Ruokojärvi (Kouvola, Kannuskoski)
| Ruokojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kymenlaakso, Etelä-Karjala |
| Kunnat | Kouvola (Valkeala), Luumäki |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Harjunjoen–Lappalanjärven alue (14.18) |
| Järveen tulevat joet |
Lakanvirta Lakanjärvestä Saunajoki, Veitsoja |
| Laskujoki |
Vääntäjävirta Immasenjärveen [1] |
| Järvinumero | 14.183.1.012 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 68,4 m [1] |
| Pituus | 1,7 km [1] |
| Leveys | 720 m [1] |
| Rantaviiva | 12,7026 km [2] |
| Pinta-ala | 1,11006 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00180995 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,63 m [2] |
| Suurin syvyys | 8,53 m [2] |
| Saaria | 3 [2] |
 Ruokojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ruokojärvi [1][2] on Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien sekä Kouvolan Valkealan ja Luumäen rajalla, Kannuskoskella sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 3,4 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä ja sen pinta-ala on 111 hehtaaria eli 1,1 neliökilometriä. Järviwiki ilmoittaa pinta-alaksi 61,2 hehtaaria. Järvi on suvantomainen joen laajentuma, jolla on kaksi Sorsansalmen yhdistämää leveää vesistöaluetta. Niitä voidaan kutsua tässä länsiosaksi ja itäosaksi. Valkealan vesireitin vesi putoaa itäosaan Ruokokoskessa, jossa toimii Ruokokosken voimala. Itäosa on syvimmillään vain kolme metriä syvä, mutta Sorsansalmessa on 7,5 metriä syvää. Länsiosa on syvyydeltään itäosan kaltainen eli parimetrinen. Järven pieni keskisyvyys 1,5 metriä näkyy rantojen rehevänä ruvikkona. Orasaaren ja Paavalniemen välisessä kapeikossa syväys yltää kuuteen metriin. Suvantojärven leveys pystyy ottamaan virtauksen helposti vastaan, mutta heti sen jälkeen Nissinmäen kohdalla 100-metrinen väylä tarvitsee paikoin yli 5-metristä syväystä.[2]
Länsiosassa on pohjoisrannassa Tytärniemi, jonka yläpuolella on Sääksilahti ja alapuolella Miestenlahti. Länsiosassa työntyy saarten eteläpuolella kaareva ja 900 metriä pitkä Sammallahti. Se jatkuu maastossa ojitettuna suona, jonka läpi virtaa Saunajoki. Järvellä on kolme saarta, joiden yhteispinta-ala on 3,6 hehtaaria. Ne sijaitsevat kaikki järven länsiosassa. Yläpuolinen Oravasaari sijaitsee aivan etelärannassa kiinni ja se on yli 300 metriä pitkä. Sen alapuolella oleva Pyöriäsaari on vain 170 metriä pitkä. Pohjoisrannassa on pieni saari, jonne on rakennettu silta. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen keskisyvyys on 1,6 metriä ja suurin syvyys on 8,5 metriä. Järven tilavuudeksi on saatu 1,8 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0018 kuutiokilometriä.[1][3]
Järven rantaviivan pituus on 12,7 kilometriä. Kannuskosken kylä sijaitsee järven itäpäässä ja Sorsala järven pohjoispuolella. Sen ympäristö on paikoin metsämaata, paikoin suota tai siitä raivattua peltomaata. Itäosan itäpuolella kohoavat Huosianmäki ja Nuijamäki, joista Nuijamäki kohoaa yli 40 metriä järven pinnasta. Sorsansalmen molemmilla rannoilla sijaitsee pienialaiset mutta rinteiset mäet. Länsiosan pohjoisrantaan laskevat Paavalinmäen rinteet ja eteläpuolisen Rönänmäen jyrkimmät rinteet sijaitsevat kauempana rannasta. Peltomaat ulottuvat rantaan asti vain itäosan luoteisrannassa Sorsalan lähellä ja itäpäässä Kannuskosken lähellä. Sorsalan kautta kulkeva Tirvaalta alkava tie kohtaa Kannuskosken kylässä lounaasta tulevat yhdystiet 14668 ja 14694. Valtatielle 6 on Kannuskoskelta linnuntietä kuusi kilometriä matkaa. Järven niin sanottua keskilinjaa seuraa Kouvolan ja Luumäen välinen kuntaraja.[1][2][3][4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa näkyi Sorsalassa kaksi taloa ja Kannuskoskella kaksi vesimyllyä ja kolme taloa [5]. Jos vertaa vuonna 1970 ja 1986 julkaistuja peruskarttoja toisiinsa huomaa soiden ojittamisen. Alueen suot on ojitettu vasta vuoden 1970 jälkeen ja niiden vesi on johdettu järveen.[6][7]
Valkealan reitillä eli Väliväylällä uitettiin tukkipuuta Saimaalta Kymijoelle noin 80 vuotta. Uitot lopetettiin vuonna 1963. Tukkia uitettiin parhaimmillaan yli miljoona runkoa vuodessa.[8]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenväri on kellertävän ruskea ja sisältää jonkin verran humusta. Järven luontaiseen kalakantaan kuuluu hauki, ahven, lahna, salakka, sorva, ruutana, made ja kuha. Lisäksi järveen on istutettu järvilohi, harjus, taimen, planktonsiika ja toutain.[8]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Harjunjoen–Lappalanjärven alueella (14.18), jonka Immasenjärven–Ruokojärven alueeseen (14.183) se kuuluu. Se on osa Valkealan reitin pääreittiä. Se on osa Valkealan reitin pääreittiä ja on sen läpivirtausjärvi. Vesistöreitin pää on padottu Kannuskoskella kahdesta kohtaa. Ylinnä sijaitsee vanha myllypato, jossa ei ole vesivoimalatoimintaa. Kannuskosken alapuolella Ruokokoskessa sijaitsee Ruokokosken voimalaitoksen pato. Ylimmän padon pudotus on noin 1,5 metriä ja Ruokokosken pudostus on 6 metriä [9]. Alapuolisen Ruohojärven vedenpinnan korkeus on 68,4 metriä mpy., mutta sen vedenpinta vaihtelee vuodenaikojen mukaan.[1][2][8]
Järven itäosan pohjoisrannan Miestenlahteen laskee Kaustarlampi (4 ha) ja Hujajärven (30 ha) kautta laskevat Hujajärven–Konnikkajoen valuma-alueen (14.186) lasku-uoma. Hujajärven yläpuolella sijaitsevat vielä Leppälampi (2 ha) ja Vuorisenjärvi (47 ha). Länsiosan etelärantaan Sammallahteen tulee Saunajoki, joka on Tervajärvestä (114 ha) alkava Saunajoen valuma-alueen (14.187) laskujoki. Valuma-alueen toinen suuri järvi on Tervajärveen laskeva Vainosenjärvi (90 ha). Aivan Ruokojärven länsipäähän laskee pohjoistesta pitkä Veitsoja, joka on Veitojan valuma-alueen (14.185) laskuoja. Sen latvoilla sijaitsee Suuri-Petäjä (27 ha). Järven omalla lähialueella ei sijaitse järviä, mutta pelto- ja metsäojat on kuitenkin johdettu järveen.[1][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Ruokojärvi, Kouvola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ a b Ruokojärvi, Kouvola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Ruokojärvi, Kouvola (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050938.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 26.11.2020) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3131 06 Kannuskoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1970. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3131 06 Kannuskoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ a b c d Ruokojärvi (14.183.1.012) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Väliväylän melontareitti kannuskoski.fi. Kannuskoski: Kannuskoski - eläväinen kylä. Viitattu 19.1.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lindell, Lea: Valkealan reitin vedenlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät, Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja (nro 44), Kouvola, 1981