Kyminlinnan taistelu
| Kyminlinnan taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Suomen sisällissotaa | |||||||
 Kyminlinnan pääportti.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
n. 300 |
800–1 000 | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
5 kaatunutta |
18 kaatunutta | ||||||
Kyminlinnan taistelu oli nykyisin Kotkan kaupunkiin kuuluvan Kymin pitäjän Hovinsaaressa 8. huhtikuuta 1918 käyty Suomen sisällissodan taistelu, jossa olivat vastakkain Osasto Brandensteinin saksalainen jalkaväki sekä useat Kymenlaakson punakaartit. Saksalaiset yrittivät vallata punaisten tukikohtanaan käyttämän Kyminlinnan linnoituksen, mutta muutaman tunnin taistelun jälkeen he joutuivat vetäytymään. Kyseessä on ainoa Kyminlinnan linnoituksessa käyty taistelu.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvun alussa valmistunut Kyminlinna toimi sisällissodan aikana Kymenlaakson punaisten tukikohtana. Linnoituksessa koottiin punakaartien osastoja sekä annettiin sotilaskoulutusta. Huhtikuun 7. päivänä nousi Loviisan Valkossa maihin Otto von Brandensteinin johtama 2 500 sotilaan vahvuinen prikaati, jonka pääjoukko lähetettiin seuraavana päivänä Lahteen. Ryhmästä irroitettiin pienempi osasto, joka puolestaan suuntasi kohti Kotkaa. Kahdesta polkypyöräkomppaniasta, konekiväärikomppaniasta ja tykkipatterista koostuneen ryhmän tarkoituksena oli suojata prikaatin itäinen sivusta sekä tiedustelutoiminta Kotkaan suunniteltuja merikuljetuksia varten.[1]
Taistelun kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksalaisten aloitettua etenemisensä, hiedän reitillään Ahvenkoskella ja Pyhtäällä olleet punaiset perääntyivät nopeasti Kotkan suuntaan ja puoleen päivään mennessä saksalaiset olivat päässeet vapaasti etenemään Sutelan kylään noin kilometrin päähän Kymijoen Langinkoskenhaarasta. Yksittäisiä partioita eteni myös Kotkansaaren ja Korkeakosken suuntaan.[1]
Pyhtäältä tulleet 35 punakaartilaista vetäytyivät linnoitukseen, jossa tuolloin oli vain 30 hengen miehitys. Taistelujoukkojen sijasta he olivat esikunta- ja huoltotehtävissä toimineita vanhempia miehiä, nuoria poikia ja naisia. Samalla suoritettiin hälytys Kotkan, Kymin ja Kouvolan punakaarteille. Kotkasta ja Kymistä saapuikin pian paikalle kolme vajaata komppaniaa sekä joukko naiskaartilaisia.[1]
Ensimmäinen yhteenotto tapahtui Sutelan sillan luona, jossa kaksi punaisten etuvartioon kuulunutta taistelijaa sai surmansa. Varsinaisen hyökkäys linnoitusta vastaan alkoi puoli seitsemän aikaan illalla. Sutelan sillan yli päässet saksalaiset kuitenkin pakotettiin perääntymään linnoituksen valleilta avatulla konekivääritulella. Tämän jälkeen hyökkääjä ylitti Kymijoen uudelleen pari sataa metriä alempaa ja onnistui punaisten tulituksesta huolimatta pääsemään rantalepikon suojissa aina Kyminlinnan päämuurille saakka. Taistelu muuttui osittain jopa käsirysyksi, mutta punaiset saivat pysäytettyä saksalaiset. Pimeän tultua he vetäytyivät joen yli takaisin Sutelan kylään, josta linnoituksen tulitusta jatkettiin nyt tykistöllä. Punaisten hallussa olleesta Rankin rannikkolinnakeesta puolestaan ammuttiin tykistötulta saksalaisten asemiin.[1]
Kouvolasta saapui paikalle kahdella eri junalla noin 450 miestä, jossa puolet ehti perille vasta tunti taistelun alkamisen jälkeen. Kotkasta ja Kymistä saapuneet 300 kaartilaisen lisävahvistukset sen sijaan eivät ehtineet lainkaan linnoituksen tueksi. Sen sijaan heidät määrättiin puolustusketjuun Kotkan Vanhan hautausmaan ja Langinkosken väliselle alueelle, jossa oli noin kilometrin laajuinen peltoaukea. Punaiset pysyivät näissä asemissaan pimeän tuloon saakka ja vetäytyivät sen jälkeen linnoitukseen.[1]
Saksalaiset lopettivat oman tulituksensa noin puoli kymmenen aikaan illalla, kun huomasivat voimasuhteiden kääntyneen heitä vastaan. Pian tämän jälkeen punaisten avuksi tuli vielä Kouvolasta saapunut panssarijuna. Saksalaiset vetäytyivät lopulta aina 15 kilometrin päähän Pyhtään Ahvenkoskelle saakka, jonne punaiset seurasivat heitä ja ryhmittäytyivät paikalle puolustusasemiin 10. huhtikuuta.[1]
Tappiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punaiset menettivät Kyminlinnan taistelun aikana ilmeisesti 18 miestä. Naiskaartilaisia ei tiedetä kaatuneen. Saksalaisten tappiot olivat ainakin viisi kaatunutta, joista punaiset hautasivat yhden väliaikaisesti Kotkan Vanhalle hautausmaalle. Sodan päättymisen jälkeen valkoiset järjestivät hänelle uudet hautajaiset samalla hautausmaalla.[1] Kyseessä oli Wilhelm Hussmann, joka tuli tunnetuksi 1970-luvulla, kun Veikko Lavi levytti hänestä kertovan pasifistisen laulun Balladi Willy Heinzista.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Leivo, Teemu: KYMINLINNAN TAISTELU 8.4.1918 27.8.2011. Suomen Sotahistoriallinen Seura. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 10.10.2016.
- ↑ Mäkelä, Juho: Klassikkoni: Vepa höykytti herroja ja byrokraatteja Aviisi 7/2013. Viitattu 10.10.2016.