Wikipedia:Medianäkyvyys/Wikipedia uutisissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tälle sivulle on koostettu vuosittaisilla medianäkyvyyssivuilla luetteloidut uutiset ja jutut jotka koskevat Wikipediaa. Uusia uutisia ei lisätä tälle sivulle vaan vuosittaisille medianäkyvyyssivuille.

2024

[muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu
  • Brecciaroli, Fabrizio: Wikipedia-páájá uárnejuvvoo Anarist 27.–28.1. [suomeksi: Wikipedia-työpaja järjestetään Inarissa 27.–28.1.]. Anarâš aavis, 12.1.2024. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.1.2024. (inarinsaameksi)
Helmikuu
  • Ranta, Petri: Vuonna 2002 julkaistiin Wikipedian ensimmäiset sivut suomeksi – tällaisia ne olivat. Mikrobitti, 17.2.2024. Artikkelin verkkoversio.
Maaliskuu
Huhtikuu
Kesäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu

2023

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2023
Tammikuu
Helmikuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Lokakuu

2022

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2022
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Kesäkuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
Wikipedia mainitaan
  • Hosseini, Silvia: Oikein pitkä tie Helsingin Sanomat. 2.1.2022. Viitattu 2.1.2022. "Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa vaikuttaa piilokaanon: heikosti lukevat lukion ekaluokkalaiset pannaan tavaamaan Seitsemää veljestä, mikä on heille liian vaikeaa. Tai lukemisen sijaan teetetään tehtävä, jossa pitää tutustua kirjailijaan – toisin sanoen lukea Wikipedia-artikkeli. Se taas on ihan liian helppoa."
  • Seiska, 8.1.2022, Milla Leinonen, Jenni Poikelus täytti 34 vuotta - outo syntymäpäivä hämmentää: "En tiiä ite enää" (Wikipedian mukaan tänään on mun syntymäpäivä. Mun mielestä se oli eilen (...). Laitoin joskus Instaan mun syntymäpäivään liittyvän päivityksen 7. tammikuuta ja sit joku merkkas sen Wikipediaan lähteeks mun syntymäpäivälle. Sit myöhemmin Seura teki musta jutun, johon merkkas mun syntymäpäivän käyttäen lähteenä Wikipediaa. Sit joku päivitti Wikipediaan mun syntymäpäivän lähteeks sen Seuran jutun.)
  • Oskari Onninen: Onko kukaan enää mitään? Helsingin Sanomat 6.2.2022. – Kuka kukin on -kirjaa käsittelevässä artikkelissa mainitaan Wikipedia useita kertoja. ”Asetelma onkin ollut päinvastainen kuin ensiksi ajattelisi. Ruotsissa sikäläisen Wikipedian artikkeleita kirjoittavat aktiivit ovat kiittäneet paikallista Vem är det -henkilötietosanakirjaa erinomaiseksi lähteeksi.”
  • Nord, Minna: Venäjän suurlähetystön alueen nimi muutettiin Zelenskyin puistoksi reittioppaassa Iltalehti. 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. Avoin katukartta toimii verkkotietosanakirja Wikipedian tavoin, johon kuka tahansa voi päivittää sinne kartta- ja paikkatietoja.
  • Kiviranta, Varpu: Volodymyr Zelenskyy Park ilmestyi Venäjän suurlähetystön kohdalle HSL:n Reittioppaassa Yle Uutiset. 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. Se on ikään kuin karttojen Wikipedia. Kuka tahansa voi tehdä siihen muokkauksia.
  • Wallenius, Miki: Kuvasovellus tekee kenestä tahansa kulttuuriperinnön luojan: näin omat kotikulmat voi dokumentoida tulevia sukupolvia varten Yle Uutiset. 3.4.2022. Viitattu 5.4.2022. Tässä luodaan tulevaisuuden kulttuuriperintöä. Jatkossa kuvista voi olla hyötyä museoille, tutkijoille, Wikipedialle ja kenelle tahansa paikasta kiinnostuneelle,...
  • Helin, Satu: Venäjän valheet – Minkälaista tietoa venäläiset saavat netistä? Yle Uutiset. 10.4.2022. Viitattu 10.4.2022. Googlen kymmenestä ensimmäisestä hakutuloksesta pääset avaamaan vain kaksi. Molemmat vievät venäjänkieliseen Ukrainan sodasta kertovaan Wikipedia-artikkeliin.
  • Vilkman, Sanna: Toivon lähettiläs Yle Uutiset. 12.6.2022. Viitattu 12.6.2022. Vaikka Viktor Drevitski on ukrainalainen, ei hän jaksa närkästyä siitä, että Wikipediaa myöten häntä tituleerataan venäläisnäyttelijäksi.
  • Juhani Lindholm, Sanottu ja tehty. Parnasso 3/2022 s. 11 Wikipedia-artikkelin tärkeilemätön maininta "Hyrkäs valmistui maisteriksi 1990-luvun lopulla 27 vuoden opintojen jälkeen" voisi aivan hyvin olla hänen itsensä kirjoittama.
  • Punkari, Pasi: Työväentalot kartoitetaan koko Suomesta – taloista tehdään ehdotuksia Unescon maailmaperintölistalle 21.6.2022. Yle. Viitattu 21.6.2022. ”Työväentaloista on meneillään maailmanlaajuinen sarjanimeämishanke, jota johtaa Tanskan työväenmuseo Arbejdermuseet. Maailmanperintölistalla ei ole tällä hetkellä yhtään työväenliikkeeseen liittyvää kohdetta. Kaikista Suomen työväentaloista pyritään selvityksen aikana laatimaan artikkeli verkon avoimeen tietosanakirjaan Wikipediaan. Alussa Wikipediassa oli tietoja noin 20 työväentalosta, nyt tietoja on saatu yli sadasta.” Suomessa työväentaloja kartoittaa Työväenmuseo Werstas.
  • Paukku, Timo: Tekoälyn kuuluisa testi vuodelta 1950 nykyaikaistetaan – Vielä ei ole tekoälyä, joka läpäisisi älyttömän tiukan seulan Helsingin Sanomat. 29.6.2022. Viitattu 1.7.2022. ”Yhdessä kokeessa tekoälyn pitää päivittää artikkeli Wikipediaan uuden tiedon perusteella.”
  • Janhonen, Johanna: Onko kaikista asioista pakko olla mielipide? Suur-Jyväskylän Lehti. 31.8.2022. Viitattu 12.9.2022. ”Viitattu Wikipedian artikkeliin mielipiteistä ja pohdittu wikipedistien roolia mielipidevaikuttajina”
  • Salo, Sanna: William ja Catherine perivät Charlesin ja Camillan tittelit: tärkein vielä tulossa Iltalehti. 9.9.2022. ”Tällä hetkellä Williamia ja Catherinea kutsutaan parin virallisella Instagram-tilillä Cornwallin ja Cambridgen herttuaksi ja herttuattareksi. Wikipedia-sivullaan Williamiin viitataan Rothesayn, Cornwallin ja Cambridgen herttuana.”
  • Salminen, Solmu: Venäläinen johtaja kuollut omituisesti Iltalehti. 29.9.2022. Jutussa kerrotaan venäläisen rautatieyhtiön erään johtajan kuolemasta epäselvissä olosuhteissa ja todetaan lopuksi: ”Kuluvana vuonna toistakymmentä venäläistä vaikuttajaa on kuollut epäselvissä olosuhteissa. ... Kuolemat ovat herättäneet niin paljon huomiota, että niitä varten on perustettu oma Wikipedia-sivu.” Jutun lopussa oleva linkki johtaa englanninkielisen Wikipedian artikkeliin.
  • Anna Kortelainen kirjoittaa Turun Sanomien kolumnissaan 1.10.2022 lähdeviitteiden käytöstä tietokirjoissa mainiten Wikipedian neljästi. Hän kirjoittaa muun muassa ”Wikipediassakin on viitteet eikä se tiettävästi ole vienyt siltä yhtäkään lukijaa.” Lehden digitilaajat voivat lukea artikkelin täältä. (Viitattu 8.10.2022)

2021

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2021
Tammikuu
  • Pietiläinen, Jari: Puoli miljoonaa meni rikki. Helsingin Uutiset, 23.1.2021, s. 14. Helsinki: Etelä-Suomen Media Oy. Näkoislehti. Viitattu 23.1.2021.
  • Fagerholm, Torsten: Den utopiska webben. Hufvudstadsbladet, 24.1.2021, s. 4. Pääkirjoituksen maksullinen verkkoversio.. — Wikipedian ”ajattelutalkootyön” arvioidaan tuovan esiin ihmisten parhaita puolia: kärsivällisyyttä ja kiinnostusta tarkistettuun, vivahteikkaaseen tietoon.
  • Murtasaari, Jussi: Wikipedia, virkeä kaksikymppinen Savon Sanomat. 31.1.2021. Viitattu 31.1.2021.
  • Kaj Arnö: Wikipedia 20 år Åbo Underrättelser. 15.01.2021. Viitattu 3.2.2021.
  • Pietiläinen, Jari: Verkon tiedonhaun ykkösväline täytti 20 vuotta – Yksi suomalainen on muokannut 70 000 Wikipedia-artikkelia: "Paljon on vielä tehtävää". Länsi-Savo. 27.1.2021. Arkistoitu 27.2.2021. Viitattu 14.2.2021.
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Elokuu
Lokakuu
  • Nikander, Emma: Kaiken tiedon koti Helsingin Sanomat, Nyt. 21.10.2021. Viitattu 21.10.2021.
Marraskuu

2020

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2020
Inarinsaamenkielisen Wikipedian perustaminen
Wikipedia mainitaan

2019

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2019
  • Suvi Korhonen: Netin tuntematon sankari: vanhempiensa kanssa asuva mies on muokannut kolmasosan Wikipedian artikkeleista Tivi. 27.1.2019. Alma Oy.. Toimittaja kirjoittaa otsikossa, että "...mies on muokannut kolmasosan Wikipedian artikkeleista", ja toteaa jutun alussa, että "Englanninkielisen Wikipedian sisällöstä noin kolmasosa on käynyt yhden ihmisen ruudun ja näppäimistön kautta." Seuraavaksi toimittaja kirjoittaa, että Steven Pruitt on tehnyt yli 3 miljoonaa lisäystä Wikipediaan, jossa on nykyisellään noin 5,7 miljoonaa artikkelia.
  • Haavisto, Ilkka: Politiikan pudotus - Valtioon luotetaan mutta poliittisia toimijoita epäillään. (tiedote) eva.fi, 4.4.2019. Elinkeinoelämän valtuuskunta. ISSN 2342-074X Artikkelin verkkoversio. (pdf) Evan kyselytutkimus siitä miten suomalaiset luottavat eri toimijoihin. Wikipedia oli luotettavampi kuin kotimaiset poliitikot, mutta vähemmän luotettu kuin EU.
  • Laura Friman: Laura Friman (Jenni Janakka kertoo Muijii Wikipediaan tapahtumasta (kohta 00:30)) Radio Helsinki. 26.4.2019. Radio Helsinki.
  • Pelkonen, Tanja: Mitä tasa-arvoinen työelämä merkitsee sinulle? (Tanja Pelkosen vastaus kertoi Redlandin kanssa pidetystä Lisää naisia Wikipediaan -tapahtumasta ja siitä miksi he olivat järjestämässä sitä) E> - Erton jäsenlehti, 2019, nro 2/2019, s. 34.
Wikipedia mainitaan ohimennen
  • Leppänen, Veli-Pekka: Yrjö Kallisen mysteerit – kun pasifisti toimi puolustusministerinä. Helsingin Sanomat, 9.2.2019. Artikkelin verkkoversio. Kirja-arvostelussa Yrjö Kallisen elämäkerrasta arvostellaan Wikipedian käyttöä lähteenä: "Katsahdus lähdeluetteloon puhuu karua kieltä: vanhaa ja vanhentunutta, wikipediaa, peräti propagandaa kritiikittä tiedoksi nostettuna."
  • Kuorikoski, Juho: Mikä ihmeen ollie? Järviseudun Sanomat, 31.7.2019, nro 31, s. 19. "Wikipedian mukaan ollien voi suorittaa lähes mistä tahansa jalkojen asettelusta"
  • Saarikoski, Saska: ”Nainen voi lähteä idästä”, Helsingin Sanomien Kuukausiliite 12/2019, s. 50. – Sisäministeri Maria Ohisalosta todetaan: ”Ohisalo on kertonut jo useissa haastatteluissa siitä, kuinka hän vietti yksivuotissyntymäpäivänsä äitinsä kanssa turvakodissa. Tieto löytyy jopa ministeristä kertovasta Wikipedia-artikkelista”.

2018

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2018
  • Turku innostui Wikipedia-aloitteesta. Turun Sanomat, 13.2.2018, s. 5. : "Turun konserniviestintään tuleva työllistettävä sekä tulevat kesätyöntekijät ja työllistettävät saavat tehtäväkseen Turku-artikkeleiden teon Wikipediaan ja mahdollisesti muihin palveluihin. Aiheesta tehtiin vuosi sitten kuntalaisaloite" Linkki aloitteeseen, Käsittely kaupunginhallituksessa
  • Miettinen, Petra: ”Det svenska i Finland syns dåligt på Wikipedia.” Hufvudstadsbladet, 15.3.2018, s. 26–27. Artikkelin maksullinen verkkoversio. — Aiheena suomenruotsalaisuuden näkyvyys erityisesti ruotsinkielisessä Wikipediassa. (Haastateltavana Kaj Arnö.) Nauvossa kuulemma on palkattu apurahalla työryhmä tuottamaan Nauvo-aiheisia artikkeleita ja kuvia.
  • Sandqvist, Jaakko: Robottien kirjoittamia artikkeleita; Punaisten linkkien naisista halutaan eroon. (Helatorstai-liite, kaksi eri juttua joista ensimmäinen käsittelee tekniikkaa ja jälkimmäinen on sama kuin 7.5. verkossa ilmestyny gendergapia käsitellyt juttu.) Iltalehti, 10.5.2018, s. 14-15.
  • Sida 725/1 ("Wikigap ordnades i Helsingfors - ska minska könsglappet på Wikipedia Wikigap ordnades på Tankehörnan vid Helsingfors i förra veckan. Evenemanget samlar skribenter för att minska informationsglappet om kvinnor på Wikipedia. Det har redan ordnats i 50 länder.) Yle Text-TV. Viitattu 15.5.2018.

2017

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2017
Joulukuu
Syyskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Helmikuu
Tammikuu

2016

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2016
Joulukuu
Marraskuu
  • Heino, Elina: Netti on lääketiedon villi länsi - Lääkäri täydentää somekeskusteluissa Wikipediaa ("Toinen toimintavinkki on Yhdysvalloista. Sikäläiset farmasian opiskelijat tuottivat osana opintojaan oikeaa lääketietoa Wikipediaan.– Suomessakin terveydenhuollon ammattilaiset voisivat käydä Wikipediassa tarkistamassa, ovatko heidän oman alansa keskeiset termit ja teemat oikein, [Fimean tutkimus- ja kehittämispäällikkö Katri] Hämeen-Anttila sanoo.") Mediuutiset. 18.11.2016. Viitattu 20.11.2016.
Lokakuu
Syyskuu
  • Näveri, Anna: Voiko Wikipediaan luottaa? Savon Sanomat 21.9.2016 s. B8-B9. ”Kysymys suomenkielisen Wikipedian luotettavuudesta ei ole ollenkaan yksinkertainen. John Pajusen mielestä (opettaa Jyväskylän yliopistossa argumentaatiota ja kriittistä ajattelua) olennaisempaa on miettiä käyttötarkoitusta: ”akateemisen tekstin kirjoittamiseen Wikipedia ei käy, mutta nippelitiedon tarkistukseen se sopii – jos virheen mahdollisuus ei kaada maailmaa”. Wikipedisti Haltiamieli antaa artikkeleiden luotettavuudesta vastauksen: ”Toiset ovat, toiset eivät, … kannattaa suhtautua terveellä epäluulolla, niin kuin moniin muihinkin teksteihin kannattaisi”. Artikkelissa esitetään kuusi neuvoa hyvän Wikipedia-artikkelin tunnistukseen. Neuvoista luotettavuuteen liittyy lähinnä se, että artikkelin teksti on hataralla pohjalla ilman lähteitä, koska Wikipediassa esitetään vain toisen käden tietoa. Artikkelissa päädytään myös mm, siihen, että Wikipedia on tullut jäädäkseen, joten meidän kaikkien vastuulla on hyödyntää sitä mahdollisimman hyvin.” Viitattu 25.9.2016. Artikkelin paperilehdestä poikkeava verkkoversio: Voiko Wikipedian artikkeleihin luottaa? Viitattu 23.9.2016.
Elokuu
  • Määttänen, Juuso: Kouvola on Suomen karuin kesäkaupunki – tämän vuoksi se on niin rakastettava Nyt. 29.8.2016. ”Kouvola-taustaisten julkisuuden ihmisten tavoittaminen on senkin takia vaikeaa, että – toisin kuin lähes kaikilla muilla suurilla suomalaisilla kaupungeilla (esimerkiksi Porilla) – Wikipediassa ei ole artikkelia tunnetuista kouvolalaisista henkilöistä.” Viitattu 29.8.2016.
Heinäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
  • Ruotsin BUS voitti Wikipedian: Taideteosten tekijänoikeudet pätevät verkossa Taiteilija, 20.4.2016. (Ruotsin korkeimman) "Oikeuden päätöksen mukaan lupa taideteosten käyttöön tulee kysyä ja taiteilijat ovat oikeutettuja korvaukseen myös silloin, kun kyse on pysyvästi julkisilla paikoilla olevista taideteoksista. Oikeus toteaa myös julkisista taideteoksista otettujen kuvien tuottavan kaupallista arvoa avoimille tietopankeille, kuten Wikipedialle."
Maaliskuu
Helmikuu
  • Viljanen, Kaisa: Wikipediasta puuttuu valtavasti naisia, ja nyt asia aiotaan korjata – kerro tässä, kuka nainen tietosanakirjaan pitää saada. Helsingin Sanomat, 24.2.2016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.1.2016.
  • Salonen, Aino: Naiset puuttuvat Wikipediasta – suomalaiset ryhtyivät kapinaan. Me Naiset, 5.2.2016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.1.2016.
  • Snårbacka, Jennifer & Tarvasaho, Maria: Hundra kvinnor till Wikipedia Smocka. 4.2.2016. Social- och kommunalhögskolan vid Helsingfos universitet. (ruotsiksi)
Tammikuu
  • Viikon puheenaihe. Luotatko Wikipedian tarjoamaan tietoon? Helsingin Sanomat, 16.1.2016, s. C7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.1.2016. Kysymys on esitetty kolmelle haastateltavalle: Suomalaisen yhteiskoulun äidinkieleopettaja Tuula Uusi-Hallila: ”Luotan, että nimet, vuosiluvut ja muut nippelitiedot ovat oikein. Artikkeleista saa yleensä hyvän kokonaiskuvan asiasta. Varsinaiseen opiskeluun tarvitaan asiantuntijoiden kirjoittamia tietokirjoja. Wikipedia voi toimia parhaimmillaan kiinnostuksen herättäjänä. Oma kokemus on, että sen tiedon luotettavuus on parantunut.” Kuvataiteilija Timo Brendenberg:” Luotan yleisesti ottaen. Väärää tietoa en ole juuri kohdannut. Kannattaa olla lähdekriittinen: Wikipedian työkaluilla pystyy katsomaan, kuka mitäkin on milloinkin kirjoittanut.” Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström: ”Arvostan tekijöitä. Journalistin tiedonhankintaan tai faktantarkistukseen Wikipedia ei riitä. Journalistin pitäisi aina tarkistaa tietonsa alkuperäislähteistä tai asiantuntijoilta. Olen löytänyt Wikipediasta työtä tehdessäni lukuisia ihan selviä virheitä.”
  • Huusko, Jukka: Koulusurmat vetivät eniten muokkaajia suomenkieliseen Wikipediaan Helsingin Sanomat. 15.1.2016. Viitattu 16.1.2015.
  • Huusko, Jukka: Wikipedia täytti 15 vuotta – Verkon vapaan tietosanakirjan muokatuin artikkeli käsittelee George W. Bushia Helsingin Sanomat. 15.1.2016. Viitattu 16.1.2015.

2015

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2015
Joulukuu
  • Jose Riikonen: Haapasalo tekee mitä vain. HS Nyt, 24.12.2015, s. 16. Artikkelissa Viihdyttäjä Ville Haapasalo toteaa, että ”Wikipedia ei pysy mun tahdissa! Verkkokauppaa ei enää ole. Pakotteiden myötä multa meni pari firmaa nurin Venäjällä. Nyt on taas 5-6 firmaa, jotka olen ehtinyt avata”.
Lokakuu
  • Hannu Lauerma: Olliver Hawkin salaisuus. Turun Sanomat, 23.10.2015, 111. vsk, nro 290, s. 2. Artikkelin verkkoversio. – Hannu Lauerma kertoo kolunissaan että Ylen dokumenttisarjan Pimeän puolella Olliver Hawkia käsitelleen jakson ensiesityksen jälkeen 2010 peukaloitiin Hawkia koskevaa Wikipedia-artikkelia heti samana iltana ja muutettujen tietojen perusteella levitettiin sosiaaliseen mediaan viestejä, joissa ohjelman tekijöitä syytettiin valehtelusta.
  • Johanna Janhonen: Wikipedia, tietosanakirja taskussa. Suur-Jyväskylän lehti, 21.10.2015. Kolumnin verkkoversio kirjoittajan blogissa.
  • Anne Helaakoski: Valmistuukohan se Rooppi tänä vuonna? Kaleva, 16.10.2015. Helaakoski, Anne: Ei niinkään väärää kuin vanhaa. Kaleva, 16.10.2015. – Kahden artikkelin kokonaisuudessa arvioidaan Wikipedian Oulua käsittelevää artikkelia ja todetan sen sisältö osittain vanhentuneeksi. Tietolaatikossa selostetaan Wikipedian yleisiä periaatteita.
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
Ei tarkkaa päivämäärää

2014

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2014
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
Poliisihallituksen lausuntopyyntö

Vuonna 2014 Poliisihallitus pyysi selvityspyynnön Wikimedia Foundationin tekemästä kansainvälisestä rahankeräyksestä, koska Poliisihallituksen kannan mukaan keräykselle tarvittaisiin lupa eikä sille ollut lupaa Suomessa. Tietoa aiheesta on kerätty sivulle Wikipedia:Poliisihallituksen lausuntopyyntö 2014.

2013

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2013
  • 18.5.2013 Ilkka -lehdessä jutussa Netissäkin pitää osata suunnistaa lukee "Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lukiolaiset ovat tiedonhaussa lähinnä Googlen ja Wikipedian varassa."

2012

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2012
  • 15.9.2012 Helsingin Sanomissa uutinen kirjailija Philip Rothin avoimesta kirjeestä englanninkieliselle Wikipedialle, jossa hän vaati virheellisen tiedon poistamista kirjaansa Ihmisen tahra koskevasta artikkelista. Veli-Pekka Lehtonen: Philip Rothin avoin kirje sai Wikipedian nöyrtymään, sivu C 2. Artikkelin verkkoversio
  • 15.6.2012 Iltalehdessä kansanedustaja Jan Vapaavuoresta kertovaa Wikipedia-artikkelia käsittelevä uutinen, jonka mukaan "kansanedustajan Wikipedia-tietoja on yritetty kaunistella" poistamalla siitä tiedot hänen saamistaan pahoinpitely- ja rattijuopumustuomioista.

2011

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2011
  • 29.8.2011 Etelä-Saimaan, Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanomien yhteisjutussa Wikipedian esittelyä kahden wikipedistin haastatteluilla ryyditettynä.[3][4][5]
  • 21.8.2011 Keski-Uusimaassa sivun mittainen artikkelikokonaisuus Wikipediasta.[6]
  • 4.5.2011 Helsingin Sanomat teki haastattelun wikipedisti Ulpu Pajarista ja kertoi, että suomenkielisessä Wikipediassa on kaksi tuhatta aktiivista kirjoittajaa. [7][8]
  • 17.4.2011 Turun Sanomien koko sivun artikkelikokonaisuudessa tarkastellaan laajasti vaaliehdokkaiden esilläoloa Wikipediassa.[9] Erikseen selostetaan Wikipedian päätöksentekomenettelyä artikkeleita hyväksyttäessä (haastateltavana Wikipedian yhteyshenkilö Timo Jyrinki ja Pohjois-Karjalan Vihreiden vaalipäällikkö Ville Elonheimo), poliitikkoja käsittelevien artikkeleiden sisältöjä Wikipediassa ja Wikipediaa täydentämään tarkoitettua Vaaliwikiä. Suurten puolueiden useimmista kärkinimistä todetaan olevan Wikipediassa jopa hämmästyttävän suppeat artikkelit. Laajasti esitellyistä mainitaan Alexander Stubb, ja myös Jyrki Katainen ja Paavo Arhinmäki ovat saaneet poliittista sanomaansa esille. Useimmiten tekstin todetaan kuitenkin vaikuttavan pikemminkin vastustajien kuin poliittisten tukijoukkojen kynäilemältä, kun keskitytään esim. ministerien hallinnonaloihin kuuluvien hankkeiden kritisointiin, henkilökohtaisiin skandaaleihin ja vuosikymmenten takaisiin oikeustuomioihin. Pääosin elämäkertatietoja kuitenkin pidetään neutraaleina tai hyväntahtoisina.

2010

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2010
  • 14.10.2010 Alasatakunta-lehdessä juttu: Kuntakolmikko Wikipedian silmin.
  • Circle 1/2010 (Microsoftin sidosryhmälehti päättäjille) (s. 28-29) on juttu: "Sosiaalinen media vie lähelle asiakasta". Sosiaalisen median määritelmä otettu Wikipediasta.
  • 29.3.2010 Helsingin Sanomat vertaili viittä suosittua terveysalan verkkotietopankkia: Terveyskirjasto, Poliklinikka.fi, Hoitonetti.fi, yths.fi ja Wikipedia. Parhaaksi, lääketieteellisesti luotettavimmaksi ja ajantasaiseksi todettiin Terveyskirjasto.fi. Poliklinikka.fi-sivustolla tiedot olivat selkeitä, mutta päivittämättömiä. Chattimaista Hoitonetti.fi-sivustoa ei pidetty luotettavana ja sen tekstit olivat lyhyitä. YTHS:n sivut rajoittuivat opiskelijoita koskeviin tiedontarpeisiin. Wikipedian todettiin sisältävän tietoa osin epäluotettavista lähteistä, ja luotettavan ja epäluotettavan tiedon erottamista toisistaan pidettiin maallikolle hankalana. Testattuja artikkeleita pidettiin suppeina ja epämääräisinä, ja tietoon kehotettiin suhtautumaan kriittisesti. Monet terveysartikkelit olivat myös tynkiä, mutta linkkiehdotuksia pidettiin potentiaalisesti hyödyllisinä.
  • 17.3.2010 Helsingin Sanomat: Sofi Oksanen kirjoittaa kolumnissaan: Silmääni tökkäävät pahasti minulle tuttuja aihepiirejä sivuavat kirjat, joiden maailma perustuu ylimpään Google-kerrokseen. Vielä enemmän näköelimeen iskee kirja, jonka perusidea on selvästi lähtenyt Wikipedian kuvasta sekä Sanaristikkofoorumit pitävät huolta ristikkoklassikoiden Google-elämästä. Ehkäpä sitä kautta esimerkiksi olas on päätynyt Wikipediaan. (nettiversio)
  • 19.1.2010 Turun Sanomat: Esko Valtaoja kehuu kolumnissaan Wikipediaa: "Onneksi on olemassa myös luotettavia sivustoja, ylimmäisenä Wikipedia, jonka tarjoaman tiedon taso hämmästyttää yhä uudelleen. Wikipedian perustaja Jimmy Wales ansaitsisi Nobelin rauhanpalkinnon, niin paljon hän on tehnyt maailman tärkeimmän hyödykkeen, tiedon, tuomiseksi kaikkien ulottuville." (nettiversio)
  • 23.12.2010 Taloussanomat: 20 asiaa, jotka ovat tulleet vanhanaikaisiksi Tietosanakirjasarjat mainitaan, sillä nykyisin moni tieto löytyy kätevimmin ja ajantasaisimpana Wikipediasta tai muualta netistä.

2009

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2009
  • 24.12.2009 Helsingin Sanomat, sivu B7: "Wikipedian perustaja pyytää rahalahjoituksia verkossa" - Verkossa toimiva, käyttäjien ylläpitämä tietosanakirjasivusto Wikipedia on ilmeisesti talousvaikeuksissa.
  • 5.11.2009 Kaleva Talous-osio s.12: Wikipedian perustaja madaltaa tiedon kynnystä - Jimmy Wales pohtii Wikipedian menestyksen syynä mm. sitä, että Wikipedian perustaminen osui hyvään saumaan IT-kuplan puhkeamisen jälkeen. Ihmiset alkoivat jälleen ajatella idealistisesti, että tietoa voisi jakaa ilmaiseksi. Wales on sitä mieltä, että jatkossa pitäisi voimakkaasti kehittää etenkin Afrikan kielialueen Wikipedioita. Internetin tulevaisuutta Wales arvioi niin, että miljardi uutta internetkävijää tulevat näkemään netin ensimmäisen kerran mobiililaitteen kautta eikä tietokoneen kautta.
  • 5.11.2009 Helsingin Sanomat kirjoittaa Wikipediasta ja Jimmy Walesin Helsingin vierailusta sivulla B 6.
  • Jolma, Ari: ProGIS - Yhteistä omaisuutta ja yhteisiä oikeuksia. Positio, 2009, nro 3, s. 35. Helsinki: Maanmittauslaitos. – Teknillisen korkeakoulun professori Ari Jolma käsittelee kolumnissaan uuden yhteisöllisyyden muotoja tietoverkoissa paikkatietoalan näkökulmasta ja mainitsee esimerkkinä Wikipedian ja Open Street Mapin. Kirjoittaja on itse aiemmin päivittänyt suomenkielisen Wikipedian Paikkatieto ja Paikkatietojärjestelmät -artikkeleita. Nyt ProGIS ry:n hallitus on ottanut tehtäväkseen Wikipedian paikkatietoalan sivujen kehittämisen myös laajemmin.
  • Espoon kaupunginteatterin syksyn 2009 ohjelmalehdessä Juha Jokela kertoo (s. 19) helmikuussa 2010 ensi-iltaan tulevasta näytelmästään Esitystalous. Hän toteaa kirjoittaneensa käsitteestä Wikipediaan itse: (Okei, kirjoitin tekstin itse, mutta joka sana on totta. Ellei joku ole jo poistanut sitä. Wikipedia-tieto on yhtä katoavaista kuin teatteri. Tai ihminen. Tai elämä itse. Kuin yksinäinen sadepisara Länsiväylää kiitävän bussin tuulilasissa auringon jo paistaessa rajuilman jälkeen.)
  • 11.9.2009 Keskisuomalainen: Tuhannen tiedon Eetu. "Eetu Ihalainen on muokannut Wikipediassa yli 16 000 artikkelia."
  • 30.8.2009 Helsingin Sanomat: Wikipedia saa suitset - enää kenen tahansa kirjoitus ei tule julki ([6])
  • 26.8.2009 Talous-Sanomat: Hyvästi vapaa Wikipedia! -- Wikipediaa hallinnoiva Wikimedia ( Foundation ryhtyy lähiviikkoina testaamaan tietosanakirjan englanninkielisessä versiossa uutta ominaisuutta, joka estää ketä tahansa muokkaamasta eläviä henkilöitä koskevia artikkeleja. -- kyseessä oli ilmeisesti Merkityt versiot -lisäosa)
  • 7.6.2009 Turun Sanomat: Wikipedia sähköisti eurovaalien kampanjoinnin (nettiversio)
  • 29.5.2009 Helsingin Sanomat: Wikipedia sulki skientologit ulos sivuiltaan (The Register –lehden tiedon lainaaminen).
  • 18.5.2009 Itä-Savo: Ylen ohjelmistoalueen johtaja Ville Vilén pitää Wikipediaa erinomaisena esimerkkinä osallistavasta palvelusta. Hän yltyy jopa kehumaan Wikipediaa kaikkien aikojen hienoimmaksi keksinnöksi, joka on mullistanut tiedon haun. Vilén toteaa myös, että jos Wikipediaan kirjoittaa jotain täyttä potaskaa, se ei siellä pitkään pysy.
  • 17.4.2009 Ylioppilaslehti Pilvi Torstin henkilökuvassaan mainitsi tämän eurovaaliehdokkuuden poikineen jopa artikkelin Wikipediaan (s. 19).

2008

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2008
  • Heikkinen, Mikko: Tieteen popularisointi tietoverkossa — kuka ja miten? (Käsitellään laajasti Wikipediaa tieteen popularisoinnissa) Luonnon tutkija, 2008, 112. vsk, nro 5, s. 151–153. Helsinki: Suomen Biologian Seura Vanamo ry. Artikkelin verkkoversio kirjoittajan blogissa. Viitattu 23.9.2009.
  • 5.9.2008 Kansan Uutisten Viikkolehdessä (s. 39) Katala maailma -palstalla kirjoitetaan Sarah Palinin lähipiirin harrastamasta Wikipedian elämäkertatietojen "parantelusta". Palinin kannattajat ovat poistaneet muun muassa tiedot osallistumisesta kauneuskilpailuun ja varapresidenttiehdokkaasta opiskeluaikana käytetystä lisänimestä "Sarah Barracuda". Kaunistelun paljastuminen johti muokkaussotaan ja ao. artikkelin lukitsemiseen.
  • 28.8.2008 Dimensiossa (4/2008, s. 33) on yhden sivun juttu suomenkielisen Wikipedian matemaattisten artikkelien huonosta laadusta. Kirjoittaja Jorma Merikoski haastaa kaikki lehden lukijat parantamaan ainakin yhtä artikkelia ja lupaa itse kirjoittaa kunnollisen artikkelin reaaliluvuista.
  • 6.6.2008 Suomen Kuvalehden numerossa 23/2008 artikkelissa "Kiinan nettimuuri rakoilee" kerrotaan että kiinalaisten palvelimien kautta ei pääse Wikipedian sivuille.
  • Suomen Kuvalehden numerossa 20/2008 (s. 65) Joni Pyysalon kirjoituksessa Ihanne vai tosiasia? todetaan: "Humanismiin liittyvät edelleen kansansivistys ja valistus, aktiivisten ja täysivaltaisten kansalaisten kasvatus ja koulutus, joiden elinvoimasta todistavat niin nykyinen koulutusjärjestelmän synty ja tiedonvälitys kuin Wikipedian synty."
  • Keväällä ilmestynyt Kaupungin Aika -lehti (3/2008) siteeraa Lauri Törhöstä: Ja mitä siihen Wikipediaan tulee - jos se ei olisi virtuaali, vaan paperille painettu, niin sitten sillä voisi pyyhkiä persettään. (s. 14).
  • 13.4.2008 Väli-Suomen sanomalehdet kirjoittavat Sunnuntaisuomalainen-liitteen kansijuttunaan (esim. Savon Sanomat s. 33) Wikipediasta. Ensyklopedian luotettavuutta, vaiheita ja kilpailutilannetta ruotiva, "Tiedon viemää" -otsikoitu juttu sisältää suomenkielisen wikipedian tiedottajan Joonasl:n ja ylläpitäjä Anchjon haastattelut. Seuraavalta sivulta löytyy myös lyhyt juttu "Wikipedia vs. Hikipedia".
  • 7.4.2008 Kauppalehden Vip-liitteessä (s. 7) tekniikan tohtori Sakari Oka listaa suomenkielisen Wikipedian neljänneksi suosikkisaittiensa joukossa. "-yhdessä tekemistä, kunnianhimoista tiedon demokratiaa"
  • 29.2.2008 Jukka Ukkola kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä historian tapahtumien tasavuosien juhlimista koskevassa pakinassaan Pakko tietää, että vuotta 499 "koskeviin kysymyksiin on erittäin helppo vastata, koska nettitietosanakirja Wikipedian mukaan silloin ei tapahtunut yhtikäs mitään". (kirjoitushetkellä artikkelissa oli pelkät otsikot)
  • 1.2.2008 Keski-Uusimaa (s. 9) kirjoittaa Wikipediasta ja lukiolaisten kopioimisesta.
  • 13.1.2008 viestintäyrittäjä ja Julkisen sanan neuvoston uusi PJ Pekka Hyvärinen pakinoi Wikipediasta Aamulehdessä Asiat-liitteessä: "Joko teillä wikittää?" Hyvärinen paljastaa lopettaneensa Wikipedian käytön lähteenä ja lainaa amerikkalaista internetkriitikko Andrew Keeniä (ei Howard kuten artikkelissa mainitaan), jonka mukaan "puoskarit" kirjoittavat uuden artikkelin "viidessä tai kymmenessä minuutissa" ja vievät elinmahdollisuudet ammattilaisten kirjoittamilta tietosanakirjoilta. [7] Keskustelua netissä julkaistu Aamulehden Asiat-liitteessä 27.1.2008
  • 11.12.2008 Sektori.com: Wikipedia jälleen kokonaisuudessaan brittien saavutettavissa
  • 4.6.2008 Digitoday: Jimmy Wales Wiki-pohjaisen hakukoneen taustalla

2007

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2007
  • 15.12.2007 Helsingin Sanomien lukijanosastossa (s. C 13) Arto Ollikainen siteeraa Wikipedian määritelmää simputuksesta.
  • 14.12.2007 Nyt-liitteessä Ihan vain muutama inttijuttu jota et ole vielä kuullut -artikkelissa (s. 15) lainataan WIkipedian amiraali-sanan selitystä.
  • 7.12.2007 Nyt-liitteessä Perttu Häkkinen kirjoittaa jutussa Humanistin nelikenttä, että (Heideggerin) "Daseinin" merkityksen löytää sitä paitsi kätevästi Wikipediasta.
  • Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 7/2007 julkaistu artikkelikokoelma käsittelee laajasti Wikipediaa otsikolla "Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan". (pdf)
  • 9.10.2007 IS Veikkaajassa Harri Pirinen Belgia-jalkapallomaaottelua ennakoivassa kolumnissa lainaa Wikipedian kuvausta sarjakuvahahmo Tintistä.
  • 26.9.2007 Metro-lehdessä olevassa Jimmy Walesin haastattelussa kerrotaan uudesta hakukoneesta otsikolla "Wikiasta tulee Googlea parempi".
  • Tiede-lehden numeron 6/2007 pääkirjoituksessa päätoimittaja Jukka Ruukki kertoo Wikipediasta otsikolla "Veni, vidi, wiki".
  • 9.7.2007 Taloussanomat siteeraa Digitodayn Tuomas Linnakkeen Nielsen / Netratingsin tietoihin perustuen kirjoittamaa artikkelia Wikipediasta otsikoiden Wikipedia on verkon ykköstietolähde [9] [10]
  • 7/2007: Heinäkuun Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä Jussi Pullinen asettaa asioita tärkeysjärjestykseen wikigroaning-menetelmän perusteella eli vertailemalla eri aiheista kirjoitettujen artikkeleiden sanamääriä suomenkielisessä Wikipediassa. Testin perusteella yläosattomuus voittaa feminismin ja teekkarilakki on avioliittoa tärkeämpi.
  • 22.6.2007 Inferno-lehden numeron 48 haastattelussa Timo Rautiainen myönsi tarkistaneensa Loppuun ajettu -albumin kansitaiteen suunnittelun aikana, löytyykö hänen syntymäaikansa Wikipediasta. Löytyihän se, joten syntymäaika painettiin myös albumin kanteen.
  • 21.5.2007 Aikakauslehti Saran toukokuussa ilmestyneen numeron 4/2007 vierailevien kolumnistien palstalla "Sanasta miestä" Mika Siltala kirjoittaa: "Wikipedian suomenkieliseen laitokseen on tämän palstan kirjoittamisen ja ilmestymisen välisenä aikana tullut satoja tai tuhansia artikkeleita lisää."
  • 20.5.2007 Helsingin Sanomissa kulttuuritoimittaja Jyrki Räikkä kirjoittaa kolumnissaan yleissivistyksestä. Räikän mukaan Wikipedian artikkeli aiheesta esittelee käsitteen sisällön, historian ja uranuurtajat napakasti, kun taas perinteisten tietosanakirjojen esitykset ovat "paljon suppeampia ja ylimalkaisempia".
  • 27.4.2007 G&t-toimittaja mainitsee Wikipedian esitellessään äärikonservatiivisella otteella kehitettyä Conservapediaa Tietoviikko-lehden numeron 16/2007 kolumnissa "Sota Wikipediaa vastaan".
  • 10.4.2007 Talouselämä viittaa suomenkieliseen Wikipediaan artikkelissaan Asko Kallosesta. Lehti kirjoittaa "Nykyään tietää, että on tärkeä ihminen, jos on päässyt Wikipediaan".[11]
  • 2.4.2007 Factum-tietosanakirjan päätoimittaja Juha Honkala vastaa Miska Rantasen kirjoitukseen HS:n mielipidesivulla. ”Wikipedia on kehittyvä ja kannatettava hanke, mutta toistaiseksi näen sen apuneuvona, joka täydentää mutta ei korvaa perinteistä tietosanakirjaa, olipa se sitten kansien välissä tai internetissä”, Honkala kirjoittaa.
  • 26.3.2007 Kaleva kirjoittaa pääkirjoituksessaan Wikipediasta otsikolla "Wikipedia netin parasta antia"[12].
  • 25.3.2007 Miska Rantanen kirjoittaa Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla Wikipediasta ja tietosanakirjojen tulevaisuudesta.[13]
  • 22.3.2007 Helsingin Sanomat kirjoittaa: "Suomen Wikipedia jatkaa kasvuaan"
  • 16.3.2007 Wikipedia pääsi HS:n Nyt-liitteen lainasanat-palstalle: "Hän pitää shoppailusta, kilteistä ja söpöistä ihmisistä, jugurtista ja päiväunista, mutta ei kurkusta eikä liian ylpeistä ihmisistä" Wikipedian kuvaus japanilaisen Kagrra,-yhtyeen basistista Shinistä.
  • 13.2.2007 Kainuun sanomissa pikkujuttu sadantuhannen artikkelin rajan ylittämisestä.
  • 12.2.2007 Iltalehti artikkeli pitkälti lehdistötiedotteen pohjalta.
  • 1/2007: Nuorilääkäri-lehdessä kolumni Wikipediasta ja Duodecimin terveyskirjastosta.
  • 4.1.2007 Taloussanomien ITviikko-lehdessä osio Wikipedian kaupallisista käyttömahdollisuuksista Web 2.0 -liiketoimintaa käsittelevässä artikkelissa. TJ vastasi muutamaan kysymykseen.
  • 21.3.2007 Iltalehden nettiversio "Tietosanakirjat ovat siirtyneet internetiin"
  • 30.1.2007 MikroPC:n uutinen "Wikipedia toimii tuomioistuinten käsikassarana". [16]
  • 25.1.2007 Digitodayn artikkeli "Microsoft yritti maksaa avoimen koodin artikkelin editoinnista Wikipediassa". [17]
  • 4.1.2007 ITViikon artikkeli Wikipedian kaupallisista käyttömahdollisuuksista, haastateltavana TJ: Wikipedia etsii hyödyntäjäänsä. Julkaistu myös osana laajempaa juttua printtiversiossa.

2006

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2006
  • 22.12.2006 Helsingin Sanomat: ”Internetin kehitys on tuonut tullessaan uusia riippuvaisuuksia ja sairauksia, kertoo New Scientist -lehti.” ”Wikipediholistit ovat riippuvaisia verkkotietosanan päivittämisestä.” (New Scientist -lehden artikkeli)
  • 15.12.2006 Talouselämä-lehti käsittelee internetin yhteisöllistä sisältöä. Toimittaja testaa Wikipedian kontrollia lisäämällä huuhaatietoa artikkeliin kanootti. [18]
  • 27.11.2006 Yliopisto-lehdessä (s. 46–48) Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorion yliassistentti Tere Vadén haastattelussa arvioi Wikipedian muuttavan asiantuntemuksen luonnetta, tarjoavan valistuksen hengessä kasvualustan järjelle ja julkiselle, demokraattiselle tiedon muodostamiselle sekä uhkaavan vakiintuneita tiedon muotoja ja vaikkapa uskonnollisten yhteisöjen auktoriteettia.
  • 24.11.2006 Helsingin Sanomien Hannu Marttila kommentoi Tieto-Finlandia-ehdokkaiden uutisoinnin yhteydessä Tehkää nyt valmiiksi edes se Wikipedian artikkeli. Raati oli ihmetellyt asiantuntijoiden pientä kiinnostusta Wikipediaan, johon toimittaja ehdotti että edes palkittavan valitsijasta (Raimo Väyrynen) tehtäisiin kunnon artikkeli.
  • 23.11.2006 KD:ssa oli koko aukeaman artikkeli Wikipediasta otsikolla ”Meillä kaikilla on ikioma tietosanakirja”. Artikkelissa haastateltiin Timo Jyrinkiä ja käsiteltiin Wikipedian avoimuuden ja luotettavuuden suhdetta, monipuolisuutta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
  • 19.11.2006 Satakunnan Kansassa Tampereen yliopiston journalistiikan professori Risto Kuneliuksen kolumnin ”Tietoverkko ja painoverkko” aiheena ovat Wikipedia ja citizendium.org.
  • 18.11.2006 Keskisuomalainen ja Savon Sanomat: Marko Ahonen kommentoi hänestä kirjoitettua artikkelia kolumnissaan.
  • 10.11.2006 Suomen Kuvalehti arvioi suomenkielisen Wikipedian uskottavuutta jutussa ”Wikipediasta nörttien temmellyskenttä”. [19], Timo Jyrinki kommentoi
  • 3.11.2006 Markkinointi & Mainonta -lehti kertoo verkkobrändien arvostustutkimuksesta (Taloustutkimus), jossa Wikipedia sijalla 8 (s. 14)
  • 3.11.2006 Ilta-Sanomat – Wikipedia lukitsi Maria Guzeninan artikkelin, Joonas Lyytinen kommentoi
  • 2.11.2006 Maria Guzenina teki rikosilmoituksen Wikipediasta, Ilta-Sanomat, Joonas Lyytinen kommentoi. [20]
  • 2.11.2006 Uutinen Maria Guzeninan rikosilmoituksesta nettisivuista. Iltalehti, Joonas Lyytinen kommentoi
  • 11/2006 Helsingin Sanomien marraskuun Kuukausiliitteessä mielipidekirjoitus, joka kommentoi edellisen kuun artikkelia. Tutkija Jorma Mäntylä Tampereen yliopistosta arvostelee kirjoituksessaan ”Wikipedia kopioi” Wikipedian lähdekäytäntöjä. Wikipedian tiedottajat vastasivat kirjoitukseen joulukuun Kuukausiliitteessä.
  • 9/2006 Kumppani-lehden artikkelissa Verkottunut maailma: arkea vai utopiaa? mainitaan Wikipedia todennäköisesti suurimpana yksittäisenä internethankkeena
  • 17.10.2006 Helsingin Sanomien Tiede & luonto -osastossa jutussa Wikipedia evoluution myllerryksessä kerrotaan id-liikkeen harjoittamasta vandalismista englanninkielisen laitoksen evolution-hakusanan artikkelissa (s. D 1).
  • 5.10.2006 Aviisi, Tampereen ylioppilaslehti, kirjoittaa sivun jutun Wikipediasta otsikolla ”Ajatuksena fantastinen ja aika hyvä muutenkin”. Jutussa kysytään mielipidettä kolmelta yliopiston opettajalta, jotka korostavat medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä Wikipediaa lukiessa.
  • 10/2006 MikroBitti uutisoi Wikipedian uudesta tiukennetusta toimitavasta vandalismia vastaan otsikolla Kurinpalautus Wikipediassa.
  • 9.9.2006 Ilta-Sanomien Plussa-liitteessä artikkeli otsikolla ”Tee-se-itse-totuus”. Kyljessä Timo Jyringin kommentti.
  • 18.8.2006 Tietoviikko-lehdessä (s. 8–9) juttua Wikipediasta otsikolla ”Wikipedia aukeaa vain jäteille”. Jutussa Timo Jyringin vastauksia kysymyksiin, ja Jimbo Walesin näkemyksiä mm. Wikipedian kasvusta.
  • 14.8.2006 Tähdet ja Avaruus -lehden numeron 5/2006 Kysymyksiä ja vastauksia -palstalla (s. 59) on kysymys Wikipediasta tietolähteenä. Vastaajana toimii Esko Valtaoja, joka toteaa mm. ”...oma arvioni on että Wikiä voi käyttää ihan yhtä huoletta kuin mitä muuta tahansa tietosanakirjaa. Mikä siis tarkoittaa sitä, että aina kannattaa tarkistaa jostain toisesta, riippumattomasta lähteestä...”.
  • 12.8.2006 Ilta-Sanomat kertasi eilistä HS:n juttua ja Vilén-kohua otsikolla ”Vilen ei sorkkinut Wikipediaa”
  • 11.8.2006 Helsingin Sanomien Nimiä tänään -sivulla julkaistiin Timo Jyringin eli TJ:n haastattelu otsikolla ”Wikipedian pioneeri ihastui vapaaseen tietoon”.[21]
  • 29.7.2006 Kauppalehti Pressossa Markku Paretskoi kertoo kolumnissa etsineensä netistä, mitä ”pissis” tarkoittaa ja löytäneensä Wikipediasta artikkelin pissis jossa siteerattiin häntä. Paretskoi ei siis tiennyt sanan merkitystä ja törmäsi Wikipedian artikkeliin, jossa hänet mainittiin käsitteen etymologian asiantuntijaksi. Wikipedian artikkelin väite, jossa siteerattiin Helsingin Sanomia 21.11.2004 pitää kuitenkin sikäli paikkansa, että kyseisessä lehdessä todellakin sanotaan näin. Paretskoi ei kuitenkaan ole itse täysin varma, pitääkö kyseinen väite paikkansa. Tarkalleen ottaen hän ei myöskään kolumnissaan väitä, että artikkelissa olisi virhe. (puhelinkeskustelu 4.8.2006)Teveten 06:47, 4 elokuu 2006 (UTC)
  • 13.7.2006 Savon Sanomat kirjoitti artikkelin otsikolla ”Vapaan tiedon valtateillä”, jota varten oli haastateltu käyttäjiä Cimon Avaro ja TJ.
  • 22.6.2006 MikroPC-lehdessä Nro 8/2006 artikkeli sivuilla 48–49 ”Tietoverkossa wikisee – Ilmaista tietoa sisältävä Wikipedia haastaa perinteiset maksulliset tietosanakirjapalvelut. Pitääkö puolustus?”. Lehti arvioi ja vertaili verkkotietosanakirjoja Encyclopaedia Britannica, Web-Facta, MSN Encarta Online ja Wikipedia. Wikipedian hyviksi puoliksi mainittiin yhteenvedossa ”paljon artikkeleita, runsas sisältö”, huonoiksi ”puffaamisen mahdollisuus, huono selattavuus”. Aakkosselausta ei arvioijan mielestä ole, toisaalta Wikipedia on kuvitettu paremmin kuin maksulliset kilpailijansa ja kasvutahti on nopein.
  • 19.6.2006 Metron julkaisema STT:n artikkeli ”Wikipedian kaikkia tietoja ei voi enää muokata vapaasti” käsittelee englanninkielisen Wikipedian suojausta ilkivaltaa vastaan. Lehti PDF-muodossa (5,1 Mt), artikkeli sivulla 5.
  • 6/2006 Helsingin Sanomain kuukausiliitteessä on artikkeli otsikolla ”Tietosanakirja talkoilla”. Unto Hämäläinen kirjoittaa mm.: ”Siellä on paljon tietoa ja hyviä linkkejä. Monet asiat on selitetty pieleen ja hutaisten, mutta keskeneräisyys tunnustetaan ja lukija kutsutaan kehittämään kirjaa. Sympaattista talkootyötä.”
  • 2/2006 Tiede-lehti kirjoittaa Nature lehden tekemästä vertailusta Encyclopaedia Britannican ja Wikipedian välillä. Otsikkona artikkelille: ”Wikipedia yllättävän luotettava” (sivu 59).
  • 24.2.2006 STT:n uutinen 50 000 artikkelista ainakin Metro-lehdessä, Ilkassa ja Hämeen Sanomissa.
  • 20.2.2006 Artikkeli Lapin Kansassa otsikolla ”Tietosanakirjan 'Linux' laajenee”. Selostettiin Wikipedian toimintaa ja projektin ideaa kuvailtiin olevan samantyyppinen kuin Linux-ohjelmistossa. Mainittiin myös Wikipedian olevan yksi Wikimedian hankkeista, MediaWiki-ohjelma ja palvelun toimivan parhaiten, jos käytössä olisi yksi yhteinen kieli.
  • 19.2.2006 Aamulehdessä en-Wikipedian sotkuista ja niiden sitkeistä siivoamisyrityksistä suuren ylläpitäjäarmeijan avustuksella. Suomennettu ja lyhennetty The Sunday Timesin artikkelista.
  • 2/2006 MikroBitti kirjoittaa Wikipedian keräyskampanjasta.
  • 30.10.2006 Tietoviikko: Wikipedia harkitsee ostavansa tekijänoikeuksia [24]
  • 12.9.2006 Wikipedia on yhtenä vaihtoehtona Lintukodon kysymyksessä, mihin käyttäjät luottavat.
  • 23.2.2006 MTV3:n verkkosivuilla ja teksti-TV:ssä uutinen STT:n sähkeen pohjalta.
  • 23.2.2006 Helsingin Sanomien verkkosivuilla artikkeli STT:n sähkeen pohjalta.
  • 13.2.2006 ITviikon verkkojulkaisussa artikkeli "Wikipedia tarkistaa väärennöksiä poliitikkojen ansioluetteloissa". [25]
  • 1.2.2006 Helsingin Sanomien verkkosivulla on Googlen sensuroidusta Kiina-versiosta kertovassa artikkelissa mainittu Wikipedia yhtenä esimerkkinä sivuista, joille ei pääse.[26]
  • 30.1.2006 Mikrobitti-lehden verkkosivujen Päivän vinkki on Wikipedia.
  • 15.1.2006 "Verkkosanakirja Wikipedia viisi vuotta"-artikkeli Digitodayssa [27]

2005

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2005
  • 22.12.2005 Artikkeli Aamulehden Valo-liitteessä otsikolla "Wikipedia, skarppaa vähän!" Wikipedian artikkelien tasosta, kritisoitavina olivat esimerkkiartikkelit poro, joulupukki ja lumi. Kouluarvosanat 6, 6 ja 7.
  • 8.12.2005 Artikkeli T-lehdessä, Wikipediasta myös pääkirjoituksessa. Selostettuina myös muut Mediawiki-projektit.
  • 20.11.2005 Aamulehdessä puolen sivun artikkeli otsikolla "Wikipedia toimii, kun muistat lähdekritiikin". Artikkelin mukaan Wikipediaa parodioivan Uncyclopedian ilmestyminen (ks. esim. Suomi-artikkeli) korostaa lähdekritiikin merkitystä.
  • 2.11.2005 Helsingin Sanomien verkkoversio välitti suomeksi Reutersin uutisen otsikolla "Wikipedian perustaja haaveilee paperista".
  • Yhteishyvä-lehdessä numero 11/2005 artikkeli "Tietosanakirja talkootyönä".
  • 6.10.2005 Tekniikka&Talous -lehdessä kolumnissa todetaan "Google ja Wikipedia korvaavat Encyclopedia Britannican, --".
  • 21.9.2005 Enter – kotimikron omistajan erikoislehti numero 7/2005 (http://www.enterlehti.fi). Nelisivuinen artikkeli nimellä "Wikipedia - avoin tietosanakirja".
  • 10.6.2005 Helsingin Sanomien NYT-viikkoliitteessä 23/2005 artikkeli Wikipediasta nimellä "Kansa tietää".
  • Tietokone-lehden numerossa 4/05 on sivun mittainen artikkeli Wikipediasta, Jimmy Walesia hieman haastateltu.
  • 15.12.2005 Helsingin Sanomat julkaisi uutisen Naturen tutkimuksesta, jonka mukaan Encyclopedia Britannicassa ja englanninkielisessä Wikipediassa on suunnilleen saman verran virheitä luonnontieteellisissä artikkeleissa. [28]
  • 6.12.2005 Digitodayssa uutinen englanninkielisen Wikipedian rajoituksista [29]
  • 2.11.2005 Kolumni Helsingin Sanomien Jussi Alhrothin Rajatapauksia-blogissa otsikolla "Onko Wikipedia luotettava?" [33]
  • 29.6.2005 Uutisena MTV3:n nettisivuilla (25 000 artikkelia).

2004

[muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2004
  • 4.11.2004 Uutinen MikroPC-lehdessä Nro 13/2004 s. 10 (10 000 artikkelia)
  • 18.10.2004 Uutinen Tietokone-lehden verkkojulkaisussa (10 000 artikkelia)
  • 18.10.2004 Uutinen Tietoviikko-lehden verkkojulkaisussa (10 000 artikkelia)

Lähteet

[muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pullinen, Jussi: Valtaosa Wikipediasta on miesten kirjoittamaa. Hlsingin Sanomat, 22.4.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.4.2012.
  2. ↑ Häkli, Laura: Wikipediassa käydään jatkuvaa taistelua totuudesta. Vihreä lanka, 10.4.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.4.2012.
  3. ↑ Vitikainen, Aino: Tiedon työmyyrät. Etelä-Saimaa, 29.8.2011, s. 12.
  4. ↑ Vitikainen, Aino: Tiedon työmyyrät. Kouvolan Sanomat, 29.8.2011, s. 11.
  5. ↑ Vitikainen, Aino: Tiedon työmyyrät. Kymen Sanomat, 29.8.2011, s. 9.
  6. ↑ Huttunen, Sonja: Lähde: Wikipedia. Keski-Uusimaa, 21.8.2011, s. 5. Artikkelin verkkoversio: "Jare & VilleGalle ei kelvannut Wikipediaan".
  7. ↑ Ilmari Huhtala: Ulpu Pajari on Wikipedian ahkera päivittäjä: Verkkotietosanakirjalla on Suomessa yli kaksi tuhatta aktiivista kirjoittajaa. Helsingin Sanomat, 4.5.2011, s. A 16. Artikkelin verkkoversio (maksullinen).
  8. ↑ Ilmari Huhtala: Ulpu Pajari is an enthusiastic Wikipedia editor: The online encyclopaedia has more than two thousand active writers in Finland. Helsingin Sanomat, 10.5.2011. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. ↑ Politiikanteko avoimen koodin tietosanakirjassa pysynyt kurissa. Yli 2300 vaaliehdokkaasta alle 400 saanut itsestään Wikipedia-artikkelin. Turun Sanomat, 17.4.2011, s. 8. Artikkelin verkkoversio: "Vain joka kuudes ehdokas kampanjoi Wikipediassa".
  10. ↑ Korhonen, Suvi: Kymmenen vuotta ja 10 parasta Wikipedia-huijausta Tietoviikko. 17.1.2011. Viitattu 12.2.2011.
  11. ↑ Andersson, Gustav: 10 noloa ”faktaa” Wikipediassa MikroPC. 29.8.2009. Viitattu 12.2.2011.
  12. ↑ Piiroinen, Mikko: Wikipedian edut voittavat haitat – vai menikö se sittenkin toisinpäin? Tekniikka & talous. 2.3.2009. Viitattu 12.2.2011.
  13. ↑ Äidinkielen koe, esseekoe 22.9.2008. Ylioppilastutkintolautakunta. Viitattu 22.9.2008.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikipedia:Medianäkyvyys/Wikipedia_uutisissa&oldid=22444965”