Terijoen rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Terijoki
Зеленогорск
Terijoen rautatieasema vuonna 2010.
Terijoen rautatieasema vuonna 2010.
Perustiedot
Sijainti 60.205774°N, 29.700766°E
Kunta Zelenogorsk
Valtio Venäjä
Etäisyydet Pietari 49,6 km
Viipuri 78,8 km
Avattu 1870
Liikenne
Liikennöitsijä(t) Lokakuun rautatiet
Kansainvälinen Helsinki – Pietari / Moskova
Paikallisjunat Viipuri / Pietari
Asemarakennus
Suunnittelija Bruno Granholm / A. A. Gretšannikov
Rakennettu 1917 / 1950-luvulla
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Vainikkalaan
128,4 Viipuri
 Antreaan
Viipurin satama
123,8 Liimatta - Lazarevka
 Valkjärvelle
 Koivistoon
118,9 Säiniö - Verhnetšerkasovo
114,~ Honkaniemi - Lebedevka
107,0 Kämärä - Gavrilovo
87,9 Leipäsuo
87,9 Perkjärvi - Kirillovskoje
80,3 Lounatjoki - Zahodskoje
74,1 Kanneljärvi
71,5 Ševeljovo
64,6 Mustamäki - Gorgovskoje
58,3 Raivola - Roštšino
 Koivistoon
54,1 Tyrisevä - Uškovo
49,6 Terijoki - Zelenogorsk
43,1 Kellomäki - Komarovo
39,4 Kuokkala - Repino
34,9 Ollila - Solnetšnoje
Rajajoki
 Pietariin
30,9 Valkeasaari - Beloostrov
24,1 Tipuna - Dibuny
22,7 Raavski - Pesotšnaja
18,9 Levassova - Levašovo
15,2 Parkala - Pargolovo
10,8 Suvala - Šuvalovo
9,8 Ozerki
7,4 Udelnaja
5,3  Valkeasaareen
4,8 Lanskaja
3,9  Ladožskoje ozeroon
0,0 Pietari
Merkkien selitykset
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Helsinkiin
0,0  (67) Ri Riihimäki
8,3  (75) Hikiä (IV)
15,4  (85) Oitti (III)
26,3  (91) Lappila (IV)
32,2  (97) Järvelä (III)
44,4 (108) Herrala (IV)
58,~            Vesijärvelle
58,8 (122) Lahti (III)
79,4 (141) Uusikylä
98,1 (158) Kausala
114,1 (173) Kymi (Koria)
115,4           Kymijoki (silta)
120,2           Kv Kouvola asema
132,8 (190) Utti
143,1 (200) Kaipiainen (II)
167,3 (223) Taavetti (Luumäki)
190,~ (245) Pulsa (III)
201,~ (255) Simola (III)
209,5           Vainikkala-raja (nyk.)
223,3 (276) Nurmi (Lužaika) (III)
242,2 (293) Viipuri (Vyborg)(II)
251,7 (302) Säiniö (Tšerkasovo) (IV)
270,~ (319) Galitzina (Leipäsuo)
282,7 (330) Perkjärvi (Kirillovskoje) (III)
296,5 (343) Uusikirkko (Poljany) (III)
312,3 (358) Raivola (Roštšino) (III)
321,0 (367) Terijoki (Zelenogorsk) (IV)
339,0           Rajajoki
339,7 (383) Valkeasaari (Beloostrov) (III)
351,7 (395) Levassova (Levašovo) (III)
355,4 (398) Parkala (Pargolovo) (III)
359,8 (402) Suvala (Šuvalovo) (III)
363,2 (405) Udelnaja (III)
365,8 (409) Lanskaja (IV)
370,6 (413) Pietari (Peterburg)(I)
Merkkien selitykset

Terijoen rautatieasema sijaitsee Terijoen eli nykyisen Zelenogroskin kaupungissa Pietari–Viipuri-radan varrella. Se avattiin vuonna 1870 Riihimäki–Pietari-radan valmistuessa. Nykyinen asemarakennus on alun perin vuodelta 1917, mutta se kärsi pahoja vaurioita toisen maailmansodan aikana ja korjattiin nykyiseen asuunsa 1950-luvulla.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarista lähdettäessä Terijoki oli ensimmäinen rautatieasema Suomen suuriruhtinaskunnan puolella, joka sijaitsi noin 17 kilometrin päässä Rajajoelta. Rautatien valmistumisen jälkeen Suomenlahden rannoille nousi varakkaiden pietarilaisten huviloita, jonka vuoksi Terijoen pitäjän alueelle avattiin vuodesta 1889 lähtien vielä kuusi muutakin asemaa.[1] Suomen suuriruhtinaskunnan aikana Terijoen asema oli Pietariin suuntautuneen liikenteen ansiosta parhaimmillaan Suomen kolmanneksi vilkkain asema.[2] Suomalaisten aikaan aseman lyhenne oli Tj ja ratakilometri 392+727.

Ensimmäinen asemarakennus 1870

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terijoen ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1870, jolloin myös Riihimäen ja Pietarin välinen rata otettiin käyttöön. Kaksikerroksinen puurakenteinen asema tehtiin arkkitehti Carl Albert Edelfeltin piirustusten mukaan, jotka Knut Nylander muokkasi lopulliseen muotoonsa. Samojen piirustusten pohjalta rakennettiin myös muut Riihimäki–Pietari-radan Suomen puoleiset asemat.[3] Terijoen rautatieasema luokiteltiin aluksi IV-luokan asemaksi, mutta liikenteen kasvaessa se korotettiin nopeasti II-luokkaan.[2]

Asema toimi myös Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan välisenä tulliasemana, jonka vuoksi junat viipyivät asemalla tavallista kauemmin. Tunnettuja aseman käyttäjiä olivat muun muassa ruotsalainen liikemies Alfred Nobel sekä sotaministerinä toiminut kenraali Aleksei Kuropatkin, joilla molemmilla oli huvila Terijoella. Kuropatkinia varten asemalle rakennettiin oma odotushuone eli ns. "Kuropatkinin paviljonki", koska hänen arvolleen ei ollut sopivaa odottaa junaa muiden matkustajien parissa.[2]

1900-luvun alkuvuosina Terijoki oli yksi Suomen vilkkaimmista asemista. Matkustajamääriltään se oli Helsingin ja Viipurin jälkeen maan toiseksi suurin, mutta kaikkien Terijoen pitäjän asemien yhteenlaskettu matkustajamäärä oli jopa suurempi kuin Viipurin rautatieaseman. Autonomian aikana valtaosa liikenteestä suuntautui Pietariin, jonne päivittäin kulki jopa 40 edestakaista vuoroa. Muusta liikenteestä suurin osa oli Terijoen kuuden aseman välistä paikallisliikennettä.[2]

Uuden rautatieaseman valmistumisen jälkeen vanha asemarakennus toimi 1920-luvulla muun muassa Terijoelle sijoitettun Polkupyöräpataljoona 1:n aliupseerikouluna.[2]

Uusi asemarakennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terijoen rautatieasema vuonna 1937.

Matkustajamäärien nopea kasvu johti siihen, että 1910-luvulla ryhdyttiin Terijoelle suunnittelemaan uutta asemarakennusta, jonka rakentaminen aloitettiin aivan ensimmäisen maailmansodan alla. Uusi kivirakenteinen rautatieasema valmistui rautatiehallituksen pääarkkitehdin Bruno Granholmin suunnitelemana Koivikon alueelle vajaan kilometrin verran länteen vanhasta asemasta. Se otettiin käyttöön vain muutamaa päivää ennen Suomen itsenäistymistä 1. joulukuuta 1917, yhdessä samaan aikaan rakennetun Rajajoen rautatieaseman kanssa.[2] Vanha ja uusi asema yhdistettiin samalla toisiinsa Asemakatu-nimisellä uudella kadulla.[1]

Suomen sisällissodan loppuvaiheessa huhtikuussa 1918 Terijoen aseman ympäristössä käytiin kiivaita taisteluja, kun valkoiset yrittivät vallata Terijoen, Kuokkalan ja Ollilan rautatieasemia sekä samalla katkaista Venäjälle johtavaa rataa. Valkoisten joukkoja komensi saksalainen eversti Eduard Ausfeld ja Terijoen punakaartia puolestaan Heikki Kaljunen, joka määräyksestä Terijoen asema yritettiin räjäyttää punaisten vetäytymisen yhteydessä.[4]

Suomen itsenäistymisen jälkeen Terijoen aseman liikennemäärät romahtivat. Vuoden 1936 liikenne oli enää viidennes vuoden 1916 tasosta ja Terijoki oli pudonnut matkustajamääriltään sijalle 37 kaikista Suomen rautatieasemista.[2] Toisen maailmansodan aikana asema kärsi suuria vaurioita. Pahiten tuhoutuivat keskiosassa sijainnut asemahalli sekä läntinen siipirakennus, myös Terijoen ylittävä rautatiesilta aseman läheisyydessä tuhoutui. 1950-luvulla asema rakennettiin lähes kokonaan uudelleen arkkitehti A. A. Gretšannikovin piirustusten mukaan.[1]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 1870 valmistunut Terijoen ensimmäinen rautatieasema.
    Vuonna 1870 valmistunut Terijoen ensimmäinen rautatieasema.
  • Vanha asema väritetyssä valokuvassa.
    Vanha asema väritetyssä valokuvassa.
  • Juna Terijoen asemalla 1930-luvulla.
    Juna Terijoen asemalla 1930-luvulla.
  • Vuonna 1917 valmistuneen aseman sisätiloja.
    Vuonna 1917 valmistuneen aseman sisätiloja.
  • Junaa odottavia matkustajia 1930-luvun lopulla.
    Junaa odottavia matkustajia 1930-luvun lopulla.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Зеленогорск/Терийоки Terijoki – Зеленогорск. Viitattu 26.10.2015. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d e f g Koho, Kari: Pietarin rata ja Terijoen rautatieasemat 1870-1939 Terijoki-seura ry. Arkistoitu 30.1.2016. Viitattu 26.10.2015.
  3. ↑ Niskanen, Riitta: Riihimäen ja Pietarin välisen rautatien arkkitehtuurista Tarina. Perinteet, Historia ja Kulttuuri ry. Viitattu 26.10.2015.
  4. ↑ Kaila, Juha: Terijoki vuosien 1917-1918 tapahtumissa Terijoki-seura ry. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 26.10.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Terijoen_rautatieasema&oldid=22451399”