 (keskustelu) 7. marraskuuta 2024 kello 21.46 (EET)

Liittyyko tuo Mediawikin päivitys siis kumpaankin ongelmaan, eli siihen että artikkelit eivät tule ensiarvioiduksi automaattisesti ja siihen että linkit eivät sinisty? Tuo tiketti näyttää koskevan vain ensimmäistä ongelmaa. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 7. marraskuuta 2024 kello 21.50 (EET)

@Zache: --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 9. marraskuuta 2024 kello 14.44 (EET)

En tiedä. Tiketti on tähän uudempaan, mutta taustalla oleva muutos voi kyllä hyvinkin vaikuttaa molempiin asioihin. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2024 kello 14.50 (EET)

Huomiona sellainen että samaan aikaan sivut eivät päivity oikein muutoksien jälkeen. Mallineohjeen lisäyksen jälkeen ohjesivu ei tule ilman välimuistin tyhjennystä ("päivitä"), selaimen refresh ei riitä. Ipr1 (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 08.17 (EET)

Tämä varmaan voi vaikuttaa muuallakin erilaisten muutoksien jälkeen, en ole jäljittänyt kaikkia outouksia. Ipr1 (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 08.18 (EET)

Hi! I'm Msz2001, admin etc. from plwiki. I've created a bot that automatically reviews new and moved pages that unfortunately don't get reviewed automatically due to the bug in the FlaggedRevs extensions. (log available here). If you would like the bot to run on fiwiki as well, please let me know (technically, it would only need editor/seulojat rights, as bot flag has no effect on the review log).

The bot only operates on the live data (Wikimedia EventStreams), so it would not interfere with past edits. Msz2001 (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 14.47 (EET)

Thanks! I looked at the code linked on Phabricator, and it seems fine. I would have run it myself, but pywikibot.backports() didn’t work on OS X, and I didn’t try to find a workaround. I can grant user rights for the bot, but it will require that the bot logs in to fiwiki first least once, as it currently shows that there is no user:MszBot account yet. User page would be also nice, but it will be more useful in meta if you are running bot in multiple wikis. --Zache (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 15.13 (EET)

@Zache, the bot account is now present on fiwiki. There's also a user page with bot task description. Msz2001 (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 15.44 (EET)

I added now the bot to the reviewer user group. -- Zache (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 15.54 (EET)

I've started the bot on fiwiki. Msz2001 (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 16.01 (EET)

Thank you! Also, just for other people i am running the reviewing round for older edits with Seulojabot. --Zache (keskustelu) 10. marraskuuta 2024 kello 16.17 (EET)

T379218 has been resolved. Therefore, new pages become reviewed automatically, but the issue with moving pages (T368380) is still present. I plan to keep the bot running with reduced scope of activity (of course, if you think you can manage this manually, I won't insist :)). Msz2001 (keskustelu) 12. marraskuuta 2024 kello 10.45 (EET)

And the second issue has also been fixed, so I've shut the bot down. If there's any need in the future, the code is ready to be used again :) Msz2001 (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 16.47 (EET)

Thank you for the information and for running the bot! --Zache (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 17.10 (EET)

Hakupalkin selaus tökkii

Phabricator
Task T379983

Kun kirjoitan Wikipedian hakuriville jotain ja sen alle ilmestyy valikko osuvimmista vaihtoehdoista, niitä ei jostain syystä pysty enää selaamaan näppäimistön nuolinäppäimillä ylös ja alas entiseen tapaan. Tai siis periaatteessa pystyy, mutta valitsin hyppii sattumanvaraisesti listaa sinne tänne ja skippaa ensimmäisinä tarjotut vaihtoehdot. Vika ei koske pelkästään suomenkielistä Wikipediaa vaan muitakin kieliversioita ja sisarprojekteja, mutta ehkä täällä joku osaa selittää, mistä se johtuu ja tullaanko se korjaamaan. --Risukarhi (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 20.54 (EET)

Sama homma itellä. Porvari (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 20.54 (EET)

Jos vaikuttaa erikielisissä niin syytä pitää etsiä jostain jokaiseen wikiin päivitetystä koodista. Ipr1 (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 21.02 (EET)

Poimin enwikin kahvihuoneesta tiketin phab:T379983. Ongelman aiheuttaneen muutoksen poisto (tai korjaus jos sellainen sattuu olemaan tehtynä) on aikataulutettu maanantaille. Uusi vektor-ulkoasu käyttää muuten erillaista hakua, niin ongelma ei vaikuta siihen. --Zache (keskustelu) 16. marraskuuta 2024 kello 21.11 (EET)

Näyttäisi nyt olevan korjattu. --Risukarhi (keskustelu) 18. marraskuuta 2024 kello 19.44 (EET)

Virheellinen ISBN -ilmoitus

Tämä ISBN 951-32-0006-X on ilmoitettu virheelliseksi. Julkaisijatiedot oli väärät, mutta olen ne nyt korjannut. Virheilmoitusta ei ole Kansalliskirjaston eikä minkään muunkaan kirjaston tietokannassa. Mikä siinä on vikana? --abc10 (keskustelu) 18. marraskuuta 2024 kello 21.57 (EET)

Näköjään mahdollinen X-kirjain täytyy olla isolla kirjoitettu, että menee oikein. --Farma3110 (keskustelu) 18. marraskuuta 2024 kello 22.07 (EET)

Nyt kun asiaan tutustuin, niin koska X ilmeisesti on tässä tapauksessa roomalainen numero, se on tietysti myös oikein kirjoittaa aina isolla. --Farma3110 (keskustelu) 18. marraskuuta 2024 kello 22.14 (EET)

Sokea pisteeni sivuutti koon. Kiitos. --abc10 (keskustelu) 18. marraskuuta 2024 kello 22.17 (EET)

Tiedoksi jos joku ihmettelee mistä näitä tulee, yleensä virhe tulee jos on jokin numero on jäänyt välistä pois tai pari numeroa on väärinpäin yms. Joskus on ylimääräinenkin numero. Joissakin tapauksissa on jotain ylimääräisiä merkkejä mukana (piste) tai vähän harvemmin jokin Unicoden merkki joka näyttää samalta kuin toinen mutta ohjelmakoodin mielestä ne ovat eri merkit. Joissakin tapauksissa on ollut täysin toisen teoksen ISBN merkittynä, mutta aika harvoin näitä. Nämä lähinnä vinkkinä heille joita asia kiinnostaa. Ipr1 (keskustelu) 19. marraskuuta 2024 kello 05.29 (EET)

Mulla on semmonen tunne, että tätä on kysytty jossain äskettäin, mutta en ainakaan muista missä, niin kysyn nyt, kun tässä puhutaan ISBN:stä eli mitä jos teoksella on kaksi ISBN:ää, joista molemmat on siis ilmeisesti ihan painettuja kirjoja esim. Juha Pakkalan Editorial Techniques in the Hebrew Bible? Ratkaisin asian laittamalla toisen ISBN:n Tunniste-parametriin, mutta Ipr1:n botti tuli muuttamaan senkin ISBN-paramteriksi. Luurankosoturi ✉️ 19. marraskuuta 2024 kello 13.26 (EET)

Tuossa ylempänä otsikolla #Kaksi ISBN-numeroa. Teoksella voi olla monen monta ISBN:ää jotka voi olla painettuja, äänikirjoja jne. Lisätietoa artikkelissa ISBN. Jos on uudempi 13 merkkinen, mieluusti käytetään sitä (vähemmän sekannuksen riskejä). Jos on muita muotoja käytetään sitä mitä on lähteenä käytetty. Viitemalline ei ole painosluettelo. Ipr1 (keskustelu) 19. marraskuuta 2024 kello 13.36 (EET)

Painetun teoksen ISBN on yleensä parempi vaihtoehto kuin PDF:n: sähkökirjaversioita ei välttämättä ole kirjastotietokannoissa lueteltuna. Toisinaan PDF:ssä näkyy myös täysin mitä sattuu jostain syystä. Ipr1 (keskustelu) 19. marraskuuta 2024 kello 13.46 (EET)

Verkkopalveluilla näyttää olevan ikävä taipumus kadota tai poistaa sisältöä saatavilta. Jotkin lehdet, joiden PDF:ään on viitattu ovat kadonneet, jotkin palvelut lopettaneet jne. Tekijänoikeuskysymykset muuttavat tilannetta jatkuvasti mitä verkossa laitetaan saataville. Ipr1 (keskustelu) 19. marraskuuta 2024 kello 13.53 (EET)

Ai niin. Kirjoista voisi tehdä myös artikkeleita, esim. Suomen jäkäläopas. Kirjaa koskevaan artikkeliin mahtuu pelkän tunnuksen lisäksi myös muut tiedot painoksesta tai versiosta. Ipr1 (keskustelu) 19. marraskuuta 2024 kello 18.15 (EET)

Kannustan liittämään ISBN-numeron kopioimalla joltain verkkosivulta, sillä käsin kirjoittamalla tulee yllättävän helposti pikkuvirheitä, eli numerot kääntyvät toisinpäin tai muuttuvat hämärässä luettuina, esim. 3 > 5. --abc10 (keskustelu) 19. marraskuuta 2024 kello 15.21 (EET)

Väärinkäyttösuodattimen virheet -keskustelu

Nyt ovat näköjään ylemmät tahot päättäneet, että emme enää saa käyttää väärinkäyttösuodattimien virheiden sivulla tuota nykyistä tekniikkaa, ja että tämä muutos tulee voimaan jo vielä tämän kuun aikana. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 20. marraskuuta 2024 kello 12.33 (EET)

Ehdit näköjään kirjoittaa tästä samasta tänne kuin minä itse väkävirhesivulle.--Nitraus ^(wikinät) 20. marraskuuta 2024 kello 12.42 (EET)

Jos ymmärsin oikein, niin se vanha sivu kirjoitussuojataan ja siirretään arkistosivuksi. Tämän jälkeen sen sivun tilalle voi tehdä tavallisen keskustelusivun. --Zache (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 04.21 (EET)

Location map -ongelma

Artikkelissa Zeta Reticuli on malline {{Location map Monta}}, joka vasemmassa reunassa ollessaan peittää kohdalle osuvat luettelomerkit, kuten mainitussa artikkelissa kohtien Katso myös, Viitteet ja Aiheesta muualla. --abc10 (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 07.52 (EET)

Korjattu. clear-left pakottaa vasemmalla olevan jälkeen tyhjää. Ipr1 (keskustelu) 22. marraskuuta 2024 kello 00.52 (EET)

Tulee mieleen laulu Pikku-Matin autosta. --abc10 (keskustelu) 22. marraskuuta 2024 kello 08.00 (EET)

Tuohon ei ole yksiselitteistä ratkaisua kun joissakin artikkeleissa (esim. Libya) halutaan tekstin taittuvan laatikon viereen ja joissakin se halutaan pysäyttää. Nuo ovat valintoja, joista toinen on yleisempi ja toinen harvinainen, molempia ei voi valita samaan aikaan mitenkään järkevästi. Ipr1 (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 12.16 (EET)

Samalla tuli mieleen, että voisiko mallineen suomentaa, esim. nimelle Sijaintikartta? --abc10 (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 09.11 (EET)

Tuo on työn alla (muiden asioiden ohella). Korjattava ensin koordinaattien käsittelyt, joita on tehty monella eri mallineella aiemmin. Ipr1 (keskustelu) 22. marraskuuta 2024 kello 00.52 (EET)

Ok. --abc10 (keskustelu) 22. marraskuuta 2024 kello 08.00 (EET)

Malline rikki

Mikrobloggauspalvelut-malline näyttäisi tuottavan koodisotkua ainakin minun näkymässäni. --Savir (keskustelu) 22. marraskuuta 2024 kello 11.50 (EET)

Korjattu. –Anr (keskustelu) 22. marraskuuta 2024 kello 11.57 (EET)

Nowikit

Visuaalinen muokkain nähtävästi tuottaa tekstin sekaan nowiki-koodeja. ISBN-tunnusten yhteydessä se estää ISBN:n toimimisen. Jotain pitäisi tehdä, sillä haulla niitä näyttää olevan kolmea erilaista versioita, joita en saa tähän näkyviin, tuhansissa artikkeleissa, joten käsin siivoamalla menee aika ja terveys ja lisää tulee koko ajan. --abc10 (keskustelu) 22. marraskuuta 2024 kello 20.05 (EET)

Visuaalinen sotkija on aina ollut riesa nowiki-tagien kanssa. Onko se nyt alkanut lisäämään niitä taas uusiin paikkoihin vai ovatko nuo jostain aiemmalta ajalta? Ipr1 (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 04.15 (EET)

Uusissakin artikkeleissa näyttää olevan, esimerkiksi alun perin 14. marraskuuta tehty artikkeli, josta ne poistin. --abc10 (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 07.31 (EET)

Siis: nowiki, /nowiki ja nowiki/ ja niihin < ja > alkuun ja loppuun. --abc10 (keskustelu) 22. marraskuuta 2024 kello 20.09 (EET)

ISBN:n edessä insource:"<nowiki> Isbn" 394 kertaa, eli sen verran on toimimattomia ISBN:iä. --abc10 (keskustelu) 22. marraskuuta 2024 kello 20.13 (EET)

Myös <bdi></bdi>-tägien sisälle laitettu ISBN-numerosarja estää linkin muodostumisen. Noitakin jonkun verran. --Farma3110 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 01.19 (EET)

Mikä sen tehtävä on eli mitä se aiheuttaa? Hakukoneella tulee vain Burundia ja masennusta. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 08.46 (EET)

Tämä: [24]. Varmaankin kopioitu toisesta Wikistä huolimattomasti. bdi-tagin käyttötarkoitus on eristää vasemmalta-oikealle ja oikealta-vasemmalle luettavia tekstejä toisistaan. Eli tagin käyttö fi-wikissä on pääasiassa väärin. Ipr1 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 09.12 (EET)

Eli jos vastaan tulee, voinee poistaa jos ei ole arabialaista tai kiinalaista tekstiä. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 10.22 (EET)

Pronssi tulostuu suttuisena punaisena

Jos pronssivärin yrittää saada sen nimellä, se tulostuu punaisena, jonka teksti on suttuinen (ainakin taulukkoon):

Nimellä	Värikoodilla
bronze	#CD7F32

Mistä johtuu ja voiko sen korjata? Luurankosoturi ✉️ 23. marraskuuta 2024 kello 02.41 (EET)

Tuo ei kuulu CSS-määrityksen värinimiin tämän listan mukaan: [25] Ipr1 (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 04.07 (EET)

Jos ei kuulu, niin miksi sille tulee ylipäätänsä mitään väriä? Onko joskus kuulunut listaan? Luurankosoturi ✉️ 23. marraskuuta 2024 kello 12.24 (EET)

Saattaa olla aliaksena jossain muualla. Varmaankin viittaa ruskeaan, joka ilmeisesti jossain on määritelty punertavaksi. Ipr1 (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 01.40 (EET)

Kelvoton sivun nimi

Tarkistan muutoksia artikkeleista painamalla oikeassa yläkulmassa olevaa "silmäkettä", mutta linkki aukeaa sivulle, jonka otsikko on "Kelvoton sivun nimi". Tätä on jatkunut useita päiviä. Käytän windows 11 ja Chromea. Olenko ainoa vai onko wikipedian asetukset muuttuneet?--J Hokkanen (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 10.13 (EET)

Oisko esimerkkiä sivusta joka ei toimi? Ipr1 (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 10.15 (EET)

No tällä hetkellä kaikki artikkelit, jotka näkyvät minulle Odottavissa muutoksissa. Esimerkiksi Alfonso XII. Jos sitä ei esiinny muilla, on vika ilmeisesti minun päässä wikiä.--J Hokkanen (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 11.01 (EET)

Minulla siihen tulee otsikko "Sivuversion tila", sen jälkeen selostus tilasta ja alla painikkeet Peruuta ja Arvioi. --abc10 (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 11.05 (EET)

Toistuuko ongelmat jos käytät vaikka Firefoxia? Ipr1 (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 11.28 (EET)

Käytätkö uutta vai vanhaa vector-tyyliasua vai jotain muuta? (asetukset -> ulkoasu) Ipr1 (keskustelu) 23. marraskuuta 2024 kello 11.35 (EET)

Anteeksi, olin vuorokauden verran tavoittamattomissa. Joo, Firefoxia ei ole, mutta sama ongelma toistuu Edgellä ja uudella (2022) vektoroinnilla. Olen käyttänyt useita vuosia vanhaa tyyliä enkä muista sellaista asetuksen muutosta, joka vaikuttaisi wikipediaan mitenkään. Kopioin tähän sen linkin, jonka wikipedia muodostaa silmäkkeeseen: linkki--J Hokkanen (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 16.30 (EET)

Voitko sanoa minkä sivun tuossa linkissä sitten pitäisi olla? Muutoin on vaikea sanoa mitään. Ipr1 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 09.52 (EET)

Lähinnä tulee mieleen että Unicoden käsittely on sun koneella jotenkin hajonnut, mutta sen ei pitäisi generoida virheellistä linkkiä Wikipedian päässä. Palvelimen päässä on viime aikoina ollut joitakin bugeja viime aikaisista muutoksista johtua (ks. phabricator linkit yllä). Ipr1 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 09.55 (EET)

Oli miten oli. Bugi, tai jokin muu asetus, on nyt muuttunut, ja linkki toimii taas! Itse en ole sitä ehtinyt tutkia omalla selaimellani, joten sen häviäminen on tuntemattoman tahon ansiota. Kiitos! J Hokkanen (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 09.14 (EET)

Hmm.. Hyvä tietää että on korjautunut vaikka ei selvinnyt mistä johtui.. Ipr1 (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 17.27 (EET)

Luokan ulkoiset työkalut -piilotus

Monien laatikoiden piilotus on vaatinut Java Scrptin käyttöä. Ongelmallista on, että joukkoon on liittynyt Luokan ulkoiset työkalut -laatikko luokkasivuilla, ja osa sivun sisällöstä jää läppärinäytöllä piiloon. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 13.17 (EET)

Mitä tarkoitat? Sen pitäisi olla piilotettuna kuten aiemminkin jos sitä ei ole avattu. Tuossa on ainakin nyt ongelmaa uuden ulkoasun kanssa (vector2022) eli yöteemalla tausta on läpinäkyvä, jolloin tekstit menevät päällekkäin ja sekaantuvat. En löytänyt keinoa korjata sitä. Ipr1 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 17.49 (EET)

Siis luokka-sivun oikeassa reunassa on "Luokan ulkoiset työkalut". Pudotusvalikko on auki, kun se oli ennen kiinni. Painettaessa sen vieressä olevia ylös-alas-nuolia tulee sivu jossa lukee "vCat Error/Fehler 429 (Too Many Requests) Too many jobs queued up, please try again later". Kun otan käyttöön Java Scriptin, saan valikon kiinni, tai siis se on kiinni. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 19.03 (EET)

Sen kyllä pitäisi olla kiinni.. Ne nuolet on tarkoitettu näyttämään kuvana luokkahierarkiaa, laatikko sulkeutuu oikeassa laidassa olevasta tekstilinkistä (laajenna/tiivistä). Ipr1 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 19.07 (EET)

Siinä pitäisi olla selkeämpi merkintä mitä ne nuolet tekee kylläkin.. ({{catgraph}}) Ipr1 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 19.09 (EET)

Nyt tuli ylös painettaessa kuvio jossa on ruutuja joissa on tekstiä (esim. Euroopan maantiede)ja nuolia ja sivun osoite on [26] Sulkemisnuolta siinä ei ole, paitsi kun sallin Java Scriptin. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 19.06 (EET)

Ei ole siis sulkemisnuoli vaan painike laajenna/tiivistä, mutta vain kun on Java Script sallittu. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 19.14 (EET)

Pakotin ne nuolet piiloon. Tuon pitäisi kyllä olla suljettuna ellei sitä ole erikseen itse avannut.. En tiedä mitä javascript-jutut tekee, ehkä joku niistä pakottaa tuon auki jostain syystä. Pysyttelen kaikin puolin erossa javascriptistä enkä ole niihin koskenut. Ipr1 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 19.22 (EET)

Auki on, nuolet on pois, enkä ole avannut itse. Tämä on siis uusi ilmiö. Ehkä jossain konehuoneen uumenissa tapahtuu joskus jotain ja se palaa entiselleen. Jäädään odottamaan. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 19.43 (EET)

Käytössäni on suojaohjelma joka on päivittynyt tänään. En ala tässä levitellä tietoja siitä, mutta ehkä se on syyllinen. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 20.43 (EET)

Poistoluokkamuutokset

Mitäs poistoluokkamuutoksille on käynyt? Poistettavat-luokassa ne ovat tuolleen rumasti keskellä, mutta mallinesivulla ne näyttävät hyviltä? Kumpaakaan ei ole muokattu. Luurankosoturi ✉️ 27. marraskuuta 2024 kello 11.26 (EET)

Itse asiassa malline on kyseisessä luokassa Navigaatio-mallineen sisällä, jota @Ipr1 muokkasi. Hän taisikin tehdä tuon. Luurankosoturi ✉️ 27. marraskuuta 2024 kello 11.29 (EET)

Muutettu sijoitus vasemmalle. Tuossa oli aiemmin ristiriitaa mikä on oletuksena kun navigaatio käytti eri oletusta kuin sen pohjana ollut. Ipr1 (keskustelu) 27. marraskuuta 2024 kello 11.31 (EET)

Noihin liittyvää koodia on edelleen siivottavana. Ipr1 (keskustelu) 27. marraskuuta 2024 kello 11.34 (EET)

Selvä. Luurankosoturi ✉️ 27. marraskuuta 2024 kello 11.34 (EET)

Muokkaustarkistimessa jotain vikaa?

Tuo muokkaustarkistin laittaa tälläisiä punalinkkejä yhteenvetoihin [[Järjestelmäviesti:Editcheck-falsepositives-link|Muokkaustarkistin (lähteet) aktivoitu]]. --Linkkerpar^keskustelu 28. marraskuuta 2024 kello 15.06 (EET)

Kyseessä näyttäisi olevan pieni muutos MediaWikin käännösteksteihin, mutta uudella käännöksellä kestää muutama päivä valua translatewikistä tänne asti. Samoasambia ✎ 28. marraskuuta 2024 kello 21.11 (EET)

Jännät alaotsikot

En tiedä onko oma koneeni sekoomassa, mutta näkyykö muilla Cristiano Ronaldon sisällysluettelossa niin, että am-osiossa olisi mukamas alaotsikot miehet ja naiset vaikka niitä ei ole olemassakaan? Lisäksi mobiililla tuo artikkelin viimeinen alaotsikko on vain tilastot, vaikka siellä on vielä lähteet jne. Ne sitten tulevat vain sen tilastojen perään. Porvari (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 12.11 (EET)

Se tulee siitä sivun lopussa olevasta avattavasta palkinnot-boksista ja sen alta kohdasta "Kultainen pallo". --Zache (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 12.20 (EET)

Oho, osaisitko tehdä siihen mallineeseen jonkun "alaotsikon", jolla miesten ja naisten palkinnot saisi erotettua ilman, että tuota tapahtuisi? Porvari (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 12.38 (EET)

Tekaisin tämmöisen: [27]. --Lax (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 13.29 (EET)

Tattista. Porvari (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 13.36 (EET)

Pienen x:n haku ISBN-tunnuksista

Täällä saan ehkä kysymykselleni laajemman yleisön: virheilmoituksia ISBN:stä tulee muun muassa jos tarkistusnumerona on pieni x. Voiko sitä etsiä kirjaviitemallineesta jollain konstilla, siis tätä: -x}} ja välilyönnnin kanssa tätä: -x }}. --abc10 (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 13.12 (EET)

Esim: näin, ja lisää saat kun lisäät välilyönnit =-merkin molemmin puolin tuohon hakuun. Ne kyllä saisi samaankin hakuun, mutta menee jo sen verran monimutkaiseksi että haku aikakatkaistaan. –Anr (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 13.31 (EET)

Aika paljon sittenkin. --abc10 (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 13.53 (EET)

Sivujen vakauttaminen sisällönvakauttajan oikeuksilla

Phabricator
Task T374345

Olen yrittänyt tuloksetta saada selville, miten sivu vakautetaan sisällönvakauttajan oikeuksilla. Nyt ohjeista löytyy ohje, miten ylläpitäjä voi vakauttaa sivun. Minullahan ei ole pääsyä tuohon suojausvalikkoon. IdzSJL2 (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 19.12 (EET)

@Savir: on myös sisällönvakauttaja, toimiiko sinulla? --Linkkerpar^keskustelu 4. joulukuuta 2024 kello 19.16 (EET)

Vakautuslinkki katosi minulta pari kuukautta sitten. Aloitin siitä keskustelunkin. Savir (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 19.30 (EET)

@Savir @IdzSJL2 , teen tänään illemmalla pienoisohjelman joka lisää linkin siksi aikaa kunnes saavat korjattua phab:T374345:n. --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 20.02 (EET)

@Savir, IdzSJL2: lisäsin Järjestelmäviesti:Group-reviewer.js sivulle koodin joka lisää artikkelisivuilla linkin "muut" -valikon alle silloin kun käyttäjä on "sisällöntarkastaja" käyttäjäryhmässä. Testasin toimivuuden omassa käyttäjäsivujavascriptissäni, mutta koska en ole tällä hetkellä sisällöntarkastajat-käyttäjäryhmässä niin en pysty varmistamaan toimiiko se tuolla. Kuittaatteko sen toimivuuden, niin tiedän että se toimii/ei toimi. --Zache (keskustelu) 5. joulukuuta 2024 kello 08.06 (EET)

Nyt onnistuu vakauttaminen, kiitos paljon! IdzSJL2 (keskustelu) 5. joulukuuta 2024 kello 10.09 (EET)

Näkyy, kiitos. Vakauttaminen tosin onnistui tähänkin asti kun laittoi kirjanmerkiksi tai liitti osoiteriville vakautussivun urlin ja lisäsi vakautettavan artikkelin nimen sen loppuun. Savir (keskustelu) 5. joulukuuta 2024 kello 11.18 (EET)

Mitä sinulla näkyy esimerkiksi tuolla Laakeri sivulla yläreunan pudotusvalikosta ”Muut”? --Linkkerpar^keskustelu 4. joulukuuta 2024 kello 19.29 (EET)

@Savir: Muistatko milloin tuo vakautusasetukset-linkki katosi Muut-valikosta? --Zache (keskustelu) 5. joulukuuta 2024 kello 22.00 (EET)

Varmaankin elokuun lopulla. En muista tarkkaa päivämäärää. Ihmettelin sitä jonkin aikaa, ennen kuin avasin tuon yllä linkittämäni keskustelun. Savir (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 11.17 (EET)

IP-osoitteella ei ole muokkauksia?

Onko bugi vai tarkoituksellista, että sivulla Toiminnot:Muokkaukset/2001:999:480:2CCF:E121:3F5B:3054:491B lukee IP-tiedot -laatikossa punaisella "Tämän IP-osoitteen tietoja ei voitu hakea, koska sillä ei ole tehty muokkauksia.", vaikka kyseiseltä sivulta selkeästi näkee, että IP-osoite on tehnyt yhden muokkauksen sivulle Wikipedia:Väärinkäyttösuodatin/Virheet. Vai onko edellä mainittu sivu jokin ns. erikoistapaus, joka pitäisi niin sanotusti vain tietää? --Rdt404 (keskustelu) 8. joulukuuta 2024 kello 19.17 (EET)

Ehkä se systeemi ei vain ymmärrä Flow:lla tehtyjä muokkauksia. --Zache (keskustelu) 8. joulukuuta 2024 kello 19.32 (EET)

Flow on näköjään nykyisellään jo obsolete, ehkäpä teknisistä asioista vastaava käyttäjä:joku_muu saattaa suomenkielisen Wikipedian jossain vaiheessa ajan tasalle (sitä odotellessa). —Rdt404 (keskustelu)

Obsoliitin merkitys on ilmeisesti vanhentunut. Iivarius (keskustelu) 9. joulukuuta 2024 kello 00.43 (EET)

Nimi efn-mallineelle

Voiko efn-mallineelle antaa nimen ikään kuin viitteelle, jotta sitä voi käyttää toistekkin tekstissä? Porvari (keskustelu) 9. joulukuuta 2024 kello 19.55 (EET)

Kts. Malline:Efn#Vaihtoehtoinen_tapa. --Anr (keskustelu) 9. joulukuuta 2024 kello 20.02 (EET)

Alasivuni on poistoluokassa, vaikka malline on siirretty uudelle nimelle ja syntynyt ohjaus poistettu?

Testasin Malline:LähteetönPoisto-mallinetta testikäyttäjäni alasivulla Käyttäjä:LuurankosoturiTest/Testisivu silloin, kun tuo malline oli vielä alasivullani. Eilen sitten siirsin kyseisen mallineen mallineavaruuteen ja laitoin syntyneeseen ohjaukseen nowikit. Siitä huolimatta tuo testikäyttäjäni alasivu on vieläkin alaluokassa. Se ei ole siirtynyt edes Pikapoisto-luokkaan, vaikka niin olisi pitänyt tapahtua tänään klo 11:51 ainakin, jos malline olisi vielä vanhalla paikallaan, eikä sivulla ole edes piilotettuja luokkia. Miksiköhän näin? Ongelma kyllä varmaan ratkeaisi poistamalla tuo malline tuolta alasivultani tai jopa tallentamalla muokkaustilassa tekemättä siellä mitään, mutta kysynkin tätä nyt ihan uteliaisuuttani. Luurankosoturi ✉️ 10. joulukuuta 2024 kello 23.26 (EET)

Varmaankin jotain välimuistiongelmia tai -viiveitä. --Anr (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 15.04 (EET)

Tuon aikaleman pois sieltä [28]. --Linkkerpar^keskustelu 12. joulukuuta 2024 kello 15.23 (EET)

Puuttuu joku viitteet-malline mutta mikä

Tästä Alppihiihdon maailmancup 2000–2001 puuttuu joku viitteet-malline mutta mikä? Piilotin #tagit, jotka aiheuttavat puuttumisen vuoksi virheen. Joku voisi korjata, jos puuttuva malline on olemassa. --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 10.58 (EET)

siinä oltiin käytetty viitteiden ryhmittelyä, joka vaatii myös että jossain on paikka missä ryhmitellyt viitteet näytetään. Lisäsin sen koodilla <references group="nb"/> (diff) --Zache (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 11.09 (EET)

Ok. En.wikistä kopioidaan kaikenlaista joka tuo ongelmmia, kun työ jää kesken. Kun en.wikissä käytetty malline ei toimi, siksi kai artikkelin tekijältä on loppunut voimat. --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 11.29 (EET)

Kuva ei toimi

Miksiköhän tämä kuva ei näyttäydy? Artikkeli, jossa se on. Luurankosoturi ✉️ 16. joulukuuta 2024 kello 23.06 (EET)

Ja mitähän formaattia XCF on? Miksi sen pitäisi näkyä? Ipr1 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 23.08 (EET)

Se lukee yhtenä tuetuista tiedostomuodoista tuolla tiedostoa tallennettaessa. Muutenkin se on ainakin mulla estänyt tiedoston lataamisen, jos tiedostomuotoa ei tueta. Luurankosoturi ✉️ 16. joulukuuta 2024 kello 23.13 (EET)

Kyllä se mulla artikkelissa kuitenkin näkyy. Porvari (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 23.09 (EET)

Mulla siinä näkyy kuvakuvake ja linkki? Tarkoitan siis kuvaa, joka pitäisi näkyä logon alla. Luurankosoturi ✉️ 16. joulukuuta 2024 kello 23.17 (EET)

Eiku aa, ei se mullakaan näy. Porvari (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 23.20 (EET)

Vastaan retoriseen kysymykseen: kuvanmuokkausohjelmissa yms. on lukuisia niiden omia formaatteja, joita ei ole tarkoitettu muuhun käyttöön eikä niitä oikein tuetakaan muualla. Tallenna se jossain muodossa, jota selaimet tukevat. Edit: tarkemmin: Commons:File_types Ipr1 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 23.10 (EET)

Koitan tehdä siitä toisen tiedostomuodon. Se oli alunperin AVIF (joka ei ole tuettu), mutta aiemmin se on auennut tietokoneen Valokuvat-sovellukseen, jossa olen saanut tiedostomuodon muutettua tavalliseen, mutta jostain syystä en nyt sitä saanut avattua, joten avasin sen GIMP-sovellukseen, ja siellä se vaihtui tuohon muotoon. Luurankosoturi ✉️ 16. joulukuuta 2024 kello 23.17 (EET)

Muuten ainakin mulla tuo linkki vie sivulle, jota ei ole. Luurankosoturi ✉️ 16. joulukuuta 2024 kello 23.18 (EET)

Se on Gimpin "työtiedosto" XCF ja se pitää tallentaa ensin johonkin muotoon jota selaimet tukevat. Minulla on englannin kielinen käyttäjärjestelmä ja se on tässä file -> export tai export as, olisikohan tuo suomeksi tiedosto -> vie. Save tai tallena tallentaa sen tuohon muotoon. Sitten kun kirjoittaa tiedoston nimen Friends The Reunion.jpg tai .png niin Gimp tallentaa sen oikeaan muotoon. Tuo xcf muoto on sellainen että se tallentaa esimerkiksi tasot ja siitä voi jatkaa muokkaamista myöhemmin. Tuola on joku ohje Miten tallennetaan JPEG-muodossa GIMP: ssä, tuo ohje eroaa siitä miten minä olen tehnyt, mutta luultavasti toimii. --Linkkerpar^keskustelu 16. joulukuuta 2024 kello 23.22 (EET)

@Linkkerpar: ok. Voisitko siirtää tuon tiedoston nimelle Tiedosto:Friends The Reunion.jpg, koska en ilmeisesti pysty tallentamaan toista tiedostomuotoa ennen kuin sivu on sillä nimellä. Luurankosoturi ✉️ 16. joulukuuta 2024 kello 23.33 (EET)

Jos poistan sen? --Linkkerpar^keskustelu 16. joulukuuta 2024 kello 23.40 (EET)

Joo sekin toimisi. Luurankosoturi ✉️ 16. joulukuuta 2024 kello 23.41 (EET)

Jos se herjaa niin siellä on muistaakseni kohta "Tallenna varoituksita välittämättä" tjsp. --Linkkerpar^keskustelu 16. joulukuuta 2024 kello 23.43 (EET)

Kiitos. Kuvan tallennus onnistui nyt hyvin. Luurankosoturi ✉️ 16. joulukuuta 2024 kello 23.48 (EET)

Ennen kun ihmisillä oli kotisivut niin joitain hyviä perusoppaita Gimppiin löysi hakusanaoilla "Gimp opas", mutta ei enää. Voi olla että niitä on jossain Archivessa vielä tallessa. Tuolla Wikikirjastossa on joihinkin hyviin oppaisiin linkkejä GIMP esimerkiksi Grokking the GIMP (englanniksi) on ilmestynyt paksuna kirjanakin. --Linkkerpar^keskustelu 16. joulukuuta 2024 kello 23.53 (EET)

Nyt, kun tuo selvisi, niin kysyn vielä, että miksi XCF:n lukee olevan tuettu, jos se ei sitä oikeasti ole? Luurankosoturi ✉️ 16. joulukuuta 2024 kello 23.36 (EET)

Commonsissa C:Commons:File types#XCF selvittää jotakin. -- Htm (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 23.59 (EET)

ISBN-virheilmoitukset

Tässä on virheilmoitus, mutta isbn-checkerin mukaan se on oikein. Samoin tämä, jonka muutin ISBN:13:ksi, joka ei tuota virheilmoitusta. Converter ei antanut virheilmoitusta. --abc10 (keskustelu) 17. joulukuuta 2024 kello 19.32 (EET)

Teksti (nid.) ei kuulu ISBN:ään. --Qwerty12302 (kesk | muok) 17. joulukuuta 2024 kello 19.33 (EET)

Ja jälkimmäisessä väärän pituiset viivat. --Anr (keskustelu) 17. joulukuuta 2024 kello 19.38 (EET)

Toisessa on jotain kummallisia merkkejä erottimena ( ) kun sallittuja ovat väliviivat ( ISBN 0-203-01534-7) ja välilyönnit. En tiedä mistä noita outouksia on tullut ISBN:ään joissain tapauksissa mutta ne eivät kuulu erotinmerkeiksi. Ipr1 (keskustelu) 17. joulukuuta 2024 kello 19.39 (EET)

Eka oli mun moka, kun katsoin väärää isbn:ää. Toka eli väärät viivat täytyy ottaa huomioon, en ollut tullut ajatelleeksi. Firefoxissa viivojen pituutta ei helposti erota muokkaustilassa, ja näytössä väärän korvaa virheilmoitus. Kiitokset. --abc10 (keskustelu) 17. joulukuuta 2024 kello 20.09 (EET)

Parametri sinetille mallineeseen Yhdysvaltojen kaupunki

Osaako joku tehdä mallineeseen Yhdysvaltojen kaupunki sinetti-parametrin? Ilmeisesti Yhdysvaltojen kaupunki -malline ottaa parametrit mallineesta Kaupunki2, joten se ilmeisesti pitäisi tehdä sinne. Tällä hetkellä löytyy parametri vaakunalle, mutta ei ole mielekästä käyttää tuota parametriä sinetteihin, sillä sinetti ja vaakuna ovat eri asioita. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 17. joulukuuta 2024 kello 19.40 (EET)

Toisinpäin. {{Yhdysvaltojen kaupunki}} kutsuu mallinetta {{Kaupunki2}}, jossa ei ole sille paikkaa. Tuo ei ole myöskään niin yleinen asia että sitä kaikissa tarvittaisiin. Onko se ihan välttämätöntä tunkea tuonne kun siellä on jo liikaa kaikkea? Ipr1 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 19.10 (EET)

@Ipr1: Toisin päin mitä? Ymmärtääkseni sanoin juuri oikein päin, eli Yhdysvaltojen kaupunki -mallineella ei ole omia parametreja vaan se ottaa ne mallineesta Kaupunki2, mikä selviää jo mallineiden wikitekstejä tarkastelemalla. edit: lisäksi Yhdysvaltojen kaupunki -mallineen wikiteksti alkaa "{{Kaupunki2" eli ymmärsit kyllä väärin sanomani. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 18. joulukuuta 2024 kello 22.05 (EET)

Juurikin toisin päin. Eli Kaupunki2 toimii pohjamallineena, johon Yhdysvaltojen kaupunki antaa arvoja. Katso vaikka artikkelia Los Angeles, jossa on malline Yhdysvaltojen kaupunki. Tämän kautta arvot kulkevat todelliseen mallineeseen Kaupunki2. Wikimedian mallinekäsittely välittää parametrit, jotka artikkelissa annetaan mallineeseen Yhdysvaltojen kaupunki mallineelle Kaupunki2. Parametrien välityksen toimintaperiaate on sama kuin aliohjelmalla ja todellinen logiikka on mallineessa Kaupunki2: Yhdysvaltojen kaupunki on vain "wrapperikerros". Ipr1 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 22.12 (EET)

Niin eli Yhdysvaltojen kaupunki -mallineella ei ole omia parametreja, sillä se ei ole oikeastaan edes itsenäinen malline ollenkaan, vaan täysin riippuvainen mallineesta Kaupunki2. Saman asian voi ymmärtää näköjään kahdella eri tavalla, sillä tuota juurikin tarkoitin, että malline Yhdysvaltojen kaupunki ei toimi ilman mallinetta Kaupunki2.

Mutta tuosta varsinaisesta asiasta vielä, en itse näe haittaa että lisättäisiin parametri sineteille. Yhdysvaltojen kaupungeista puhuttaessa paljon enemmän siitä olisi hyötyä kuin vaakunoista, sillä lähes poikkeuksetta jos yhdysvaltalaisella kaupungilla on jompi kumpi, on sillä sinetti. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 18. joulukuuta 2024 kello 22.19 (EET)

Se sinetti ei olisi muuta kuin toinen nimi vaakunalle. En näe juurikaan hyötyä lisäämisestä. Edit: nähtävästi tuolla on jo |kaupungin_logo=, laita vaikka siihen. Tuota mallinetta ei kannata monimutkaistaa enää tippaakaan, se vaatisi jo nyt aika radikaalia korjaamista. Ipr1 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 22.23 (EET)

Ok. Itse pidän vain vähän epämielekkäänä kutsua sinettiä logoksi tai vaakunaksi, mutta mennään tällä sitten. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 18. joulukuuta 2024 kello 22.29 (EET)

Ps. Kun sanoin että Yhdysvaltojen kaupunki -mallineella ei ole omia parametreja niin tarkoitin siis sitä, että sillä ei ole omia funktionaalisia parametreja siinä mielessä, että sen parametrit ovat ainoastaan Kaupunki2-mallineen tukena. Tällä logiikalla siis sanoin, että sillä ei ole omia parametreja. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 18. joulukuuta 2024 kello 22.56 (EET)

Lisänä vielä että noista ylimääräisistä wrappereista ja tuplamallineista halutaan pidemmällä tähtäimellä karsia niitä. Eli Yhdysvaltojen kaupunki sijaan pitäisi käyttää suoraan mallinetta Kaupunki2. Ipr1 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 22.18 (EET)

Muita vastaavia mallineita joista halutaan eroon: Saksan kaupunki, Intian kaupunki, Alaskan kaupunki. Käyttävät jo pohjamallineena samaa mutta korjattava artikkeleissa käyttö. Ipr1 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 22.22 (EET)

Ehkä se itseasiassa kuuluisi vaakunaan ja selitteen pitäisi vaihtua. Joku muu saa kommentoida onko siinä mitään järkeä. Ainakin Los Angeles sijoittaa sen vaakunaan. Ipr1 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 19.14 (EET)

Laatikon leveys?

Normaalisti laatikot on aika kapeita. Miten tämän saisi sopimaan samaan muottiin. --abc10 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 21.07 (EET)

Muistaakseni ainakin {{Yhdiste}} mallineen kanssa on käytetty kemiallisen kaavan piilottamista jossain artikkelissa. Edit: jeps Ubikinoni. Ipr1 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 21.47 (EET)

En tainnut ymmärtää. Laatikkohan on ubikinonissakin leveä, tosin ei yhtä leveä, mutta vertaa tähän, joka oli mielessäni. Leveys on (minusta) jotenkin suhteeton ja kohtuuton. --abc10 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Laatikko on leveä, koska siinä oleva teksti on leveä. Malline {{Lääketietolaatikko}} ei muutoin oli juurikaan leveämpi kuin muut vastaavat, mutta tuossa artikkelissa oleva teksti levittää sitä. Ipr1 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 22.08 (EET)

Ok, eikä sitä siis voi rivittää. --abc10 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 22.12 (EET)

Sattumanvarainen katkaisu voi aiheuttaa epäloogisuuksia ([29]). Ipr1 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 22.36 (EET)

Hakutuloslistan päivittäminen

Miten hakutuloslistan päivittäminen voisi tapahtua nopeimmin? Firefoxissa Ctrl+F5 päivittää, mutta muistelen, että olisi jokin nopeampi, Wikipedian oma päviityskomento. --abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 13.27 (EET)

Purge: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Purge --MAQuire (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 18.49 (EET)

Tätä varten löytyy myös pienoisohjelma asetuksista. Lisäsin siitä maininnin sivulle. Samoasambia ✎ 23. joulukuuta 2024 kello 05.06 (EET)

Sen näkyminen varmaan vaatii jotakin säätöä, koska minulla on asetuksissa rastittuna ao. kohta, mutta en löydä vasemmalta kohtaa Toiminnot. Siellä on kyllä Toimintosivut, mutta siellä ei ole kohtaa Päivitä välimuisti eikä Purge. --abc10 (keskustelu) 23. joulukuuta 2024 kello 07.49 (EET)

Asetukset --> Pienoisohjelmat --> Heti toisena: Kello joka näyttää käyttäjän paikallisen ajan. Klikkaamalla sitä sivu päivittyy (purge).--MAQuire (keskustelu) 23. joulukuuta 2024 kello 08.01 (EET) Edit. Kello siis tulee ihan oikeaan yläkulmaan Kirjaudu ulos tekstin viereen.--MAQuire (keskustelu) 23. joulukuuta 2024 kello 08.05 (EET)

Juu. Ollut käytössä.--MAQuire (keskustelu) 23. joulukuuta 2024 kello 08.02 (EET)

@Samoasambia: Olen rastinut pienoisohjelman. Vaikka sallin JavaScriptin, vasemmalle ei ilmesty kohtaa Toiminnot. Kerrotko mitä vielä pitäisi tehdä. --abc10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 08.21 (EET)

Vektori 2022 -ulkoasussa näkyy erillinen toiminnot-valikko. Vanhemmassa vektorissa linkki tulee "muut"-valikon alle, joka ei näy ainakaan toimintosivuilla. Stryn (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 20.00 (EET)

Joo näinhän se olikin. Vanhassa Vektorissa linkki löytyy hakupalkin vierestä Muut-valikosta. Samoasambia ✎ 24. joulukuuta 2024 kello 20.39 (EET)

Nyt löytyi. Vanha vektori (2010) ja javascript, jolloin Muut löytyy sivun yläreunasta viimeinen välilehti oikealla, ja siellä on Päivitä välimuisti. --abc10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 22.05 (EET)

Uutiset

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Uutiset

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Uutiset!

Uutisia ja tiedotteita ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat Wikipediaa, Wikimedia Suomi -yhdistystä tai yleisesti Wikimedia-toiminnan asioita sekä keskustelua uutisista ja tiedotteista. Keskustelut, joihin ei ole tullut uusia kommentteja 45 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Wikipedia:Medianäkyvyys
Wikipedia:Uutiskirjeet

Coming soon: A new sub-referencing feature – try it!

Hello. For many years, community members have requested an easy way to re-use references with different details. Now, a MediaWiki solution is coming: The new sub-referencing feature will work for wikitext and Visual Editor and will enhance the existing reference system. You can continue to use different ways of referencing, but you will probably encounter sub-references in articles written by other users. More information on the project page.

We want your feedback to make sure this feature works well for you:

• Please try the current state of development on beta wiki and let us know what you think.
• Sign up here to get updates and/or invites to participate in user research activities.

Wikimedia Deutschland’s Technical Wishes team is planning to bring this feature to Wikimedia wikis later this year. We will reach out to creators/maintainers of tools and templates related to references beforehand.

Please help us spread the message. --Johannes Richter (WMDE) (talk) 10:36, 19 August 2024 (UTC)

Aasian kuukausi marraskuussa 2024

Suomenkielinen Wikipedia osallistuu jälleen marraskuussa 2024 Wikipedian Aasian kuukauteen. Se on monikielinen muokkauskilpailu, jolla pyritään kehittämään Aasian tuntemusta Wikipedia-yhteisöissä. Tarkoituksena on parantaa Aasian maihin ja alueisiin liittyvien artikkelien määrää ja laatua. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015, ja suomenkielinen Wikipedia on ollut mukana vuodesta 2018.

Kilpailun säännöt lyhyesti: Luo marraskuussa 2024 uusia Aasiaan liittyviä artikkeleita (ihmiset, paikat, kulttuuri jne.), jotka ovat pituudeltaan vähintään 3 000 tavua (byte) ja 300 sanaa. Artikkeleissa tulee olla lähteet. Luetteloita ei lasketa mukaan kilpailuun. Myös olemassa olevien artikkelien laajentaminen lasketaan mukaan kilpailuun, kunhan niitä laajennetaan vähintään 3 000 tavulla (byte) ja 300 sanalla.

Aasian Wikimedia-yhteisöjen ystävyyden symbolina kukin osallistuja, joka luo tai laajentaa ainakin neljä kilpailun sääntöjen mukaista artikkelia, saa käyttäjäsivulleen erityisesti tätä tapahtumaa varten suunnitellun barnstar-tähtipalkinnon. Eniten artikkeleita Wikipedian kussakin kieliversiossa luoneet ja täydentäneet wikipedistit saavat myös arvonimen ”Wikipedian Aasian suurlähettiläs”.

Tarkemmat säännöt sekä ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät kilpailusivulta: Wikipedia:Wikipedian Aasian kuukausi/2024. Tervetuloa mukaan!

--Lentokonefani asiaa? | syntilista 26. lokakuuta 2024 kello 13.11 (EEST)

Looking for Wikipedians from southwest Finland to organize a workshop together

Hei, moi, terve! I would love to organize a workshop around local cultural heritage sites in Wikipedia and Wikimedia Commons (Wiki Loves Monuments) in Kemiö island next year (Feb. and Sept.). I am not from the region, therefore I would like to do it together with someone from there (or at least from Finland, hehe). I described the idea as a Wikiproject here and I would be very happy to find people here who want to help me realizing it!

SilkeM (keskustelu) 3. marraskuuta 2024 kello 17.29 (EET)

Sign up for the language community meeting on November 29th, 16:00 UTC

Hello everyone,

The next language community meeting is coming up next week, on November 29th, at 16:00 UTC (Zonestamp! For your timezone <https://zonestamp.toolforge.org/1732896000>). If you're interested in joining, you can sign up on this wiki page: <https://www.mediawiki.org/wiki/Wikimedia_Language_and_Product_Localization/Community_meetings#29_November_2024>.

This participant-driven meeting will be organized by the Wikimedia Foundation’s Language Product Localization team and the Language Diversity Hub. There will be presentations on topics like developing language keyboards, the creation of the Moore Wikipedia, and the language support track at Wiki Indaba. We will also have members from the Wayuunaiki community joining us to share their experiences with the Incubator and as a new community within our movement. This meeting will have a Spanish interpretation.

Looking forward to seeing you at the language community meeting! Cheers, Srishti 21. marraskuuta 2024 kello 21.54 (EET)

Wikimedia Suomi ry:n syyskokous sunnuntaina 15.12.2024

Wikimedia Suomi ry:n syyskokous pidetään sunnuntaina 15.12.2024 Helsingissä Maria 01:ssä, os. Lapinlahdenkatu 16, rakennus 3, kerros 2, Urban 3 -tilassa. Kokoukseen on etäosallistumismahdollisuus Google Meetissä. (linkki tulee kokouskutsuun ennen kokousta) Kokous alkaa klo 14.00. Kokous ja muu ohjelma avoimia kaikille.

Syyskokouksessa esitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio, päätetään jäsenmaksusta sekä valitaan hallitus ja puheenjohtaja vuodelle 2025. Lisäksi kokouksessa käydään läpi miten yhdistyksen strategia on edennyt ja tarvittaessa päivitetään strategiaa. Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä. Kokouksen jälkeen on esitelmä Wikimedia Foundationin Wiki Mentor Africa -ohjelmasta ja yleistä keskustelua.

Jos tulet paikanpäälle, niin ilmoittautua voi joko Wikissä Käyttäjälle:Zache tai sähköpostilla osoitteeseen info@wikimedia.fi, niin tiedetään kuinka montaa ihmistä osataan odottaa alaovella. (tila on toisessa kerroksessa)

Toimintasuunnitelma on kommentoitavissa ja muokattavissa kokoukseen saakka.

Terveisin --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 20.13 (EET)

Tein projektisivun Wiki Mentor Africa -esitelmälle. --Zache (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 23.01 (EET)

Sekalaista

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Koirankarva-asiaa ja vähän muutakin

Poistettu artikkeli (minunkin mielestäni oikein) Koirankarvan kehräys esimerkkinä on sellainen, että siitä pitäisi jotenkin kiitellä tekijää. Minähän en olisi tehnyt artikkelia Koirankarva ilman em. poistokeskustelua. Wikipedian ilmapiirissä on parannettavaa jo sisäisestikin ja minullakin on joidenkin käyttäjien kanssa sanotaan enintään välttävät välit, mutta varsinkin tällaisessa tapauksessa jolloin artikkeli on tehty hyvässä tahdossa ilman lähteitä kuten ennen oli tapana, pitäisi muistaa nämä säännöt että on oletettava hyvää tahtoa ja ei saa purra uusia tekijöitä. Kun en ole enää ylläpitäjä, en voi edes muistaa vanhan kehräysartikkelin tekijää. Nyt hänelle on ilmoitettu vain että sitä ollaan poistamassa. Niin että koen jollakin tavalla velvollisuudekseni muistuttaa, että me poistamme hyvässä tahdossa tehtyjä artikkeleita, jotka eivät vastaa meidän nykyistä vaatimustasoamme. Meidän pitäisi osoittaa enemmän ystävällisyyttä sellaisia käyttäjiä kohtaan, jotka eivät ole edes vastuussa nykykäytännöistämme eivätkä ole vandaaleja vaan tavallisia hyvällä tahdolla muokkausta kokeilevia tietosanakirjaa parantamaan tarkoittavia artikkeleita laativia ihmisiä - ja onnistuvat siinä, jos nyt koetaan että vasta luomani artikkeli on poistettua parempi. Muistaakseni poistosta päätti puolekymmentä käyttäjää minä mukaanlukien eikä nykyistä artikkelia olisi tehty ilman poistokeskustelua. Koettakaa kestää. --Höyhens (keskustelu) 22. marraskuuta 2024 kello 19.10 (EET)

Wikipedian päätetyt "säännöt, ohjeet ja käytänteet" on kuin Finlex. Ne pitää tietää sekä osata, ja niistä ei jousteta, kun on olemassa esimerkkitapauksia 15 vuoden takaa. Suuntaviivat on kivoja, mutta loppupeleissä pitäisi tapauskohtaisesti tarkastella. --Elastul (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 08.29 (EET)

Nostalgisia versioita?

Tiukkapipot varmasti ryntäävät oitis, mutta rynnätkööt. En edes tiedä mitä höpöhöpölle kuuluu, enkä kovin välitä, mutta olisiko ideaa koota artikkelien muokkaushistorioista ja/tai vähälle muokatuista artikkeleista jopa nykyisistä versioista tietoja josta aika on jättänyt? Tyyliin kuin yhdessä parodiavideossa Professori Britannica kertoo oppilaille että joskus tulevaisuudessa ehkä voi olla tietokoneita jotka ovat pienempiä kuin iso huone, tjsp. Mielestäni meidän voisi olla hyödyllistä nähdä itsemme etäännytetystä perspektiivistä ajan virrassa. -- Cimon Avaro 25. marraskuuta 2024 kello 12.45 (EET) Ja tähän tarkennuksena että tähän Wikipedia: avaruuteen sijoitettavaan kokoomasivuun koottaisiin vain hyväntahtoisesti myhäileviä lisäyksiä, ei yhtään pilkallista. Siis vain versioista noukittuja poimintoja, jotka olivat aikanaan kirjoitettuina päteviä. -- Cimon Avaro 25. marraskuuta 2024 kello 13.06 (EET)

voiko joku korjata

ford mondeon valmistusvuodet ja mallit

Ford Mondeon eri sukupolvet ja niiden valmistusvuodet ovat seuraavat:

1. Ford Mondeo Mk I (1. sukupolvi): 1993-1996
2. Ford Mondeo Mk II (2. sukupolvi): 1996-2000
3. Ford Mondeo Mk III (3. sukupolvi): 2000-2007
4. Ford Mondeo Mk IV (4. sukupolvi): 2007-2014
5. Ford Mondeo Mk V (5. sukupolvi): 2014-nykyhetki

85.76.15.40 1. joulukuuta 2024 kello 01.15 (EET)

Useimmat lähteet mitä yhtäkkiä löydän kutsuvat vuoden 1996 uudistusta faceliftiksi ja vuoden 2000 uudistusta 2. sukupolveksi. Ainoastaan Moottori 18.8.2021 mainitsee kuvatekstissä: "Ensimmäisen sukupolven Ford Mondeo sai elinkaarensa aikana todella ison päivityksen, ja joissain piireissä faceliftiä kutsutaankin toisen sukupolven Mondeoksi." Kotivalo (keskustelu) 1. joulukuuta 2024 kello 07.47 (EET)

wikipediassa ilmoitettu sukupolvet väärin 85.76.15.40 1. joulukuuta 2024 kello 13.36 (EET)

Eipä ole. 1996 ei ole esitelty uutta sukupolvea, vaan ykkössukupolveen tehtiin facelift. Toinen sukupolvi eli kokonaan uusi malli tuli vuonna 2000. Brittiläisillä on muidenkin epäloogisten mittayksiköiden tavoin omituinen tapa keksiä näitä "mark / mk" -nimityksiä, jotka toisinaan kulkevat linjassa sukupolvien mukaan, toisinaan eivät. Enwikin artikkeli vuonna 2000 esitellystä mallista on kuitenkin nimetty toiseksi sukupolveksi. – ComradeUranium (keskustelu) 1. joulukuuta 2024 kello 13.45 (EET)

Luettelot henkilöistä kuolinvuoden mukaan

Moi! Olen pitemmän aikaa pohtinut, mitä järkeä on tämäntyyppisissä sivuissa, joille on koottu osa ko. vuonna kuolleista henkilöistä, mutta vain murto-osa siitä mitä on lueteltu pääartikkelissa. Onko ollut alun perin tarkoitus siirtää koko lista omalle sivulleen, kuten nykyään tehdään? Tuntuu vähän hölmöltä lisätä kuolintiedot "tuplana". Voisin alkaa siirrellä noita luetteloita pääartikkeleista luettelosivuille, jos se on ok. --Joona1999 (keskustelu) 2. joulukuuta 2024 kello 22.32 (EET)

Joo, systemaattinen sijoittelu on aina hyväksi eikä samoja asioita kannata laajasti kertoa monessa paikkaa. Kun nykyään tuoreemmat kuolleet listataan omalla sivullaan, on sama järjestely hyväksi vanhemmissakin tapauksissa. Näköjään vielä 1790-luvulla näkyy olevan melko runsaasti kuolleita tiedossa ja kuolleiden listoja tehtynä, joten ainakin sinne saakka voisi raakasti siirtää kaikki kuolleet omiin listoihinsa (sekä jaksaessa luoda väliin jääville vuosille omat listaussivut) ja jättää vuosiartikkeleihin vain linkin listaukseen. --Lax (keskustelu) 3. joulukuuta 2024 kello 09.57 (EET)

kansakunnantila.fi/

Onko tietoa, mikä on sivusto kansakunnantila.fi/ joka tuli vastaan lähdettä etsiessä. Sivusto ei kerro taustojaan. En ole sitä käyttämässä, mutta vastaisuuden ja muiden käyttäjien varalle olisi hyvä tietää. --abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 11.13 (EET)

"KANSAKUNNAN TILA on ensisijaisesti kansallinen ja tiedotuksellinen kansan tahtotilaa ilmaiseva hanke." Tuuttaa mielipiteitä ja teorioita somen täydeltä. Materiaalin tekijää en tunne, mutta ei jatkoon, ei lähteisiin... Aulis Eskola (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 11.29 (EET)

Vaikuttaa aika perus vastamedia-sivustolta. Ei käy ns "luotettavaksi lähteeksi", koska sisältö on vahvasti aatteellista eikä sivusto ei kerro taustojaan jne. --Zache (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 11.30 (EET)

Siltä se sivu ensikatsomalla kyllä näyttikin, ja ehkä jo nimi antoi vinkkiä. --abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 11.57 (EET)

Honeypot

Onkohan juuri äskettäin luotu Honeypot sama kuin Hunajapurkki? En itse ole varma, mutta mitä niiden johdantoja luin, niin ainakin samanlaisia ovat. Kumpikin tarkoittaa siis tahallaan haavoittuvaista järjestelmää, jota käytetään ansana hakkereille. Luurankosoturi ✉️ 7. joulukuuta 2024 kello 17.14 (EET)

Artikkeli kaipaisi tarkistamista myös sen vuoksi, että se saattaa olla tekstitekoälyn kirjoittama. Viitteitä tästä antaa se, että yksikään lähdeluettelon verkkoviitteistä ei vie asianmukaiselle sivulle. Ainakaan Gartnerin sivuilla ei edes ole todellisuudessa tuollaista alasivua.[30] 80.221.186.222 7. joulukuuta 2024 kello 17.30 (EET)

Vaihtoehtotekstit kuville (alt-tekstit)

Oisko innokkaita henkilöitä vaihtoehtotekstien lisääjiksi/korjaajiksi kuville? Nämä eivät ole tavallisia selitetekstejä, vaan sisällön kuvauksia saavutettavuutta varten (ks. [31]). Ipr1 (keskustelu) 11. joulukuuta 2024 kello 07.23 (EET)

Huomattavaa, että selitetekstin kopioiminen sellaisenaan toiseen kenttään ei tarjoa lisäarvoa vaan kuvailun olisi lisättävä jotain informaatiota käyttäjälle. Ipr1 (keskustelu) 11. joulukuuta 2024 kello 07.27 (EET)

Täällä on yksi WMF:n researchin youtube-kanavalla ollut esitelmä aiheesta Wikimedian kontekstissa. Eli aiheena mitä eroa on caption tekstillä (teksti kuvan alla jonka henkilöt jotka näkevät kuvan ja kuvan alla olevan tekstin) ja alt-tekstillä jonka lukija näkee kuvan tilalla (lukija näkee/kuulee alt-tekstin JA kuvan alla olevan tekstin) --Zache (keskustelu) 11. joulukuuta 2024 kello 08.53 (EET)

Mä voisin osallistua sen verran kuin ehdin. Onko tarkoitus tehdä sitä jotenkin systemaattisesti, ja onko siihen erityisiä ohjeita ym.? Vilkaisin Zachen linkkaamaa videoa, joka on aika tieteellinen, mutta siellä oli joitakin mielenkiintoisia havaintoja, esim. että huono alt-teksti voi olla näkörajoitteiselle huonompi vaihtoehto kuin ei tekstiä, ja näkörajoitteiset pitivät myös pidemmistä kuvailuista. kyykaarme (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 20.53 (EET)

Kuukauden Wikipedisti

Tulisiko palkinto lopullisesti kuopata? Nyt palkinnon sivulla puhutaan "keskeytymisestä". Palkintoa on viimeksi jaettu vuonna 2017 ja viimeksi palkinnon elvyttämisestä on käyty keskustelua vuonna 2019 kahvihuoneessa. En itse näe realistisena sitä, että sinänsä kauniin ajatuksen sisältävä palkintoperinne enää elpyisi. IdzSJL2 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 02.12 (EET)

Ei ehkä kuukausi tasolla, mutta vuositasolla voisi muistaa muutamia ihan ohimennen taputellen samalla olkapäälle. --Elastul (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 06.47 (EET)

Hiljattain @Kulttuurinavigaattori: ehdotti vuosittaista palkintoa, joka keskustelussa tyrmättiin jokseenkin tyystin. Kotivalo (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 06.51 (EET)

Minusta jakaminen voitaisiin taas aloittaa vaikka vuodenvaihteesta. Toimintakonsepti sinänsä oli toimiva. --Zache (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 07.32 (EET)

No ei sitä ehdottamaani Wikiniekka-palkintoa ihan tyrmätty, mutta eipä siitä kovasti innostuttukaan. Pahin palkka mitä maailmasta voi saada on kiittämättömyys, eikä se saisi olla palkka Wikipediassakaan. Kannatan lämpimästi Kuukauden Wikipedisti-palkintoa tai vastaavaa. Turha odottaa mitään yleisempää arvostusta Wikipedialle, jos sitä emme itse tee.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 16.09 (EET)

Kyllä ne viimeiset kuukauden wikipedisti -prenikat tulivat ihan pelkästään sitä että jollekin se piti myöntää. Ei kysymys ollut arvostuksesta, en ainakaan itse kokenut niin, ja kohtahan se loppuikin kun kaikki oli jo kiitelty. Mieluummin otan kiitoksen vastaan kun joku jostakin konkreettisesta teostani lausuu vilpittömän kiitoksen sanan. Siitä aiemmasta ehdotuksestasi: monet tekevät tätä sydämestä. Me ihmiset olemme erilaisia. --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 18.39 (EET) Kommenttia editoitu Iivarius (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 20.06 (EET)

Muutama huomi, Kuukauden wikipedisti -tunnustuksessa on kyse käyttäjäsivulle lisättävästä merkinnästä. Ei rahasta. Toinen huomio ainakin itse myönsin sen 2017 eteenpäin saajan tekemistä pitäaikaisista saavutuksista ja työstä. (ts. koodasi Ukbot:n jota käytetään viikkokilpailussa) --Zache (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.29 (EET)

En sanonut että kuukauden wikipedistissä olisi ollut kyse rahasta, vaan viittasin siihen Wikinjekka-ehdotukseen ja samalla myös yritysten palkkarenkeihin. --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.46 (EET)

Kannatan Vuoden Wikipedisti -palkintoa. Kuukausittaisessa menee mielestäni liikaa kilpailuksi. AlexIsVerySmart ❄️ 24. joulukuuta 2024 kello 09.14 (EET) (ma 30.12. lähtien Lumihiutale)

Tarkennus: Kannatan vuosittaista ennemmin kuin kuukausittaista, mutta minulle käy kuitenkin molemmat vaihtoehdot. AlexIsVerySmart ❄️ 24. joulukuuta 2024 kello 09.17 (EET)

Vaalikaranteeni?

Muistaakseni taannoin oli Wikipediassa vaalikaranteeni, eli poliitikkoartikkeleita ei hyväksytty vaalien alla. Nyt on alkanut näkyä siinä mielessä tehtyjä artikkeleita. Missä vaiheessa karanteeni alkaisi? --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 09.49 (EET)

En muista että varsinaista karanteenia on ollut, mutta ilmeisesti oltiin entistäkin skarpempia uusien artikkeleiden kanssa.-- Htm (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 11.24 (EET)

Muistaakseni juuri ennen kunnallisvaaleja lisääntyy sellaisten ehdokkaiden yritykset mainostaa itseään jotka eivät ole merkittäviä, mutta jos merkittävyys täytyy niin kyllä kai artikkeli silloin on säilytettävä vaikka valit ovat tulossa. --Linkkerpar^keskustelu 19. joulukuuta 2024 kello 11.29 (EET)

Juurikin näin.-- Htm (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 11.32 (EET)

Minusta voisi pikapoistoa harrastaa ehdokasartikkeleissa hyvin herkästi vaalien alla. Se kolmekin päivää on liikaa ilmaista mainosta.--MAQuire (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 13.50 (EET)

Samaa mieltä. --Kärrmes (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 15.15 (EET)

Monta vuotta sitten WMFI sai kirjeen Kokoomuksen eräältä nuorisojärjestöltä, joka olisi halunnut muokkaustilaisuutta yhteistyössä. Vastasimme, että kiitos vaan, mutta vaalien jälkeen. Oli puhetta myös vaalikaranteenista ja sen kestosta, mutta siitä ei tehty päätöstä chapterin suhteen. Muistelen, että tämäkin tapahtui ennen kuntavaaleja. Minusta karanteeniaika esim. 3 kk olisi hyvä. Myös muissa medioissa pyritään noudattamaan sellaista, mutta minkä pituinen ja sovellettaisko yhtälailla kaikkiin yleisiin, eli presidentin, EU-, eduskunta ja kuntavaaleihin?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 15.58 (EET)

Ja aluevaalit vielä. Aina on jotkut vaalit tulossa, joten skarppina pitää olla aina.-- Htm (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 17.40 (EET)

Ei näihin kukaan kolme kuukautta ennen kiinnitä huomiota. Ja jos on silloin poistettu, niin loppuehdokkuuden on pikapoistokamaa. Enemmän ongelma ovat ne fiksummat, jotka yrittävät tunkea mainoksen Wikipediaan juuri ennen vaaleja, kun liikkuvat äänestäjät aktiivisesti etsivät ehdokasta.--MAQuire (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 17.46 (EET)

Artikkelit poliitikoista on syytä käsitellä ihan normaalissa järjestyksessä. Jos pikapoistokriteerit täyttyvät, niin sitten poistetaan, ja muissa tapauksissa keskustellaan. On jotenkin huvittavaa, että vaalien tapaiset tapahtumat, joiden aikana ihmiset innostuvat lukemaan ja muokkaamaan tietyn aihepiirin artikkeleita, nähdään jonkinlaisena uhkana eikä esimerkiksi mahdollisuutena houkutella mukaan uusia aihepiiristä kiinnostuneita muokkaajia. Politiikkoartikkeleiden ongelmat voidaan kyllä käsitellä ilman karanteeneja, kategorisia pikapoistoja, yhteistyöstä kieltäytymisiä tai (pelkän ehdokkuuden perusteella tehtyjä) mainossyytöksiä... Vaaleihin liittyviä muokkauksia kohta 20 vuotta wikipediassa seuranneena pidän oikeastaan suurimpana ongelmana sitä, että alustavien tulosten julkistamisen jälkeen artikkeleihin lisätään aina runsaasti kyseisiä lukuja, joista suuri osa jää aina korjaamatta. Jos karanteeneja halutaan, niin kielto lisätä tuloksia lopullisen version julkistamiseen asti voisi olla toimiva ratkaisu.--ap4k (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 20.01 (EET)

Miten olisi sellainen käyäntö että poistettaisiin vaalien yli mutta koottaisiin listaan mitä on poistettu, ja ylläptäjät saisi palauttaa ilmiselvästi merkittävät ja sitten vaalien jälkeen kaikki palautettaisiin kerralla normaalisti merkittävyyskeskusteltaviksi. Näin eivöt saisi ennen vasleja näkyvyyttä edes merkittävyyskeskustelun verran, mitään ei sensuroitaisi ilman merkittävyyskeskustelua, vaikka pieni viive vaalien yli olisikin. Emmehän ole jäniksen selässä. Merkittävyys ei katoa vaalien jälkeen jos sitä oikeasti oli. -- Cimon Avaro 20. joulukuuta 2024 kello 20.32 (EET)

En jaksa puuttua asiaan eikä se kauheasti kiinnostakaan enkä edes tutkinut, onko poliitikon kannalta positiivista vai negatiivista tekstiä, mutta tällaista kaikenlaista tungetaan artikkeleihin joitakin yksittäisiä someviestejä lähteenä käyttäen. --Lax (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 21.50 (EET)

Kanada-projekti

Tiedoksi, että päätin perustaa tällaisen: Wikiprojekti Kanada. Tein sen siksi, että Kanadasta ei ollut vielä Wikiprojektia, ja siitä voisi hyvin tehdä. Olen nyt itse siinä osallistujana ja lisännyt siihen artikkeliehdotuksia. Muutkin voisivat liittyä tähän projektiin ja tehdä niitä. Tein myös mallineen: {{Käyttäjä/Kanada}}. --40bus (keskustelu) 23. joulukuuta 2024 kello 00.55 (EET)

Onko allekirjoitukseni ok?

Moi, vaihdoin eilen illalla allekirjoitukseni teemaa, nyt se on hieman värikkäämpi yms. Huom. ensi maanantaista lähtien käyttäjänimeni on Lumihiutale (jos se vaikuttaa yhtään mihinkään). Soveltuuko tämän lauseen jälkeen oleva allekirjoitus Wikipediaan? AlexIsVerySmart ❄️ 24. joulukuuta 2024 kello 08.11 (EET)

Suosittelen pelkkää perusallekirjoitusta. --abc10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 09.32 (EET)

Allekirjoituksella kikkailu on aivan turhaa. Perusallekirjoitus riittää, joskaan siinäkään en ole koskaan ymmärtänyt mitä ovat nuo automaattisesti tulevat kaksi peräkkäistä yhdysviivaa. Kotivalo (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 09.55 (EET)

Oletettavasti niillä on tarkoitus erottaa allekirjoitus itse tekstistä. Näin tulkitsen sen. Jos tekee manuaalisesti, siihen voi laittaa vaikka pitkän m- tai ndashin. Muita kikkareita ei mielellään. --abc10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 10.45 (EET)

Liekö tuo väärin ymmärrettyä perinnettä ajalta, jolloin Microsoft Office, vai oliko peräti sen käyttöjärjestelmä, muutteli kaksi peräkkäistä yhdysmerkkiä ajatusviivaksi (ndash), joka olisi se oikea merkki allekirjoituksen edellä jos siihen jotain tarvitaan. En tiedä muutteleeko yhä, kun en ole PC:tä yli kymmeneen vuoteen käyttänyt. Kotivalo (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 21.05 (EET) – EDIT: Eipäs kun juontaa juurensa jo kirjoituskoneiden aikaan englanninkielisessä maailmassa. Nykyajan tietokonetypografiassa sitä ei enää tarvittaisi. Kotivalo (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 21.18 (EET)

Kaksi peräkkäistä yhdysviivaa eivät tule automaattisesti, ellei niitä laita tulemaan automaattisesti. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 24. joulukuuta 2024 kello 16.33 (EET)

No onhan tuo paljon parempi, kun nuo viivat tullee. Porvari (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 16.45 (EET) EDIT: Jaa, automaattisella vastauksella niitä ei tulekkaan. Heh heh. --Porvari (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 16.45 (EET)

Mitenkään absoluuttisen kiellettyä se ei ole, ja tuo on ok. Räikeät värit on kielletty, mutta tuo ei minusta ole räikeä.--37.33.212.162 24. joulukuuta 2024 kello 10.38 (EET)

Asia selvä, kiitos neuvoista 👍🏻 --AlexIsVerySmart (keskustelu) 24. joulukuuta 2024 kello 10.37 (EET)

Sanoisin että jos ylläpitäjä saa pitää väriä allekirjoituksessa niin kyllä se on sallittua myös rivikäyttäjälle.--84.231.99.214 25. joulukuuta 2024 kello 00.26 (EET)

No toi on hyvä pointti, voisin harkita tuontyyppistä allekirjoitusta joskus myöhemmin (tällä hetkellä asia ei ole minulle kuitenkaan hirveän ajankohtainen). --AlexIsVerySmart (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 11.12 (EET)

Ei kyse ole sallimisesta, vaan kuten sanoin, "suosittelen pelkkää perusallekirjoitusta". Se on ystävällistä muita käyttäjiä kohtaan. Yleensä tarvetta esiintyy nuorilla käyttäjillä, vanhemmiten erottuminen tapahtuu tekemisen kautta. --abc10 (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 13.07 (EET)