Ylimmäinen (Sysmä)
| Ylimmäinen | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Sysmä, Heinola |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Ruotsalaisen alue (14.14) |
| Laskujoki |
joki Martinlammen läpi Keskiseen [1] |
| Järvinumero | 14.147.1.020 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 111,4 m [1] |
| Pituus | 5,7 km [1] |
| Leveys | 4,4 km [1] |
| Rantaviiva | 49,2339 km [2] |
| Pinta-ala | 5,70624 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0239322 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,19 m [2] |
| Suurin syvyys | 27,07 m [2] |
| Saaria | 82 [2] |
 Ylimmäinen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ylimmäinen [1][2] on Päijät-Hämeessä Sysmässä ja Heinolassa Pääsinniemen kylän lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 571 hehtaaria eli 5,7 neliökilometriä, se on 5,7 kilometriä pitkä ja 4,4 kilometriä leveä. Järvi muistuttaa T-kirjainta niin, että kirjaimen jalka osoittaa pohjoiseen. Jalan tyviosa on noin 100 metriä leveä Rimpisalmi [3], josta pohjoisosa levenee kohto pohjoista mennessä. Pohjoisosan puolivälissä sijaitsee Kerminniemi, jonka länsipuolella aukeaa Harmaakallionlahti ja se takana vielä Tuokkolanlahti. Pohjoisosan päässä aukeaa toimen lahti Kumunlahti länteen päin. Itäranta on lähes saareton, mutta länsirannassa on runsaasti saaria. Järven eteläosa on kaksiosainen. Väliosa jää saaririvin pohjoispuolelle ja eteläosan muotoon vaikuttaa 900 metriä pitkä Pääsinniemi, jonka pohjoispuolelle jää Viljamalahti ja eteläpuolelle Vanhankodanlahti. Väliosassa itään päin työntyy kaksi kilometriä pitkä lahtimainen järvenosa, jonka pohjukassa suojaa Tiitunniemi sen taakse jäävää Myllylahtea.[1][2][4]
Ylimmäisellä on 82 saarta, joiden yhteispinta-ala on 17,58 hehtaaria eli noin 3,1 % järven pinta-alasta. Saarista 24 on alle aarin, 56 on alle hehtaarin, kaksi on alle neliökilometrin suuruisia. Kaksi suurinta saarta sijaitsevat saaririvissä, jossa on seitsemän saarta. Suurimmat saaret ovat Roviosaari ja Iso Palosaari, ja näiden väliin jää Pieni Palosaari. Muita saaria ovat Kumunsaaret ja Kämpyrä Kumunlahdella, Purnusaaret, Huvilasaari, Palanutsaari ja Keltiäissaari pohjoisosassa, Pirttikärvi, Karhusaari ja Pontikkasaari väliosassa, Hämäläissaari, Likaistensaari ja Raha-Matin saaret eteläosassa.[1][2][5]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 23,9 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0239 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 4,2 metriä ja suurin syvyys on 27,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee saaririvin pohjoispuolella pitkässä yli 20-metrisessä syvänteessä. Väliosan itäpäässä on lähes 18 metriä syvää, Viljamalahdella yli 10 metriä, Pääsinniemen edustalla lähes 13 metriä ja Vanhankohdanlahdessa 12 metriä syvää. Pohjoisosassa on yleensä alle viisi metriä syvää, mutta sielläkin on pienet kuuden ja kahdeksan metrin kohdat. Tuokkolanlahdella on vain noin metrin syvää.[1][2][4]
Ylimmäisen rantaviivan pituus on 49,2 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Peltoja esiintyy vain Kotkatlahdella, Pääsinniemellä, Jousanniemellä ja Pitkärannassa. Kaakonkankaan harju tulee Keskisen eteläpuolelta Ylimmäisen länsirantaan Kerminniemeen asti. Järven ympäristön kiinteä asutus koostuu noin kymmenestä taloudesta ja vapaa-ajan asuntoja on noin sata. Niille tulee tiet valtatieltä 4 ja siitä haaroittuvalta yhdystieltä 15014 sekä Unajan suunnalta tulevalta kylätieltä. Sysmän ja Heinolan välinen kuntaraja ylittää järven eteläosan itä-länsi-suunnassa niin, että suurin osa järvestä jää Sysmän puolelle.[1][2][4][5][6]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ylimmäinen sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Ruotsalaisen alueella (14.14), jonka Lauhjoen valuma-alueeseen (14.147) se kuuluu. Valuma-alue on vesistöalueensa latvavesiä ja Ylimmäinen on valuma-alueen yläjuoksulla. Siksi siihen laskee vain muutama muu järvi. Suurin järvistä on Korpijärvi (78 ha), jonka laskuoja laskee Korpilahteen. Syvemmälle lahdenpohjukkaan, Myllylahteen, laskee Janatti (40 ha), joka välittää Taipaleenlammen (2 ha), Telkänlammen (2 ha) ja Sepänlammen (2 ha) laskuvedet eteenpäin. Moistjärvi (21 ha) sijaitsee Ylimmäisen eteläpuolella ja se laskee Viljamalahteen. Pääsinniemen kylässä on kaksi tekojärveä, joiden veden päätyvät Moistjärveen. Ylimmäisen länsipuolella on enää Kerminlampi (2 ha), joka laskee Tuokkolanlahteen. Ylimmäisen laskujoki lähtee Joensuun lahdesta ja se laskee Martinlammen (4 ha) kautta Keskiseen (277 ha). Ylimmäisen vedenpinnan korkeus on 111,4 metriä mpy., mikä on 7,9 metriä korkeammalla kuin Keskinen.[1][2][7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1920 taloudellisen kartan mukaan järven rannoilla sijaitsi seitsemän maatilaa ja seitsemän pienempää tilaa. Kaikille maatiloille tuli etelästä tai idästä tiet. Vuonna 1942 oli maatiloja yksitoista ja pientiloja edelleen seitsemän. Talojen välisiä teitä oli kaksinkertainen määrä. Vuoden 1920 jälkeen oli Soimavuorenkylän pohjoispuolelle perustettu kansakoulu ja seuraintalo.[8][9]
Ylimmäisellä on toteutettu järvenlasku, jossa vedenpinta aleni noin puoli metriä. Järvenlaskusta on muistona tällä korkeudella sijaitsevia rantatörmiä ympäri järven rantoja. Järvenlaskussa ainakin Martinlampi kuroutui erilleen omaksi lammekseen ja Ylimmäisen laskujoen luusua siirtyi idemmäksi. Järvenlaskun ajankohdasta ei löydy dokumenttia. Martinlampi oli kuitenkin omana lampenaan vuoden 1920 taloudellisessa kartassa.[6][8][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Ylimmäinen, Sysmä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.6.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.6.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3121 07 Pääsinniemi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1969. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ a b c Ylimmäinen, Sysmä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.6.2019.
- ↑ a b Vauhkonen, Marko: Heinolan Keskisen ja Ylimmäisen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys, 2005, Heinolan kaupunki & Enviro Oy, viitattu 9.12.2019
- ↑ a b Ylimmäinen, Sysmä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.6.2019.
- ↑ Ylimmäinen (14.147.1.020) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.6.2019.
- ↑ a b Maanmittaushallitus: Heinolan seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1920, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 20.9.2019
- ↑ Maanmittaushallitus: Heinolan seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1942, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 20.9.2019
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Martinlampi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
