Toutain
| Toutain | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Alalahko: | Särkikalat Cyprinoidea |
| Heimo: | Särjet Leuciscidae |
| Suku: | Leuciscus |
| Laji: | aspius |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leuciscus aspius |
|
| Synonyymit | |
|
Cyprinus aspius Linnaeus, 1758 |
|
| Katso myös | |
Toutain (Leuciscus aspius) on särkikaloihin kuuluva petokala, joka elää Suomessa harvinaisena. Se on Pirkanmaan maakuntakala.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toutain kasvaa 40–100 senttimetriä pitkäksi ja 1–3 kiloa painavaksi, joskus kuitenkin jopa 12-kiloiseksi. Väriltään toutain on hopeanhohtoinen ja sen vatsapuolen evät ovat kellertävät. Pyrstö on suuri, siniharmaa ja sen lovi on syvä. Toutaimen suu on iso, leuat jykevät ja alaleuan kärjessä on kyhmy, joka sopii yläleuan loveen.[3] Toutain elää makeassa vedessä ja murtovedessä. Se syö lähinnä kaloja ja kutee toukokuussa.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toutaimen päälevinneisyysaluetta on Itä- ja Kaakkois-Eurooppa. Sitä tavataan Elbe-joelta Uralille, Araljärvelle ja Tonavan vesistöön. Pohjoismaissa toutainta tavataan Suomen lisäksi Norjassa Glomma-joen vesistössä ja Etelä-Ruotsin joissakin vesistöissä. Ilmastollisista syistä toutainta ei tavata luontaisesti 62. leveysasteen pohjoispuolella, yhtä pohjoisessa kuin Suomessa sitä esiintyy vain Volgan sivujoen Kaman alueella.[4]
Suomessa toutain on varsin harvinainen. Sitä on tavattu alun perin Kokemäenjoen ja Kymijoen alajuoksuilla ja niihin liittyvissä vesistöissä. Kymijoen alueelta se hävisi sukupuuttoon vesistön likaantumisen ja rakentamisen vuoksi 1960-luvulla ja Kokemäenjoen alueellakin kanta oli heikoimmillaan perin vähissä. 1980-luvulla aloitettiin toutaimenpoikasten kasvatus luonnonravintolammikoissa ja niistä toutainta on levitetty istutuksin useisiin eteläsuomalaisiin vesiin. Toutaimen verkkosaaliit Kokemäenjoen vesistössä ovat tämän myötä kasvaneet ja esim. Uudenmaan Hiidenvedessä ja Lohjanjärvessäkin on jo havaittu luontaisesti lisääntyviä toutaimia.[3]
Nimi toutain on peräisin Kymenlaaksosta. Tähän kalaan viittaavat Kouvolan ja Loviisan rajalla sijaitsevan Teutjärven ja siihen laskevan Teutjoen nimet.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Freyhof, J. & Kottelat, M.: Leuciscus aspius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.07.2014. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 554. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
- ↑ a b Kalahavainnot (Aspius aspius) Luonnonvarakeskus. Viitattu 25.10.2015.
- ↑ a b Lehtola, Niko; Rinne, Jukka & Stigzelius, Johanna: Toutain (Aspius aspius) Kymijoen alajuoksulla ja lajin hyödyntäminen kalastusmatkailussa (PDF) tammikuu 2006. Maa- ja metsätalousministeriö. Arkistoitu 9.12.2008. Viitattu 25.10.2015.
|