Korian ratasilta
| Korian ratasilta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Korian ratasilta. Sen takana näkyy vuodelta 1870 peräisin oleva vanha rautatiesilta. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Raiteita | 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Ylittää | Kymijoki | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Sijainti | Koria, Kouvola | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Ylläpitäjä | Liikennevirasto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Siltatyyppi | teräsbetoninen holvisilta | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pisin jänneväli | 67,6 m | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pituus | 124 m | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Avattu liikenteelle | 1925 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Koordinaatit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Korian ratasilta on Kymijoen ylittävä Riihimäki–Pietari-radan teräsbetoninen holvisilta Kouvolan Korialla, entisen Elimäen kunnan ja Kouvolan kaupungin rajalla.[1] Silta valmistui vuonna 1925 ja se korvasi kantokyvyltään heikentyneen vuonna 1870 valmistuneen vanhan rautatiesillan. Sillan suurin aukko on 67,6 metriä ja se on selkeästi pitkäjänteisin holvisilta Suomen rataverkolla.[2] Toiseksi pisin on jänteeltään 45-metrinen vuonna 1920 valmistunut Petäisenkosken ratasilta Kajaani–Kontiomäki-radalla ja kolmanneksi pisin Harjunjoen ratasilta Kouvola–Mikkeli-välillä, sen jänne on 44,1 metriä ja valmistumisvuosi 1968.[3]
Korian siltojen läpi Kymijokea pitkin kulki vuoteen 2009 asti Elimäen kunnan ja Kouvolan kaupungin raja.
Silta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siltakilpailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhan rautatiesillan kantokyvystä oli jo pitkään oltu huolissaan rautatiehallituksessa, joka vuonna 1922 järjesti tunnettujen sillanrakentajien kesken kilpailun uuden sillan hankkimiseksi.[1] Kilpailu oli kansainvälinen[1] ja ehdotuksia tuli 14, näistä kuusi oli kokonaan betonista holvisiltaa.[4] Muissa ehdotuksissa oli teräksisiä päällysrakenteita ja yksi, jossa myös keskijänne oli teräsrakenteinen.[4] Palkintolautakunta suosi betonista ja kivestä tehtyjä rakenteita ylläpitokustannuksiltaan edullisina ja kotimaisina, mutta arveli teräsrakenteenkin voivan olla kilpailukykyinen, koska silloin vältyttäisiin telineiden rakentamiselta.[4]
Sillan valinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valituksi tuli Oy Constructor Ab:n ehdotus, viisiaukkoinen kokonaan betoninen holvisilta.[4] Ehdotuksessa holvin leveys oli kahdeksan metriä eli sillalle mahtui kaksi raidetta, keskiaukon jännemitta oli 70 metriä ja muiden aukkojen 13,5 metriä.[4]
Korian ratasillan keskijänteen pituus on 67,6 metriä ja holvin nuolikorkeus[4] eli holvin laen etäisyys kantojen yhdyssuorasta 12,85 metriä.[4] Holvin paksuus laella on kaksi metriä, paksuimmillaan 2,6 metriä ja kantanivelen kohdalla 2,4 metriä.[4] Pääjänteen kohdalla rataa kannattavat teräsbetoninen laatta ja palkisto, jotka on tuettu holviin 60 senttimetriä paksuilla hieman holvia kapeammilla väliseinillä.[4] Koko silta on perustettu kalliolle.[4] Constructorin pääsuunnittelija oli insinööri Emil Holmberg, siltasuunnitelmien pääasiallisena laatijana pidetään Lauri Wallénia.[4] Yhtiön toimitusjohtaja oli insinööri Manne Muoniovaara.[4]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urakkasopimus allekirjoitettiin 28. joulukuuta 1922 ja urakkasumma oli 4,8 miljoonaa markkaa, sama kuin kilpailuehdotuksessa.[4] Rautatiehallitus asetti työn valvojaksi ratainsinööri Toivo Vähäkallion.[4]
Rakennustyön aikana urakoitsija ja tilaaja riitelivät tai olivat eri mieltä muutamasta asiasta.[4] Huhtikuussa 1923 Muoniovaara ja Vähäkallio kiistelivät betoniin käytettävästä sepelistä, jota Vähäkallio ei voinut hyväksyä epäpuhtauksien takia.[4] Urakoitsija vastasi seulontavaatimusten aiheuttamilla lisälaskuilla ja uhkasi lopettaa työt.[4] Lisälasku esitettiin myös kalliopinnan korkeuden poikkeamista ja uhattiin jälleen töiden lopettamisella.[5] Rautatiehallituksen silloinen pääjohtaja Jalmar Castrén[4] ilmoitti kirjeitse, ettei lisälaskuja makseta.[5]
Constructor teki telinesuunnitelmat, joihin Vähäkalliolla oli huomautettavaa, rautatieviranomaiset eivät hyväksyneet suunnitelmia.[5] Telineiden rakentaminen oli vaikeaa, koska joki oli melkein kokonaan kalliopohjainen ja virta oli vuolas.[5] Pääholvin telineet ja muotit olivat valmiit elokuussa 1923.[5]
Sortumaonnettomuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Holvin valu oli noin yhtä kuutiometriä vaille valmis, kun 11. lokakuuta 1923 kello 6.30 telineet sortuivat.[5] Vastavalettu holvi välttyi raudoituksen ansiosta putomasta kokonaan jokeen.[5] Kovettumaton betoni holvin toisessa päässä murtui ja holvin pää painui alas kiertyen kokonaan toisen kantanivelen ympäri.[5] Onnettomuutta seurasivat kuulustelut useana päivänä Korialla, Kouvolassa ja Helsingissä.[5] Kuulustelupöytäkirjoja tuli 17 sivun verran.[5] Joulukuussa 1923 Vähäkallio toi julki kantansa, että holvi pitäisi purkaa.[5] Valtionrautateiden asiantuntijana ollut saksalaisprofessori kävi työmaalla tammikuussa 1924, kirjoitti 11-sivuisen lausunnon ja antoi lisäksi ehdotuksia siitä, miten silta korjattaisiin.[5] Constructorin asiantuntija oli tukholmalaisprofessori H. Kreüger, joka kävi työmaalla myös heti tammikuun 1924 alussa ja kirjoitti hänkin 11-sivuisen lausunnon asiasta.[5]
Korjaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Constructor teki sillan korjauksen professori Kreügerin suunnitelmien mukaan, korjaussopimus tehtiin heinäkuussa 1924.[5] Korjauslaskelmat tarkisti Herman Ossian Hannelius ja rautatiehallitus ilmoitti Contructorille elokuussa 1924 korjaussuunnitelmien hyväksymisestä.[5] Ennen korjausta sillasta otettiin koekappaleita,[5] joiden perusteella todettiin valetun betonin olevan kunnollista.[5] Murtunut kantanivel korjattiin uusimalla se metrin kaistoissa.[5] Muutkin murtuneet kohdat korjattiin piikkaamalla betoni pois, vahvistamalla raudoitus ja valamalla uusi betoni.[2] Halkeamakohdissa rakenne vahvistettiin teräksin, jotka painejuotettiin sementtilaastilla.[2] Kun rakenteelliset korjaukset oli tehty, holvi rapattiin ja sen pintoihin siveltiin ainetta, joka estää sadeveden tunkeutumisen rakenteeseen.[2] Tammikuun 1925 lopussa sillalle tehtiin koekuormitus ja se voitiin ottaa käyttöön.[2] Takuutarkastus tehtiin 18. tammikuuta 1927.[2] Silta oli kunnossa ja Constructor vapautui kaikesta vastuusta.[2]
Korian ratasilta korjattiin vuonna 2004, työlle myönnettiin Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL:in) Vuoden silta -palkinto.[6][7]
Korian kaksi rautatiesiltaa muodostavat kohteen, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa.[8] Kolmantena siltana siltapaikalla on vuonna 1985 valmistunut Korian uusi silta, jolle maantieliikenne siirtyi vuoden 1870 sillan muututtua kevyen liikenteen sillaksi.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Aitta, 2004, s. 305
- ↑ a b c d e f g Aitta, 2004, s. 308
- ↑ Aitta, 2004, s. 498–499
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Aitta, 2004, s. 306
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Aitta, 2004, s. 307
- ↑ Huvila, Pirjo: Rautatie ja maisema. RAkennettu Ympäristö -lehti, 2007, nro 3, s. 60. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ja Rakennustietosäätiö RTS. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.8.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vuoden silta Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Viitattu 28.8.2015.
- ↑ a b Korian sillat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 26.10.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korian ratasilta Wikimedia Commonsissa
- Pohjoismaiden suurin siltaonnettomuus. Korian rakenteilla olevan rautatiesillan telineiden luhistuminen, Suomen Kuvalehti, 20.10.1923, nro 42, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot