Salajärvi (Lahti)
| Salajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Nastola |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Arrajoen valuma-alue (14.16) |
| Tulojoki |
joki Iso-Kukkasesta, Luhtaanjoki Kivijärvestä |
| Laskujoki | Salajoki Ruuhijärveen [1] |
| Järvinumero | 14.162.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 86 m [1] |
| Rantaviiva | 30,2083 km [2] |
| Pinta-ala | 8,10037 km² [2] |
| Tilavuus | 0,02998 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,7 m [2] |
| Suurin syvyys | 14,13 m [2] |
| Valuma-alue | 244,37 km² [3] |
| Saaria | 26 [2] |
 Salajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Salajärvi [2][1] on Päijät-Hämeessä Lahdessa Nastolan kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 810 hehtaaria eli 8,1 neliökilometriä. Se on 6,5 kilometriä pitkä ja 2,5 kilometriä leveä. Se sijaitsee Iso-Kukkasen pohjoispuolella ja Ruuhijärven länsipuolella. Järvien välissä on vain pienet kannakset. Saaret rikkovat järvenselän yhtenäisyyttä, että vain järven eteläpäässä aukeaa kunnollinen selkä.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 26 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 31,49 hehtaaria, mikä on noin 3,7 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista kuusi ovat yli hehtaarin suuruisia, 15 yli aarin ja loput viisi ovat alle aarin kokoisia. Suurimpia saaria ovat etelästä pohjoiseen lueteltuina Kivisaari, Särkkä, Kangasaari, Kirjussaari, Hautasaari, Salinsaari sekä pienempiä saaria Nimetön, Mustasaari ja Pyöräs.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 30,0 miljoonaa kuutiometriä eli 0,030 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 3,7 metriä ja suurin syvyys on 14,1 metriä. Salinsaaren ja Hautasaaren välissä on syvänne, missä sijaitsee myös järven syvin kohta. Syvänne jatkuu saarten välistä yli kymmenmetrisenä järven pohjoisrantaan asti.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 30,2 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 9,8 kilometriä. Järven ympäristössä on paljon metsiä ja peltoalueet sijaitsevat kapealla vyöhykkeellä rannan läheisyydessä. Järven lähiympäristön haja-asutus muodostuu noin 60 taloudesta, joista vajaa kymmenen ovat maatiloja. Rannoille on rakennettu yli 100 vapaa-ajan asuntoa. Asutus muodostaa kaksi kulmakuntaa, joista Luhtaanmaa sijaitsee järven luoteisrannalla ja Kumia sen eteläpäässä. Rannoille tulee tiet yhdysteiltä 14089 ja 3134. Järven länsirannalla sijaitsee Luhtaanpirtti ja pieni lampi Kalaton. Länsirannalla kohoaa Salajärven Linnakallion muinaislinna 20 metrin korkeuteen järvestä.[2][1][4][5]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on luokiteltu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh). Järven vedenpintaa ei säännöstellä, joten sen pinnankorkeus vaihtelee vuodenaikojen kuluessa suuresti. Järven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi.[3]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veden kemiallista tilaa arvioidaan monilla vedenlaatuun vaikuttavilla mittareilla. Näkösyvyys on vaihdellut 2–3 metriin, talviarvojen ollessa suuremmat. Vedenväri on samalla ajanjaksolla vaihdellut 35–38 mg Pt/l. Järven vedessä on siten lievä humusleima. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä ja päällysveden happamuustaso on kohonnut arvoihin pH 7,0–7,3, mutta 1980-luvuilla se on ollut alhaisempi eli yleensä yli pH 6. Sen biologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Esimerkiksi levien klorofyllin pitoisuudeksi on 2010-luvulla saatu 11 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l), mikä on rehevien järvien tasolla. Tämä havaitaan myös kokonaisfosforipitoisuuksia mittaamalla. Kun järvi on kesällä ja talvella lämpötilakerrostunut, on fosforipitoisuudet olleet pintavesissä kesällä 21 µg/l ja talvella 12 µg/l 2010-luvun aikana. Pitoisuuksien keskiarvot ovat lievästi rehevöityneen tai rehevöityneen arvojen rajalla. Alusvedessä tilanne on huonompi, sillä täyskiertojen välissä sen happipitoisuudet vähenevät selvästi. Tämä aiheuttanee joskus sisäistä kuormitusta, joka nostaa fosforipitoisuuksia. Elokuussa 2014 mitattiin pitoisuudeksi peräti 89 µg/l. Toinen rehevöitymisen indikaattori on kokonaistyppipitoisuudet. Niiden arvot ovat 2010-luvulla olleet pintavedessä 440–610 µg/l ja alusvesissä mittausarvot ovat alkaneet kasvaa. Ammoniumtypen suuremmat arvot kertovat happikadosta. Kun happipitoisuudet ovat alusvedessä laskeneet pienemmilleen ennen täyskiertoa, ovat ne päällysvesissä nousseet jopa ylikylläisiksi. Tämä johtuu levien yhteyttämisestä syntyneestä lisähapesta, joka on kaloille haitallista.[3]
Hoitokalastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi vaikuttaa olevan rehevöitymässä ja sen tila on liukumassa huonompaan suuntaan. Siksi järven vedestä poistetaan ravinteita hoitokalastamalla sitä vuosittain. Kalastusmenetelminä ovat olleet nuottaaminen ja rysäkalastus. Saaliit ovat olleet vuosittain tuhansia kilogrammoja, mutta hyvinä vuosina on ylitetty 10 000 kilogrammaa ja kerran saatiin lähes 20 000 kilogrammaa.[3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Arrajoen valuma-alueella (14.16), jonka Ruuhijärven–Salajärven alueeseen (14.162) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 86,0 metriä mpy. Järveen on johdettu vain lyhyitä metsäojia. Se saa suurimman osan vedestänsä kahta vesireittiä myöten. Luoteispäähän laskee Kivijärvestä 5,5 kilometrin päästä alkava Luhtaanjoki, joka tuo myös Oksjärven vedet. Luhtaanjoessa on pudotusta 13,8 metriä. Eteläpäähän Kumianhaaraan laskee Iso-Kukkasen lyhyt laskujoki, jossa on säännöstelypato ja pudostusta 4,5 metriä.[1][6]
Järven laskujoki on 1,2 kilometriä pitkä Salajoki, joka on noin 30 metriä leveä ja joka laskee Ruuhijärveen. Joella ei ole yhtään pudotusta, koska järvien pinnan ovat samalla tasolla. Vesireitti jatkaa Ruuhijärven ja Sylvöjärven kautta Arrajärveen, josta sen vedet sekoittuvat Kymijokeen.kohti [1][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Salajärvi, Lahti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ a b c d Ketola, Mirva: Yhteenveto Nastolan järvien tilasta, 2016, Vesijärvisäätiö, viitattu 8.1.2019
- ↑ Salajärvi, Lahti (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Kumiantie: Luhtaanpirtti, viitattu 8.1.2019
- ↑ a b Salajärvi (14.162.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.1.2019.