Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Vuonna 2002 tapahtunut kaksoisveljesten kuolema

Voisiko joku kertoa vähän enemmän tästä vuonna 2002 Suomessa tapahtuneesta traagisesta tuplaonnettomuudesta, jossa kaksoisveljekset kuolivat samana päivänä erillisissä onnettomuuksissa. Miten kaikki tapahtui ja oliko tapaus vain puhdasta sattumaa vai poikkeuksellinen tapaturma? 109.240.25.231 22. syyskuuta 2024 kello 16.17 (EEST)

Tuolla esim. lisätietoa. Ohjelman esittelyssä puhutaan vuodesta 2003, mutta kyllä se oli 2002.  –Kommentin jätti 46.132.67.112 (keskustelu) 23. syyskuuta 2024 kello 21.28 (EEST). Väärinkäyttösuodattimeen jääneen kommentin toi kahvihuoneeseen --Lentokonefani asiaa? | syntilista 24. syyskuuta 2024 kello 19.40 (EEST).

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen tässä hieman tarkentavaa tietoa tapahtumista. 6. maaliskuuta 2002 Raahen seudulla Pohjois-Pohjanmaalla, Pattijoella iäkkäät noin 70-vuotiaat kaksoisveljekset Aatu ja Eino Salminen menehtyivät erillisissä onnettomuuksissa saman päivän aikana muutaman tunnin sisällä lähes samalla tavalla. Molemmat heistä olivat liikkeellä polkupyörillä, kun he olivat selittämättömästä syystä kääntyneet takanaan olleiden rekka-autojen eteen kohtalokkain seurauksin. Koska tapaus oli niin poikkeuksellinen, siitä uutisoitiin maailmalla mm New York Times -lehdessä. Poikkeuksellinen tapahtumaketju otettiin poliisitutkintaan, joka johti toisessa tapauksessa oikeuskäsittelyyn. Tapaus todettiin lopulta erikoiseksi sattumaksi, vaikka Aatun poika oli todennut haastattelussa, että molemmilla veljeksillä oli ollut "henkinen yhteys toistensa välillä".Kruununoksa (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Neito ja ylioppilas

Perustuuko laulu Neito ja ylioppilas tositapahtumiin? Siis oliko oikeasti joku ylioppilas, joka päästi sen ylioppilaan huoneeseen, joka kuitenkin avioitui toisen kanssa jonka valheiden takia neito teki itsemurhan? 109.240.17.249 23. syyskuuta 2024 kello 19.40 (EEST)

Tähän en edes yritä vastata, koska suodatin ei varmaan anna. -46.132.67.112 23. syyskuuta 2024 kello 21.38 (EEST)

Kaksi eläintä

Eläintietäjät tietävät varmaan, mitä nämä ovat. Ylempi kuva on väärän värinen, perhonen on selvästi kokonaan keltainen. Ruumiin koko kuonosta perään noin 2 cm, siivet levällään 3-4 cm. Ei sattunut mittanauhaa mukaan. Tänään otettu kuva, eikä mikään perhossää: tuulta ja viileää.
Alempi kuva esittää lukkia. Lukkiartikkeleissa ei ollut jalkojen pituuksia, mutta tämän etukäpälät olivat todella pitkät, silmämääräisesti 7-8 cm. Ne mitä olen olettanut seinälukeiksi, ovat paljon pienempiä. Onko tämä sitten keisarilukki? Kuva on epäskarppi, koska lukki ei suostunut asettumaan kuvattavaksi vaan siirtyi aina pois, kun sain kännykän kohdistetuksi. --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 13.06 (EEST)

Semmoinen kuin iNaturalist löytyy, niinkuin takaperoinen kuvahakukin. Mutta varmasti meidänkin joukosta löytyy lukkifaneja ja lepidopteristeja. -- Cimon Avaro 25. syyskuuta 2024 kello 15.10 (EEST)

Mielenkiintoinen tuo iNaturalist, josta en tiennyt. Pistän korvan taakse. Mikä on takaperoinen kuvahaku? --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 15.49 (EEST)

Uskoakseni takaperoisella viitataan tässä hakuun, jossa haetaan tuloksia antamalla kuva hakuehdoksi (vrt. esim. Googlen "tavallinen" kuvahaku, jossa hakusanoilla haetaan kuvia). Googlen vastaavasta palvelusta olen nähnyt englanniksi käytettävän termiä "reverse image search". Suomeksi muistaakseni puhutaan mm. "käänteisestä kuvahausta". Googlen Lens-palvelu on myös yleensä kätevä vastaavissa tilanteissa. --Farma3110 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 16.08 (EEST)

Perhonen on kehrääjämittari (Colotois pennaria) 2001:999:708:F85C:4011:F630:C20D:F431 25. syyskuuta 2024 kello 18.02 (EEST)

Se ei missään tapauksessa ollut punaruskea vaan selvästi keltainen. --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 20.05 (EEST)

Perhosten värisävyt voivat vaihdella huomattavastikin muutamia esimerkkejä. Kannattaa myös huomata, että elinkaarensa loppuvaiheessa perhoset ovat usein hailakampia kuin juuri täysikasvuisina. En kuitenkaan ole perhostunnistuksen asiantuntija, joten en vahvista tunnistuksen oikeellisuutta. --Nitraus ^(wikinät) 25. syyskuuta 2024 kello 20.20 (EEST)

Olin vieressä tuon ip-käyttäjän, joka tuntee perhoset hyvin, kirjoittaessa kommenttiaan. Ei hän puheissaan ihan satavarma ollut mutta päätyi lopulta siihen, että kyseessä voisi olla huonokuntoinen kehrääjämittari tai jotain sellaista, eli ei se hänenkään mukaansa samalta näytä kuin opaskirjoissa. Minä en perhosia tunne, joten en itse ota kantaa asiaan. --Lax (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 09.45 (EEST)

Terve, tässä tuo "ip-käyttäjä" nyt tunnuksen luoneena. Perhosharrastusta takana 70-luvulta asti, kyse on tosiaan kehrääjämittarista, kyllä mä siitä satavarma olen; epävarmuus liittyi ihan ensisilmäykseen mutta tarkemmin katsoessani laji on varma. Se lentää tähän aikaan ja väri täsmää (sävyt voi tosiaan vaihdella kuten edellä todettiin) ja erityisesti poikkiviirujen malli. Se on jossain vähän kärsinyt ja ehkä kastunut ja siivenkärjet vaikuttaa taittuneen. Lajitietokeskuksen sivuilta voi käydä vertaamassa: https://laji.fi/taxon/MX.61664/images Junssius (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 12.46 (EEST)

Ai tuo sama linkki oli tuolla jo, sori en huomannut. Mutta tosiaan laji on varma. Junssius (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 12.49 (EEST)

Itse en tunne, mutta lukki voisi löytyä tästä kirjasta. -46.132.67.112 25. syyskuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Kiitoksia kehrääjämittarin selvittämisestä ja muista vinkeistä! Väri oli niin harvinainen ja kaunis (vaikkei sitten kuvassa toistunutkaan), että piti kuvata ja kysyä. --abc10 (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 07.57 (EEST)

Esineen nimi

Miksikä niitä esineitä kutsuttiin vanhaan aikaan joita piti välittää talosta toiseen ja sillä oli jokin merkitys, sen suuntaan että kaikkien pitää tietää tai tehdä jotain? On kielenpäällä mutten saa näppäimille. Jos kielikuva sotkos sallitaan. -- Cimon Avaro 30. syyskuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Viestikapulako? Eli hollikapula. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.08 (EEST)

Google ei näytå tuntevan hollikapulaa. -- Cimon Avaro 30. syyskuuta 2024 kello 19.12 (EEST)

Tämmöinen. Talojen puumerkit, niin niistä tietää, kenen vuoro seuraavaksi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.19 (EEST)

https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/elavat_paat/arpakapula_pitaa_kylain_valilla_juokseman.38807.blog –Anr (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.29 (EEST)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oltermanninsauva Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.32 (EEST)

Kiitos, oltermanninsauva oli se jota kieleni tapaili. -- Cimon Avaro 30. syyskuuta 2024 kello 19.54 (EEST)

Tuota yritin tavoitella jostakin hämäryydestä. Kaikki variaatiot voisi kirjata johonkin luetteloon, mutta mihin: Kylänkapula, hollikapula, viestikapula, arpakapula, oltermanninsauva... varmaan vielä on muita. --abc10 (keskustelu) 1. lokakuuta 2024 kello 22.19 (EEST)

pitsalautanen

Möllimäinen mölli kun on niin en ole kuitenkaan ole voinut hafaitsematta että pitsoja tarjoillaan suurissa lautasissa. -noh, jos näin on niin miksei miksei niitää o,.e noissa markeeissa myytävinä+, siis pitsalautasia --Aguilus (keskustelu) 1. lokakuuta 2024 kello 21.04 (EEST)

Isoille lautasille on kotona yleensä vähän käyttöä ja ne voivat olla monin tavoin epäkäytännöllisiä, eivät esim. mahdu astianpesukoneeseen. Siksi niitä ei kannata tavallisille kuluttajille hirveästi kaupata. Ammattilaisille eli ravintoloitsijoille löytyy esim. täältä. -217.140.213.162 1. lokakuuta 2024 kello 21.25 (EEST)

Veikkaisin että uunien mukaan mitoitettu. -- Cimon Avaro 1. lokakuuta 2024 kello 22.04 (EEST)

-no onhan niitä kertsejäkin muta nimenomaan niiden tarjonnasa ei oloe ollut noita --Aguilus (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 12.08 (EEST)

Pitserioissa lautaset ovat yleensä normaalia suurempia, mutta kuitenkin pitsoja pienempiä. Ilmeisesti on hyvää bisnekselle, että pitsa vaikuttaa niin valtavan isolta, ettei lautaselle mahdu. Pitsalautasessa on yleensä tasainen pohja, ei juurikaan reunoja, joille ei varsinaisesti ole käyttöäkään. Marketeissa on astiasarjoja. Yleensä niiden suurimmat lautaset ovat halkaisijaltaan reilusti alle 30 senttiä. Esimerkiksi suomalaisen valmistajan astiasarjassa K*** on matala lautanen D=28 cm, jossa on vain pieni tasainen osa keskellä, on myös pohjaltaan tasaisempi lautanen D=27 cm, joka ehkä muistuttaa pitsalautasta, mutta siinä on reunat. Samalla valmistajalla on T****-niminen sarja, jonka suurimmat lautaset ovat 26-senttisiä halkaisijaltaan. Äkkikartoituksen mukaan nykyään ei ole saatavilla isoja pyöreitä tarjoiluvateja, joiden halkaisija olisi yli 30 sentin. Esimerkiksi edelleen saman valmistajan jo lopetetussa A******-sarjassa oli noin 33-senttinen pyöreä tarjoiluvati, joka oli kuin iso lautanen. Joten jos haet erityisesti pitsalle sopivaa lautasta, joka on iso ja jossa ei juurikaan ole reunoja, niin kivijalasta tai marketista et sitä välttämättä löydä. Wanhojen astioiden kauppiailla voi olla, ehkä Torilla, mutta verkkokaupasta löytyy. "Tavallisten" lautasten suhteen olen ollut huomaavinani, että muodillakin on sanansa sanottavana, aikaisemmin hifisteltiin isoja lautasia, joille aseteltiin huolellisesti pari ruuanmurusta ja huiskaus kastiketta. Sittemmin ovat lautaset pienentyneet ja isot lautaset ovat auttamattoman vanhanaikaisia. Mutta muotihan menee sykleissä. Omat ostopitsani syön ekana mainitulta 28 sentin lautaselta.-- Htm (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 13.10 (EEST)

Pitsalautasille ei välttämättä ole kysyntää. Pizza on pikaruokaa joka syödään suoraan pahvilaatikosta. En usko että kovin moni kaivaa hopeiset ruokailuvälineet piirongin laatikosta ja istuu pöydän ääreen nauttimaan pizzastaan.--abc10 (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 15.58 (EEST)

consumer kiittää. --Aguilus (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 19.49 (EEST)

artikkelitoiveisiin muuten voisi lisätä tämänkin : seinälautanen. --Aguilus (keskustelu) 6. lokakuuta 2024 kello 22.24 (EEST)

Muuttiko suomalaisia natseja ulkomaille

Onko tutkittu miten paljon suomalaisia natseja muutti esimerkiksi merten taa? -- Cimon Avaro 8. lokakuuta 2024 kello 05.38 (EEST)

Keitä tarkoitat natseilla? Kyllähän Suomesta pakeni jatkosodan jälkeen ulkomaille jonkin verran äärioikeistolaisia, entisiä Waffen-SS-sotilaita ja saksalaismielisiä henkilöitä sekä muutakin porukkaa (esim. armeijan tiedustelun ja Valtiollisen poliisin henkilökuntaa sekä Neuvostoliittoon palauttamista pelänneitä inkeriläisiä ja muita Neuvostoliiton kansalaisia). Monet menivät Ruotsiin, jotkut natsi-Saksaan ennen sen kukistumista, myöhemmin saatettiin mennä Amerikkaan tai Francon Espanjaan. Esimerkiksi Mikko Uolan kirjassa Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953 on asiaa näistä pakenijoista, tosin en muista esittääkö Uola mitään lukuja. Pieniin suomalaisiin natsipuolueisiin ja -järjestöihin kuuluneista mainittavista henkilöistä esim. Erkki Räikkönen, Gunnar Lindqvist, Pehr Norrmén, Örnulf Tigerstedt ja Hjalmar von Bonsdorff muuttivat heti sodan jälkeen Ruotsiin. Nykypäivänä tunnetuin ulkomaille mennyt on varmaan Lauri Törni. --Risukarhi (keskustelu) 9. lokakuuta 2024 kello 13.46 (EEST)

Maailman huonoin jalkapallon ja jääkiekon ammattilaissarja?

Mitkä sarjat ovat tasoltaan huonoimmat jalkapallon ja jääkiekon ammattilaissarjat (tässä yhteydessä ammattilaissarjalla tarkoitan sarjaa, jossa pelaamisesta peleejille maksetaan)?--LCHawk (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 11.25 (EEST)

Mikä olisi tämän määritelmän mukaan Suomen alin ammattilaissarja? -- Cimon Avaro 17. lokakuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Suomessa jääkiekon osalta taitaa Mestis olla alin sarjataso, jossa (käsittääkseni) jokainen pelaaja saa ainakin jonkinlaista palkkaa pelaamisesta. Muutamalla alemmalla sarjatasoilla palkkaa voidaan maksaa parhaille pelaajille, mutta kaikki eivät palkkaa saa. Tämä siis miesten jääkiekossa. Naisten jääkiekossa ei Suomessa makseta palkkaa edes pääsarjatasolla. --Farma3110 (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 12.59 (EEST)

Miten määritellään huonoin? Että sarjassa on pelillisesti huonoimmat joukkueet? Nopealla googlaamisella löytyi tällainen kanadalainen lista. --Vnnen (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 20.22 (EEST)

Tuo kanadalainen lista nyt on aika läppä. Jalkapallossa on ammattilaissarjoja suurimmassa osassa maailman valtioita, joten huonoin on joku varsin pienen valtion pääsarja. Jääkiekossa toki ammattilaissarjoja on vähemmän, mutta aika hankala on verrata jotain amerikkalaista pieniä itsenäisiä ammattilaissarjoja eurooppalaisiin alemman tason ammattilaissarjoihin. --PtG (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 21.02 (EEST)

UEFA, AFC ja CAF ainakin rankkaavat sarjoja niiden kansainvälisen liigojen menestymisen perusteella. Niistä voi lähteä ainakin tutkimaan pohjalta, mitkä ovat ammattilaissarjoja. --PtG (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 21.09 (EEST)

Obskuuri

Obskuuri on siis J. K. Rowlingin velhomaailmassa eräänlainen voimakeskittymä, joka syntyy, kun velho tai noita jostain syystä tukahduttaa taikavoimansa. Tunnetuin ja varmaankin ainoakin esimerkki tästä on Ihmeotukset-elokuvasarjan Valio Barebone, joka on harvinaisen voimakas obskuuri. Sitä en ole ymmärtänyt, että käsittääkseni obskuurin syntymisen jälkeen se ja velho/noita, josta se on tullut, ovat erilliset asiat. Miksi siis Valio on kuin olisi aito ja mitä aidolle Valiolle tapahtui? Siitä on kyllä jo aikaa, kun ole nuo nähnyt, mutta mielestäni siinä ei annettu tuolle selitystä vai olenko käsittänyt jotain väärin?

Kysyn nyt tässä samalla, että vähän googlaillessani tätä löysin Hesarin artikkelin Uusi Harry Potter -elokuva raivostuttaa faneja, koska se paljastaa asioita, joiden ei pitänyt olla mahdollisia. En ole tilaaja, niin en näe koko tuota artikkelia, niin mitkä ei siis pitänyt olla mahdollisia?

Luurankosoturi ✉️ 18. lokakuuta 2024 kello 01.16 (EEST)

Jälkimmäiseen: Dumbledorelle ilmaantuu "uusi veli, josta ei ole ollut aikaisemmin mitään mainintaa missään" ja "netti on täyttynyt erilaisista teorioista siitä, kuka tai mikä Valio/Aurelius Dumbledore tarkalleen on". Tämäköhän se on? --abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2024 kello 08.16 (EEST)

Aberforth Dumbledore oli jo ainakin Harry Potter -elokuvasarjassa. Miksi tuo veli ei voisi olla hän? Nyt vasta tajusin katsoa ja tuo artikkeli onkin tehty jo vuosia ennen viimeisen Ihmeotukset-elokuvan julkaisua. Tuossa elokuvassa kerrottiin Valion olevan oikeasti Aurelius Dumbledore ja Aberforthin poika. Luurankosoturi ✉️ 18. lokakuuta 2024 kello 15.40 (EEST)

Minulla on sivistyksessä Harry Potterin kokoinen aukko, joten en sano mitään. Ajattelin äsken kuoroharjoituksissa ollessani että lähetän sinulle kopion jutusta, mutta tosiaan se on kuuden vuoden takainen juttu, joten et taida tarvita sitä. --abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2024 kello 15.54 (EEST)

On siinä kai jotain muutakin. Voin jossain vaiheessa lukea lisää, jos ei joku muu ole lukenut. --abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2024 kello 08.19 (EEST)

Miten tarkka on tarkka

Kummakiven sijainti esitetään englanninkielisessä wikipediassa muodossa 61° 29' 36.4596" N, 28° 25' 45.5016" E Miten tarkasti se on paikallistettavissa tämän perusteella? Mikrometrin, vaiko vain metrin tarkkuudella? -- Cimon Avaro 18. lokakuuta 2024 kello 12.39 (EEST)

Leveysasteissa sekunnin kymmenestuhannesosa eli asteen kolmaskymmeneskuudesmiljoonasosa vastaa noin 3,086 millimetrin tarkkuutta. Näillä leveysasteilla pituusasteen vastaava tarkkuus vastaa noin 1,473 millimetrin tarkkuutta.[1] --Qwerty12302 (kesk | muok) 18. lokakuuta 2024 kello 13.58 (EEST)

The Blue Oyster Haukilahdessa

Espoon Haukilahdessa on Pub Jaarlin vieressä joku paikka jossa lukee "The Blue Oyster". Sisään ei päässyt, ovessa ei lue mitään tietoja ja ikkunoissa on paksut verhot. Google ei löytänyt asiasta mitään tietoa. Mikä tämä paikka on? JIP (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 17.31 (EEST)

Ainoa, mikä nimestä tulee mieleen, on Poliisiopisto -leffojen The Blue Oyster -gaybaari.-- Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 21.10 (EEST)

Nimestä tulee mieleen ajattelevan ihmisen metallibändi Blue Öyster Cult. abc10 (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 21.19 (EEST)

Tietokonepuolella on myös samoille seuduille viittaava demoryhmä demoscenessä. -- Cimon Avaro 19. lokakuuta 2024 kello 22.25 (EEST)

Kävin sitten kysymässä sitä suoraan viereisestä Pub Jaarlista. Se on yökerho. Kuuluu samaan liikkeeseen kuin Pub Jaarli mutta on avoinna vain iltaisin. JIP (keskustelu) 20. lokakuuta 2024 kello 18.02 (EEST)

Leppäkeihäs

Tämän aamun Hesarissa Harald Hirmuinen on aikeissa lennättää uinuvan Orm Onnekkaan vanhan sanonnan mukaisesti kuin leppäkeihään. Onko leppä parasta keihään materiaalia vai onko kyse vain alkusoinnusta, eli kuusi, koivu, tammi olisivat yhtä hyviä materiaaleina mutta eivät sointuvia? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.46 (EEST)

Harmaaleppä on ylivertainen keihäänä. Kuusesta ja koivusta tulee jäykkiä ja painavia seipäitä. --37.33.229.5 24. lokakuuta 2024 kello 07.56 (EEST)

Ja se on pehmeää, joten ennenwanhaan sitä on helppo työstää puukolla.-- Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.58 (EEST)

Entäpä haapa? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.59 (EEST)

Tässä sanotaan: "Kotimaiset keihäät valmistettiin 1940- ja 1950-luvulla koivusta." Mutta huomenna nähdään kuinka äijän käy. --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 08.17 (EEST)

Tulee mieleen että hieman outoa ehkä että ryteikköisessä pohjoisessa osataan viskata keppiä, kun luulisi että suorat heittoradat on viidakossa hakusessa. Olisi odottanut olevan savannien heiniä. Ehkä kalotissa voi olla onnekkaammat metsästysmaat niinkuin esmes. Wrengelin saaressakin. Miksiköhän maasait tai zulut ei oo menestynyt keihäänheitossa? Pelkäävätkö leimaantuvansa? -- Cimon Avaro 24. lokakuuta 2024 kello 12.23 (EEST)

Ja kun oikein mietit, niin pidätkö kommenttiasi asiallisena vastauksena pohdintaan keihään puumateriaalista?-- Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 13.13 (EEST)

Leppä on savolaismurteiden kiertoilmaus verelle, vrt. esim. punainen leppäkerttu. Yhden teorian mukaan leppäkeihäs olisi siis saaliseläimelle erityisen kohtalokas saalistusväline, joka saa veren virtaamaan. -2001:999:705:728:9908:5166:6B4:6A01 24. lokakuuta 2024 kello 14.17 (EEST)

Kenen teoria se on? Onko Suomessa harrastettu keihäsmetsästystä? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Tuolla on pohdittu tätä vajaan 20 minuutin verran Yle: Puisevia tarinoita: Lentää kuin leppäkeihäs. --Linkkerpar^keskustelu 24. lokakuuta 2024 kello 15.48 (EEST)

Ei pelkkää leppäkeihästä, mutta mielenkiintoinen. --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 16.24 (EEST)

Printtaukset

Moi

Käytössäni on mustavalkolaserprintteri.

-Jos laitan tekstinkäsittelyyn tekstiä ja printaan sen niin jälki on todellakin mustavalkoista ja skarppia. -Jos käytän piirto-ohjelmaa Paint.net ja teen saman jutun niin miksi jälki on vähän harmaata, jopa pikselimäistä? --Aguilus (keskustelu) 30. lokakuuta 2024 kello 08.23 (EET)

p.s. tuo on muuten ilmaisohjelma, yritin joskus lahjoittaa sen kehitykseen mutta en osannut --Aguilus (keskustelu) 1. marraskuuta 2024 kello 10.03 (EET)

Historian suurin oikeusistuimen määräämä rahallinen korvaus

Hiljattain luin tässä uutisen, jonka mukaan venäläinen tuomioistuin määräsi Googlen maksamaan mahdottomat 20 kvintiljardin dollaria sakkoa venäjän valtiolle, mitä on käytännössä mahdotonta maksaa [2]. Mikä on ollut historian suurin amerikkalaisen tai eurooppalaisen tai aasialaisen tuomioistuimen langettama korvaus, joka on myös aikanaan pystytty maksamaan joko yksityiselle henkilölle tämän elinaikana tai valtiolle? Kruununoksa (keskustelu) 30. lokakuuta 2024 kello 18.07 (EET)

Yksikkömääräisesti varmaan jossain jossa on olluna niitä 20 kvintiljoonan seteleitäkin. -- Cimon Avaro 4. marraskuuta 2024 kello 18.16 (EET)

Sellaisia ei ole koskaan ollut olemassa. Koko historian nimellisarvoltaan korkein seteli oli 100 triljoonaa Unkarin pengőä. JIP (keskustelu) 8. marraskuuta 2024 kello 09.52 (EET)

Portugalinsotalaiva

Mikä on olion portugalinsotalaiva nimen historia? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 08.02 (EET)

Se muistuttaa portugalilaista sotalaivaa karavelia. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 08.18 (EET)

Onko sille ihan faktatietoa vai onko kyseessä perimätieto?? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 10.10 (EET)

Suomenkielinen nimi on toki varmasti vain käännös, mutta englannissa portuguese man o' waria käytettiin ensimmäisen kerran 1707 [3]. Hans Sloane oli ilmeisesti (https://brill.com/edcollchap-oa/book/9789004681187/BP000028.xml#FN280064) ottanut termin merimiehiltä, jotka ainakin tämän mukaan kutsuivat sitä juuri tuon karavelin takia Portuguese Man of Wariksi. Toki voihan olla, että Sloane ei tiennyt yhteyttä tai merimiehillä nimitys onkin vain perimätietoa. Ei meillä ole kuitenkaan sitä ensimmäistä merimiestä, joka tuon nimen on antanut. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 10.40 (EET)

Kiitos. Kunhan muilta kiireiltä ehdin, voin lisätä tietoa artikkeliin. --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 12.18 (EET)

PtG: Tarkemmin ajatellen voisitko sinä tehdä sen, kun olet käsittääkseni aiheenpiirin tuntija? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 14.12 (EET)

Ehdin lyhyesti jo päivällä tuon ensimmäisen kommenttini jälkeen. Hain sitten vielä tarkempia lähteitä. (en tosin varsinaisesti ole oikein minkään aiheen tuntija, jokapaikanhöylä, jota kiinnostaa asioista lukeminen ja kirjoittaminen) --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 19.24 (EET)

Oikein hyvä, että se on siellä. Olen aina ihmetellyt tuollaista eliönnimeä, kun yleensä ne ovat tyypiltään ryhmälonkeropolyyppejä, punaviherhemppoja ja pitkäpyrstöahvenia--abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

Ukraina ja P korea poliittinen tilanne

Onko Ukraina sodassa Pohjois Korean kanssa? (Tai toisinpäin.) Sjmantyl (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 09.33 (EET)

Neito, Kilpi ja Leijona

Kun huippukokouksia kahdenvälisesti pidellään Helsingissä, tapana on poseerata kultaisen patsaan edessä jossa esitetään Naishahmo, Kilpi ja Leijona (en muista oliko muita symboleita, mutta ainakin ne). Missä se on ja mikä sen nimi on? (siis patsaan) -- Cimon Avaro 24. marraskuuta 2024 kello 18.17 (EET)

Lex. Presidentinlinnan Valtiosalissa.-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 18.34 (EET)

Kopio Aleksanteri II:n patsaan alaosassa olevasta Lex-patsaasta, kullattuna. Lisää kts. ja [4] käy vaikka virtuaalikierroksella pressanlinnassa [5].-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 18.38 (EET)

Säätytalon sisäänkäynnin portaiden yläpäässä: Katso kuva! --abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 20.46 (EET)

Sama teema, mutta taitaa olla messinkipinta, ja muistelisin jopa että neito olisi ollut istualtaan kuni valtaistuimella. Vaikka kuvaa ei ole olettaisin että tuo presidentinlinna olisi oikeampi. Tuo portaiden tasanteella oleva on huono poseerauksen taustaksikin, joten tuskin oikea. -- Cimon Avaro 24. marraskuuta 2024 kello 20.53 (EET)

Tuli päällekkäinen mukkaus, kun olin tulossa sanomaan, että ei siis ole kullattu, kuten kuvasta näkyy. Valtiovieraat tosiaan poseeraavat Presidentinlinnassa Katso kuva!. --abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 20.55 (EET)

Kalevan mukaan presidentinlinnan patsas on kullattu. Kultaukset toki vanhenevat, ilmansaasteet ja muut, joten pitkään uusimatta ollut kultaus on varmaan himmee.-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 21.48 (EET)

Kyse on Säätytalon patsaasta: se ei ole kullattu. Presidentilannan patsaan kultaus näkyy kuvasta, johon linkitin. --abc10 (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

ok.-- Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 11.52 (EET)

Tässä vielä kuva Finnasta [6], Säätytalon portaikko. Siitä päätellen ilmeisesti molemmat Lex-veistoksen alkuperäisen kokoiset kipsikopiot ovat olleet ensin portaikossa, kunnes toinen sitten eduskuntataloon kelpaamattomana siirrettiin presidentinlinnaan.-- Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 12.28 (EET)

Nuo kaksi tuossa kuvassa olevaa kipsiveistosta näyttävät kyllä huomattavasti pienemmiltä kuin alkuperäinen, joten nuo varmaan ihan eri kipsikopiot. --Farma3110 (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 14.02 (EET)

Htm:n linkkaamassa vuoden 1894 kuvassa olevat kaksi kipsiveistosta eivät näytä edes olevan identtisiä keskenään, koska leijonan asento on selvästi eri. Vasemmanpuoleinen saattaisi olla Lex-veistoksen pienempi kopio, oikeanpuoleinen on jokin muunnelma siitä. Presidentinlinnassa nykyään oleva kopio oli vuosina 1907–1931 eduskunnan istuntosalissa (ensin Helsingin vapaapalokunnan talossa ja sitten Heimolan talossa), mutta en tiedä oliko se valmistettu jo aiemmin johonkin muualle. --Risukarhi (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 11.44 (EET)

Saattaa hyvinkin olla niin, että ovat joitain muita, kuin Säätytalossa ja presidentinlinnassa olevat kopiot. Mistään ei ole löytynyt mainintaa siitä, koska ne on tehty. Svinhufvud sai ainakin joskus 1920 luvulla pronssisen kopion ystäviltään, se on ilmeisesti Kotkanniemessä nykyään. En osaa sanoa, miten kallista kipsikopioiden teettäminen oli yli 100 vuotta sitten, mutta niitä on ilmeisesti tehty runsaasti tai sitten ne on Runebergin harjoitelmia.-- Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 13.00 (EET)

Tässäkin on Lex.

Joku reipas Commons-aktivisti voisi tehdä Lex-veistoksille oman luokan. Miksei Valtiosalillekin. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 14.50 (EET)

Peruskoulujärjestelmään siirtyminen

Milloin siirryttiin peruskoulujärjestelmään seuraavissa kunnissa: Maalahti, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Munsala, Jepua 193.210.203.253 29. marraskuuta 2024 kello 12.44 (EET)

Maalahti vuonna 1975 ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunta vuonna 1973.--Puppe100 (keskustelu) 5. joulukuuta 2024 kello 07.54 (EET)

Vedenpitävä saapas

Onko täysin vedenpitävä saapas alun perin Nokian keksintö? 46.132.68.86 30. marraskuuta 2024 kello 16.08 (EET)

Lisätty osionimi.--Htm (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 17.34 (EET)

Eipä taida olla: [7]. -2001:999:584:6095:2DE2:7106:545B:A703 30. marraskuuta 2024 kello 18.53 (EET)

Kumisaappaita ennen oli lateksisaappaat. Ja niitä ennen erilaisia vaha, ihra ja valaanpenisnahka viritelmiä vedenpitävien pintojen luontiin. -- Cimon Avaro 1. joulukuuta 2024 kello 17.11 (EET)

Ruotsiin koskaan kuulumattomat osat Suomea

Eräs ruotsalainen kielinationalisti ei usko väitettäni, jonka mukaan Suomeen kuuluu sellaista, mikä ei koskaan ole kuulunut Ruotsiin. Kysyin kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, kuuluuko Suomeen sellaista. Vastaus oli, että Suomen nykyinen alue on kokonaan kuulunut Ruotsiin, vain Petsamo on ollut sellaista Suomen aluetta, joka ei koskaan ole kuulunut Ruotsiin. Mutta milloin muka ovat kuuluneet Ruotsiin ne Suomen alueet, jotka liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1833? 86.115.113.233 3. joulukuuta 2024 kello 07.05 (EET)

Kirjastonhoitaja näyttää tosiaan unohtaneen nuo harvaan asutut enimmäkseen erämaata olevat Itä-Lapin alueet. Tuolla alueella rajan merkitys lienee ollut Ruotsin vallan aikana vähäinen ja vaikutusta on ollut rajan yli molempiin suuntiin. -2001:999:488:2FE:C54E:C422:D245:EB5C 3. joulukuuta 2024 kello 10.36 (EET)

Noiden itä-lapin alueidenkin osalta taisi kuitenkin olla niin, että vaikka Täyssinän rauhan raja oli viivasuora, niin tosiasiallinen nautintojen raja, joka sitten käytiin tarkemmin Suomen suuriruhtinakunnan rajaksi joskus Suomen autonomian ajan alkuvuosikymmeninä, luultavasti vastasi melko tarkkaan sitä rajan kummankin puolen paikallisyhteisöjen nautintarajojen kokonaisuutta, joka sitten rajankäynnissä vahvistettiin, ja joka oli vähitellen kehittynyt Täyssinän rauhan jälkeen. Tästä varmaan myös löytyy historiantutkikuksen kirjallisuudesta tarkempaa tietoa. (Tämä nyt siis vain arvauksena, kun olen aiheen suhteen maallikko.) --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2024 kello 16.08 (EET)

lainaus Saamelainen asutus Karjalassa -artikkelista: "Mahdollisesti 1300-luvulta alkaen pohjoisen Suomen saamelaisalueet kuuluivat sekä Venäjän että Ruotsin yhteisverotukseen (Hansen 2011: 183). Tämän takia vuonna 1680 Venäjä peri veroa viidestä metsälappalaisten asutuksesta, jotka sijaitsivat nykyisen Suomen alueella, mutta kuuluivat silloin Kuolan läänin veropiiriin (kartta 1-11). Nämä tunnettiin nimillä Kilko-ozero (Kitkajärvi), Kolozero ( Kuolajärvi), Šombej (Sompio), Maselʹskoj ( Maaselkä) ja Kemskoj ( Keminkylä), ja niissä asui kastettuja ja kastamattomia saamelaisia (RGADA 1680).16 Vuosina 1620 ja 1700 yllä mainittujen asutusten joukkoon kuului myös Rašneva volostʹ (~ pogost Ratnei; = Sodankylä) (SMIK: 49; RGADA 1700). Kuolan läänin Maaselkä-nimisestä lappalaisasutuksesta, jossa asui neljässä kodassa kahdelle valtiolle veroja maksavia saamelaisia, on tietoja myös vuodelta 1718 (Černjakova 1998: 63). Onkin mainittava, että ainakin 1770-luvun alussa venäjän veroa maksoi vielä seitsemän ”Venäjän maalla sijainnutta, mutta Ruotsin alaisuuteen kuulunutta” saamelaisasutusta: Maaselkä, Kitkajärvi, Kuolajärvi, Keminkylä, Sompio, Rašnoi (Ratnoi) pogost (= Sodankylä) ja Verhnij Ikandrovskij17 pogost (= Inari) (Ozeretskovskij 1804: 61–62)." Gopase+f (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 01.35 (EET)

Luettuani aiheesta lisää mm Lapinkylä ja Juha Joonan Ikimuistoinen oikeus -tutkimusta, niin mun pitää kyllä olla sitä mieltä, että Täyssinän rauhassa Venäjä luovutti Kemin Lapin lapinkylät Ruotsille. Vaikka Kemin Lapin ja Karjalan/Koltan Lapin välistä rajaa ei käyty/saatu merkittyä maastoon ennen vuotta 1833, niin siltikin näiden kylien alue kuului Ruotsille. Toinen asia on se, että Venäjä jatkoi vielä 7 Ruotsille kuuluneen kylän verotusta vuoteen 1814 ja Ruotsi antoi tämän tapahtua. Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen: kyllä ruotsalainen kielinationalisti on oikeassa. Suomeen ei kuulu mitään sellaista aluetta, joka ei olisi aikaisemmin kuulunut Ruotsin valtakuntaan. Gopase+f (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 23.08 (EET)

Vastauksena kysymykseen, milloin ns. Vanha Suomi on kuulunut Ruotsiin: Viimeistään Stolbovan rauhasta Uudenkaupungin rauhaan saakka, eli vähän yli sata vuotta. --Vnnen (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 17.11 (EET)

Aloituksen kysymys ei koske Vanhaa Suomea vaan vuoden 1833 aluemuutoksia. Nuo alueet eivät kaiketi Ruotsiin alun alkaen olleet kuuluneet. Vanha Suomi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan aiemmin vuonna 1812. --Farma3110 (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 17.27 (EET)

Totta! Minun moka. --Vnnen (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 17.54 (EET)

Millä nimellä kutsutaan tätä kampausta?

Olen huomannut monien pitkähiuksisten käyttävän kampausta, jossa vain osa hiuksista (max puolet) sidotaan ponnarille, kun taas loput jätetään auki. Useimmiten päällimmäiset hiukset menevät tällöin ponnarille. Onko tälle kampaukselle olemassa nimeä?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 4. joulukuuta 2024 kello 08.52 (EET)

Sitä kutsutaan joissain ainakin puoliponnariksi [8].-- Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 08.56 (EET)

Päivänseisaukset ja -tasaukset

Onko suomen kielessä myös sellaisia nimityksiä päivänseisauksille ja päiväntasauksille, jotka perustuvat kuukausiin eivätkä vuodenaikoihin, ja ovat samaan aikaan kummallaikin pallonpuoliskolla? Siis samoin kuin esim. englannin kielen March equinox, June solstice, September equinox ja December solstice? Tässä selventävä taulukko näistä:

Nimi	Pohjoisella pallonpuoliskolla	Eteläisellä pallonpuoliskolla	Auringon deklinaatio
March equinox	Kevätpäiväntasaus	Syyspäiväntasaus	0°
June solstice	Kesäpäivänseisaus	Talvipäivänseisaus	23,44°
September equinox	Syyspäiväntasaus	Kevätpäiväntasaus	0°
December solstice	Talvipäivänseisaus	Kesäpäivänseisaus	-23,44°

"June solstice", ei kesäpäivänseisaus, on siis hetki, jolloin aurinko on pohjoisimmillaan taivaanpallolla ja "December solstice", ei talvipäivänseisaus, hetki, jolloin aurinko on eteläisimmillään taivaanpallolla. Voisivatko nämä olla siis "maaliskuun päiväntasaus", "kesäkuun päivänseisaus", "syyskuun päiväntasaus" ja "joulunkuun päivänseisaus"? Voisin tehdä näistä neljästä artikkelin, jos nimitys löytyy. --40bus (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 19.36 (EET)

Suomeksi ei vastaavia nimityksiä ole käytössä missään muualla kuin konekäännetyillä humpuukisivustoilla. Tällaisille nimityksille totuttujen nimitysten lisäksi ei ole myöskään mitään todellista tarvetta. Yleissivistykseen kuuluu tietää, että joulukuussa Suomessa on talvi ja Australiassa kesä. Joten älä suotta vaivaudu artikkelien suhteen. -2001:999:488:2FE:D0D1:A3FA:B049:F12F 4. joulukuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Noihin artikkeleihin pystyy kyllä lisäämään muutakin kuin, että joulukuussa Suomessa on talvi ja Australiassa kesä, esim. on englannin kielinen ja moni muu Wikipedia saanut muutakin niihin kirjoitettua (March equinox, June solstice, September equinox ja December solstice). Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.18 (EET)

Enwikin equinoxit on linkitetty tasauksiin. Ovatko ne sitten kuitenkin sama asia? Jos suomenkielistä termiä ei löydy, niin kai sitten järkevämpää olisi kirjoittaa englanninkielisillä termeillä. Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.18 (EET)

"Equinox" tulee latinan sanoista aequa (yhtä suuri) ja nox (yö). Lisäksi on erillinen "equilux", jolloin, ei siis päiväntasauksena ("equinox"), päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Kummallakin pallonpuoliskolla kevään "equilux" on muutama päivä ennen kevätpäiväntasausta ja syksyn "equilux" muutama päivä syyspäiväntasauksen jälkeen. Tämä on siksi, että ilmakehä heijastaa auringon valoa, ja aika, jolloin päivä on pidempi kuin yö, on hieman pidempi kuin aika, jolloin yö on pidempi kuin päivä; lisäksi päiväntasaajalla päivän pituus on aina noin 12 tuntia ja 7 minuuttia, mikä tarkoittaa, että päivä aina hieman pidempi kuin yö. Tämä heijastaminen (refraktio) saa aikaan myös sen, että päivänvalo on oikeasti aika, jolloin auringon korkeus on yli -0,83333... astetta, ja sen, että yöttömän yön esiintymisalue ulottuu noin 50 kaariminuuttia pohjoisen napapiirin eteläpuolella ja saman verran eteläisen napapiirin pohjoispuolelle. Kuten myös sen, että kaamoksen esiintymisalue alkaa vasta noin 50 kaariminuuttia pohjoisen napapiirin pohjoispuolella ja saman verran eteläisen napapiirin eteläpuolella. --40bus (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.31 (EET)

March ja September eqinoxit ovat siis eri asiat kuin kevät- ja syyspäiväntasaus? Miksi sitten Autumnal ja Spring equinoxitkin ovat täsmennyssivuja, jotka ohjaavat noihin March ja September eqinoxeihin? Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.45 (EET)

Eivät ole eri asia. "March equinox" on "kevätpäiväntasaus" pohjoisessa, koska silloin meillä kevät. Eteiläisellä puollella on silloin syksy, joten "March equinox" on siellä "syyspäiväntasaus". --Farma3110 (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Tulee mieleen että astronominen yö määritellään erikseen. Sillä voisi ainakin leikisti olla oma tasauksensa. -- Cimon Avaro 6. joulukuuta 2024 kello 07.20 (EET)

Ovat sama asia. Seisaus-artikkeleissa tuo on fi-wikissäkin selitetty, että kun meillä talvipäivänseisaus, se on kesäpäivänseisaus eteläisellä pallonpuoliskolla (December solstice) ja sama toisinpäin (June solstice). Tasaus-artikkeleissa fiwikissä ei näköjään ole selvennetty, että niissä myös kun meillä on kevätpäiväntasaus, on eteläisellä pallonpuoliskolla syyspäiväntasaus (March equinox) ja sama toisinpäin (September equinox). Eli ei varsinaisesti ole tarvetta omille artikkeleille. Fi-wikissä (ja suomen kielessä yleensä) ne on pallonpuoliskoille subjektiivisesti nimetty kyseisen vuodenajan mukaan. Englanniksi ne on "täsmällisemmin" kuukauden mukaan nimetty. --Farma3110 (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.42 (EET)

Ok, mutta June ja December solsticet ovat kuitenkin eri asiat kuin kesä- ja talvipäivänseisaukset? Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.48 (EET)

Ei kun sama juttu nekin. 40busin aloitukseen lisäämässä taulokossa näkee hyvin miten equinoxeja ja solsticeja nimitetään eri pallonpuoliskoilla, koska niissä on eri vuodenajat niiden aikana. --Farma3110 (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.57 (EET)

Ks. Keskustelu:Talvipäivänseisaus ja Keskustelu:Kesäpäivänseisaus. Se, mitä 40bus pitänee ongelmana, on se, että noita artikkeleita on käsitelty liikaa pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta. Alussa on selitetty tapahtuma, mutta sen jälkeen on alettu kirjoittaa liki pelkästään pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta (Suomi-näkökulma?) asiaa ja eteläinen pallonpuolisko sivuutettu oikeastaan täysin. Jos minä etsin tietoa aiheesa "Kesäpäivänseisaus", odotan lukevani tekstiä sen täsmällisestä aiheesta eli siitä hetkestä yleisesti, kun päivä on pisimmillään. Pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta tämä hetki on, kun Auringon deklinaatio on suurimmillaan, koska pohjoiseen siirtyessään deklinaatio kasvaa. Eteläisen pallonpuoliskon näkökulmasta puolestaan tämä hetki on silloin, kun Auringon deklinaatio on pienimmillään, koska etelään päin siirtyessään deklinaatio laskee. Eli Kesäpäivänseisauksesta kertova artikkeli tulisi kirjoittaa niin, että se käsittelee aihetta yleisesti, eikä sitä päivänseisausta, joka on kesäkuussa.--37.33.141.79 6. joulukuuta 2024 kello 00.52 (EET)

Totta artikkeleissa on käsitelty noita pääosin pohjoisen pallonpuoliskon osalta. Onhan se tietysti hieman ongelmallista, mutta toisaalta suomen kielen vaikustusalue on erittäin vahvasti pohjoisella puolella palloa. Siksi suomeksi melkein aina pätee "kesäpäivänseisaus" = "June solstice". Luultavasti yleisimmin lukija hakiessaan "kesäpäivänseisaus" etsiikin tietoa juuri kesäkuun päivänseisauksesta. Koska suomeksi ei (käsittääkseni?) kovin yleisesti käytetä esimerkiksi termiä "kesäkuun päivänseisaus", en tiedä palvelisiko sellaisen käyttö Wikipediassa lukijaa merkittävästi. Ehkä ainakin seisaus- ja tasaus-artikkeleissa heti alussa voisi enemmän painottaa, että suomenkielisellä sanalla viitataan yleensä tilanteeseen pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta mutta että sana tarkoittaa myös eteläisen pallonpuoliskon kannalta katsottuna eri tilannetta. Hyvin toteutettuna erilliset kuukauden mukaan nimetyt artikkelit voisivat tietysti myös selventää lukijalle tuota sanojen monitulkintaisuutta. --Farma3110 (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 01.53 (EET)

Mikä oli ennen miinaloitetta?

Ottawan miina-aloite tulee olemaan nopeiten 50 000 kansalaisen elektronisen allekirjoituksen kerännyt. Mutta mikä oli nopein ennen sitä? Suomenkielinen Wikipedia ei tiedä. Eniten kannatusta sai tasaärvoinen avioliitto laki. -- Cimon Avaro 6. joulukuuta 2024 kello 18.34 (EET)

En tiedä. Muutamia muistan, jotka saivat melko nopeasti minimimäärän, mutta keräystä jatkettiin minimimäärn jälkeenkin.--MAQuire (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 19.27 (EET)

Espanjan sisällissodan veteraanit

Onko Espanjan sisällissodan veteraaneja vielä elossa? 46.132.65.92 7. joulukuuta 2024 kello 06.56 (EET)

Ilmeisesti ainakin pari on. Englanninkielisen Wikipedian artikkelin en:List of last surviving veterans of military insurgencies and wars mukaan kansallismielisten (Francon joukkojen) puolella taistelleista olisi ilmeisesti elossa enää yksi, 107-vuotias Eulogio Dorta (tässä hänen viime vuonna antamansa haastattelu englanninkielisellä sivulla). Tasavaltalaisten puolella taistelleista on elossa vielä ainakin 104-vuotias es:Miquel Morera i Darbra. Tasavaltalaisia tukeneiden kansainvälisten prikaatien sotilaista viimeinen oli vuonna 2021 kuollut Josep Almudéver Mateu, josta on täällä artikkeli suomeksikin. --Risukarhi (keskustelu) 7. joulukuuta 2024 kello 15.48 (EET)

Kortsut

Miksi kondomit ovat niin pitkiä että ne voivat peittää koko siittimen? -Jos sen tarkoitus on hoitaa ehkäisyä, eikö lyhyempikin rakenne riittäisi koska sperma erittyy terskasta virtsaputken kautta? -Ehkä kyseessä on varmuuden maksimointi? --Aguilus (keskustelu) 7. joulukuuta 2024 kello 13.48 (EET)

Kondomien tarkoitus on myös ehkäistä sukupuolitauteja jolloin se, että se suojaa isomman alueen on hyödyllistä. Lisäksi se, että kondomi on pidempi autta sen pysymistä paikoillaan. --Zache (keskustelu) 7. joulukuuta 2024 kello 14.54 (EET)

Olen ollut siinä uskossa että suihinottoa varten on kärkikondomeita. Muuten yhdyn ylläolevaan. -- Cimon Avaro 7. joulukuuta 2024 kello 17.11 (EET)

Ateistin joulu

Sattuneesta syystä tuli tilanne että toivotin tuntemattomalle ihmiselle hyvät joulut, ja sain vastaukseksi etteivät kaikki vietä joulua. Syy jäi avoimeksi tilanteesta johtuen, mutta heräsi kysymys, miten suomalainen elämänkatsomukseltaan ateisti suhtautuu jouluun, kun läpikaupallinen joulu kaatuu päälle joka askeleella? Joulupukki on aika pakanallinen ilmiö, ja sana joulukaan ei ole taustaltaan kristillinen, mutta itse joulu on. Herättäkääkö se kylmiä väristyksiä? Vai voiko ateistikin viettää joulua hyvällä omallatunnolla? Ateistisessa Neuvostoliitossa se kiellettiin. --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Jehovan todistajat eivät myös vietä joulua, eivätkä syntymäpäiviäkään. --Linkkerpar^keskustelu 13. joulukuuta 2024 kello 15.56 (EET)

Niin, eivätkä muslimit eivätkä monet muutkaan, joiden viettämättömyys on selkeämpi ja melkein näkyy päälle, siksi lähinnä nyt tuli mieleen tämä ateistikysymys. --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 16.02 (EET)

Eipä heti tule mieleen, että viittaamassasi läpikaupallistuneessa joulunvietossa olisi merkittävästikään tunnustuksellista uskonnollista ainesta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 16.39 (EET)

Jenkkien höpinöitä. Iivarius (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 17.49 (EET)

Ateistin jouluko? --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 18.17 (EET)

Yksi veto on viettää Festivusta. -- Cimon Avaro 14. joulukuuta 2024 kello 17.51 (EET)

Aika vähän "keskimääräisessä" suomalaisessa joulun vietossa on mitään kristillistä. Toki riippuu tietenkin henkilöstä/perheestä, miten painottavat mitäkin elementtiä. Samoin riippuu ateistista, miten suhtautuu jouluun. Tiedän, että jotkut "tiukkapipoisimmat" kieltäytyvät suunnilleen myöntämästä koko joulun olemassaoloa. Kokemukseni (sekä henk.koht. että tuttavapiiristä saamieni tietojen) perusteella kuitenkin suomalaisista ateisteista taitaa enemmistö viettää joulua "jotenkin". Esimerkiksi minulle kyllä joulukinkku maistuu. Juuri nämä jouluruuat ja varsinkin lapsiperheissä joululahjat lienevät yleisimpiä tapoja. Jotkut ateistit kertovat viettävänsä joulua jonkinlaisena talventaittumisen juhlana, kun pimein aika vuodesta on ohi. Tällä lienee jokin historiallinenkin tausta, vaikken itse ole asiaan oikein perehtynyt. Osa taas sanoo joulunvieton olevan vain lapsuudesta opittu tapa, josta ei osaa luopuakaan: pitää vain saada kerran vuodessa sitä lanttulaatikkoa - eihän se kristinuskoon liity mitenkään.

Ateistien osuus suomalaisisita kuitenkin koko ajan vähitellen kasvaa (ja samalla kristittyjen vähenee), mutta eipä tuo joulun merkitys suomalaisessa kulttuurissa kokonaisuudessaan kyllä minkäänlaisia hiipumisen merkkejä ole osoittanut. Sisältöpainotukset vain ehkä muuttuvat. Makevonlake (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 08.44 (EET)

Varmaan suurin osa kirkkoihin tms. kuulumattomattomista ei ole tunnustavia ateisteja vaan samanlaisia tapa-ateisteja tai muuten vain mihinkään uskonnolliseen yhteisöön kuulumattomia kuin tapakristityt, jotka nyt vain enempiä ajattelematta kuuluvat johonkin kristilliseen kirkkoon. Kysymykselläni tarkoitin niitä, joilla on tietoinen ateistinen elämänkatsomus. Mutta heilläkin on varmaan monenlaista suhtautumista, eikä joku kristillissävyinen joululaulu välttämättä pahenna heidän mieltään vaan he näkevät sen perinteenä. Parikymppisenä perinteistä haluaa eroon mutta iän myötä monet näkevät niissä arvoa. Nuorena pitää olla radikaali ja vanhana konservatiivi, eikö? --abc10 (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 21.10 (EET)

Joo, ihan siis "vakaumuksellisista ateisteista" minäkin tuossa aiemmassa kommentissani ainakin tarkoitin puhua. Nimenomaan noin, että suhtautumista on monenlaista. Tuskinpa on mahdollista (tai ainakaan kovin tarkoituksenmukaista) tehdä mitään yleistyksiä, että miten "ateistit keskimäärin" suhtautuvat. Makevonlake (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 21.29 (EET)

Luultavasti tosiaan siihen, että ei ajattele jonkun uskontokunnan jumalan tai jumalien olevan olemassa ja vaikuttavan maailman kulkuun, harvemmin liittyy erityistä tunnustuksellisuutta tai säännöllisesti toistettavia riittejä. Mitä kysymykseesi tulee, niin eipä ole erityisen tarkkaa kuvaa, mitä tunnustuksellisten kristittyjen joulunviettomenoihin nykyään kuuluu ja ovatko ne eri liikkeissä erilaisia. Oletan, että jouluaamun kirkossakäynti ainakin niillä, jotka toimivat valtakirkon sisällä. Eli siinä mielessä niitä ei tule myöskään sillä tavalla mietittyä, että olisi tarpeen arvottaa. Wikipedian kannalta taas tulee mietittyä sellaista, että tällä hetkellä näyttää olevan menossa eri paikkakuntien uskonnollisuutta (lähinnä kristinusko) koskevien artikkelien rakentaminen. Herätysliikkeiden osalta päälähde on vuodelta 1981, eli se kuvaa väkisinkin jo mennyttä maailmaa. Onkohan aiheesta olemassa uudempaa kunnollista lähdettä? Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 12.15 (EET)

nälkä

-Jos ihmisellä on nälkä, hän haluaa syödä, ehkä, juodakin.

-ok

-Entä jos ihmisen elimistö on ylivarautunut syömisestä tai ns. kylläisyydestä niin ilmeneekö se peräaukon kutinana?

-en en kehdannut aloittaa tätä keskustelua muulla nimellä. --Aguilus (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 01.38 (EET)

Tuo Kihomato#Kihomatotartunta ainakin aiheuttaa sellaista. Siitä pääsee eroon aika helposti apteekissa myytävällä lääkkeellä. --Linkkerpar^keskustelu 14. joulukuuta 2024 kello 02.38 (EET)

ei kyse ole siitä. kiitos kommentista kuitenkin. --Aguilus (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 23.42 (EET)

Tekoäly

Aikoinaan tuli kysyttyä että onko tekoälyllä täällä Wikipediassa muokkaus sallittua? Silloin vastaus oli ehdoton "nou nou". Nykyään näyttäisi olevan sallittua jos ihminen oikolukee tekstin ennen tallentamista. Mikä on virallinen kanta tähän asiaan? 2001:14BA:A004:5200:B297:D320:F00D:7A85 14. joulukuuta 2024 kello 23.27 (EET)

Tekoälyn tekemää tekstiä ei voi lisätä artikkeliin, jos sitä ei voi itse lähteistää. Tekoälyä voi kyllä käyttää muuhunkin, mutta sen tuotos pitää aina tarkistaa. Luurankosoturi ✉️ 15. joulukuuta 2024 kello 00.53 (EET)

On olemassa Ohje:Kielimallit, josta löytyy ohjeita tekoälyn käyttöön. Tekoälyn soveltuvuus aiottuun tehtävään täytyy osata arvioida eikä tekoälyn luomaa tekstiä edes muokattuna suositella käytettäväksi. Artikkelin tiedot pitäisi tarkistaa luotettavista lähteistä. Joka tapauksessa muokkaaja on vastuussa muokkauksistaan ja tekoälyn käyttämisestä tulisi mainita yhteenvedossa.--Puppe100 (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 08.37 (EET)

Ainakin jos Chat-GTP:n tekoälyltä kysyy jotain faktakysymyksiä, niin se erittäin usein jaarittelee ihan mistä aiheesta tahansa ihan täysin hallusinoitua diipadaapaa. Joistain aiheista sinne ehkä on saatettu syöttää tarkemmin tietoa, mutta kun ei koskaan voi tietää mitä sinne on satuttu syöttämään, niin näkisin, että sitä ei tulisi käyttää minkäänlaiseen faktakysymyksiin vastaamiseen. Käännöksiä kielestä toiseen se näyttäisi osaavan tehdä ainakin paremmin kuin google kääntäjä, mutta epäilemättä konekäännöksissäkin se on ihmiskäyttäjä joka lopulta vastaa koneavusteisista muokkauksista ja niiden paikkansapitävyydestä. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 15.19 (EET)

Uusi Formula 1 sarjan valmistajien ennätys

Nyt kun Mclaren voitti ensimmäisen valmistajien sarjan mestaruuden siitten kauden 1998, niin onko se uusi ennätys pisin aika kahden mestaruuden välillä F1-tallilla (26 vuotta)? Ja jos joskus aikanaan Ferrari tai Williams voittavat valmistajien mestaruuden, niin siirtyykö kyseinen ennätys jommallekummalle tallille? Millä F1-tallilla on muuten nimissään ennätys pisin aika kahden kuljettajien maailmanmestaruuden välillä? 109.240.96.88 16. joulukuuta 2024 kello 09.48 (EET)

Eiköhän tuo tieto ole löydettävissä asiaa käsittelevien Wikipedia-artikkelien taulukoista. --Lax (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.24 (EET)

Kyllä, 26 vuotta kahden valmistajan mestaruuden välillä on ennätys. Ennätykset on tehty rikottaviksi: Tällä hetkellä Ferrari on voittanut viimeksi 16 vuotta sitten, Williams 27 vuotta sitten, Lotus 46 vuotta sitten... Pisin väli tallilla kuljettajien mestaruuksien kanssa on Ferrarilla: 21 vuotta 1979–2000 (Scheckter–Schumacher) --Vnnen (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 20.38 (EET)

Itse asiassa, jos katsotaan että tämä nykyinen Mercedes-talli on sama Mercedes, jolla Juan Manuel Fangio voitti mestaruuden vuonna 1955 ja kun talli perustettiin uudelleen 2010 luvulla ja Hamilton voitti mestaruuden Mercedeksellä vuonna 2014, niin siinä on 59 vuoden väli kahden kuljettajien mestaruuden välillä, mikäli olettaisi, että molemmat ovat sama Mercedez Benz nimellä ajanut talli F1-historiassa. --109.240.96.88 17. joulukuuta 2024 kello 08.53 (EET)

Hattukirjainten käyttö

Miten suomessa käytetään Š- ja Ž- kirjaimia? Ainakin nimissä ja sanoissa kuten šakki, maršrutka, šokki, bolševikki jne. käytetään Š-kirjainta, mutta entä Ž sitten? Se esiintyy ainakin <dž>- kirjainyhdistelmässä esim. sanoissa džonkki ja maharadža, sekä nimissä, joissa myös yksinään. Kuten esim. Brežnev. Mutta onko suomessa yhtään erisnimestä johtamatonta yleisnimeä, jossa Ž on yksinään, eikä d:n kanssa? --40bus (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 14.28 (EET)

Ainakaan en suomen kielen sanalistasta sellaisia löytänyt. Kaikki ž-kirjaimen sisältävät sanat ovat Azerbaidžan- tai Brežnev-johdoksia sekä sanat džonkki, maharadža ja radža. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. joulukuuta 2024 kello 19.10 (EET)

Miksi sanoja jargon, journalismi, jihadisti, bridge, jockey jne. ei kirjoiteta Ž:lla, vaikka ne tulevat /ʒ/- tai /d͡ʒ/- äänteen sisältävistä sanoista? Ainakin toivoisin Š- ja Ž-kirjainten käytön lisääntyvän tulevaisuudessa, niin että näitä kirjaimia käsiteltäisiin aakkosjärjestyksen kannalta omina kirjaiminaan ja ne olisivat kaikissa näppäimistöissä. --40bus (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 23.15 (EET)

Suomen kieli on ennen vanhaan ollut hyvä sopeuttamaan lainasanoja äännejärjestelmäänsä. Ei nykyään, džiisus. Iivarius (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 00.11 (EET)

Juhannus

Miksi juhannus siirrettiin joka vuosi lauantaina vietettäväksi? Silloinhan lauantait olivat enimmäkseen työpäiviä, joten eihän se, toisin kuin myöhempi loppiaisen siirto, lisännyt työpäiviä. 109.240.36.245 20. joulukuuta 2024 kello 09.06 (EET)

Esimerkiksi [9] täällä on selitetty:

"Juhannus siirtyi nykyiselle paikalleen viikonloppuun vuonna 1955, sitä ennen Suomessa vietettiin juhannusta viikonpäivästä riippumatta aina 24. kesäkuuta 1950-luvulle saakka. Juhannus oli niin sanottu liikkuva kirkkopyhä. Se sai ollakin näin rauhassa, kunnes työmarkkinajärjestöt tekivät aloitteen juhannuksen siirtämisestä viikonloppuun. Miksikö? Työmarkkinajärjestöt halusivat työviikosta yhtenäisen. Kirkko myöntyi maallisen vallan tahtoon ja sitten vuodesta 1955 alkaen kirkkolaki on määritellyt, että juhannuspäivä on kesäkuun 19. päivän jälkeinen lauantai. Käytännössä juhannuspäivä osuu 20.–26.6. väliselle ajalle, Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen historiaa tutkineen, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan hengellisen ja tuotannollisen elämän kompromissi syntyi Suomessa jo 1950-luvun alussa, vaikka siirto tapahtuikin vasta 1955. Samalla siirrettiin muitakin liikkuvia juhlapyhiä juhannuksen lisäksi. Marian ilmestymispäivä siirtyi sunnuntaiksi, kun juhannuspäivää siis vietetään aina lauantaisin. Kirkko ei kuitenkaan jäänyt täysin nuolemaan näppejään. Kirkko sai hyvitykseksi kokonaan uuden kirkkopyhän, pyhäinpäivän, loka-marraskuun vaihteeseen." --Ville Siliämaa (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 09.14 (EET)

Kyllä pyhäinmiestenpäivä on ollut pyhäpäivä satoja vuosia. Vuonna 1955 se vain siirtyi lauantaihin sunnuntailta, johon oli siirretty Suomessa ja Ruotsissa 1772 ja sai sukupuolimainintaa sisältämättömän nimen pyhäinpäivä. –Kommentin jätti 86.115.109.69 (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 10.05