Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 104

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Voisiko joku lisätä Dua Lipa -artikkeliin muusikon palkinnot ja ehdokkuudet?

Dua Lipa -artikkeliin pitäisi laittaa muusikon palkinnot ja ehdokkuudet. Itse sohlaan aina noiden palkkien laittamisen kanssa. Wikipediassa List of awards and nominations received by Dua Lipa -artikkeli näyttäisi olevan suositeltu artikkeli, joten sieltä voinee kopioida aina joitakin osia. Arvostaisin todella, jos joku osaava voisi tehdä tämän. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 28. marraskuuta 2019 kello 15.58 (EET)

Mitä jos kopioit koko taulukon sellaisenaan englanninkielisestä Wikipediasta (viitteet ovat selkeästi omassa sarakkeessa), lisäät sopiviin kohtiin nykyisen taulukon tietoja ja tarkistat lähteet? Suomennat linkkejä (tai linkitys pois) ja mallineita, kenties siivoat hieman koodia. Olisin voinut tehdä itsekin, mutta en enää tänään jaksa. Saatan siivota tarvittaessa koodia, mikäli ehdit ensin kopioimaan taulukon. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 22.35 (EET)

No joo, voisinhan noinkin tehdä. Kiitos paljon avusta! –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 1. joulukuuta 2019 kello 16.54 (EET)

Kenties haluat sarakkeet eri järjestykseen verrattuna englanninkieliseen Wikipediaan, voin auttaa esimerkiksi siinä. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 17.13 (EET)

Noissa lähteiden muuttamiseen suomenkielisiksi on aikamoinen työ. Jos voisit auttaa osan kanssa, arvostaisin sitä suuresti. On paljon helpompaa muuttaa esimerkiksi 25 lähdettä suomenkieliseksi 50 sijaan. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 1. joulukuuta 2019 kello 17.18 (EET)

Tarkoitat ilmeisesti, että muuttaisin viitteet suomenkielisille mallineille? Voin aloittaa sen heti. Jos muokkaisit jonkin aikaa jotakin muuta. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 17.23 (EET)

Kyllä. Kiitos paljon! –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 1. joulukuuta 2019 kello 17.29 (EET)

Vinkkinä tulevaa varten, jos ei löydy ystävllistä auttajaa: tekstinkäsittelyohjelmissa (esim. ilmainen LibreOffice on etsi-korvaa-toiminto, jolla saa kätevästi muutetuksi samalla kertaa vaikka 50 parametriä kerrallaan. Ensin kannattaa käyttää toimintoa "erottele viitteet muokkauksen ajaksi" (saa päälle lisäasetuksista). Joukkoon jää sitten jonkin verran epäloogisia korjattavia käsin tehtäväksi, koska esimerkiksi tekijä voi olla "author" tai "first/last" tai vielä joku muu, ja viittaus voi olla accesdate tai acces-date, mutta aika nopeasti niitä suomentaa. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 17.42 (EET)

Selvä pyy. Kiitti vinkistä! –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 1. joulukuuta 2019 kello 18.30 (EET)

Odota vielä vähän taulukko hajosi. Korjaan. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.10 (EET)

Korjasin. Suomensin verkkoviitteiden parametreja, mutta en muuttanut järjestystä. Tämän keskustelun voisi kenties siirtää jossakin vaiheessa artikkelin keskustelusivulle. Ehdotus: sopisiko sellainen, että palkinnot siirrettäisiin omaksi artikkelikseen (kuten muissakin isoissa palkintoluetteloissa), linkki pääartikkeliin ja mainittaisiin tärkeimmät leipätekstissä? Sitten laajentaisit artikkelia muuten ja siitä tulisi ainakin lupaava artikkeli. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.20 (EET)

Kiitos korjauksesta! Ja joo, tosi hyvä idea. Pitäisiköhän vielä viittauspäivämääräksi muuttaa 1. joulukuuta 2019? Tarkistin itse tiedot lähteistä. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 1. joulukuuta 2019 kello 19.23 (EET)

@Abc10: Hyvä vinkki etsi-korvaa-toiminnosta. Käytän BBEditiä muokkaamiseen, LibreOffice on myös hyvä ohjelma. Tekstieditorin käyttö olisi helpompaa, jos osaisin käyttää säännöllisiä lausekkeita. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.35 (EET)

Säännölliset lausekkeet ovat LibreOfficen heikkous, eikä niitä kai ole tarkoitettu kuin vihkiytyneille. Jos käytössä on vaikka miten vanha versio Wordista, siinä asia hoituu kätevästi, mutta en maininnut Wordia, koska se maksaa eikä sille ole välttämättä niin paljon käyttöä että haluaisi tehdä sijoitusta. --Abc10 (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 07.56 (EET)

Kuukauden wikipedisti 2020?

Pitäisiköhän Kuukauden wikipedisti -palkinto ottaa jälleen käyttöön seuraavan vuosikymmenen alussa? Olisi kivaa, jos olisi tuollainen eri käyttäjiä motivoiva palkinto. Palkinnon jakaminen jostain syystä keskeytettiin ja kun vuoden 2017 joulukuun palkinton saajana kun oli ”Sinä”, ei kukaan ole voinut jakaa palkintoa enää eteenpäin. Ylläpitäjät voisivat vaikka yhdessä miettiä seuraavan Kuukauden wikipedistin, joka taas saisi itse päättää kenelle palkinto seuraavaksi menee ja niin edelleen. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 29. marraskuuta 2019 kello 04.04 (EET)

Miksi ylläpitäjät? Ylläpitäjät ovat yksi käyttöoikeusluokkeusluokka tarpeellisia tehtäviä varten, mutta tämän miettiminen ei vaadi ylläpitotyökaluja.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 06.29 (EET)

Ei tarvita. Aktiivisia on niin vähän, että lopulta kuka tahansa (kuten minä) palkitaan. --Abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 07.44 (EET)

Voihan sen antaa toisen kerran jollekin sopivammallekin kuten on myös tehty, jos kaikki palkinnon arvoiset on jo palkittu. Toisaalta minua myös hämää tuo, että kyseessä on eräänlainen elämäntyöpalkinto, vaikka nimi on Kuukauden wikipedisti. Esimerkiksi kuukauden pelaaja nimityksissä urheilussa katsotaan vain edellisen kuukauden saavutuksia. Minusta kuukauden wikipedisti voisi olla samanlainen. Näin myös vältettäisiin se, että palkinto annetaan käyttäjälle, joka on jo menettänyt mielenkiintonsa Wikipediaan ja jättää sen jakamatta eteenpäin.--MAQuire (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 16.08 (EET)

Täytyy myöntää, että olin aina kuvitellut että se nimenomaan oli kuukauden parhaalle käyttäjälle jaettava. Loogisempi olisi ollut niin. Nimenomaan urheilun puolelta olin itsekin tuon mallin saanut, siellähän on kuukauden valmentajaa jne. --Sblöbö (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 18.02 (EET)

Ei se "kuukauden paras" ole oikestaan toiminut. Muistan, kun sain itse palkinnon marraskuun 2013 ansioista. Sen saaminen oli yllätys, joka toi mukanaan yllättävän stressaavan joulukuun, kun piti tarkkailla toisia ja miettiä, kuka on "joulukuun paras Wikipedisti". Tein esikarsinnan ja päädyin valintaan. Huomaan, että olen palkinnon perusteluissa puhunut "syksyn 2013 aktiivisuudesta" ja siitä, että aktiivisuus on (onneksi) pysynyt myös joulukuussa. Näin loin kivan keppihevosen, jolla saan perusteltua itselleni ja muille, että kyseessä on tosiaan joulukuun 2013 paras tyyppi. Tosiassa se oli oikeastaan "Hyvän Wikipedistin" palkinto, jota jaettiin kerran kuukaudessa. Kun vuodet vierivät, perusteluista jo näki, että ei niissä ollut ollenkaan mietitty, mitä edellisen kuukauden aikana on tapahtunut, vaan useat saivat sen, koska olivat palkinnon myöntäjän mielestä sopivia. Palkinnossa on paljon erilaisia ongelmia, joista olen aiemminkin puhunut, ja tämä nyt on uusi mieleen joulahtanut (sic) juttu. --Pxos (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 18.15 (EET)

Joo. Tämän luettuani ymmärrän hyvin, miksi palkintoa ei ole enää jaettu. Aikamoinen läjä ongelmia. Selvästi viimeisinä aikoina ei ole enää ollut konsensusta siitä, mikä palkinto se edes on ja miksi se jaetaan. Taisi kaatua omaan mahdottomuuteensa. --Sblöbö (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 18.25 (EET)

En oikeastaan pidä sitä ongelmana, että antaja määrittää perusteet sen mukaan mitä pitää itse tärkeänä. Esimerkiksi molemmilla kerroilla kun itse annoin palkinnon eteenpäin, niin katsoin palkinnon saajan olevan aktiivinen wikipediassa. Lisäksi katsoin mitä erityistä käyttäjä on viimeaikoina tehnyt miksi antaisin juuri hänelle Ensimmäisellä kerralla kyse oli ajankohtaisesten aiheiden muokkaamisesta ja toisella oli, että minusta taustalla tehdyn työn tekemisen muistaminen oli minusta tärkeää. Ylipäätänsä loppujen lopuksi palkintojen saajien ja antajien välillä oli aika vähän ongelmia ja suurimmat juttu tuli niiden puolelta jotka säätivät sen suhteen miten heidän mielestään palkintojen jakamisen olisi pitänyt toimia. Rennommalla meiningillä asiat menevät paremmin. --Zache (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 18.30 (EET)

Haluaisin oikeasti saada selville sen pisteen, jossa rento meininki katosi. Muistan, että palkinnon jälleenjakamisesta tuli ongelmia ja palkinto jaettiin kahdelle yhtäaikaa ja joskus sitten ei kenellekään. Kun asia ei ratkennut, Zache kirjoitti palkinnon jakamista koskevat kirjalliset säännöt. Seuraavan ongelman ilmetessä Höyhens, joka ei ollut silloin saanut itse vielä KuWi-palkintoa koskaan, päätti oikean saajan täysin säännöistä välittämättä aivan puun ja koko metsän takaa. Kun minä huomasin, että säännöt olivat turhat, poistin kaikki säännöt, koska ei ollut järkeä sopia sääntöjä, joita ei kukaan noudata. Olen samaa mieltä, että ei tuo kovin rennolta kuulosta. Mitenköhän asiat menisivät jatkossa rennosti, kun ne männävuosina menivät päin seiniä? --Pxos (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.04 (EET)

Sanoisin, että kummassakin mainitsemissasi tapauksissa rento meininki katosi kun tulit paikalle. Esimerkiksi tuossa jälkimmäisessä tilanteessa Höyhens hanskasi ihan hyvin tilanteen ilman apuasi[1] . --Zache (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 21.04 (EET)

No se ei ollutkaan sitten vaikea kysymys. Vastaus oli helppo eikä edes yllättävä Zachen näkökantana. --Pxos (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 21.15 (EET)

Tuli yhtäkkiä mieleen, että palkinnon jakamisen lopettaminen ei kenties ollut minun vikani. Rento meininki vallitsi siihen saakka, kunnes minä tulin paikalle ja rento meininki katosi. Sitten jatkettiin vissiin, ja kun en ollut paikalla lainkaan, palkinnon jakaminen lopetettiin eikä mitään meininkiä enää ollut. En siis enää tiedä, miten minun pitäisi toimia. Ilmeisesti asiat menevät pieleen sekä silloin, kun tulen paikalle, että silloin, kun pysyn poissa. Dilemma. --Pxos (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 15.46 (EET)

En ole koskaan ajatellut että palkinto olisi palkinto jostain, mitä on tehty kuukauden aikana, vaan että se noimenomaan on kuukausittain jaettava palkinto, jossa kuukausittain nostetaan esiin joku tavalla tai toisella ansioitunut Wikipedisti. Wikipedia ei ole jalkapalloa vaan vapaa-ajan projekti, ja siinä toimitaan pitkällä aikajänteellä. Tietysti jos joku on juuri kyseisenä kuukautena tehnyt tai saanut aikaan jotain merkittävää, se sopii hyvin huomioida, mutta en ymmärtänyt sitä missään vaiheessa minhään viimeisen kuukauden aikana suoritettujen muokkausten vertailuna vaan kuukausittain tehtävänä nostona. Valintaa tehdessäni kyllä sitten painotin nimenomaan silloin hiljattaisia ansioita, koska ajankohtaisuus tietysti hyvin sopii tällaiseen nostoon.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.16 (EET)

Sen sijaan että vakikäyttäjät palkitsevat toisiaan, niin minusta olisi mukavampaa ja hyödyllisempää, että kiinnitettäisiin enemmän huomiota uusiin käyttäjiin ja heidän motivoimiseen. Valitettavan usein uusia käyttäjiä ei neuvota sen enempää, kuin että heidän tekemäänsä artikkeliin laitetaan korjausmallineita ja käyttäjälle ehkä tervetuloa-malline, jos sitäkään. Voisi olla hyödyksi jopa kehitellä uusia mallineita, joilla uusia käyttäjiä voisi ohjeistaa ja motivoida. Esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa on erilaisia vaihtoehtoja tervetulo-toivotukselle, joista voi valita juuri kyseiselle muokkaajalle sopivimman. -kyykaarme (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 13.07 (EET)

Voihan tuossa olla tiettyä saturaatiota, kun on ilmennyt vaikeutta nimetä palkinnon saajia (vaikka itelle nyt heti tulisi mieleen useampia vielä palkitsemattomia ja edelleen aktiivisia, mutta aina ei ehkä välttämättä yhtä lailla heti tule mieleen). --Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 13.43 (EET)

Kannatan palkinnon käyttöön ottamista uudelleen. Jos se jaetaan vain 12 kertaa vuodessa, niin eivät samat vakiokäyttäjät ainakaan ihan heti sitä saa.--Mursuvaari 321 (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 17.53 (EET)

Mielestäni ongelma olikin juuri tuossa, että oli ilmeisesti olemassa jonkinnäköinen kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan palkinto jaetaan sellaiselle, joka ei vielä ole sitä saanut. Useamman vuoden jälkeen alkoi mennä vaikeaksi. Tuosta voisi mielestäni luopua ja jakaa palkinto ihan vain sille, joka on jakajan mielestä kuukauden aikana erityisen hyvin onnistunut, historiasta välittämättä. --Sblöbö (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 18.05 (EET)

Voihan sitä muuttaa tuohonkin suuntaan. Aiempi toteutunut menettely jakaa palkinto yleensä sellaisille, jotka eivät olleet sitä ennen saaneet tuli varmaan siitä ajatuksesta, että joukkoistetussa projektissa jokaisen panos on arvokas eikä ole mitään ydinjoukkoa, sisäpiiriä tai eliittiä, joka jakelisi palkintoja useaan kertaan vuoron perään toisilleen vaan että yhden käyttäjän useampaan kertaan palkitsemisen sijaan (vaikka sitäkin nyt tapahtui, vrt. joku kirjallisuuspalkinto, jonka joku voi saada toisenkin kerran) pyrkimys oli aina löytää pikemminkin nosto vielä yhdestä hyvää jälkeä tehneestä muokkajasta. Mutta kun muokkaajien "sosiaalisuus" tai "renessanssihenkisyys" seurattujen aihepiirien kirjon laajuuden suhteen tai ylipäätään muiden muokkausten seuraaminen vaihtelee (ja kun aina myös muokkaajia poistuu), niin loppuvaiheessa ehkä alkoi ilmetä vaikeutta nimetä uusia palkittavia tällaiseen "nostoon". Itse pitkäaikaisena muokkaajana luultavasti pystyisin esimerkiksi nyt edelleen helposti nimeämään muutaman, jos kriteerinä olisi, ettei ole palkittu aiemmin eikä ole lopettanut muokkaamista, mutta loppuaikoina se ilmeisesti oli monelle vaikeaa. Ehkä silloin voisi tehdä noston jonkin viimeisen kuukauden aikana tehdyn merkittävän asian perusteella, jos sellainen löytyy. Jos ei löydy, niin sitten pidempiaikaisten aikaansaannosten. Itse ehkä preferoisin aiemmin palkitsemattomia, mutta jos jotain hienoa on siinä kuussa tehty, niin onhan nosto silloin perusteltu.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.46 (EET)

Kannatan palkinnon jakamista taas. --Zache (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 18.54 (EET)

Request for translation help

Hello,
Last week was a Holodomor commemoration week. I am currently looking for people who could be willing to translate into Finnish articles about people who spread information about the famine in 1933, e.g. en:Gareth Jones, en:Alexander Wienerberger or en:Ewald Ammende? P.S. I am not active on the Finnish Wikipedia, unfortunately, but I created quite a lot of articles in the Russian, Ukrainian, English and German versions. If I can do anything for you in return, please let me know, I will be glad.
Thank you. --Dmitri Lytov (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.41 (EET)

Sivuston luotettavuudesta kysymys

Artikkelissa Gustav Schwarzenegger lähteenä käytetty sivusto warhistoryonline.com herätää epäilyksiä, että se ei käy Wikipedian lähteeksi. Sivusto toivottaa tervetulleeksi kenet tahansa kirjoittamaan juttuja. Siellä oleva Gustav Schwarzenegger -artikkeli vaikuttaa käyttävän lähteenä en.wikipediaa vaikka aivan suoria sitaatteja ei olekaan. Sivustoa on käytetty fi.wikipediassa vain yksitoista kertaa. Sotahistorian kirjoittajilla lienee käsitys sivuston tasosta. --Abc10 (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 13.35 (EET)

Juu ei kelpaa, samaa tasoa BuzzFeedin kanssa. --Prospero One (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 14.11 (EET)

Selvä, poistetaan. --Abc10 (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 14.34 (EET)

Olin tullut käyttäneeksi tuota lähteenä yhdessä artikkelissa, kun sivusto näytti päällisin puolin asialliselta ja sitä olivat jo muutkin käyttäneet muualla. Sivusto väittää tekevänsä yhteistyötä museoiden ja historiallisten seurojen kanssa ([2], [3]), mutta kirjoittajaksi taitaa tosiaan kelvata kuka vaan. On sinne tosin ainakin yksi oikeakin sotahistoriaan perehtynyt tietokirjailija muutaman jutun kirjoittanut (Alex Kershaw, https://www.warhistoryonline.com/author/alex-kershaw), mutta kaikki muut kirjoittajat taitavat olla jotain tuiki tuntemattomia harrastelijoita. Ehkä tuota ei tosiaan pitäisi käyttää Wikipediassa lähteenä. Siinä minun kirjoittamassani artikkelissakin ilmeni, että warhistoryonlinesta peräisin olleet numerotiedot olivat osin ristiriidassa luotettavamman lähteen tietojen kanssa, joten haittaa tuosta oli vaan. --Risukarhi (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 16.14 (EET)

Mitä artikkelin Kohti Vapautta! kanssa oikein on tapahtunut?

Artikkeli on keskustelusivun perusteella poistettu kahdesti, mutta tuossapa tuollainen vain silti nököttää. Onko tässä nyt tapahtunut joku ylläpidon erehdys, vai onko järjestön merkittävyys merkittävästi muuttunut? Mielenkiintoisena kuriositeettina artikkeli näyttää myös olleen olemassa kahdella eri nimellä. --Prospero One (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 17.49 (EET)

Et sitten aatellut kysyä artikkelin viimeksi luoneelta käyttäjältä [4] Minkä ihmeen keskustelusivun? --Lax (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 18.45 (EET)

Kun painaa yllä olevaa sanaa "keskustelusivun", pääsee keskustelusivulle joka on poistettu, ja siellä lukee, että keskustelusivu on poistettu kahdesti. Siellä lukee myös "(Y8: Ei isäntäsivua (orpo))" Tarkoittanee, että myös artikkeli on poistettu. Ylläpitäjän katseella näet kaiken vielä tarkemmin. --Abc10 (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 19.01 (EET)

Ihmettelyni tuossa kohdistuikin siihen, että miksi artikkelin poistoa katsottaisiin olemassa olemattomalta keskustelusivulta tai sen lokista, kun sama asia näkyy varmemmin itse artikkelin lokista. Keskustelusivun poistaminen ei kerro varmuudella artikkelin poistamisesta ja ainahan joku törppö ylläpitäjä on voinut kirjata keskustelusivun poistoon väärän syyn. --Lax (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 20.20 (EET)

Kieltämättä, mutta kaksi kertaa eri henkilöiden samalla syyllä poistama keskustelusivu on jo jonkin verran erikoinen näky. --Prospero One (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 20.46 (EET)

Ei ole mitenkään erikoinen näky vaan aivan tavallista. Artikkeli on poistettu kolme kertaa epämerkittävänä, joka kerran eri ylläpitäjän toimesta. Kahden poiston aikaan keskustelusivu on ollut olemassa joten se on rutiiniluontoisesti poistettu kuten kuuluukin tehdä. Kolmannen poiston aikaan keskustelusivu on jo ollut poistuneessa tilassa joten olemattomalle keskustelusivulle ei ole voinutkaan tulla kolmatta poistologimerkintää (koskien tietenkin keskustelusivun itsensä poistoa ja sen syytä). jni (k) 3. joulukuuta 2019 kello 23.33 (EET)

Aloituksessa punalinkkinä mainittu keskustelusivu on nyt palautettu luettavaksi. Keskustelusivun luonti- ja poistoloki on tässä. --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 16.52 (EET)

Artikkeli on tuotu keittiön kautta pöytään. On luotu artikkeli toisella nimellä elokuussa, joka on sitten muutettu ohjaukseksi ja ilmeisesti sen sisältö on siirretty epämerkittävänä poistettuun artikkeliin käsin copypaiskauksena yhteenvedolla "nimi korjattu". Sitten ylläpidon kanankatse on tarkastellut vain ns. uutta artikkelia, johon on kohdistettu merkityksettömyystoimenpide, mutta aiempi versio on jäänyt ohjaukseksi. "Idea of time" -niminen käyttäjä on sitten kirjoittanut ohjauksen paikalle artikkelin, saanut asiasta palautetta keskustelusivulleen ja siirtänyt artikkelin uudelle nimelle, joka oli vapaana, kun aiempi versio poistettiin epämerkittävänä. Kukaan ei ole tehnyt varsinaista virhettä, mutta kun tarpeeksi moni Wikipedisti puuhaa asian kanssa, tuloksena voi olla vaikka millainen pyttipannu. --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 19.37 (EET)

Poistin artikkelin, koska se oli suurin piirtein lähinnä mainos tuollaisena+copypastea aikaisemmasta ja artikkelin luojakin oli sama kuin aikaisemmin. Suojasin sen samalla uudelleenluonnilta viikoksi. Voidaan miettiä vaikka parin viikonpäästä uudestaan sen soveltuvuutta Wikipediaan. --Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 20.09 (EET)

Mikäpä tuossa. Mutta miksi juuri parin viikon päästä, vai onko kyseessä semmottis kielikuva? --Prospero One (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 20.46 (EET)

Artikkeli on kerran vuodessa ajankohtainen ja parin vuoden päästä se ajankohtaisuus on ohi kunnes taas vuoden päästä on itsenäisyyspäivä. Eli oli artikkeli meidän mielestä tärkeä tai ei, niin Wikipediaa ei tarvitse käyttää tapahtuman mainostamiseen. --Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 21.17 (EET)

Onhan tuo Zachen tekemä pikapoisto toki kritiikille altis. Copypaste ei ollut ongelma, koska "molemmat versiot" oli tehnyt sama, artikkelin luojaksi kutsuttu tunnus, ja kun "Idea of time" palautti ohjaussivun artikkeliksi, hän kaivoi sivuhistoriasta takaisin aiemman version, jonka attribuutio pysyi historian mukaan artikkelin (1. version) luojalla. Lisäksi ajatus "mainoksesta" on omituinen, koska nähdäkseni artikkelin sisältö oli suurin piirtein asiallista. Poistosyy oli epämerkittävyys. On sallittua luoda epämerkittäväksi keskustelussa tuomittu aihe uudestaan, jos se katsotaan lähteiden perusteella merkittäväksi. Lisäksi artikkelin uudelleen luominen on poikkeuksellisesti estetty sysop-tason suojauksella. Ei tuolla tavalla maailmaa paranneta, että asioista puhuminen vain kielletään. Ratkaisusta on valitettu ylläpitäjien ilmoitustaululle ja kai siihen sitten ylläpitäjien pitäisi kantaa ottaa. --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 16.17 (EET)

Siirsinpä juuri mainitun valituksen tähän erillisen alaotsikon alle. --Prospero One (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 16.23 (EET)

Tämä merkittävyyskeskustelussa poistetun uudelleenluonti useaan kertaan on jonkinlainen käytäntöaukko, koska se oikeastaan pakottaa yhteisön viemään asian poistoäänestykseen. Tässä tapauksessa artikkelin sisältö vaikuttaa asialliselta ja sen uudelleenloi eri käyttäjä eri sisällöllä joten uudelleenluontia ei voi tulkita häiriköinniksi (kuten saman tekstin spammaaminen jatkuvasti olisi). sysop-tason suojaus on poikkeuksellista enkä näe sille perustetta tässä. jni (k) 5. joulukuuta 2019 kello 08.34 (EET)

Sisältö ei ollut (tai ainakin kun viimeksi katsoin, nyt se olikin jo näköjään poistettu) kovin asiallinen, kun mainosmaisesti puhuttiin "kansanliikkeestä" ilman mitään ulkopuolista riippumatonta lähdettä. Varmasti aiheesta olisi ollut mahdollista kirjoittaa neutraalistikin.--Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 09.36 (EET)

Jos tämä on olevinaan uusi merkittävyyskeskustelu, niin kantanani on että riittää maininta artikkelissa PLV:stä. Kokeilisivat todellisuutta paremmin vastaavaa nimeä Kohti diktatuuria! --Abc10 (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 10.26 (EET)

Merkittävyysargumentti ei kyllä päde mitenkään kun media on nyt jo useamman päivän jauhanut ao. tapahtumasta TekstiTV:tä myöten. Nähtävästi täälläkin on tästä jo lokakuusta asti väännetty. Wikipedia on neutraali tietosanakirja ja luotettavin lähtein neutraalisti kirjoitetut artikkelit mistä tahansa aiheesta ovat tervetulleita. Pidän varsin huolestuttavana, että aletaan päättämään aihealueita, joista artikkeleja saa julkaista. Sisältö ratkaisee ja vapaan tietosanakirjan hengen mukaista on, että mitään aihetta ei pyrittä hävittämään sivuilta.--Velivieras (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 14.31 (EET)

"Sisältö ratkaisee" on eräs mahdollinen periaate, samoin kuin Wikipedian kirjoitettuihin käytäntöihin kirjoitetut periaatteet. Tosiasiassa on tietysti niin, että "tietosanakirja on tekijöidensä näköinen". Jos tekijät päättävät kirjoittaa asiasta X ja olla kirjoittamatta asiasta Y, niin sitenhän siinä sitten tapahtuu. --Jmk (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 16.25 (EET)

Keskustelunaloitus ylläpitäjien ilmoitustaululta

Tämä osio oli alun perin ylläpitäjien ilmoitustaululla, josta se siirrettiin tänne kahvihuoneeseen erilliseksi osioksi. --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 16.26 (EET)

---

Kohti Vapautta! artikkeli on poistettu kolmannen kerran epämerkittävyyden nojalla, joka on valheellista. Artikkelin palautti pari viikkoa sitten Idea of time käyttäjä, koska aihe ei ole epämerkittävä. Aiheesta on puhuttu paljon medioissa ympäri Suomea. Aiheen poistaminen ja lukitseminen kyseenalaistaa Wikipedian neutralisuuden. Pyydän, että artikkeli palautetaan. Kiitos.

Robinkooli (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 20.48 (EET)

Kommenttiin lisätyt viitteet

Ottamatta muuten kantaa poistoon, niin on ihmeellistä politikointia kieltää aiheen merkittävyydestä keskustelu, kun aihe on "ajankohtainen". Ymmärtäneeksi Wikipedian tavoitteena on riippumattoman ja neutraalin tietosanakirjan tuottaminen, eikä yrittää vaikuttaa poliittisesti mihinkään. --2001:2003:F7CA:5700:5780:BF79:8E7E:A338 4. joulukuuta 2019 kello 16.11 (EET)

No poliittisen liikkeen mielenosoitusta koskeva artikkeli on poliittista vaikuttamista, eikä se sovi tietosanakirjaan varsinkaan ennen mielenosoitusta. Sama koskee myös aiheen merkittävyyskeskustelua. Ja kun tietää minkälaista kalabaliikkia eli mainoskeskustelua saadaan aikaiseksi myös Wikipediassa aiheesta kuin aiheesta, on ihan hyvä suunnata muokkausenergioita ja dialektisia intohimoja olennaisempiin tietoaukkoihin. Wikipedian keskustelusivuilla on muutenkin "keskustelua" tyyliin paljon melua tyhjästä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 21.04 (EET)

Aiheesta on lisätty maininta PVL:n artikkeliin ja se riittänee. Jos aiheesta tulee merkittävämpää, asiasta voi julkaista suunnitellun tapahtuman jälkeen. Onneksi Wikipedia ei ole sanomalehti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 11.33 (EET)

Juuri tätä meinasin tällä politikoinnilla: "ei sovi tietosanakirjaan varsinkaan ennen mielenosoitusta". Jos artikkelia käsiteltäisiin normaalisti ilman, että mietitään sitä poliittiselta kannalta niin ei se silloin ole mitään tarkoituksen mukaista poliittista vaikuttamista vaan, Wikipedian normaalia toimintaa. Nyt taas kielletään asian käsittely, koska se ei ilmeisesti sovi ko. käyttäjien poliittiseen näkemykseen -> poliittista vaikuttamista. Ei Wikipedian ole tarkoitus puntaroida minkään artikkelin poliittista vaikutusta, koska silloin se ei olisi neutraali. Pidätkö tosiaan tätä mielipidettäsi Wikipedian arvoja edustavana? --2001:2003:F7CA:5700:5780:BF79:8E7E:A338 5. joulukuuta 2019 kello 15.53 (EET)

Normaalisti on katsottu, että poliittisista mielenosoituksista voi ja kuuluukin kertoa tietosanakirjassa, jos ne ovat lähteiden nojalla merkittäviä; esimerkiksi artikkelit luokissa Luokka:Kansalaisaloitteet ja Luokka:Mielenosoitukset ja levottomuudet. Siellä on kerrottu niin lutkamarsseista, Smash ASEMeista kuin Turun voimellakasta. Jos nyt poikkeuksellisesti katsotaan, että poliittisesta mielenosoituksesta kertominen on jo itsessään poliittista vaikuttamista ja sen takia koko asia ei kuulu tietosanakirjaan, niin se on, noh, poikkeuksellista. (Kokonaan toinen juttu on miten poliittisesta mielenosoituksesta kirjoitetaan. Voisiko ehdottaa että käytetään siihen lähteitä?) --Jmk (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 16.18 (EET)

Onko tässä kuvassa Pablo Picasso?

Toivottavasti otsikko tuli oikein. Kuva: Atte Laitila Kuvan tiedoissa Commonsissa sanotaan että kuva on 1920-luvulta ja vasemmalla on Picasso, hänen vieressään Jacqueline Roque (s. 1927), sitten Atte Laitila (s. 1893). --Abc10 (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 21.52 (EET)

Ei mielestäni ole Picasso eikä Roque tuossa kuvassa. Molemmilla oli erittäin tunnistettavat voimakkaat kasvonpiirteet. -Ochs (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 22.36 (EET)

Ei ole ainakaan kovin helposti uskottavissa, että olisi Picasso. Commonsissa on 1910-vuosikymmenen valokuvia Picassosta, ja ainakin niissä hän on kovasti nuoremman näköinen, tummat hiukset ja niitä enemmän. Kasvonpiirteistä samaa mieltä kuin Ochs.--Htm (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 02.42 (EET)

Lisään Commonsin kahvihuoneeseen siis kommentin asiasta. Sielläkin kyllä henki on sellainen, ettei kommentteihini reagoida. Virheetkin saavat pysyä, kun ilmoittaja on väärä. --Abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 08.23 (EET)

Ja jos reagoidaan niin sitten reagoija on väärä... Koko maailma on sua vastaan... --Lax (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 13.39 (EET)

Commonsin kahvihuone taitaa olla sellainen nopearytminen adhd-tv, ettei siellä pientä suomalaista tai hänen kommenttiaan huomaa kukaan ja miljoona komnmenttia pyörii kuin nopeutetussa filmissä. Oikeastaan voisi ehkä kaivaa esiin, että löytyykö comnmonsista tähän sopivaa ongelmamallinetta, koska ongelmamallineet ehkä keräävät huomiota asiaan ja aiheeseen perehtyneiltä. On siellä commonsissa kyllä muutamia aktiivisia fi-wikipedistejäkin. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 14.21 (EET)

Commonsissa on ongelmamalline c:Template:Fact disputed, jonka voi käydä jättämässä tiedostosivulle, jos epäilee kuvauksen paikkansapitävyyttä. Olen itse käyttänyt sitä muutaman kerran ja voin kokemuksesta sanoa, ettei niihin vielä vuosien jälkeenkään ole reagoitu mitenkään. --Risukarhi (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 15.17 (EET)

Jätin kommenttini suomenkieliseen kahvihuoneeseen. Siellä on suomenkielisiä käyttäjiä, joista ainakin yksi ehti pitkät ajat tarkistaa jokaisen lisäykseni ja muutella luokituksia, vaikka tekemäni luokitukset eivät ainakaan haitanneet muuten kuin ehkä jonkun esteettistä silmää. Siellä on luokittamattomia kuvia ja suoranaisia virheitä, kuten po. kuva, mutta niihin ei kukaan "ehdi" puuttua. Koska en ole Commonsissa juuri muuten aktiivinen kuin kuvien lisääjänä, mallineiden ym. lisääminen ja korjausten tekeminen on hyvin vaivalloista, ja olin kuvitellut, että suomenkielisen Kahvihuoneen kautta saa apua aktivisteilta ja suomalaisten käyttäjien lisäysten ongelma-asioita hoidetuksi. --Abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 15.35 (EET)

Kyllä suomenkielisen wikipedian kahvihuone useimmiten tavoittaa suomenkieliset wikimedistit paremmin kuin esim. commonsin tai en-wikipedian, ja sitä kautta yleensä tavoittaa kriittistä massa paremmin. Itse asiassa aioin senkin sanoa edellisessä kommentissani, mutta lyhensin sitä sitten. Myös ne muutamat fi-wikipedistit, jotka ovat ovat aktiivisia commonsissa tai en-wikissä ovat arvokas apu, rajoitus on lähinnä se että harvalla on käsitystä kuka kulloinkin on missäkin muussa projektissa aktiivisena. Kyllähän se vaatii työtä ja sitkeyttä, jos siellä meinaa jotain saada korjatuksi, mutta usein kun joku muukin monimiljoonaisesta yhteisöstä huomaa saman, niin yhteisummärrys syntryy nopeasti. Tuurista on kiinni lähinnä se, huomaako.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 15.43 (EET)

Jätän kommenttini aina Commonsin suomenkieliseen kahvihuoneeseen, jota kuvittelen suomenkielisten aktivistien seuraavan. Kommentit katoavat siellä arkistoon automaattisesti(?) aika pian. --Abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 15.55 (EET)

Ai, onko siellä semmoinenkin. Aina oppii.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 16.21 (EET)

On siellä: Commons:Kahvihuone. -kyykaarme (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 14.03 (EET)

Artikkelien muokkaaminen yhteistyöprojekteina

Olen muokannut laajasti artikkeleita John F. Kennedyn salamurha, Josef Mengele, Remu Aaltonen, Lapuan patruunatehtaan räjähdys ja Suomen romanit. Olisiko mahdollista jollain lailla kutsua muita Wikipedian käyttäjiä mukaan muokkaamaan näitä artikkeleita. Olisi kiinnostavaa havaita, mitä lisätietoa muilla olisi annettavanaan ja miten omat muokkaukseni muuttuisivat muiden käsissä. Olisi tietysti kaikkein ihanteellisinta, jos näistä artikkeleista saisi lisätyön kautta lupaavia, hyviä tai jopa suositeltavia artikkeleita. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 13.44 (EET)

Yksi tapa saada lisää yhteistyötä on viedä artikkeli vertaisarviointiin, jolloin se yleensä herättää vähintään muutaman käyttäjän mielenkiinnon. Siellä saa ainakin ideoita ja muita apuja artikkelin kehittämiseen, vaikka välttämättä uutta tietoa muut eivät osaisikaan tuoda. --PtG (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 13.58 (EET)

Lisäksi perinteisesti aikaisemmin oli tapana perustaa Wikiprojekteja keskittämään jonkin aihealueen muokkaaminen ja siitä kiinnostuneet muokkaajat yhteen paikkaan, mutta ei niissä taida hirveästi vipinää olla. Kannattaa ehkä kuitenkin tutustua niihin. Sisäänpääsyyn ei tarvitse edes museokorttia. --Pxos (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 19.11 (EET)

Joissakin Wikiprojekteissa toimintaa voi hiukan ollakin. Niissä myös kerätään aineistoja ja saatetaan käydä keskusteluja.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 19.15 (EET)

Jalkapalloilijoita ensiarvioitavaksi

Kun ei meillä ole "seulojien ilmoitustaulua", niin täällä tiedoksi ahkerille seulojille, että käyttäjän 忍者小僧 luomia lyhyitä jalkapalloilija-artikkeleita on tarjolla satamäärin ensiarvioitavaksi. – Jatkossa käyttäjän uudet artikkelit menevät suoraan ensiarvioiduiksi, koska merkitsin hänet automaattiseulotuksi (keskustelu), mutta vanhaa jonoa on reilusti. Seulontakone ei kuulemma osaa. --Jmk (keskustelu) 8. joulukuuta 2019 kello 08.57 (EET)

Suomen pääministerin sijaisuus ja sen salkkumaisuus

Olen huomannut, että nykyään on taipumus panna Suomen hallituksessa pääministerin (ensimmäisen) sijaisen asema omaksi salkukseen, vaikka kyseessä ei perinteisesti ole mikään erillinen salkku tai ministerintehtävä. Maailma on tosin hieman muuttunut, ja nykyään tunnutaan korostavan pääministerin sijaisuutta ikään kuin toiseksi tärkeimpänä asemana hallituksessa, vaikka muistaakseni vielä 1990-luvulla tuosta toimenkuvasta ei kohkattu juuri lainkaan vaan se oli jonkinlainen byrokraattisuuden vaatima nimitys, josta kirjoitettiin lähinnä kesäuutisia tyyliin "useimmat ministerit kesälomalla, pääministerin tehtäviä hoitaa naistenviikolla toinen sauna- ja löylyministeri Aapeli Hööpeli". Onko nykyään syytä merkitä pääministerin sijaisuus ikään kuin erilliseksi ministerintehtäväksi artikkeleissa ja taulukoissa? --Pxos (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 17.38 (EET)

Tuo on problemaattista merkitä silloin kun moni on hoitanut virkaa (Rinteen hallitus). Tässä vaihtoehto miten voitaisiin toimia. --URunICon 10. joulukuuta 2019 kello 18.31 (EET)

Kyseessä ei ole salkku eikä ainakaan mikään virka eikä sitä edes hoideta. Toisaalta tajusin juuri, että tuo sijaisuus on erikseen mainittu Suomen perustuslain 59 §:ssä ja samoin myös 66 §:ssä ja sen myötä lienee tärkeää tuoda erikseen esille, kenet hallitus on keskuudestaan sisäisesti valinnut pääministerin sijaiseksi. Sen voisi kuitenkin ehkä siirtää jollain tavalla normaaliministerien joukosta erilleen eikä antaa ymmärtää, että kyseessä on erikseen perustettu toimi tai virka tahi salkku. --Pxos (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 20.23 (EET)

Valtioneuvoston hallitusluetteloissa pääministerin sijaiset on mainittu samassa listassa kuin ministerisalkutkin. 01miki10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 23.33 (EET)

Ensimmäisen vaihtoehdon ongelma on, että tehtävä rinnastuu harhaanjohtavasti varsinaisiin ministerinsalkkuihin. Toisen taas, että näyttää siltä, kuin pääministeri olisi oikeasti ollut tehtävästään estynyt ja sijainen on hoitanut tehtävää koko tuon ajan. Pääministerin varahenkilönä olo on merkitykseltään vähäisempi tieto, joka riittää mielestäni mainita leipätekstissä tai jossain alaviitteessa. Ei taulukoihin ja mallineisiin pidä kaikkea tietoa tunkea. Eri asia on, jos sijaisuus on merkittävällä tavalla konkretisoitunut esimerkiksi pääministerin pitemmän sairausloman vuoksi. -Ochs (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 21.30 (EET)

Mielestäni on tarpeen laittaa pääministerin sijaisuus omaksi salkukseen vain siinä tapauksessa, jos se on hallituskauden aikana ollut useammalla eri ministerillä, kuten Sipilän tai Rinteen hallituksissa. Muussa tapauksessa sen voi lisätä kyseisen salkun yhteyteen, kuten esim. Kataisen ja Kiviniemen hallituksissa on tehty. Itse olen muutenkin hallitustaulukoissa lisännyt samaan kohtaan useamman salkun, jos niitä ei ole ollut tarpeen erotella. 01miki10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 21.51 (EET)

Musta toi menisi ihan tekstissä, siinä voi mainita, kuka on PM:n sijainen ja selostaa, miten on sijaisuus toteutunut. Ei se ole niin tärkeä asia , että boksiin kannatta laittaa.--Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 23.38 (EET)

Artikkelin luominen Markus Kuotesahosta?

Niin, onko hän sen verran merkittävä henkilö Suomessa ja somessa, että hänestä kannattaisi luoda oma artikkelinsa Wikipediaan? Netissä hänestä on juttua aika lailla mm. täällä, täällä ja täällä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 19.02 (EET)

Uskallan väittää että on. Ei siis muuta kuin hihat heilumaan. --Prospero One (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 19.59 (EET)

Eliöartikkeleita luova botti

Bottihakemusten käsittelysivun PtmBot-osiossa (ikilinkki) on viimeisen reilun puolen vuoden aikana ollut arvioitavana botti nimeltä PtmBot (keskustelu · muokkaukset · SUL · lokit · oikeuksien hallinta). Sen ohjaajana toimii käyttäjä Patamaski. Botin neljänteen kokeiluajoon liittyvään osioon ei ole kahteen viikkoon tullut kommentteja muilta kuin häneltä. Edellistä artikkeleita luovaa bottia ja sille myönnettyä bottimerkintää on käsitelty seuraavissa arkistoiduissa keskusteluissa: JHokkanenBot, Uusien artikkeleiden luominen AWB-botilla ja Jääkiekkoilijoiden merkittävyys (--> sivujuonteena bottien luomat artikkelit). Koska käytännön mukaan ”botti saa suorittaa vain toimenpiteitä joista vallitsee selkeä konsensus”, haluaisin tiedustella yhteisön näkemystä siitä, ovatko PtmBotin luomat artikkelit saavuttaneet sellaisen tason, että bottimerkinnän antaminen on perusteltua. Arvioinnin pohjana voi käyttää PtmBotin viimeisimmän testiajonsa aikana luomia artikkeleita. Kommentteja? –Ejs-80 29. lokakuuta 2019 kello 12.31 (EET)

Ihan mielenkiinnosta, mistä tämä botti yrittää hakea levinneisyysalueita? Sinänsä hyvä että huomauttaa itse mahdollisesta puutteesta. Esimerkki Navahopus coyoteensis --Höyhens (keskustelu) 29. lokakuuta 2019 kello 13.57 (EET)

Dinosaurusten levinneisyyskartat ehkä ovat kuitenkin aukollisia. Ei löydy ainakaan http://laji.fi -palvelusta.--Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2019 kello 14.52 (EET)

Tuossa taitaa olla joku käsitteellinen sekaannus. --Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2019 kello 14.54 (EET)

Todellakin on käsitteellinen sekaannus. Navahopus on pelkkien jalanjälkien perusteella määritelty ”taksoni” (englanniksi ichnotaxon), joille on aivan oma luokittelusysteeminsä. Koska suomenkielisessä kirjallisuudessa tällaisia taksoneita ei käsittääkseni ole käsitelty missään, ei niitä kuulu luoda myöskään fiwikissä. Taksoboksi on aivan väärässä, koska siinä on yhdistetty taksonomia tähän jalanjälkiluokitteluun. Ehdotan, että kun PtmBot alkaa luoda artikkeleita, niihin saa lätkäistä pikapoistomallineen, jos ne aiheuttavat enemmän hämmennystä ja haittaa kun potentiaalista hyötyä. Wikipedian järjestys kärsii mielestäni pahasti, kun tänne alkaa tulla enemmän ja enemmän bottiartikkeleita. Botilla ei yksinkertaisesti voi tehdä tarpeeksi laadukkaita artikkeleita, ja siksi kaikista huonoimmat bottiartikkelit pitäisi saada helposti hävitettyä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 2. marraskuuta 2019 kello 00.06 (EET)

Nähdäkseni sekaannus ei ole niin suuri kuin edellinen kommentti antaa ymmärtää. Lisäsin kuitenkin kaikkiin ichnotaksoneihin huomautuksen siitä. Esimerkiksi Paleobiology Databasessa (yksi botin käyttämistä tietokannoista) Navahopus luokitellaan osaksi dinosauruksia, joka kuuluu "tavalliseen" taksonomiseen järjestelmään. --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 14.24 (EET)

PaleoDB ei ole millään tavalla täydellinen eikä se sellaisenaan sovellu taksonomiseksi lähteeksi. Millä tavalla botti käyttää PaleoDB:tä? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 2. marraskuuta 2019 kello 14.52 (EET)

Joidenkin lajien (dinosaurusten) tieteelliset nimet tulevat sieltä. Miksi se ei sovellu lähteeksi? --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 15.01 (EET)

ReptileDB (eli Fossilworks) ilmoittaa aina uusimman tieteellisen artikkelin taksonomiset tiedot, jolloin taksonominen hierarkia kärsii. Otetaan esimerkiksi kilpikonnat. Cadena & Joyce (2015) käsittelevät basaalisia kilpikonnia, ja heidän luokittelunsa menee näin: Testudines: Panpleurodira: Pleurodira. Pérez-García & Ortega (2018) puolestaan käsittelevät kehittyneempää Bothremydidae-heimoa, ja heidän luokittelunsa menee näin: Testudines: Pleurodira: Bothremydidae. Panpleurodiran mainitseminen on tuossa uudemmassa tutkimuksessa turhaa, joten se jätetään kauneussyistä pois. PaleoDB ei tätä kuitenkaan ymmärrä, vaan sen luokittelussa Panpleurodira ja Pleurodira muuttuvat samantasoisiksi kladeiksi Testudinesissa, vaikka Panpleurodiran kuuluisi olla hierarkiassa ylempänä. [5] Ihminen osaa tulkita noita alkuperäisiä artikkeleita, mutta botti ei osaa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 2. marraskuuta 2019 kello 15.19 (EET)

Botti etsii tuolta sivulta lajit, suvut ja heimot, joten nähdäkseni taksonominen hierarkia ei tällöin kärsi? --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 15.41 (EET)

Lisäys: Botti ei siis tee PaleoDB:n tietojen pohjalta kuin alimmat taksonomiset tasot (ne, joita muut lähteet eivät kata) --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 15.14 (EET)

Botti hakee levinneisyysalueen tietokannasta. Esimerkiksi tältä sivulta näkyy teksti botin lukemassa muodossa eli: "Distribution: US (Arizona, Utah)". En osaa sanoa, miten distribution tulisi kääntää suomeksi, mutta botti on käyttänyt levinneisyysalue-sanaa. --Patamaski (keskustelu) 29. lokakuuta 2019 kello 22.41 (EET)

En käyttäisi dinosauruksien enkä muidenkaan kauan sitten kuolleiden eliöiöiden kohdalla levinneisyysaluetta, koska tuo Catalogue of Lifen kohta viittaa kyllä vain paikkoihin, joista eläimen jäänteitä on löydetty. Tämähän ei todennäköisesti vastaa mitenkään oikeata levinneisyyttä. --PtG (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 08.03 (EET)

Muutin botin tekemään tuon niin, että jos laji on kuollut sukupuuttoon, levinneisyysalueen paikalle kirjoitetaan jäänteiden löytymispaikat. --Patamaski (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 19.06 (EET)

Tuolla data-määrällä artikkelit ovat riittävän hyvä aloitusarikkeleitä, ne ovat hyvin muotoiltuja ja tietolaatikot säntillisen näköiset. En ota kantaa siihen, onko tietoaines yksikäsitteistä ja alan käytännön mukaista. Mietityttää vain mainitut ihmiset: tieteessä auktoriteetin aseman saanut henkilö (= tieteellinen julkkis) mainitaan teksteissä usein pelkällä sukunimellä. Voisiko Wikipediassa kuitenkin käyttää varmuuden vuoksi etu- ja sukumimeä, kuten esimerkiksi Antoine Boucomont, Boucomont'in sijasta. Kun niitä myöhemmässä vaiheessa linkitetään, osuisivat linkit varmemmin oikeisiin tutkijoihin. Svwikissä on henkilölle luotu linkki bottiajon aikana. Henkilö, joka löytää, kuvailee ja julkaiseen eläinlajin/eläilajeja, voisi olla lyhyen jutun arvoinen. Kannatan bottioikeuden antamista (rajoitettuna tai vapaasti, bottivalvojan harkinnan mukaisesti).--J Hokkanen (keskustelu) 29. lokakuuta 2019 kello 22.04 (EET)

En ole biologi, mutta muistelisin, että että nämä auktorien lyhenteet ovat biologiassa vakiintuneessa käytössä. Muistelisin myös (en ole varma muistanko oikein), että kun tämä lyhenne on esim. infoboksissa, niin olisiko siinä linkin tekstissä näkyvissä lyhenne mutta linkki johtaisi tieteilijän koko nimeen. Lyhenne on siis vakiintunut koodi, ja niitä näkyy mainittavan tieteilijöiden artikkeleissa. Sikasi tarvitaan sekä linkki että lyhenne, jos olen maallikkona oikein ymmärtänyt.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 10.26 (EET)

Tuossa siis linkittämättömän muodon sijaan voisi olla perempi olla linkki, jossa näkyy lyhenne, mutta joka linkittää lyhenteen tarkoittamaan tieteilijään, jos tieto on infoboksissa, mutta tekstissä taas koko nimi olisi parempi. Mutta olisiko nyt infoboksimallineessa paikkaa lyhenteen sisältävälle linkille. Tämä tietysti edellyttää, että jostain lyhenteen selitys. En tiedä onko sitä tuossa lähteessä. Taksoniartikkeleita enemmän muokanneet tietäisivät paremmin.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 10.31 (EET)

Tässä näkyy tiedon esittämistapa infoboksissa: H. Jahn 1976^viite Jos sama mainittaisiin tekstissä, niin se olisi: "Lajin kuvasi ensimmäisenä Hermann Jahn vuonna 1976.^viite Jos tekstissä on lyhenne, niin se pitäisi avata siten kuin infoboksissa, koska toisin kuin tieteellisessä artikkelissa, wikipediassa lukijan ei voida olettaa tietävän tai lukijalla ei voida olettaa olevan käsillä indeksiä auktoreista. --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 10.40 (EET)

Tai en tiedä, onkotuo "Milan et al" ollenkaan tällainen auktrorilyhenne. Se näyttää pikemminkin viittaukselta julkaisuun, jonka kai pitäisi löytyä jostain. Vastaavasti, jos kysymyksessä on viittaus julkaisuun, se ei (luullakseni?) voi esiintyä tekstissä ilman viitettä ao. julkaisuun. Toisaalta tuo "accepted name" kyllä näyttäisi viittavan siihen, että se olisi juuri tuo virallinen lyhenne, ihan niin kuin L = Linné. Kun menee Wikispeciesiin, niin siellä esiintyy linkitettyjä auktorinimiä, joiden perässä lukee linkin ulkopuolella tuo "et al." Maallikkona voisin kuvitella että se on tapa jotenkin ottaa huomioon, että määrityksiä nykyään käytännössä aina tehdään isommilla työryhmillä, joissa on työnjako. Olisiko täällä nyt ketään kokenutta taksoniartikkelien muojkkaaja paikalla?--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 10.42 (EET)

Tuossa artikkelissa Navahopus coyoteensis muuten linkki [6] ei toimi. Vaikuttaisi, että se olisi istu ntokohtainen linkki. Tämmöisissä pitäisi kai jonkun teknisesti edistyneen käyttäjän kaivaa esiin, miten saataisiin pysyvä linkki. Tuo on ongelma monissa palveluissa, kun osa linkeistä on pysyviä ja osa ei, ja pitää olla aikamoinen guru, että erottaisi onko linkki pysyvä vai lakkaako se toimimasta, kun istunto vanhenee.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 10.48 (EET)

En tiedä millä logiikalla ja kuinka usein nuo eliöiden id:t muuttuvat sivustolla. Tarvittaessa noiden linkkien poistaminen kaikilta eliösivuilta on kuitenkin helppo toteuttaa, koska ne syntyvät mallineesta Malline:Catalogue of Life. Tällöin jäljelle jäisi vielä toinen linkki, joka ohjaa sivuston hakuun kyseisen eliön nimellä. --Patamaski (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 13.55 (EET)

Tämä on niin spesifi kysymys, että en osaa maallikkona arvioida. Wikipediassahan taksonomia taitaa olla niitä aihepiirejä, joissa on tiettyjä hyväksyttyjä lähteitä, enkä tunne tätä lähdepuolta yhtään enkä siksi osaa arvioida lähteitä. Joku aihepiiriä paremmin tunteva voisi osata arvioida paremmin. --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 13.59 (EET)

Artikkelit ovat kyllä teknisesti siistejä, mutta nämä merkintäkonventioiden yksityiskohdat vaatisivat luullakseni arviota aihepiirin kokeneilta muokkaajilta tai irl-biologeilta.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 10.57 (EET)

Auktorien hakeminen esim. verkosta on botille kenties rankkaa hommaa. Auktoria ei kuitenkaan saisi esittää ilman lähdettä. Sukujen ja lajinnimien muuttuessa (ja sitä tapahtuu eliöiden kohdalla paljon) muuttuu myös auktori, joka on ensimmäisenä nimennnyt juuri sen kulloinkin käytössä olevan tieteellisen nimen. Auktori voi olla punalinkki, mutta sillekin piätisi olla lähde. Niiden sinistämisessä onkin käytettävä tervettä järkeä. En osaa sanoa onko sitä botilla vai humaanikäyttäjällä enemmän. --Höyhens (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 12.54 (EET)

Artikkeleissa, joissa nimenä on tieteellinen nimi, auktori menee kai helpommin oikein (mutta on tärkeä silloinkin, koska samaa nimeä on voinut käyttää useampikin auktori eri yhteyksissä). Jos nimenä on suomenkielinen nimi, niin auktori voi vaihtua tieteellisen nimen vaihtuessa, vaikka suomenkielinen nimi pysyisi samana. Wikipediassa (kai?) on auktorit ollut tapana linkittää noin kuin tuosta aloittamastasi arttikkelista lainasin, oli linkki sitten sillä hetkellä punainen tai sininen (luulisin). Botti on tietysti aina täysin vailla järkeä ja jättää varmasti tekemättä kaiken, mitä ei ole käsketty.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 13.18 (EET)

Auktorien linkittäminen pitänee tehdä käsin, ellei sitten ole mahdollista tehdä listaa, josta botti poimisi oikean auktorin. Jos tieteellinen nimi muuttuu, merkitsemistapa vaihtelee eliöryhmittäin, mutta lajin alkuperäinen kuvailija mainitaan aina. Eläimillä nimen muutoksen näkee siitä, että auktorinimi on sulkeissa esimerkiksi (Linnaeus, 1758), kasveilla, sienillä kerrotaan myös validin tieteellisen nimen antaja esimerkiksi (L.) Kuntze. --MiPe ^(wikinät) 30. lokakuuta 2019 kello 20.30 (EET)

Luulen, että tuo onnistuisi jälkikäteen esimerkiksi AWB:n etsi–korvaa-menetelmällä. Toki on varmaankin mahdollista linkittää auktorit heti artikkelin luomisen yhteydessä, mutta ainakin minusta AWB näytti helpommalta ja mahdollisesti vähemmän virheitä tuottavalta. --Patamaski (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 20.41 (EET)

Olet oikeassa, nimet kannattaa etsiä ja korvata toisella ajokerralla. Siihen kannustaa tuo mainittu auktorisoitu tapa, joka varmistaa sen onnistumisen. Botin olisi aina syytä olla yksinkertainen, jotta mitään hankalaa ja ronkelia korjattavaa synny suuria määriä.--J Hokkanen (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 21.21 (EET)

Helmipaksuvarsi vaikuttaa ihan kunnolliselta lukuunottamatta sitä ettei botti hakenut kuvaa siihen wikidatasta ja laittoi sanan "paksuvarsien" virheellisesti kursiiviin. Taidan kuitenkin kannattaa bottioikeuksien antamista, sillä botin tekemät artikkelit ovat tyhjää parempia. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 30. lokakuuta 2019 kello 19.25 (EET)

Päivitin viimeisimmän koeajon jälkeen sukujen ja heimojen taivutusta. Samalla kursiiviongelma pitäisi olla korjattu. --Patamaski (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 19.45 (EET)

Kuvan puuttumisesta en osaa sanoa. Olen ymmärtänyt, että se tulisi suoraan mallineen avulla wikidatasta. --Patamaski (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 19.50 (EET)

Kyllä, kuvat tulevat automaattisesti mallineen kautta, jos wikidatassa sellainen on. Ja näkyy tuohon artikkeliin se nyt myös tuleva, jos kuvan poistaa parametrista. --4shadoww (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 20.11 (EET)

En oikein tunne Wikidataa, mutta onko siellä parhaat kuvat ja jos on, miten ne on commonsista valittu? --Höyhens (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 22.29 (EET)

Ei ole parhaat kuvat. Sinne valikoituu satunnaisesti mikä tahansa räpsäytys, kuhan siihen kuvaan on jostain Wikipedian kieliversiosta linkattu. --MiPe ^(wikinät) 30. lokakuuta 2019 kello 22.41 (EET)

No jos ton kuvankin jättäisi pois niin ehkäpä tämä olisi sitten ihan suotavaa toimintaa. En keksi enää muuta missä botti tekisi harmillisia virheitä. --Höyhens (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 22.47 (EET)

Tämä mahdollinen ongelma taitaa tulla mallineen puolelta. Nähdäkseni, jos botin luomiin artikkeleihin ei haluta kuvaa wikidatasta, pitäisi itse mallinetta muuttaa. --Patamaski (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 13.51 (EET)

Wikikoodin osalta artikkelit näyttää hyvältä ja ongelmat mistä aikaisemmin mainitsin on korjattu. --4shadoww (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 20.07 (EET)

Minun mielestäni botilla luotuja artikkeleita ei pitäsi laskea Wikipedian artikkeliavaruuteen ilman että joku tarkistaa ne. Onko tarkoitus tehdä sv-wikin perässä määrää laadun kustannuksella? Jos joku tehtailisi käsin vastaavalla pituudella artikkeleita niin hänelle käytäisiin aika pian huomauttamassa siitä että jos ei artikkeliin saa tietokantojen tietojen lisäksi lepätekstiä niin ei kannata luoda artikkelia ollenkaan. Katsotaanko siis bottimallineella varustettua artikkelia suopeammin? --Linkkerpar™ 31. lokakuuta 2019 kello 02.56 (EET)

En keksi mihin väliin kirjoittaisin mutta muistuttaisin että meillä on Luettelo kasvitieteilijöiden auktorilyhenteistä ja Luettelo sienitieteilijöiden auktorilyhenteistä. --Tappinen (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 08.07 (EET)

Vastaavia saattaa olla muidenkin wikiprojektien alla (joko muut wikipediat tai muut wikimediaprojektit). Lisäksi voisi kuvitella, että luetteloja ja tietokantoja voisi olla jossain wikimedian ulkopuolellakin. Aihepiiriä tuntemattomana en kuitenkaan osaa sanoa enempää.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 08.21 (EET)

Kiitoksia teille vinkeistä. --Patamaski (keskustelu) 1. marraskuuta 2019 kello 21.21 (EET)

Aiemminhan sv-wikissä oli ihan hyvin luotuja eliölajiartikkeleita, joissa ei ymmärtääkseni ollut huomauttamisen aihetta. Tässäkin lähtötieto on ilmeisesti laadukasta joten kysymys on lähinnä räätälöiinnistä, ja tämä räätälöinri taas on tietenkin syytä tehdä ennen suuren artikkelimäärän luomista sen paremmin artikkeliavaruuteen kuin sen ulkopuolellekaan. En ole aihepiirin asiantuntija, enkä siksi osaa arvioida noita tietokantoja, mutta todennäköisesti ne ovat laadukkaita, ellei sitten löydy jotain vielä paremmin soveltuvia. Jos tietokanta on laaduksas, niin en tiedä, onko tuo auktorinimen linkin puuttuminen niin fataali ongelma. Paras tietysti olisi, jos sekin saataisiin noudettua jostain. --Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 08.21 (EET)

On eliöartikkeleissa ollut huomauttamista. Ja samalla botilla on käytännössä tapettu useampia eri kielten projekteja tasottomien tynkien spämmäämisellä. J.K Nakkila (keskustelu) 1. marraskuuta 2019 kello 22.52 (EET)

Ainakin tuossa olen samaa mieltä J.K.Nakkilan kanssa että projektit voivat kärsiä näistä automaattisista aloituksista, kun varmaankin monen käyttäjän mielestä oisi hauskempaa aloittaa artikkeli ihan alusta. Mutta tällähän tietysti päästään tasalaatuisuuteen, joka ei aina ole ihan Wikipedian alkuperäisen ideanaan mukaista. --Höyhens (keskustelu) 1. marraskuuta 2019 kello 23.59 (EET)

Yksi suuri ongelma tässä on se, että tietokantoja on vain yksi. Catalogue of Lifen käyttäminen kaikkien eliöiden taksonomian lähteenä on mielestäni järjetöntä. Jokaisesta luokasta, lahkosta, heimosta, suvusta ja lajista kirjoittaminen vaatii ihmisen harkintakykyä. Botti ei osaa tulkita eri lähteitä, kuten kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja, botti ei osaa tehdä kompromissejä eikä se osaa keskustella. Kannatan sitä, että kaikkien botin luomien artikkelin täytyy olla ihmisen (mieluusti useamman) tarkastamia, ennen kuin ne päätyvät artikkeliavaruuteen. Artikkelit pitää pystyä myös hylkäämään lopullisesti, jos ne eivät aiheeltaan sovellu Wikipediaan (esimerkiksi aiemmin mainittu Navahopus coyoteensis). Bottitouhun pitäminen hallinnassa vaatii paljon lisätyötä, jonka välttämäseksi ehdotan, että botti saa luoda vain yhden artikkelin päivässä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 2. marraskuuta 2019 kello 00.37 (EET)

Eliöartikkeleita työstää melko pieni käyttäjämäärä. Jos tynkiä alkaa tulemaan liukuhinalta satoja tai tuhansia niin he eivät ehdi niitä korjaamaan tai tekemään valmiiksi, ja riittääkö kaikilla edes halu siihen että paikkaa botin tekosia. Yhden eliöartikkelin tekemiseen menee minulla minimissään 2-3 tuntia, yleensä paljon pidempään. Sunnilleen saman verran aikaa kuluu kun alkaa tyngästä tekemään. Siinä on taksoboxin ja lauseen parin alustus helpoin ja vähiten aikaa vaativa. Tuollaisia artkkeleita joissa on taksoboxi, pari-kolme lausetta ja lähde tekee sarjatyönä ilman bottia helposti kymmeniä päivässä. Kuinka moni käyttäjä lähtee parantamaan botin tekemää artikkelia jos siihen menee miltei sama aika kun tekisi kokonaan uuden artikkelin? Kun artikkelia alkaa tekemään niin ensin pitää googletella että löytyykö tarpeeksi lähteitä ja tietoa. Samalla selviää että onko aihe sellainen että siitä kannattaa alkaa edes tekemään artikkelia. --Linkkerpar™ 2. marraskuuta 2019 kello 02.36 (EET)

Suomenkielisessä wikipediassa on tällä hetkellä yli 20 000 eliöartikkelia ja niitä tehdään lisää jatkuvasti. Mielestäni olisi järkevää tehdä botilla helposti laajennettavissa olevia tietosisällöiltään (ja kieliopillisesti) oikeita tynkiä. Nopealla arviolla tietolaatikon, aloituksen, lähteiden ja lajiluetteloiden tekemiseen käsin kuluisi nopeasti tehtynä puoli tuntia. Siispä botin luomilla artikkeleilla säästettäisiin arviolta 1000 tuntia työaikaa vuodessa. Tämän päälle tietysti erilaiset korjaukset (taksonomialaatikossa tai leipätekstissä virheellisiä kursivointeja tai lihavointeja tai aloituslause, joka ei noudata artikkelimalleja tai väärä luokitus tai puuttuva wikidataan linkittäminen, …). --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 14.59 (EET)

Minulla kuluu aikaa alle puoli tuntia kun teen ensimmäisen artikkelin suvusta ja tallennan siitä tietolaatikon talteen koneelle. Sen jälkeen riittää kun copy-pasteaa ja korjaa lajin nimen. Eniten menee aikaa siihen kun etsii tiedot netistä että voi kirjoittaaa kuvauksen, levinneisyyden ym. Ei tarvitse olla minun ajankäytöstäni huolissaan. Kun teen artikkelia niin käytän siihen tarvittavan ajan niin että saan aikaan artikkelin jossa on enemmän tietoa kuin tietolaatikossa.

Onko tämä sitä hyvää suomenkieltä?:

$* on $SUKU-sukuun ja $HEIMO-heimoon ($HEIMO_TIETEELLINEN_NIMI) kuuluva $ELIÖ – täsmällisemmin $LAHKO. Tieteellisen nimen sille antoi ensimmäisenä $NIMENANTAJA_VUOSI. Sillä ei ole alalajeja.$LÄHTEET*

Miten muuten voit olla varma ettei alalajeja ole? Ehkä niitä ei ole vain löydetty? Samalla kaavalla näitä voisi tehtailla käsinkin satoja lyhyessä ajassa. Kun joku etsii Wikipediasta tietoa jostakin eliöstä niin mitä hyötyä bottisi kirjoittamasta tynkätiedosta on hänelle kun ei koko eliötä edes ole kuvailtu? Yhtä hyvin artikkelit voisi esittää listana. --Linkkerpar™ 3. marraskuuta 2019 kello 00.00 (EET)

Tuo sanamuotokin on vähän epämääräinen: "on $SUKU-sukuun ja $HEIMO-heimoon ($HEIMO_TIETEELLINEN_NIMI) kuuluva $ELIÖ – täsmällisemmin $LAHKO" Koko lause ei ole ollenkkaan täsmällinen vaan pikemminkin hämärä. Lahkohan on sukua ja heimoa ylemmän asteinren taksoni, eikä siis mikään "tarkemmin". --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 12.17 (EET)

Joskus on minulle käynyt niin että olen aloittanut artikkelin ja sen jälkeen huomannut että sille on kaksi hyväksyttyä tieteellistä nimeä eri tietokannoissa, Kaksi suomenkielistä nimeä joista toisella on toinen tieteelinen nimi jne. Minulla on tälläisiä artikkeleita keskeneräisenä jonkin verran koneella kun ei niitä voi nimeämisen epäselvyyksien vuoksi julkaista. Kymmenen viimeisen vuoden aikana nimet ja luokittelut ovat vielä muuttuneet ja muuttuvat koko ajan koska nykyään lajeja luokitellaan uudestaan dna:n perusteella. --Linkkerpar™ 2. marraskuuta 2019 kello 02.36 (EET)

Tuo johtuu siitä, että sekä tieteelliset nimet että suomenkieliset nimet muuttuvat jatkuvasti ja tieteellinebn nimikin on yksilöivä vasta auktorin kanssa. Näiden arviointi vaatii siksi varsin laajaa tietämystä sekä nimeämisen perusteista että tietokannoista. Muokkaajissa on vanhastaan ollut aiheeseen perehtyneitä varmaan sekä edistyneinä harrastajina että joskus ehkä ammattibiologeinakin. Kun vielä dna pistää näitä sekaisin, niin muutostahti on nopea. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 11.03 (EET)

Miltä seuraavat ajatukset kuulostaisivat:

1. Bottimerkintä myönnettäisiin sillä ehdolla, että PtmBotilla saisi luoda korkeintaan 100 artikkelia kalenterikuukauden sisällä. Jos siis esimerkiksi tammi-helmikuun bottiajot tehtäisiin 31. tammikuuta ja 1. helmikuuta, noina päivinä saisi tehdä 100 + 100 artikkelia, minkä jälkeen seuraava sallittu bottiajo ajoittuisi maaliskuulle. Rajoituksen mahdollinen ylittäminen johtaisi aluksi varoitukseen ja toistuvat ylitykset bottimerkinnän poistamiseen. Alle kymmenen artikkelin ylityksissä varoituksia olisi mahdollista antaa kolme ennen botin käytön lopullista kieltämistä, kun taas vakavammissa tapauksissa käyttökielto seuraisi jo toisesta ylityksestä.
2. Kuka tahansa voisi hakea sekalaista-kahvihuoneessa käytävän keskustelun kautta tiukennusta rajoitukseen. Kalenterikuukauden aikana luotavissa olevien artikkelien maksimäärää alennettaisiin, jos vähintään neljä äänioikeutettua käyttäjää kannattaisi ehdotettua maksimäärää. Tiukennusehdotuksesta pitäisi kertoa botin ohjaajalle hänen keskustelusivullaan.
3. Botin ohjaaja voisi halutessaan hakea sekalaista-kahvihuoneessa käytävän keskustelun kautta lievennystä rajoitukseen. Kuukauden aikana luotavissa olevien artikkelien maksimäärää korotettaisiin, jos botin ohjaajaa lukuun ottamatta vähintään neljä äänioikeutettua käyttäjää kannattaisi ehdotettua maksimäärää eikä kukaan äänioikeutetuista vastustaisi.

Yllä olevia kohtia voi kommentoida joko yhdessä tai erikseen. –Ejs-80 2. marraskuuta 2019 kello 08.44 (EET)

Onko tarkoitus että muut käyttäjät tarkistavat, korjaavat mahdolliset virheet ja laajentavat botin työn tyngistä kunnolisiksi artikkeleiksi? Eli niin kuin kolme käyttäjää sitoutuisi tekemään kuukauden joka päivä artikkelin johon käyttää aikaa 2-3 tuntia vähintään. Kuulostaa työltä, sellaiselta työltä johon en luultavasti osallistu, koska sen ajan voi käyttää paremminkin. Huonolaatuisilla botin luomilla artikkelityngillä voi pahimmillaan olla samanlainen vaikutus kun paperirahan ylenmääräisellä painamisella. --Linkkerpar™ 2. marraskuuta 2019 kello 11.03 (EET)

Realistisesti ajateltuna tuon tyyppistä tarkistamista ei tule tapahtumaan vaan niiden botin luomien artikkeleiden on tarkoitus olla itsenäisesti niin hyviä että ne ovat käyttökelpoisia. --Zache (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 11.10 (EET)

Siis ehdotukseni ei sisällä ajatusta siitä, että muilta käyttäjiltä edellytettäisiin yhtään mitään. Toisin sanoen jos PtmBotin tekemät artikkelit ovat sellaisia, että niitä ei haluta artikkeliavaruuteen, ehdotusta voi vastustaa. Jos taas on sitä mieltä, että niitä voi tehdä artikkeliavaruuteen rajatusti, ehdotusta voi joko kannattaa tai kertoa, miten se toimisi paremmin. –Ejs-80 2. marraskuuta 2019 kello 11.21 (EET)

Minä ainakin vastustan. --Linkkerpar™ 2. marraskuuta 2019 kello 11.25 (EET)

Tässä on botin omistaja tehnyt pitkäjänteistä ja laadukasta työtä, mutta kallistun kyllä Linkkerparin kannalle. Ensimmäinen ongelma on se, että mikään botti ei mielestäni pysty tekemään Wikipediaan kelpaavia artikkeleita näin laajasta aihepiiristä. Olen nähnyt enkkuwikissä toimivia bottiartikkeleita, mutta niissä aihepiiri oli rajattu simpukoihin tai johonkin sellaiseen, ja botti käytti apunaan useita simpukoihin erikoistuneita tietokantoja. Jos botti perehdytetään rajattuun aihepiiriin, tulee vastaan toinen ongelma, eli se, että suuri osa botin luomista artikkeleista on todennäköisesti täysin merkityksettömistä lajeista (etenkin selkärangattomien kohdalla). Tällaisia artikkeleita minä ehdottomasti vastustan, koska ne ovat niitä Wikipedian kannalta haitallisimpia, olivat ne sitten kuinka laadukkaita tahansa. Jos tällaiseen rajattuun aihepiiriin lisätään joku merkittävyysfiltteri, saattaa käydä niin, että artikkelien lopullinen määrä jää niin pieneksi, että olisi paljon vähemmän vaivaa luoda artikkelit käsin kuin kehitellä laadukas botti sen tekemiseen. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 2. marraskuuta 2019 kello 12.25 (EET)

Nisäkkäitä joista on artikkeli vähintään 10:ssä muussa wikipediassa ja joihin kuuluu dewiki, enwiki, frwiki ja ruwiki, mutta ei fiwikissä JA joilla on commons luokka on noin 1300. Eli ei se lukumäärä ihan pieneksi jää vaikka vetäisi aika tiukankin seulan. Mutta noin ylipäätänsä en nyt näe ongelmaa siinä, että artikkeleita tehdään boteilla jos artikkelien määrä jää suht verkkaiseksi ja botin ajaja käy niitä läpi sitä mukaa hän luo niitä. Eli minulta kannatus. --Zache (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 13.19 (EET)

Olennaista bottiartikkeleissa on, että botinajaja tuntee sekä aihepiirin substanssin, konventiot että lähteet ja olemassa olevat tietokannat hyvin ja osaa arvioida lähteitä ja tietokantoja kriitisesti. Koska itse tunnen näitä kaikkia huonosti en osaa arvioida näitä tarkemmin. Teknisesti homma on kyllä hyvin hallussa ja jälki huolellista siltä osin, esimerkiksi kielenhuolto-ongelmia ei näy, mutta konventiopuolelta esitettiin huomioita. Joku voi hyvin hallita laajankin aihepiirin ja jälki on priimaa, mutta silloin pitää konventiot, substanssi ja lähteet olla hallussa. Jätän siis aiheppiiriä muokanneiden arvioitavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 13.30 (EET)

Mä en tiedä yhtään merkityksetöntä lajia. Voi olla että melko vähän kiinnostavia suominkieleiselle lukijakunnalle on paljonkin. --Höyhens (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 23.29 (EET)

Tuolta Ruotsin Wikipediasta voisi joku kielitaitoinen udella että ovatko mahdollisesti tehneet tutkimusta kuinka paljon artikkeleita on laajennettu sen jälkeen kun ne on sinne botilla luotu. --Linkkerpar™ 2. marraskuuta 2019 kello 11.03 (EET)

Olennaisempaa kuin laajentaminen on mielestäni bottiartikkeleiden lähtötila. Sielläkin suuria bottiajoja on tehnyt ainakin kaksi eri botinajajaa. Ensimmäinen oli sekä teknisesti taitava että hallitsi lähteet, ja jälki oli kokonaan ymmärtääkseni priimaa. Toinenkin oli teknisesti taitava ja jälki teknisesti priimaa, mutta sorttui erittäin heikkolaatuiseen , tiedoiltaan vanhaan ja puuteelliseen globaaliin tietokantaan, jota oman näkemykseni mukaan ei olisi sen heikkolaatuisuuden takia pitänyt ruveta käyttämään lainkaan alun perinkään. Tässä aihepiirissä luullakseni tietokannat ovat laadukkaampia, joten kyse on enemmän hienosäädöstä niiden käytössä (esim. päivittyvyys- ja ajantasaisuuskysymkset jne., joista tämän aihepiirin osalta en osaa sanoa yhtään mitään). Tärkeämpää kuin laajentaminen, jota voi tehdä kuka tekee, on nähdäkseni tuottaa alun alkaen tasaista ja priimaa välttäen nämä useat eri akilleen kantapäät. Myös aihepiirivalinta on tärkeä. Esim.aihepuiirin tuntija voi ehkä nähdä, mikä aihepiiri olisi kiireellisin. Rinnan tämän hankkeen kanssa olen huomannut, että joku taho kirjoittaa kirjautumattomana vaihtuvilla ip-osoitteilla kasviljajeista käsin hyvin asiantuntevia, erinomaisesti lähteistettyjä artikkelialoituksia. Tässäkin siis tulee vähän ehkä aiheen ja lähteidenkin mukaan valinta, kirjoittaako käsin vai botilla. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 13.52 (EET)

Periaatteessa aiheita joista kannattaa tehdä artikkelit pystyy hakemaan vaikka siten, että hakee wikidatasta artikkeleita joille on eniten kielilinkkejä ja niille löytyy commonskategoria jne. (esimerkkihaku lihansyöjistä) Tuolla tavoin luotavat artikkelit pystyy aika helposti rajaamaan sellaisiksi, että ne ovat käytännössä kaikki sellaisia, että niistä pitäisi olla fiwikissä artikkelit. --Zache (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 11.10 (EET)

Saisiko tämän jotenkin niin, että botti tekisi artikkeleita vain sellaisista eliöistä, joissa on kuva Commonsissa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 2. marraskuuta 2019 kello 11.49 (EET)

Peruste olisi aika sattumanvarainen. Kuvan olo commonsissa on aika sattumanvaraista ja tilanne myös muuttuu koko ajan.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 13.52 (EET)

Minä vastustan artikkelien luomista botilla tai sitten ainakin määrää ja laatua pitäisi rajata jotenkin. Esim. Viola kupfferiana on hybridi eli ilmeisesti kahden lajin risteymä. Siitä löytyy niin vähän tietoa, että kukaan ei ole poistanut sitä tietokannasta, koska ei voi olla varma, että sitä ei olisi olemassa. Mira S. (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 13.44 (EET)

Tämä Ilex zippeliana on myös ongelmallinen artikkeli[7]. Tässä käy hyvin ilmi se että mitä lisäarvoa Wikipedialle tulee artikkeleista joiden nimi on ratkaisematon, sisältö on olematon ja goolettamalla ei löydä lähteitä että artikkeliin saisi edes kuvauksen. --Linkkerpar™ 2. marraskuuta 2019 kello 17.15 (EET)

Googlailemalla ja vähän arvailemalla se voisi olla Ilex cassine:n synonyymi. Aika hankalaa on kyllä selvittää virheelliset taksonit ja sitten yhdistää tai poistaa artikkelit. Ja lisäksi saada wikidatan puolella linkit järjestykseen. Ehkä kuitenkin sadan artikkelin kuukausitahti olisi hallittavissa. Mira S. (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 18.38 (EET)

Jep, tuollaisia lajeja, joiden status on oikeasti unresolved, niin ei pitäisi luoda botilla. Tämä ei käy ilmi tuolta Catalogue of Lifesta, ja tuo tieto kyllä pitäisi hakea jostain. Turha tänne on luoda artikkeleita lajeista, jotka on vain ehdotelmia. --PtG (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 19.08 (EET)

Laajensin artikkelia. Voisikohan tuo lähettämäsi linkin tieto johtua siitä, että kasvin tieteellinen nimi on jouduttu muuttamaan? --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 21.20 (EET)

Lisäys: Tarkastelin sivua ja sitä, mistä sen tiedot tulevat. Tietojen perusteella itse suvun nimi Ilex (Orjanlaakerit) on virheellinen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa – ainakaan kassun perusteella. (On toki mahdollista, että olen tulkinnut väärin ensimmäisen linkittämäni sivun sisällön. Mutta jos näin ei ole, alkuperäisen lähteen tieto ei liene uskottavaa) --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 21.57 (EET)

Tuo hassusti käännetty ulkonäön kuvaus on siitä toisesta Ilex laurifoliasta, jonka on kuvannut Nuttal ja joka on yhdistetty nykyisin Ilex cassineen. Mutta onko olemassa erillinen Zippeliuksen ja Loesnerin kuvaama Ilex laurifolia, jolle on pitänyt antaa uusi nimi, että se ei menisi sekaisin sekaisin tuon toisen kanssa, niin sitä minä vähän epäilen. En saanut oikein muuta selvää siitä Harvardin näytteen kuvasta, kuin että se näyte oli kerätty Ambonin saarelta. Mira S. (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 22.30 (EET)

En ole biologi, joten olen saattanut ymmärtää tämän väärin, mutta ajattelin, että kirjassa mainittu Ilex laurifoliasta (Nuttal, 1822) olisi nimetty uudelleen ja, että se olisi nyt Ilex zippeliana-nimellä. Ulkonäön kuvauksen käänsin tiiviistä, tieteellisestä, latinasta suomeksi (käännös ei varmasti ole täydellinen, sillä pääsin syksyllä kirjoittamaan latinan, koska koulussamme ei sitä opeteta :), minkä vuoksi kielitaidossa on vielä hiomista), minkä vuoksi lauserakenteesta ei tullut selkein mahdollinen. Toivoisin, että joku korjaisi tai vahvistaisi alussa kirjoittamani oletuksen. (tuo Ilex laurifoliasta (Nuttal, 1822) löytyi vanhasta tieteellisestä julkaisusta alkuperäisestä artikkelista lähteviä linkkejä seuraamalla) --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 23.30 (EET)

Toinen lajeista kasvaa Floridassa ja toinen Indonesiassa, eli hyvin todennäköisesti on kyseessä eri lajit vaikka ne on menneet välillä sekaisin tietokantojen tekijöiltäkin. Mira S. (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 00.31 (EET)

Eri lajit tosiaan. Catalogue of Lifen mukaan Nuttallin Ilex laurifolia on nykyään Ilex cassine. Mutta tämä Ilex Zippeliana on ilmeisesti Zipp. ex Loesenerin nimeämä Ilex laurifolia eli tässä on nyt sekoitettu kahta eri lajia keskenään. --PtG (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 10.12 (EET)

No hyvä, että selvisi. Kiitos teille. --Patamaski (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 22.03 (EET)

Ehkä olennaista on substanssiin tuntemukseen perustuva ennakkosuunnitelma: Mitä lajeja tai aihepiirewjä on tarkoitus käsitellä ja millä perusteella. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 13.59 (EET)

Olet oikeassa siinä, että Viola kupfferiana on harvinainen laji, mutta väitteesi, että "ei voi olla varma, että sitä ei olisi olemassa" on mielestäni vahvasti liioiteltu. Esimerkiksi sivulla kerrotaan kyseisestä lajista (itse asiassa alkuperäisestä artikkelista on linkki suoraan tuolle sivulle taksonitunnisteet-laatikosta) ja siellä luetellaan kuusi sivustoa, joista kolme ovat kasvioita ja joissa kerrotaan lajin löytymistietoja. --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 22.21 (EET)

Tuolta minulle selvisi, että kyseessä on aho-orvokin ja luhtaorvokin risteymä, jolle on annettu oma tieteellinen nimi. Mutta voidaanko se katsoa varsinaisesti lajiksi, on epävarmaa. Mira S. (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 00.19 (EET)

Ongelmana mielestäni noiden rajoitusten äänestyksessä on se, että vaihtoehdot eivät ole ehdotuksessa samanarvoisia. Esimerkki: Oletetaan, että joku on tehnyt botin, joka kääntää artikkeleita englanninkielisestä wikipediasta täydelliselle suomen kielelle ja muutenkin artikkelien ulkoasu on priimaa. Tällöin jos yksikin käyttäjä on sitä mieltä, että "botin luomat artikkelit ovat lähtökohtaisesti huonoja", "ne pitäisi tarkistaa aina monen ihmisen voimin", "kaikki lähteet eivät ole luotettavia" tai "artikkelien luominen itse on hauskempaa" niin botin luomien artikkelien määrää ei voitaisi nostaa tämän yhden henkilön vuoksi. Mutta määrän laskeminen sen sijaan onnistuisi vaikka kaikki wikipedian käyttäjät neljää lukuunottamatta vastustaisivat sitä. --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 14.43 (EET)

Epätasa-arvoisuus kriitikkojen hyväksi oli ehdotuksessa vähän ajatuksenakin, koska aistin vastustustakin olevan ilmassa ja nykyinen bottikäytäntö vaatii, että ”botti saa suorittaa vain toimenpiteitä joista vallitsee selkeä konsensus”. Siis pelkkä konsensus ei riitä, vaan sen täytyy olla selkeä. PtmBotin rajoittamattomalla käytölle sellaista ei nähdäkseni ainakaan tällä hetkellä ole. Mikäli bottimerkintä joillain ehdoilla myönnettäisiin, olisi mahdollisiin rajoitusten muuttamista koskeviin keskusteluihin osallistuvien käyttäjien määrä varsin todennäköisesti sen verran rajattu, että neljänkin äänioikeutetun kannatus määrän laskemiselle olisi jo suhteellisen paljon. Toki on mahdollista tehdä erilainen ehdotus tai esittää muutoksia edelliseen. Sivuhuomiona lisättäköön, että jos varsinaista bottikäytäntöä on tarvetta jotenkin muuttaa, se keskustelu kuuluu käytäntökahvihuoneeseen. –Ejs-80 2. marraskuuta 2019 kello 16.07 (EET)

Ymmärrän. Kiitos täsmennyksestä. Voisiko määrän nostamiseen käytettävän ehdon kuitenkin muuttaa esimerkiksi siten, että siihen riittää 2/3 tai 3/4 enemmistö, jotta yksittäinen vastustava mielipide ei voisi kaataa koko esitystä, jos kannattajien määärä on huomattavan suuri? --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 16.15 (EET)

Uusittu ehdotus, jossa on pyritty huomioimaan Patamaskin kommentti:

1. Bottimerkintä myönnettäisiin sillä ehdolla, että PtmBotilla saisi luoda korkeintaan 100 artikkelia kalenterikuukauden sisällä. Jos siis esimerkiksi tammi-helmikuun bottiajot tehtäisiin 31. tammikuuta ja 1. helmikuuta, noina päivinä saisi tehdä 100 + 100 artikkelia, minkä jälkeen seuraava sallittu bottiajo ajoittuisi maaliskuulle. Rajoituksen mahdollinen ylittäminen johtaisi aluksi varoitukseen ja toistuvat ylitykset bottimerkinnän poistamiseen. Alle kymmenen artikkelin ylityksissä varoituksia olisi mahdollista antaa kolme ennen botin käytön lopullista kieltämistä, kun taas vakavammissa tapauksissa käyttökielto seuraisi jo toisesta ylityksestä.
2. Kuka tahansa voisi hakea sekalaista-kahvihuoneessa käytävän keskustelun kautta tiukennusta rajoitukseen. Kalenterikuukauden aikana luotavissa olevien artikkelien maksimäärää alennettaisiin, jos vähintään neljä äänioikeutettua käyttäjää kannattaisi ehdotettua maksimäärää. Tiukennusehdotuksesta pitäisi kertoa botin ohjaajalle hänen keskustelusivullaan.
3. Botin ohjaaja voisi halutessaan hakea sekalaista-kahvihuoneessa käytävän keskustelun kautta lievennystä rajoitukseen. Kuukauden aikana luotavissa olevien artikkelien maksimäärää korotettaisiin, jos botin ohjaajaa lukuun ottamatta vähintään neljä äänioikeutettua käyttäjää kannattaisi ehdotettua maksimäärää ja vastustajien osuus mielipiteensä esittäneistä äänioikeutetuista olisi korkeintaan 30 prosenttia.

–Ejs-80 2. marraskuuta 2019 kello 16.48 (EET)

Tämä ei ole eliöasia mutta saattaa kiinnostaa. Tein artikkelin Kevättijärvi ruotsinkielisen botin pohjalta. Lisäsin sinne kyllä hieman lähteellistä sekä itse ottamani valokuvan. Jos tämmöinen toimii, onko se hyvä vai paha. Kysyn vaan kun en tiedä. --Höyhens (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 23.48 (EET)

Kiitos muutoksesta. Kannatan nykyistä ehdotustasi. (pienellä varauksella, sillä pidän toista kohtaa tiukkana) --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 16.42 (EET)

Nopea lista, miksi katson eliöartikkelien botilla tekemisen järkeväksi:

1. Artikkelien ja niiden luokittelun yhtenäisyys
2. Ajan säästö (arviolta 1000h vuodessa + korjaukset)
3. Tällöin muodostuisi pohja kattavalle suomenkieliselle lajiluettelolle (nähdäkseni ensimmäinen). Tästä taas olisi hyötyä erityisesti tavallisille ihmisille, jotka etsivät satunnaisesti yksittäisiä lajeja (Tietokannasta etsittynä olisi paljon työläämpää ja todennäköisesti tieto ei olisi suomeksi). Samasta syystä olettaisin asiaan perehtyneidenkin katsovan tiedon mieluummin wikipediasta, jos artikkelit kattaisivat kaikki lajit.
4. Botti kokoaa monien lähteiden tiedot yhteen
5. Madaltaa kynnystä lisätä yksittäinen tieto artikkeliin, kun sitä ei tarvitse luoda alusta lähtien
6. Artikkelien virheiden määrä on pienempi kuin ihmisten tekeminä
7. Säästää näin myös ylläpitäjien ja muiden artikkeleita korjaavien ”turhaa” työtä
8. Saattaa madaltaa kynnystä luoda muita wikipedian sisältöa parantavia botteja
9. Lisäksi en keksi mitä haittaa eliöartikkeleista olisi, vaikka ne olisivatkin lyhyitä
10. Bottiartikkeleita on vieläpä helppo laajentaa, kun uusia tietokantoja ja lähteitä löytyy

Laitoin luettelon loppuun, kun en parempaakaan paikkaa keksinyt. --Patamaski (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 15.44 (EET)

Osaisinpa ottaa tuohon kantaa. Patamaskin visio ja toteutus ovat sangen kaunista työtä. Epäilen rankasti vrt. äskeinen viestini sekä se että eliöiden tutkimus on aikamoisessa valinkauhassa.

Kommenttini

1. En tiedä onko yhtenäisyydestä hyötyä (-?)
2. En tiedä säästyykö aikaa (-?)
3. Pelkkää plussaa ++
4. Kokoaa se jotain oleellista (+?)
5. Ehkä madaltaa tai sitten korottaa kynnystä aloittaa ihan psykologisista syistä. (?)
6. Kyllä, ellei lähdetiedoissa ole systemaattista virhettä (+?)
7. Varmaan säästää ylläpitäjiä (+???)
8. Tätä juuri pelkään, koska ne eivät ole aina yhtä hyvin perusteltuja -- (neg)
9. En minäkään paitsi että punalinkki on helpompi huomata kuin sininen linkki puuttuvasta keskeistäkin artikkelista (-)
10. Kyllä varmaan +

Eli kokonaisuutena kun tekijän tyyli ja taito on korkealla tasolla voin kannattaa varovasti. --Höyhens (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 23.48 (EET)

Sellainen hiukan ohi aiheen menevä mietelmä, että periaatteessa voisi olla hyödyllistä ihan sekin, että lisättäisiin botilla täyttää Wikidatassa kasveille ja eläimille suomenkieliseset nimet (label) ja kuvaustekstit sekä kansankielinen nimi (P1843) jotta nähdään onko nimi muuttunut kuin, että tehdään fiwikiin automaattisesti artikkeleita. Tämän jälkeen seuraavaksi hyödyllisin tieto olisi täyttää taxoneiden jo wikidatassa oleville tiedoille lähdeviitteitä (ja samalla tarkistaa onko tiedot oikein. Tämän jälkeen seuravaksi lisäillä puuttuvia tietoja jotta taxoneiden tiedot olisivat yhtenäisiä. Suomenkielisten tekstien ja lähteiden puute taitaa kuitenkin olla tällä hetkellä se suurin puute wikidatassa olevien tietojen täyttämiselle fiwikissä. --Zache (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 10.27 (EET)

Tätä minä kannatan! Wikidataan pitäisi saada linkit Suomen Lajitietokeskuksen tietokantaan[8]. Sielä löytyy suomalaisten asiantuntijoiden antamat suomenkieliset nimet useimmille Suomessa esiintyville ja joillekin muillekin lajeille. Tietokanta on mielestäni muutenkin laadukas, esim. kasvien taksonomia on päivitetty kauttaaltaan pari vuotta sitten. The Plant List, johon usein viitataan, on päivitetty viimeksi 2013. Mira S. (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 12.42 (EET)

Wikisanakirjassa on käytetty Kassun tietokantaa suomenkielisten nimien pohjana. [9] Taksonomisen tuoreutensa ansiosta Laji.fi:llä on tietysti tietty etu suomenkielisten nimien laadussa, mutta sielläkin on outouksia, kuten viikunoiden muuttaminen marjaviikunoiksi. Nimistöasioista pitäisi varmaan keskustella ensin projektisivulla. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 3. marraskuuta 2019 kello 16.21 (EET)

Olen aiemmin jo kannattanut botin käyttöä sen alkuperäisellä Patamaskin ajattelemalla tavalla. Ajattelin vielä lisätä tähän pienen idean "alihankkija"-toiminnasta. Sen sijaan, että pelättäisiin artikkelien massasyötön aiheuttamaa kaaosta, voisiko yhteistyöajatus ottaa tulta alleen. Sen sijaan, että esimerkiksi botti ajaisi 100 artikkelia kuukaudessa, ja että ajaja sitten tarkastelisi niitä kolmen artikkelin päivävauhtia, edettäisiinkin vauhdikkaammin. Jos useimmat hyväksyvät, Zachen tapaan, kaikkien nisäkkäiden kirjoittamisen, aloitetettaisiin niistä. Uskoisin, että ne kiinnostaisivat muitakin kirjoittajia kuin Patamaskia (joka ei itse ole biologi). Uskaltaisin vielä ehdottaa, että Patamaskilta voisi pyytää tietyn eliöryhmän ajoa, jolloin sen seulominen ja täydentäminen jäisi alihankintaa haluavan harteille. Jos projektisivun perustaminen tällaiselle toiminnalle on liikaa, pelkkä keskustelu Patamaskin kanssa riittäisi starttilaukaukseksi. Huomatkaa, että nämä ehdotukset ovat seurausta Patamaskin työstä, jota hän on tehnyt pienellä riskillä, ettei se koskaan realisoidu toiminnaksi. Hänellä on käytössään voimakas työväline, jonka hyötynäkökohtia kannattaisi pohtia eri kantilta. En missään nimessä kannata liian tiukkojen suitsien laittamista hänelle. Sen sijaan kannatan välineen parasta mahdollista hyötykäyttöä (ja sitä, että sitä voisi tehdä hyvässä yhteishengessä).--J Hokkanen (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 14.21 (EET)

Idea kuulostaa hyvältä. Mietin vielä, kuinka saan tehtyä tarpeeksi nopeasti halutut lajiartikkelit tietokoneelle, mutta eiköhän se onnistu. Toinen helpommin toteutettava – tähän liittymätön – idea on, että bottille voi tehdä luettelon "kielletyistä lajeista". Tästä olisi hyötyä esimerkiksi silloin kun joku haluaisi luoda artikkelin itse siksi, että hän on tehnyt sen valmiiksi tekstitiedostoon tai silloin kun on tiedossa joku pieni lajijoukko, josta ei kannata jostain syystä tehdä artikkelia. Botti siis ohittaisi näiden lajien teon. --Patamaski (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 21.53 (EET)

Minä ainakin vastustan sitä että luodaan botilla suoraan artikkeliavaruuteen tynkiä niin että niiden sisältönä on vastaava kuin aiemmissa bottiartikkeleissa; (huom. fiktiivinen laji) ”Saharansaukko (Lutra sahara) kuivuuteen sopeutunut näätäeläin (Mustelidae) – tarkemmin nisäkäs. Tällä lajilla ei ole alalajeja.”, bottimalline ja taksoboksi. Jonka jälkeen toivotaan että joko muu parantelee siitä artikkelin. Jos artikkelitynkää ei aiota laajentaa samantien joko botin ajajan tai tilaajan toimesta ennen kun ne työnnetään artikkeliavaruuteen niin ne voi aivan hyvin esittää listana. --Linkkerpar™ 5. marraskuuta 2019 kello 04.01 (EET)

Tuossa on kyllä perää. --Höyhens (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 09.29 (EET)

Kyllä lyhytkin tynkä on parempi kuin lista, kunhan sisältö on kunnossa. Fiktiivisen sijaan kannattaisi aina käyttää todellista esimerkkiä. Tuota ei nyt pysty arvioimaan koska se ei ole todellinen, ei näy esimerkiksi mihin lähteisiin se perustuu, mikä on aivan välttämätön arvioinnin lähtötieto. Jos artikkelissa lukisi "näätäeläin (Mustelidae) – tarkemmin nisäkäs" niin se olisi liian hämärä ja tilapäiseltä kuulostava ilmaisu bottiartikkelin pohjaksi, mutta vaikka kieli onkin tärkeä, niin lähteiden käyttö ja valinta on paljon ratkaisevampi.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 12.06 (EET)

Botin luoma tynkä on mielestäni Wikipedian kannalta erittäin haitallinen, koska se on useimmiten hyödytön, eikä voi tietää etukäteen, jos artikkeli on ihmisen kirjoittama vai automaattisesti luotua höttöä. Nämä ovat ilmeisiä ongelmia sv-wikiä selaillessa, enkä halua fi-wikin laatutasoa yhtä alhaiseksi. On niin vaikea rajata artikkelin aiheet sellaisiksi, joita joku oikeasti rupeaisi laajentamaan, että olkoon tämänhetkinen kantani täysvastustus. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. marraskuuta 2019 kello 16.14 (EET)

Onko koeajoihin sattunut yhtään nisäkästä? Nisäkkäiden osuus kun on niin pieni kaikista eliöistä. Miten olisi koeajo nisäkkäistä tai selkärankaisista? Nähtäisiin todellisia esimerkkejä, millaisia artikkeleja niistä tulisi. Mira S. (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 17.00 (EET)

Lisäsin botin hakemaan tietoa myös Suomen Lajitietokeskuksen ja Punaisen kirjan tietokannoista. Esimerkiksi alli. En ole vielä ehtinyt hioa lisäyksiä loppuun asti, mutta karkea idea selvinnee. --Patamaski (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 22.30 (EET)

Ainiin. Lisäsin myös suurimman osan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton arvioimista uhanalaisuusluokituksista. --Patamaski (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 22.34 (EET)

Minusta uudet artikkelit ovat selvästi parempia kuin vanhemmat! Suomi ja Itämeri pitäisi kuitenkin kirjoittaa isolla. Mira S. (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 12.13 (EET)

Hups! Nyt ongelman pitäisi olla korjattu ja tulevissa artikkeleissa alkukirjaimet oikein. --Patamaski (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 15.52 (EET)

Keskustelun perusteella tälläinen eliöitä luova botti vaikuttaa jo joltain Frankensteinin hirviöltä. Minä kannatan tälläisen botin ajamista, enkä ole edes kovin kiinnostunut sille annettavien rajoituksien yksityiskohdista. Pysäytetään se sitten jälkikäteisesti jos se aiheuttaa ongelmia. jni (k) 27. marraskuuta 2019 kello 08.24 (EET)

Muutamia korjauksia mielestäni virheellisiin tai ainakin harhaan johtaviin kommentteihin (virheellisiä myös niiden lähettämishetkellä):

• ”Yksi suuri ongelma tässä on se, että tietokantoja on vain yksi.” linkki kommenttiin
  • Botin käyttämiä tietokantoja on useita
• ”$* on $SUKU-sukuun ja $HEIMO-heimoon ($HEIMO_TIETEELLINEN_NIMI) kuuluva $ELIÖ – täsmällisemmin $LAHKO. Tieteellisen nimen sille antoi ensimmäisenä $NIMENANTAJA_VUOSI. Sillä ei ole alalajeja.$LÄHTEET*” linkki kommenttiin
  • Botti kirjoittaa esimerkiksi ”SUKU-sukuun” vain jos se ei löydä sille suomenkielistä nimeä, muuten se taivuttaa suvun nimen monikon genetiivissä ja jättää yhdysmerkin pois
  • Botti ei käytännössä ikinä kirjoita heimon tieteellistä nimeä, jos sille löytyy suomenkielinen nimi (poikkeus: esimerkiksi jos sekä suvulla että heimolla on sama nimi suomeksi, tällöin botti täsmentää sulkuihin erittelevät tieteelliset nimet)
  • Jos botti ei löydä luokan nimeä, se jättää sen kirjoittamatta. Siksi botti ei kirjoita seuraavalla tavalla: ELIÖ – täsmällisemmin LAHKO. Botti kirjoittaa tuon muodossa LUOKKA – täsmällisemmin LAHKO vain jos lahkon nimestä ei käy selville millainen eliö on kyseessä (esim. jos lahko on perhoset, botti jättää luokan eli hyönteiset kertomatta)
  • Botti ei kirjoita ”sillä ei ole alalajeja”. Se kertoo vain jos alalajeja löytyy.
• ”Saharansaukko (Lutra sahara) kuivuuteen sopeutunut näätäeläin (Mustelidae) – tarkemmin nisäkäs. Tällä lajilla ei ole alalajeja.” linkki kommenttiin
  • Vrt. edellinen. Lisäksi botti ei täsmennä tarkempaa. (Tässä tapauksessa se todennäköisesti jättäisi nisäkkäät kertomatta, mutta kirjoittaisi petoeläinten lahkon. Myös lauserakenne on toisenlainen, jolloin ei pitäisi syntyä käsitystä, että nisäkkäät olisi näätäeläimiin kuuluva ryhmä. Oletan, että tämä oli alkuperäisen kommentin kirjoittajan inhimillinen virhe (eikä tarkoituksella luotu valheellinen ja loogisesti virheellinen esimerkki), mutta korjasin sen varmuuden vuoksi.)

Korjasin edelliset virheet neljännen koeajon pohjalta. On toki mahdollista, että botti on tehnyt vastaavantyylisiä virheitä aiemmissa koeajoissa. Lisäksi on mahdollista, että olen ymmärtänyt jonkin edellisistä kommenteista eri tavalla kuin kirjoittaja on tarkoittanut (jos olen, pahoittelen sitä). --Patamaski (keskustelu) 27. marraskuuta 2019 kello 19.10 (EET)

Minä toivoisin, että botti voisi kirjoittaa "on Bolboceratidae-heimoon kuuluva kovakuoriaislaji" tekstin "on Bolboceratidae-heimoon kuuluva kovakuoriainen" sijaan. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 29. marraskuuta 2019 kello 21.01 (EET)

Voin muuttaa sen tuollaiseksi. Joudun kyllä taivuttamaan ne käsin, joten en ehdi tekemään sitä juuri nyt. --Patamaski (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 23.02 (EET)

Kiitos jo etukäteen! Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 30. marraskuuta 2019 kello 15.51 (EET)

Nyt botti kirjoittaa sen noin. Esimerkiksi alli. --Patamaski (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 21.09 (EET)

Okei. Miten sä muuten pysyt noista sun lukuisista hiekkalaatikoistasi perillä? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. joulukuuta 2019 kello 20.52 (EET)

Osassa on järkevä numerointi, osassa ei. Tein uudelle hiekkalaatikolle luetelman hiekkalaatikoistani. Yleinen idea on, että nimestä selviää tiedosto, josta laji haetaan ja botin versio suunnilleen. Joillekin lajeille en kuitenkaan jaksanut etsiä oikeaa järjestelmällistä nimeä (esim. alli pitäneisi olla R070 xxxx, jossa xxxx on numero) --Patamaski (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 19.04 (EET)

Botti ja Lajitietokeskus

Muokkasin bottia siten, että sille voi syöttää luettelon lajien tieteellisistä nimistä ja se luo niistä artikkelit. Ehdottaisinkin, että botti aloittaisi artikkelien luonnin niistä lajeista, jotka löytyvät Suomen Lajitietokeskuksen sivuilta. Tällä seulalla luodut artikkelit sisältävät keskimäärin enemmän tietoa kuin muut artikkelit ja niiden kannatus oli kommenttien perusteella suurempaa kuin muiden eliöartikkelien. --Patamaski (keskustelu) 22. joulukuuta 2019 kello 21.53 (EET)

Tämä muutos mahdollistaa myös J Hokkasen ehdottaman "alihankkija"-toiminnan. --Patamaski (keskustelu) 22. joulukuuta 2019 kello 21.56 (EET)

Terveisiä "flunssavuoteen pohjalta". Alihankkijatoiminta ei ole kovin helposti toeutettavissa omalata osaltani, koska kerään tietoja Excel-tauluun rajoitetusti. Jos sinulla on kattava tietokanta tiedoistasi, tästä voi tulla selvä laajennus bottitoiminnan perustoimintaan. Siihen voivat muutkin osallistua ja siksi voi projektisi ympärille muodostua muutaman kirjoittajan yhteisö, jotka voivat osallistua tekemiseen muilla keräämillään tiedoilla. Tarkoitan sitä, että silloin voisi aikajänne perusartikkelin luomisesta sen täydennyskirjoittamiseen lyhentyä merkittävästi. Oma "yritykseni" bottiedun saavuttamiseksi on toiminut hitaasti. Bottiartikkeleiden luomisen jälkeen on niihin kirjoitettu huomattavasti vähemmän kuin mitä alunperin toivoin. Aktiivisuus ei ole ollut toivomaani luokkaa.--J Hokkanen (keskustelu) 25. joulukuuta 2019 kello 15.12 (EET)

Toivottavasti paranet pian. Lukemani sinun tai bottisi luomat järviartikkelit ovat sisältäneet perustiedot todella kattavasti (varsinkin isommissa järvissä), joka voi olla osasyynä niiden vähäiselle laajentamismäärälle. Voisin mahdollisesti luoda mallineita tai luetteloita järvistä kuntakohtaisesti, jos niille on tarvetta (esim. Ähtärin järvet ja Luettelo Ähtärin järvistä). Tämä onnistuisi, jos Excel-tiedostot ovat oikean muotoisia. --Patamaski (keskustelu) 25. joulukuuta 2019 kello 17.00 (EET)

Olen toistuvasti pohtinut tätä. Jotkin valuma-alueita esittelevät mallineet sisältävät jopa 1000 järveä ja ne vievät artikkelissa valtavasti tilaa (noh, tietokone ei valita ja aukeavathan artikkelit nykyäänkin nopeasti). Ongelma on se, ettei tietoja ole kerätty kuntakohtaisesti, vaan valuma-aluekohtaisesti. Siksi saman kunnan järvet voivat kuulua eri valuma-alueisiin, joista osa on vielä kirjoittamatta. Jos järvet haettaisiin kunnittain, olisivat luettelot heti valmiita eikä niitä tarvitsisi korjailla/täydentää jatkuvasti. Toinen ongelma olisi artikkelin nimi ja tietokantanimen kohtaaminen. Ongelma ratkeaisi, jos haetaan järvet kunnan järvi-luokasta. Mutta koska luokka on jo olemassa, kannattaako listoja enää tehdä? Järven kun voi käydä etsimässä luokasta. Ja toisinpäin. Koska valuma-alueluokat alkavat olla hyvin muodostettuja, tarvitaanko enää mallineita?--J Hokkanen (keskustelu) 25. joulukuuta 2019 kello 20.20 (EET)

Kuntakohtainen malline vaikuttaa melko turhalta valuma-aluekohtaisen rinnalla (tuskin olisin luonut, jos olisin tiennyt tämän olleen tekeillä). Ja jos mallineiden laajuus häiritsee, ne voitanee pilkkoa vieläkin pienemmiksi osavaluma-alueittain. (Parhaalta vaihtoehdolta mielestäni vaikuttaisi kuitenkin se, että mallineen järvet latautuisivat vasta mallinetta avattaessa, jolloin sivun avaaminen olisi nopeaa, vaikka järvien määrä olisi suuri. En ole varma onko tämä mahdollista.) --Patamaski (keskustelu) 25. joulukuuta 2019 kello 23.47 (EET)

Kuntakohtaisten listojen etuna olisi se, että järvien vertailu onnistuisi helpommin esimerkiksi pinta-alan mukaan. Lisäksi järvien nimet olisivat helpompilukuiset, kun niiden perässä ei olisi nimeä tarkentavia paikkatietoja. Mutta en itsekään pidä luetteloiden tekemistä välttämättömänä. --Patamaski (keskustelu) 25. joulukuuta 2019 kello 23.47 (EET)