Raku

Raku
Paradigma	proseduraalinen, funktionaalinen, olio-ohjelmointi
Tyypitys	heikko, dynaaminen
Muistinhallinta	automaattinen
Suunnitellut	Larry Wall ja Rakun yhteisö
Kehittäjä	Larry Wall ja Rakun yhteisö
Vakaa versio	6.d 'Diwali'
Merkittävimmät toteutukset	Rakudo
Vaikutteet	Perl
Käyttöjärjestelmä	alustariippumaton
Verkkosivu	raku.org
Infobox OK

Raku (aiemmin Perl 6) on Perl-ohjelmointikieleen perustuva uusi ohjelmointikieli. Kehitystyö alkoi jo vuonna 2000. Rakun suunnittelussa on lähdetty Perl 5:stä, mutta kyse on koko kielen ja sen tulkin uudelleenkirjoittamisesta. Ajan mittaan Raku on kehittynyt erilliseksi kieleksi Perl 5:stä, ja sillä on oma identiteettinsä.

Rakussa on monia muutoksia verrattuna Perl 5:een. Se ei ole taaksepäin yhteensopiva, mutta siellä tulee olemaan yhteensopivuustila. Larry Wall, Perlin luoja, on kutsunut Rakua yhteisön uudelleenkirjoittamaksi Perliksi, koska hänen suunnitelmansa perustuu 361:een yhteisön jäsenten tekemään ehdotukseen. Wall kirjoitti alkuperäisen suunnitelmansa pitkiin esseisiin, joita hän kutsuu nimellä Apocalypse. Esseiden numerointi vastaa lukuja kirjassa Programming Perl (”The Camel Book”). tärkeimpiin Apocalypse-esseisiin liittyy myös Damian Conwayn Exegesis-artikkeli, joka antaa ominaisuuksista käytännön esimerkkejä. (Nimet selittyvät sillä, että apokalypsi tarkoittaa ilmestystä tulevista asioista ja eksegeesi on selitys tekstistä.)

Rakua varten on kehitetty alustariippumatonta tavukoodia ajava virtuaalikone nimeltä MoarVM,, mutta joka on suunniteltu myös muiden kielten tarpeisiin. MoarVM perustuu aiemmpaan virtuaalikoneeseen nimeltään Parrot. Rakusta on olemassa toteutus Rakudo, joka tuottaa MoarVM-virtuaalikoneen tavukoodia, mutta sillä on myös tuki tuottaa tavukoodia Javan virtuaalikoneelle. Aiemmin oli olemassa myös Haskell-kielellä kirjoitettu Pugs sekä Perl 5:llä toteutettu v6.pm-moduuli.

Suurimmat muutokset

Perl 5:n ja Rakun (aiemmin Perl 6) välillä on satoja, ellei tuhansia muutoksia, yleisenä ajatuksena on ollut: ”keep Perl 6 Perl” (”pidetään Perl 6 Perlinä”). Useat muutokset normalisoivat kieltä; tekevät oppimisen helpoksi ja tehdäkseen ”helppoja asioita helposti ja vaikeita mahdolliseksi”.

Muuttujat

# Perl 5
my @array = (0, 1, 2, 3);
my $element = $array[1]; # $element equals 1

Mutta Rakussa se näyttää hieman erilaiselta

my @array = (0, 1, 2, 3);
my $element = @array[1]; # $element equals 1

Tämä helpottaa lukemista, koska yleensä $array on yleensä @array.

Olio-ohjelmointi

Perl 5 tukee olio-ohjelmointia siunauksen (blessing) avulla. Minkä tahansa viittauksen voi siunata luokan olioksi:

# Perl 5
my $olio = bless $viittaus, 'Luokka';

Siunatulla oliolla voi sen jälkeen olla metodeita, joita käytetään nuolisyntaksilla (->):

# Perl 5
$olio->metodi();

Tämä saa Perlin löytämään metodi-nimisen aliohjelman ja kutsumaan sitä niin, että $olio on ensimmäinen parametri ja muut parametrit tulevat sen jälkeen.

”Helpot asiat helposti ja vaikeat mahdolliseksi” -hengessä Raku pitää vanhan siunausmallin, mutta ottaa käyttöön paljon selvemmän olio-ohjelmointimallin. Esimerkiksi jos halutaan tehdä luokka, joka sisältää sisällään pisteet x ja y:

class Piste is rw {
    has $.x;
    has $.y;
 }

Ja sitä käytetään näin:

my Piste $point .= new;
$point.x = 1.2;
$point.y = -3.7;

Raku käyttää siis monista muista kielistä, esimerkiksi C++:sta, Javasta, Pythonista ja Rubysta, tuttua pistenotaatiota olion sisältämien muuttujien tai metodien kutsumisessa.

Aiheesta muualla

• Rakudo Raku-kääntäjän kotisivut (englanniksi)
• Raku-kielen UKK (englanniksi)
• Rakun pakettilähde (englanniksi)
• Eräs Raku-opas (englanniksi)
• Lista Rakua käsittelevistä kirjoista (englanniksi)