Wikipedia:Medianäkyvyys/2020

Medianäkyvyys

Vuosi

2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004

Aihealueet

Wikipedia uutisissa
Wikipedia lähteenä
Tutkimuksia wikeistä

Tällä sivulla on lueteltu uutisointeja ja juttuja, joita on julkaistu Wikipediasta suomalaisessa mediassa tai suomenkielisestä Wikipediasta mediassa.

Wikipedia uutisissa

• Tommi Hannula: Turkissa pääsee Wikipediaan yli kahden vuoden tauon jälkeen, vain Kiinassa pääsy sivustolle on kokonaan estetty Helsingin Sanomat 16.1.2020.
• Onni Niemi: Heidän kuolemansa sai suomalaiset Wikipediaan 2019 Nyt.fi. 17.1.2020.
• Suomen ympäristökeskus - Tieteiden yössä vietiin ympäristötiedettä Wikipediaan 17.1.2020. Suomen ympäristökeskus.
• Talkoilla ympäristötiedettä Wikipediaan 21.1.2020. Ympäristötiedon foorumi.
• Minna Santaoja: Wikipedia – alihyödynnetty tiedeviestinnän resurssi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogi. 21.1.2020. Turun yliopisto.
• Saamelaisten mytologian tekijät eivät syyllistyneet plagiointiin vaan huolimattomuuteen Helsingin Sanomat. Viitattu 20.3.2020. Jatkouutisointia Wikipediaa mainitsematta: Solmu Salminen: Helsingin yliopisto arvostelee professoria ja dosenttia tieteellisistä loukkauksista iltalehti.fi. 20.3.2020.
• Ines Sirén, Heikki Valkama: Fortum palkkasi some-asiantuntijan muokkaamaan yhtiön Wikipedia-artikkelia: "Saastuttaa" muuttui "hiilidioksidipäästöiksi" – moni firma maksaa muokkauksista 10.6.2020. Yle Uutiset. Viitattu 10.6.2020.
• Joni Nieminen: Wikipedisti Tuomas Ahola ylläpitää maailman suurinta tietosanakirjaa Yle Oppiminen. 14.7.2020. Yle. Viitattu 16.7.2020.
• Markus Lång: Insändare: Använd inte Wikipedia som källa (mielipidekirjoitus) Hufvudstadsbladet. 21.7.2020.
• Kristina Carlson: Insändare: Ge Nobels fredspris till Wikipedia (mielipidekirjoitus) Hufvudstadsbladet. 25.7.2020.
• Ricky Lindén: Insändare: Behåll integriteten och använd tjänster med öppen källkod, såsom Wikipedia (mielipidekirjoitus) Hufvudstadsbladet. 30.7.2020.
• Markus Lång: Insändare: Wikipedia är ett augiasstall (mielipidekirjoitus) Hufvudstadsbladet. 31.7.2020.
• Samuli Känsälä: Teini kirjoitti 50% kaikista skotin kielisistä Wikipedia-artikkeleista; Uskomaton Wikipedia-urakka kesti 7 vuotta – nyt teiniä syytetään ”kulttuurisesta vandalismista” MikroBitti. 31.7.2020.
• Joona Komonen: Pieni säätö Wikipediaan, turistimäärät nousivat – miksi kaupungit eivät tajua tätä laajemmin? (Uutisessa on kerrottu BBC:n artikkelista liittyen espanjalaisten kaupunkien Wikipedian artikkeleiden muutosten vaikutuksista) Mikrobitti. 26.9.2020.
• Susannaanas: GLAM/Newsletter/October_2020/Contents/Finland_report (revid:221945) 11.11.2020. Wikimedia Foundation. Viitattu 12.11.2020. (englanti)
• Miettinen, Petra: Kaj Arnö söker svenskkunniga ambassadörer. Hufvudstadsbladet, 16.11.2020, s. 20–21. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 16.11.2020. (Projekt Fredrika sai 50 000 € tukea Helsingin ruotsinkielisen historian lisäämiseksi erikielisiin Wikipedioihin.)
• Janne Yli-Korhonen: Ylen arkistovalokuvat löytyvät nyt Wikimedia Commonsista (Yle siirtyy tallentamaan kuvia Flickristä Commonsiin (c:Category:Finnish Broadcasting Company Yle Archives)) AfterDawn. 21.11.2020.
• Tuomas Nolvi: Ylen arkistovalokuvat muuttavat Wikimedia Commonsiin yle.fi. 20.11.2020. Viitattu 21.11.2020.
• Kangasniemi, Tuomas: Jo 499 874 artikkelia: Suomi-Wikipedia saa nyt uuden sivun joka 10. minuutti ja saattaa ylittää 500 000:n rajan jo tiistai-iltana Tekniikka&Talous. 28.12.2020.
• Leppälä, Samuli: Wikipedia täyttää 20 vuotta – tässä 10 faktaa netin suosituimmasta tietopankista Mikrobitti. 28.12.2020. Viitattu 28.12.2020.
• Kemppi, Janiko: Wikipedian haetuin aihe ei yllätä – katso koko vuoden top 25 -lista Iltalehti. 29.12.2020. Viitattu 30.12.2020.

Inarinsaamenkielisen Wikipedian perustaminen

• Paijeel tuhháát artikkelid anarâškielâlii Wikipediast. (Suomenkielinen otsikko: Yli 1000 artikkelia inarinsaamenkielisessä Wikipediassa ; Lyhyt artikkeli kertoo inarinsaamen wikipedian kehittymisestä) Loostâš, 02/2020, s. 5. Artikkelin verkkoversio. (pdf) (Inarinsaame)
• Fabrizio Brecciaroli: Anarâškielâlâš Wikipedia láláttuvâst. (Anarâškielâ servi 100 kirjoittaja -projektin yhteydessä on alkanut uusi projekti, jonka tavoitteena on perustaa Wikipedian inarinsaameksi. Artikkeli kertoo incubatorista sekä siitä miten ovat pitäneet Wikipedia-iltoja joissa ovat tutustuneet muokkaamiseen ja tehneet artikkeleita.) Anarâš, toukokuu 2020, 33. vsk, s. 6. Artikkelin verkkoversio. (pdf) (Inarinsaame)
• Sáárá Seipiharju: Anarâškielâ seervi mediapargee čaalij jyehi peeivi anarâškielâlâš Wikipedian – puáttee ohhoost almostuvá olmâ anarâškielâlâš Wikipedia Yle Uutiset. 16.10.2020. (inarinsaameksi)
  • Artikkelissa olevat audioklipit
    • Anarâškielâlâš wikipedia, Laura Junka-Aikio artikkâl já uđđâ koronaravvuuh (Fabrizio Brecciarolin ja Saammâl Suomisen haastattelu) Dearvva! Tiörv! Tierva!. 15.10.2020. areena.yle.fi. (inarinsaameksi)
    • Váábu Risten Ráávná Aaimo Sáárá, Sáárá Seipiharju: Fabrizio Brecciaroli anarâškielâlâš wikipediast (Fabrizio Brecciaroli kertoo inarinsaamenkielisestä Wikipediasta) Anarâš saavah (Säämi). 15.10.2020. areena.yle.fi. (inarinsaameksi)
• Váábu Risten Ráávná Aaimo Sáárá, Sáárá Seipiharju: Wikipedia já Matti Morottaja muštâl Kuobžâ Saammalist (Wikipedia ja Matti Morottaja kertoo Kuobžâ Saammalist (Wikipediasta haastattelu Fabrizio Brecciarolin, Saammâl Suomisen ja Kimberli Mäkäräisen kanssa)) Anarâš saavah (Säämi). 23.10.2020. areena.yle.fi. (inarinsaameksi) ja (pohjoissaameksi)
• Mikael Sjövall/SPT: Italienske Fabrizio Brecciaroli lärde sig enaresamiska och började skriva – nu lanseras Wikipedia på enaresamiska Hufvudstadsbladet. 20.10.2020. (ruotsiksi)
• From the incubator to the world - congratulations Inari Sámi Wikipedia - Wikimedia Norge Wikimedia Norge. 20.10.2020. (englanniksi)

Wikipedia mainitaan

• Seppänen, Arttu: Masa Stadis HS.fi (Nyt.fi). 2.3.2020 kello 08.44 (päivitetty kello 09.30). Sanoma Media Finland Oy. ”Seuraava oli Rap SM:n voitto vuonna 2012. Ja sen piti tapahtua nimenomaan 18-vuotiaana, kuten esikuviensa Ruudolfin ja Aren kohdalla. ’Siitä alkoi mun Wikipedia-sivu’, Gettomasa sanoo ja hymyilee tyytyväisen näköisenä.” Viitattu 4.3.2020.
• Nissinen, Hannes: Suomalainen Kirsti Somersalo oli lännenelokuvien tähti, mutta sitten hän katosi – Kulttuuricocktail jäljitti Yanti Somerin, josta harva on kuullut Kulttuuricocktail. 22.3.2020. YLE. Viitattu 22.3.2020.. ”Somersalon Wikipedia-sivuilla lukee edelleen usealla kielellä isosti, että hän esiintyi Playboy-lehdessä 1974. Hän kuuli itse siitä ensi kertaa vasta joitakin vuosia sitten. Lehdessä on elokuva-artikkeli Sex in Cinema 1974, jossa on lukuisia still-kuvia eri elokuvista – mukana on kuva Somersalosta. Somersalon lisäksi kuvissa on esimerkiksi paidattomat Clint Eastwood ja Al Pacino. Päätäntävallan puute omaan kuvaan harmittaa. – Kun on paljon ikää, niin ei tuollaisista asioista oikein välitä. Edelleen jotkut sanovat, että sinähän olit Playboyssa! Sanon, että jaaha, en tiedä.”
• Koskinen, Katri: Suomen rakastetuin ääni – Jarmo Heikkisen kertojanääni on erottamaton osa Avaraa luontoa Seura -lehti. 19.4.2020. Viitattu 16.6.2020.
• Tammela, Linda: Konsolipelissä tullaan pian kuulemaan pohjoissaamen kieltä ensimmäistä kertaa koskaan – tekijä: "Saamelaiskulttuuri taipuu videopeleihinkin" Yle. 6.6.2020. Viitattu 31.7.2023. ”Muistan, kun Wikipedia tuli saameksi, niin olin, että jes! Mutta tämä [saamenkielinen videopeli] on vielä sitäkin suurempi euforia, [Ture] Laiti kertoo ja tuulettaa käsillään.”
• Halminen, Laura: Virusdataa tarjoava Worldometer nousi tärkeäksi globaaliksi lähteeksi, mutta kuinka luotettava on sivusto joka ei kerro perustajistaan mitään? Helsingin Sanomat. 28.5.2020. Viitattu 30.5.2020. Worldometer-sivuston ongelmien havaitseminen kerrotaan Wikipedia-muokkaajien ansioksi.
• Pessi Rautio, Taide-lehti 3/2020, pääkirjoitus, Taidetta arjessa: ”Taidebongauksesta on harrastukseksi asti, Wikipedia kun on täynnä huolellisesti laadittuja listoja eri kaupunkien julkisista teoksista.”
• Ylen Kuusi kuvaa ohjelmassa 4.7.2020 alkaen Jonni Roos haastattelee Heikki Kastemaata, joka kertoo Wikipediasta, Wikimediasta ja niihin liittyvistä kokemuksistaan viidennessä kuvassa, kohdasta 30.42 eteenpäin.
• Hasala, Irina: Miekkaileva oopperatähti, joka vietteli naisia ja miehiä sekä maailman ensimmäinen matematiikan professori – Historia on täynnä hämmästyttäviä mutta unohdettuja naisia, ja siksi Maria Pettersson kokosi heistä kirjan Helsingin Sanomat. 19.8.2020. Viitattu 19.8.2020. – Maria Petterssonin tietokirjaan Historian jännät naiset liittyvässä jutussa kerrotaan naisten aliedustuksesta Wikipedian henkilöartikkeleissa. (vain tilaajille)
• Manner, Maria & Teittinen, Paavo: Saanko rahaa – Suomen rahankeräyslaki on erilainen kuin missään muualla. Miksi perhoskoiran sydänleikkaukseen sai pyytää rahaa ilman lupaa, mutta päästökompensaatiota tarjoava yrittäjä joutui rikostutkinnan kohteeksi? (tilaajille) Helsingin Sanomat. 30.8.2020. Viitattu 30.8.2020. – Suomen rahankeräyslakia käsittelevä artikkeli alkaa maininnalla Wikipediasta ja sen ylläpitämiseksi kerättävistä lahjoituksista, joita ei voida kerätä Suomesta. Suomenkielisen Wikipedian mainitaan olevan yksi suurimmista väestölukuun nähden.
• Joel Kivirannan hurja ilta sekoitti jo Wikipediankin – saako ”Mörkö-Marko” olla nyt rauhassa? mtvuutiset.fi. 5.9.2020.
• Kalle Kinnunen: Ohjaaja Zaida Bergroth pelkäsi olevansa väärä tekijä Tove-elokuvalle, mutta perhetutun karu kommentti muutti kaiken – ”Se nauratti ja vapautti” Helsingin Sanomat. 11.9.2020. – Artikkelissa mainitaan, että Tove Janssonin perikunta ei halunnut Tove-elokuvasta ”wikipediaelokuvaa”; ”Wikipedia-elokuvalla tarkoitetaan elämäkertatarinaa, jossa käydään listamaisesti läpi henkilön elämän tunnetuimpia hetkiä.”
• Laari, Susanna: Mahdoton tehtävä Helsingin Sanomat. 18.10.2020. Viitattu 18.10.2020. – David Foster Wallacen romaanin Infinite Jest suomentaja Tero Valkonen kertoo: ”Myös Infinite Jestin wiki-sivuilla käydään koko teos tarkasti läpi – mutta lähteenä Wikipedia on riskialtis, virheitä on paljon.”
• Melleri, Jorma: Halla-ahon juuret Alajärven mullassa. Järviseudun Sanomat, 4.11.2020, nro 45, s. 9. ”Lauri Nurmi kirjoittaa, että vielä elokuussa Halla-ahosta kertova Wikipedian artikkeli alkoi toteamuksella”
• Kukka, Anni: Sanan arvo: Tietokirjat ovat vastaisku wikipediatekstille Sanasto. 24.11.2020. kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto. Viitattu 18.10.2020. Harri Kalha: ”Taiteentutkimuksessa, jossa on harvoja faktoja ja totuuksia, kiinnostavaa on, miten asiat problematisoidaan ja millaisia kiinnostavia näkökulmia kirjassa tuodaan esiin. Muuten vain tulee kierrättäneeksi faktoja Wikipedia-tyylisesti. Me voisimme olla persoonallisempia.”
• Kallinen, Timo: Myytti rahan alkuperästä Antroblogi. 8.12.2020. Helsinki: Allegra Lab Helsinki. Viitattu 12.12.2020. Kirjoittajan, uskontotieteilijä Timo Kallisen mukaan mukaan Wikipediassakin esitetty yleinen käsitys että raha olisi alkujaan syntynyt vaihdon välineeksi, on myytti jonka historian ja antropologian tutkimus on kumonnut. Todellisuudessa raha syntyi muinaisissa kaupunkivaltioissa hallinnollisen kirjanpidon välineeksi.

Wikipedia muussa mediassa

• Fok_It - 19.3.2020 - Sarjakuvat Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
• Wikipedia lomakohteiden mainoksena Yle Areena. 23.9.2020. Viitattu 31.10.2020.
• Salla-M Laaksonen: Jalkautunut, avoin opetus ja yliopiston vaikuttavuus: Opiskelijat avoimen tiedon tuottajina yhteiskunnassa (blogikirjoitus) Think Open. 21.10.2020.
• Julie Ebbe: “Helsingfors ska framstå som den tvåspråkiga stad den är och den enspråkigt svenska stad den har varit” (Projekt Fredrikan haastattelu) 29.10.2020. Yle Huvudstadsregionen.
• Puoli seitsemän - Max Vola (Kulttuurinavigaattori kertoo Wikipediasta ja luettelosta Helsingin olympiarakennuksista, kohta 4:00) 11.12.2020. Yle.

Wikipedia kirjallisuudessa

• Rantala, Jukka et al.: Näinkö historiaa opitaan? Gaudeamus 2020. Tässä koulujen historianopetuksesta kertovassa kirjassa Wikipedia mainitaan neljä kertaa. Esim. sivulla 53: ”Wikipedia oli ylivoimaisesti yleisin sivusto, jota historiantunnilla käytettiin [tiedonhaussa].”
• Hankamäki, Jukka: Totuus kiihottaa : filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä, Suomen Perusta 2020. Hankamäki arvioi Wikipediaa luvussa ”Vie sinä, minä wikisen!” s. 317–323.
• Lauri Nurmi: Jussi Halla-aho: Epävirallinen elämäkerta. Into 2020. "Wikipedian artikkeli alkaa elokuussa 2020 toteamuksella, että hän 'varttui Peltolammin kaupunginosassa alkoholistiperheessä'. Henkilöesittelyssä ei kerrota sanallakaan Halla-ahon sukutaustasta, vaikka se on yksi keskeinen tekijä sille, että häneltä on löytynyt ominaisuuksia, jotka ovat mahdollistaneet nousun yhteiskunnan huipulle." s. 19 (Ongelmakohta korjattu 22.10.2020 klo 20.19.)
• Linda-Maria Roine: Mercedes Bentso: Totuus ja tunnustus. Johnny Kniga 2020. "Kerroin itsestäni ja taustastani aina sen mukaan, mitä kulloinkin halusin ja mikä fiksaatio minulla oli meneillään. Kun luulin löytäneeni poliittisen kotini, uusia sukujuuria tai uskonnollisen vakaumukseni, lörpöttelin kaiken heti haastatteluissa. Nämä tiedot ovat edelleenkin jokaisen saatavilla, Wikipedia-artikkelistani lähtien." s. 55-56.
• Sysimetsä, Ilkka & Pietarinen, Tommi: Harva meistä on Frederik. Otava 2020.
  • ”Ilmari Sysimetsä ei koskaan kirjoittanut ylioppilaaksi, vaikka Wikipedia niin väittää. Hän yritti kaksi kertaa, mutta reputti reaalikokeessa.” s. 18.
  • ”Wikipedia väittää, että luettuani Vexi Salmen sanoituksen luulin Kung Fun olevan joku henkilö, joten muutin Kung Fu -nimen Kung Fu taistelee -nimeksi. Oletuksen mukaan en ollut huomannut, että 1970-luvun alkupuolella tehtiin noin miljoona kung fu -leffaa.” s. 148.

Wikipedia lähteenä

• Kiiski, Timo: Maailman pienin auto – Paavo Kestin menopeli on Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailmanhistorian pienin sarjavalmisteinen auto Iltalehti. 3.1.2020. Viitattu 3.1.2020.
• Hirvasnoro, Kai: Vapautta vai jatkuvaa epävarmuutta? (vain tilaajille), Kansan Uutiset 14.2.2020. – ”Alustataloudessa olennaisessa asemassa ovat internet-infrastruktuuri ja sen päälle rakennetut palvelut, määrittelee Wikipedia”.
• Tangokuningas Kari Piironen on kuollut Yle. 1.4.2020. Viitattu 1.4.2020.
• Manninen, Tuomas: Oululaisen Henrin löytämän 40-kiloisen mysteerimurikan arvoitus ratkesi – jäljet vievät 1800-luvulle Ilta-Sanomat. 24.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
• Kuuskoski, Riikka: Mika Waltarin menestyskirja kuvasi helsinkiläistä älymystöä ja viinanhuuruisia bileitä – tällaisia olivat todelliset kuuluisuudet hahmojen taustalla Ilta-Sanomat. 29.6.2020. Viitattu 29.6.2020. (Kuvan lähde.)
• Parkkonen, Tommi: Näkökulma: Suomen ex-pääministerit Aho ja Lipponen ovat diktaattori Putinin hyödyllisiä hölmöjä – ja tienaavat sillä satojatuhansia euroja Iltalehti. 5.7.2020. Viitattu 5.7.2020.
• Koskinen, Mika: OL3-ydinvoimala ei valmistu sitten millään – kyseessä täydellinen epäonnistuminen? ”Emme kommentoi” Iltalehti.fi. 4.9.2020. Viitattu 4.9.2020. Iltalehti yritti turhaan selvittää kuinka monta myöhästymisilmoitusta Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta on tehty. ”Wikipedian mukaan myöhästymisilmoituksia on kymmenkunta.”
• Kiiski, Timo: Kirjeitä rintamalle Iltalehti. 7.12.2020. Viitattu 7.12.2020.