Tarhajärvi–Kepsunjärvi
| Tarhajärvi–Kepsunjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kymenlaakso |
| Kunnat | Kouvola (Valkeala) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Harjunjoen–Lappalanjärven alue (14.18) |
| Järveen tulevat joet | Mietunvirta Hakolahdesta |
| Laskujoki | Mietunvirta Rapojärvi–Haukkajärveen [1] |
| Järvinumero | 14.182.1.012 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 61,8 m [1] |
| Pituus | 2,7 km [1] |
| Leveys | 1,7 km [1] |
| Rantaviiva | 11,5261 km [2] |
| Pinta-ala | 2,06124 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0111227 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,45 m [2] |
| Suurin syvyys | 15,2 m [2] |
| Saaria | 3 [2] |
 Tarhajärvi–Kepsunjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tarhajärvi–Kepsunjärvi [1][2] (myös Alusjärv [3]) on Kymenlaaksossa, Valkealassa sijaitseva järvi.[1][2] Se sijaitsee Utin pohjoispuolella, Kuivalan kylän kupeessa.
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 206 hehtaaria eli 2,1 neliökilometriä, se on 2,7 kilometriä pitkä ja 1,7 kilometriä leveä. Se muodostuu kahdesta järvialtaasta, joilla on edellä mainitut nimet, ja joita yhdistää 50 metriä leveä Jaakonsalmi. Salmi jää Kuivalanniemen ja kapeakärkisen Jaakonniemen väliin. Ylävirran puolella on Kepsunjärvessä pitkähkö Jokilahti ja alemmassa Tarhajärvessä on sitä pitempi Sihvolanlahti. Järvenosat ovat muuten selväpiirteisiä järvenosia. Järvellä on kolme saarta, joiden yhteispinta-ala on 0,4 hehtaaria. Ne sijaitsevat Kepsunjärven puolella. Pohjoisrannassa sijaitsee Palonkärki ja kaksi muuta saarta ovat järven etelärannan tuntumassa.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järvenpohja on melko tasainen. Sen suurin syvyys on 15,2 metriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 5,5 metriä. Syvin kohta sijaitsee Tarhajärven keskellä ja Kepsunjärven pienialainen syvänne sijaitsee aivan siihen laskevan Kepsunvirran suun edustalla. Salmessa on hieman yli 3,5 metriä syvää. Järven tilavuudeksi on saatu 11,1 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0111 kuutiokilometriä.[1][2]
Järven ympäristö on korkeussuhteiltaan vaihtelevaa. Peltomaiden välistä kohoaa muutama mäki, joka yltää järvestä yli 20 metrin korkeuteen. Sellaisia ovat Tarhajärven etelärannassa Huinanmäki, länsirannassa Haiminniemi ja pohjoisrannassa Jaakonmäki, sekä vielä Kepsunjärven etelärannassa Salmenvuori ja Jokilahden rannassa kohoava mäki. Rantojen läheisyyteen ulottuvat metsien toisistaan erottavat peltoalueet, jotka eivät kuitenkaan näy missään järveelle asti. Järvialtaiden rantaviivan pituus on 11,5 kilometriä.[1][2][4][5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa sijaitsi järvikaksikon eteläpuolella Meitulan ja Kuivalan kaksi kylää. Mietula kohdalla lukee kartoissa nykyään Haimila, mutta se voi olla kartturin virhe. Järvikaksikon karttanimenä oli ”Alusjärvi”. Järven keskellä sijainnut salmi on silloin kartan rantaviivan mukaan leveämpi, koska pohjoisrannan niemi oli kartassa lyhyempi. Vanhojen karttojen perusteella on kuitenkin vaikea tehdä varmoja päätelmiä. Järven itäpuolelle oli merkitty ”Skipparila by” eli nykyinen Kepsu. Muuta asutusta ei kartassa vielä näkynyt. Kuivalan ja Skipparila byn välillä kulki tie ja järvelle oli merkitty talvitie Valkealan kirkonkylälle.[6][7]
Vuoden 1965 peruskartassa oli Miettulan peltojen alueet levinneet järvien pohjoisrannoille, ja Kepsun pellot Kepsunjärven itärannoille, ja Kuivalan ja Haimilan pellot järvien etelärannoille ja Haiminniemelle. Tiet kylille tulivat Salpausselän suunnalta. Järvien ja peltojen välissä on ollut tulvareunat, mutta Kepsu-, Haukka-, Rapo-, Karhulan- ym. järvien laskuhankkeen järjestely-yhtiön toteuttama lähijärvien säännöstely on rauhoittanut vedenpintojen korkeusvaihtelut [8] ja rannoille on 1970-luvulta alkaen ilmaantunut vapaa-ajan asuntoja. Erot eri peruskarttojen (1966, 1980 ja 1986 julkaisut) ovat vähäiset.[9][10][11]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Harjunjoen–Lappalanjärven alueella (14.18), jonka Rapojärven alueeseen (14.182) se kuuluu. Se on osa Valkealan reitin pääreittiä, jossa Tarhajärvi–Kepsunjärvi on reitin läpivirtausjärvi. Järven vedenpinnan korkeus on 61,8 metriä mpy.[1][12]
Järven valuma-alue saa pääosan vedestään idästä, missä Salpausselkä rajoittaa Kivijärvelta asti tulevien vesien laskemista Suomenlahteen. Järvikaksikko saa siksi pääosan vedestään kaakkoispäähän laskevasta Kepsunvirrasta, jota kutsutaan ylempänä Mankinvirraksi. Kepsunvirrassa sijaitsee Hakolahden järvimäinen laajentuma. Vesi virtaa Jaakonsalmen kautta Kepsunjärvestä Tarhajärveen. Siitä vesireitti jatkaa 750 metriä pitkää Mietunvirtaa, joka laskee Rapojärveen. Järvikaksikkoon laskee päävirran lisäksi vain muutama lyhyt pelto-oja ja kosteikon kuivatusoja. Kepsunjärveen tulee koillisesta Harvian (entinen Harvilampi [6]) leveä kuivatusoja. Ojaa myöten laskevat myös pienet järvet Koipia, Tenjärvi ja Mustalampi.[1][2][12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Tarhajärvi–Kepsunjärvi, Kouvola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Tirvanjärvi (14.182.1.018) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Tarhajärvi–Kepsunjärvi, Kouvola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Tarhajärvi–Kepsunjärvi, Kouvola (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ a b Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050938.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 26.11.2020) suomi
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050939.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 26.11.2020) suomi
- ↑ Jyräänkosken historia, Saarento-Jokelan osakaskunta, viitattu 26.11.2020
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3113 11 Utti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3113 11 Utti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3113 11 Utti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ a b Tarhajärvi–Kepsunjärvi (14.182.1.012) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
