Wikipedia:Medianäkyvyys/Wikipedia lähteenä

Medianäkyvyys

Vuosi

2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004

Aihealueet

Wikipedia uutisissa
Wikipedia lähteenä
Tutkimuksia wikeistä

Tällä sivulla on lueteltu asioita joissa Wikipediaa on käytetty lähteenä. Älä lisää uusia asioita suoraan tälle sivulle vaan lisää ne vuosiartikkeleihin.

2023

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2023

• Vantaan Sanomissa 25.1.2023 on Hännisen pilapiirroksen teksti lainattu Nato-artikkelin kohdasta ”Naton päätehtävä on ...” ja kuvitettu nauravalla miehellä.
• Kangasniemi, Tuomas: Leonardo da Vincin 513 vuotta vanhan yksinkertaisen kuplaongelman ratkaisu selvisi kunnolla vasta nyt Iltalehti. 11.2.2023. ”Inflaatiokorjattuna Codex Leicester onkin, ainakin Wikipedian listauksen mukaan, kallein kirjahuutokauppa koko maailmassa.”
• Mykkänen, Pekka: ”Turkin Gandhi” johtaa Erdoğania kyselyissä ja kurditkin pohtivat liittymistä presidentin yhteis­kaatajaisiin toukokuun vaaleissa Helsingin Sanomat 10.2.2023. – ”Wikipediaan koottujen useiden eri kyselyiden mukaan Erdoğan on ollut keskimäärin suositumpi kuin Kılıçdaroğlu viime vuoden lopulle saakka, mutta nyt Kılıçdaroğlu olisi lievästi istuvaa presidenttiä suositumpi.” (Tekstissä on linkki englanninkielisen Wikipedian artikkeliin en:Opinion polling for the 2023 Turkish presidential election.)
• Waris, Olli: Kommentti: Orpon ohjelmassa on yksi iso heikkous – oppositio tarrasi siihen säälimättä kiinni Ilta-Sanomat. 23.6.2023. Viitattu 23.6.2023. ”Wikipedian mukaan talkootyö on perinteinen naapuriavun muoto, johon liittyy vahva yhteisöllisyyden tunne.”
• Ali-Hokka, Heikki: Nipah-virus uhkaa levitä jälleen Intiassa – ihmisestä ihmiseenkin tarttuvaan virukseen ei ole rokotetta eikä lääkettä Yle. 15.9.2023. Viitattu 18.9.2023. Uutisen lähteenä Wikipedia-artikkeli Nipah-virusinfektio.
• Kangasniemi, Tuomas: Tällä ohjuksella Ukraina räjäytti Venäjän lentokentät liekkeihin yhdellä iskulla Iltalehti. 29.10.2023. Viitattu 30.10.2023. ”Wikipedian mukaan sitä olisi viety myös Romaniaan ja Puolaan.”
• Historia: Metsäsuomalaiset Yle Areena. 13.11.2023. Viitattu 16.11.2023. suora linkki kohtaan 13.39 ”Wikipedian tietojen mukaan -”
• Hakala, Pekka: Ukrainassa kesä­kuussa kaatunut suomalais­sotilas haudattiin Tampereella Helsingin Sanomat. 9.12.2023. Viitattu 10.12.2023. "Ukrainan riveissä kaatuneita vierastaistelijoita listaavalla ukrainankielisellä Wikipedia-sivulla on tällä hetkellä tiedot 304 viime vuoden helmikuun 24. päivän jälkeen kaatuneesta. Joistakin taistelijoista on nimen sijaan mainittu vain kansalaisuus."
• Sarenius, Sanna: Roadman-kulttuuria selittää erityisesti yksi asia poikien nuoruudessa – Tästä syystä teinipojille sattuu ja tapahtuu Helsingin Uutiset. 9.12.2023. Viitattu 10.12.2023. "Wikipedian määritelmän mukaan kyseessä on 2020-luvulla Suomeen levinnyt rikollista elämäntapaa ihannoivat ilmiö, jonka toteuttajat tunnetaan tyypillisesti huumeiden käyttäjinä ja myyjinä, väkivaltarikoksien toteuttajina ja hankaluuksiin ajautujina."

2022

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2022

• Puukka, Päivi: Venäjän ja Ukrainan kansat, kuin veljet keskenään? Tutkijan mukaan Ukraina on historiansa kautta lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Venäjää Yle Uutiset. 6.3.2022. Viitattu 14.3.2022. ”Wikipedian mukaan 1897 järjestetyssä väestönlaskennassa ukraina oli valtakieli kaikissa enmmäkseen tai kokonaan nykyiseen Ukrainaan kuuluvissa kuvernementeissa.”
• Kangasniemi, Tuomas: Ukraina räjäyttää Venäjän tankkeja 1950-luvun käsikranaateilla ilmasta – Tuunattu lentopommeiksi ”ilmiömäisen tehokkaasti” Iltalehti. 22.5.2022. Viitattu 23.5.2022. Kranaatti sisältää räjähdysainetta Wikipedian mukaan vajaat 570 grammaa. Panos läpäisee mallimuunnelmasta riippuen 12–22 senttimetriä panssariterästä.
• Kangasniemi, Tuomas: Vetypommin keksijä havitteli jo 1944 pommia, joka tappaisi koko maailman – Ehdotti USA:n hallitukselle 1954: Tehdään 10 gigatonnin ydinpommi, joka polttaa hengiltä 500 km päästä Tekniikka & Talous. 4.6.2022. Viitattu 8.6.2022. ”Arviot karmaisevista tuhosäteistä perustuvat yllä mainittuun raporttiin sekä muualla esitettyihin lukuihin siitä, miten suuren lämpöpulssin kukin efekti vaatii: mm. Wellersteinin Nukemap-ydinasesimulaattori, tieteellistä kirjallisuutta ja Wikipediaa (**).” (Maksumuurin takana; ensimmäisen uutisen voi lukea vaikka ei olisi tilaaja.)
• Mattila, Noora: Tyttären viaton kysymys ajoi Axa Fahlerin selvittämään, miksi isoisästä oli aina vaiettu – löytyi tukku salaisuuksia ja valheita Yle Podcastit. 3.11.2022. Viitattu 31.7.2023. ”Hän klikkasi Leon sukupuuta ja löysi tämän isän nimen: Jussi Fahler. Isovaarista löytyikin kokonainen Wikipedia-sivu. Jussi Fahler oli entinen punavanki, joka oli noussut kansanedustajaksi.”
• Jos maailmassa on yksi lentokone, jonka kyytiin et haluaisi nousta, se on Tu-104 – Tällainen oli Neuvostoliiton ensimmäinen suihkumatkustajakone Tekniikan Maailma. 13.12.2022. Viitattu 20.12.2022. Wikipedia merkitty jutun lopussa teknisten tietojen lähteeksi, mutta muutkin kohdat täsmäävät Wikipedian artikkeliin ja sen onnettomuuslista on linkitetty juttuun.
• Syntymäpäivä | Helvi Kissala on Mänttä-Vilppulan vanhin – juhlii 109-vuotissyntympäiväänsä KMV-lehti. 26.10.2022. Viitattu 5.6.2023. ”Suomen vanhimpien ihmisten listauksessa Wikipediassa Kissalan kerrotaan olevan Suomen kolmanneksi vanhin elossa olevista, mutta tilanne on hiljattain muuttunut.”

2021

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2021

• Paasi, Jussi: Kommentti: Diktaattorin halailua oli oksettavaa katsoa – Kansainvälisen jääkiekkoliiton on tehtävä nyt kaksi isoa päätöstä Yle Uutiset. 11.1.2021. Viitattu 14.2.2021.
• Kimmo Miettinen, Kerttu Kotakorpi, Jorma Airaksinen. Arto Nyberg Yle Areena. 28.2.2021. Viitattu 28.2.2021. Yle TV1:n ohjelmassa Arto Nyberg haastattelija luki Wikipedian artikkelin punk ensimmäisen kappaleen aiheen määritelmäksi noin kohdassa 33:50.
• Mäntymäki, Varpu: Katso video: 1800-luvun Steinway-flyygeli on pienen seurakunnan harvinainen aarre – nyt historiallinen soitin kunnostetaan yli 15 000 eurolla Yle Uutiset. 7.3.2021. Viitattu 7.3.2021.
• Kangasniemi, Tuomas: Sinetöity kirje kesältä 1697 luettiin hammasröntgenillä kuorta avaamatta – Ranskalaisen Jacquesin salaisuus 300 vuotta sitten jäi toimittamatta Iltalehti. 9.5.2021. Viitattu 10.5.2021. Artikkelissa on sana ”kirjelukko” on linkattu en-wikiin artikkeliin ”Letterlocking”.
• Linkoheimo, Eveliina & Wilkman, Anna: Kalsarikännit ei ole ainoa! Listasimme 16 sanaa, jotka voi ilmaista täydellisesti vain suomen kielellä Me naiset / Ilta-Sanomat. 10.6.2021. Viitattu 11.6.2021. Kohdassa 13. Talkoot viitataan en-wikiin.
• Ville-Juhani Sutinen, "Omakohtainen homage edesmenneelle DFW:lle". Viitteet 1: "Homage..."[1] ja 6: "Kirjallisuus tarkoittaa ihmishengen...".[2] Teoksessa Mitä David Foster Wallace tarkoittaa?, toimittanut Ville-Juhani Sutinen, Savukeidas 2015 ISBN 978-952-268-140-9 (artikkeli on alun perin julkaistu Kerberos 3/2008 [3])
• Numminen, Pekka: Historioitsijat panivat USA:n presidentit paremmuusjärjestykseen – Trump ei ollut huonoin Iltalehti. 2.7.2021. Viitattu 3.7.2021. Artikkelissa on sana ”Bleeding Kansas” linkattu en-wikin artikkeliin en:Bleeding Kansas.
• Kangasniemi, Tuomas: Biologien ihmehavainto: 14 jalalla kävelevän yksisoluisen eliön sisältä löytyi aito mekaaninen tietokone Iltalehti. 4.9.2021. Viitattu 4.9.2021. Jutussa on linkki ”äärellisenä automaattina” Wikipediaan.
• Paukku, Timo: Kolumbuksen synnyinkaupunki Genova ehkä tiesi Amerikasta jo 150 vuotta ennen Kolumbuksen matkoja Helsingin Sanomat. 19.10.2021. Viitattu 19.10.2021 klo 12.17. Uutinen kertooa: "Viikingit olivat jo paljon aiemmin rantautuneet Newfoundlandin saarelle ja Labradorin niemimaan seuduille nykyisen Kanadan koillisrannikolle. Tämä tapahtui jo ennen vuotta 1000. Asutusta oli siellä vuosisatoja." Lähteenä viitataan englanninkielisen Wikipedian artikkeliin en:Norse colonization of North America. Se kertoo: "The Norse settlements on the North American island of Greenland lasted for almost 500 years. L'Anse aux Meadows, the only confirmed Norse site in present-day Canada, was small and did not last as long. Voyages (for example to collect timber) are likely to have occurred for some time, but there is no evidence of any lasting Norse settlements on mainland North America."
• Rintakoski, Kari: Erikoisessa taloyhtiössä myydään hulppeaa 3,3 miljoonan euron katto­huoneistoa – asuntoon tullaan omalla hissillä Ilta-Sanomat. 17.11.2021. Viitattu 18.11.2021. ”Koko korttelin täyttävä Mestaritalo on rakennettu neljän vuosikymmenen aikana viime vuosisadan alussa, Wikipedia kertoo.”
• Manninen, Tuomas: Helsinki-Vantaan ”suuri lento-onnettomuus” olikin vahinko Ilta-Sanomat. 25.11.2021. Viitattu 26.11.2021. (Lentoyhtiötä käsittelevät viimeiset kappaleet kopioitu suoraan artikkelista Amapola Flyg ilman mainintaa asiasta.)
• Vuorinen, Terho: Gävlen olkipukki paloi taas – tuho­polttaja iski viiden vuoden tauon jälkeen Ilta-Sanomat. 17.12.2021. Viitattu 17.12.2021.

2020

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2020

• Kiiski, Timo: Maailman pienin auto – Paavo Kestin menopeli on Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailmanhistorian pienin sarjavalmisteinen auto Iltalehti. 3.1.2020. Viitattu 3.1.2020.
• Hirvasnoro, Kai: Vapautta vai jatkuvaa epävarmuutta? (vain tilaajille), Kansan Uutiset 14.2.2020. – ”Alustataloudessa olennaisessa asemassa ovat internet-infrastruktuuri ja sen päälle rakennetut palvelut, määrittelee Wikipedia”.
• Tangokuningas Kari Piironen on kuollut Yle. 1.4.2020. Viitattu 1.4.2020.
• Manninen, Tuomas: Oululaisen Henrin löytämän 40-kiloisen mysteerimurikan arvoitus ratkesi – jäljet vievät 1800-luvulle Ilta-Sanomat. 24.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
• Kuuskoski, Riikka: Mika Waltarin menestyskirja kuvasi helsinkiläistä älymystöä ja viinanhuuruisia bileitä – tällaisia olivat todelliset kuuluisuudet hahmojen taustalla Ilta-Sanomat. 29.6.2020. Viitattu 29.6.2020. (Kuvan lähde.)
• Parkkonen, Tommi: Näkökulma: Suomen ex-pääministerit Aho ja Lipponen ovat diktaattori Putinin hyödyllisiä hölmöjä – ja tienaavat sillä satojatuhansia euroja Iltalehti. 5.7.2020. Viitattu 5.7.2020.
• Koskinen, Mika: OL3-ydinvoimala ei valmistu sitten millään – kyseessä täydellinen epäonnistuminen? ”Emme kommentoi” Iltalehti.fi. 4.9.2020. Viitattu 4.9.2020. Iltalehti yritti turhaan selvittää kuinka monta myöhästymisilmoitusta Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta on tehty. ”Wikipedian mukaan myöhästymisilmoituksia on kymmenkunta.”
• Kiiski, Timo: Kirjeitä rintamalle Iltalehti. 7.12.2020. Viitattu 7.12.2020.

2019

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2019

• Niiranen, Jussi: Allu Tuppurainen saavutti legendaarisen maineen suomalaisten suosikkihahmo Röllinä – kun hän 30 vuoden jälkeen lopetti, maailmalle levisi outo huhu Ilta-Sanomat. 5.1.2018.
• Heikkilä, Markus: Se on piinä! Ympyrän kehän suhde sen halkaisijaan tiedetään nyt 31 biljoonan numeron tarkkuudella Yle Uutiset. 15.3.2019.
• Mansikka, Heli: Muovista huoltamoharvinaisuutta kaupataan purettavaksi – suunnittelija muistetaan lentävää lautasta muistuttavasta talosta Yle Uutiset. 17.4.2019.
• Pärssinen, Minna: Isis-järjestön nousu, uho ja tuho kestivät 13 vuotta – tuhansia siviilejä tapettiin, ympäri maailmaa tehtiin toista sataa terrori-iskua Yle Uutiset. 24.5.2019.
• Kaipainen, Sauli: Patsaita ja muistomerkkejä. Someron julkisia muistomerkkejä. Suvi-Somero, 31.5.2019, s. 72-73. Somero: Paikallislehti Somero. Lehden verkkoversio (maksullinen).
• Nieminen, Mauri: Pedot. Readme.fi, 2019. ISBN 9789523217843 Huhtikuussa 2019 julkaistu tietokirja. Kirjailija oli käyttänyt suomenkielistä Wikipediaa laajasti tekstinsä lähteenä sitä ilmoittamatta. Kustantaja veti kirjan markkinoilta kesäkuussa 2019 asian selvittyä.
• Leiwo, Hanne: Näyttääkö tutulta? Arjen tavaratulvassa tavallinenkin esine voi unohtua ja sen käyttötarkoitusta joudutaan myöhemmin arvailemaan Yle Uutiset. 28.7.2019. Viitattu 28.7.2019.
• Puukka, Päivi: Scifi-kirjailijuus on kuin vanhuus – moni sanoo arvostavansa, mutta kukaan ei halua olla Yle Uutiset. 7.9.2019. Viitattu 8.9.2019.
• Vuento, Matti: Bakteerien planeetta. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-043-1 Hyvin laajassa lähdeosiossa on mainittu myös yhdeksän suomenkielisen Wikipedian artikkelia sekä 22 muunkielisten Wikipedioiden artikkelia. Tekstiin on merkitty asianmukaiset viitteet.
• Huovinen, Arto: Trump hamuaa Syyrian öljyä – ”Se olisi sotarikos” Kansan Uutiset. 31.10.2019. Viitattu 31.10.2019.
• Pajunen, Ilpo & Ogbeide, Efe & Tuominen, Stina: Katso kuinka vanha koirasi oikeasti olisi ihmisen vuosissa – uusi laskukaava perustuu DNA-ikään Yle Uutiset. 21.11.2019. Viitattu 21.11.2019.
• Mäkelä, Katriina: ”Meitä lyötiin, kunnes emme pystyneet enää liikkumaan” – Balan oli yksi Romanian orpokotien lapsista Iltalehti. 23.12.2019. Viitattu 24.12.2019.

2018

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2018

• Karttakeskus mainosti maaliskuussa 2018 lisättyyn todellisuuteen perustuvaa painettua tiekarttaa, josta on mahdollista ilmaisella mobiilisovelluksella karttaa skannaamalla saada esiin kartan kohteista lisätietoja, joita on julkaistu muun muassa Wikipediassa.

• Kansanedustaja Huhtasaari on kopioinut mielipidekirjoituksensa ensimmäisen kappaleen suoraan Wikipediasta (lähdettä mainitsematta).

• SKS:n julkaiseman Saamelaisten mytologia -kirjan luvusta plagiointiepäilyjä. "Aihe oli minulle kutakuinkin tuntematon, joten otin Wikipedia-tekstin raakapohjatekstiksi, jota rupesin täydentämään, pilkkomaan, muokkaamaan ja tekemään siitä omaa tekstiä. Nyt sitten näyttää, että se on ilmeisesti jäänyt jollain tavalla puolitiehen ja tekstiin on jäänyt näitä ilmaisuja.", kertoo kirjoittaja.

• Anja Snellmanin romaanin Kaikkien toiveiden kylä (WSOY, 2018) kuvaus Chanián arkeologisesta museosta (sivu 72, n. rivit 3–8) on kopioitu lähes sanasta sanaan Wikipedian artikkelista Chanián arkeologinen museo (lähdettä mainitsematta).

2017

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2017

• Kriittiset metalli ja huoltovarmuus, s. 17, 46, 47, 48. Huoltovarmuuskeskus, 2017. ISBN 978-952-5608-40-3 Teoksen verkkoversio (PDF).

Syyskuu

• Navarrete, Lucas: OFFICIAL ANNOUNCEMENT: Angel Nieto Managing Madrid. 14.9.2017. ”Per Wikipedia.com. Angel Nieto was one of the most accomplished motorcycle racers in the history of the sport, winning 13 World Championships and 90 Grand Prix victories in a racing career that spanned twenty-three years from 1964 to 1986. His total of 90 Grand Prix victories ranks him third only to the 122 by Giacomo Agostini, and the 115 for Valentino Rossi.” Viitattu 15.9.2017. (englanniksi)

Kesäkuu

• Kilpeläinen, Juuso: Tilastot paljastavat: Brasilian MM-unelma elää ja kuolee Neymarin käsissä Laliiga.com. 8.6.2017. ”Jokaisen toimittajan luotettava tietopankki Wikipedia määrittelee korrelaation seuraavasti: 'Korrelaatio on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä käytetty käsite, joka kuvaa kahden muuttujan välistä riippuvuutta.'” Viitattu 8.6.2017.

Helmikuu

• Lyytinen, Jaakko: Nyt pelaamaan kakkarabingoa. Helsingin Sanomat, 12.2.2017. Artikkelin verkkoversio. ”Wikipedia määrittelee iteroinnin näin: 'Yleinen nimitys menetelmille, joissa samoja työvaiheita toistetaan niin kauan, kunnes halutaan toistot lopettaa.'”

2016

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2016

• Teoksessa Hannula, Milla: Kiistamaa: Venäjän Karjalankannas. Helsinki: Kiuas Kustannus, 2016. ISBN 978-952-7197-03-5 mainitaan lähdeluettelossa sivulla 169 "wikipedia.fi ja wikipedia.ru".

2015

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2015

• Jaakko Lyytinen: Taidemaailman top 10 – tässä ovat kalleimmat teokset Gauguinista Picassoon HS.fi. 09.02.2015.
• Ilta-Sanomien artikkelissa "Aavelähetin kuuluu myös Suomessa" (19.1.2015, s. 7) todetaan "Marraskuussa 2001 kuultiin yllättäen venäjänkielinen keskustelu, jonka Wikipedia on kääntänyt: I am 143. Not receiving the generator...That stuff comes from hardware room."

2014

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2014

• 18.12.2014 Ilkassa (324/2014) aikajanassa Kauhavan Lentosotakoulun vaiheista yhdeksi tietolähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 8).
• 22.11.2014 Ilkassa (317/2014) Lotta Svärdistä kertovassa grafiikassa tietolähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 21).
• 14.11.2014 Ilkassa (309/2014) tietolaatikossa perustulosta mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 14).
• 6.11.2014 Ilkassa (301/2014) jutussa Kurikka harkitsee energiatuotantoa lainataan Wikipedian artikkelia klusteri (s. 20).
• 4.10.2014 Ilkassa (269/2014) jutussa Fitness-urheilusta mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 21).
• 19.9.2014 Ilkassa (254/2014) tietolaatikossa välirauhasopimuksesta mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 16).
• 18.9.2014 Ilkassa (253/2014) tietolaatikossa vetouistelusta mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 18).
• 22.8.2014 Ilkassa (226/2014) jutussa Entistäkin räjähtävämpi SPV lainataan Wikipedian artikkelia crossfit (s. 24).
• 10.8.2014 Ilkassa (214/2014) tietolaatikossa Argentiinan taloudesta mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 17).
• 7.8.2014 Ilkassa (211/2014) tietolaatikossa tuulista mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 11).
• Helsingin Sanomien julkaisemassa soidensuojelua käsittelevässä artikkelissa 14.7.2014 (Saavalainen, Heli: Eteläisen suoluonnon rippeet halutaan suojelun piiriin. Helsingin Sanomat, 14.7.2014. Artikkelin verkkoversio (rajoitettu lukuoikeus). Viitattu 14.7.2014.) suoyhdistymiä ja suotyyppejä esittelevien kuvituskuvien lähteeksi oli merkitty Wikipedia.
• 25.5.2014 Ilkassa (140/2014) tietolaatikossa puulaakiurheilusta mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 25).
• 10.5.2014 Ilkassa (125/2014) tietolaatikossa lääkäri Antti Heikkilästä mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 19).
• 9.5.2014 Ilkassa (124/2014) tietolaatikossa Ähtärinjärvestä mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 15).
• 15.4.2014 Ilkassa (103/2014) tietolaatikossa laulujoutsenesta mainitaan yhdeksi lähteeksi Wikipedia (s. 6).
• 14.4.2014 Ilkassa (102/2014) tietolaatikossa Matti Leisolasta mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 6).
• 2.4.2014 Ilkassa (90/2014) tietolaatikossa lintukirpusta mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 2).
• 16.3.2014 Ilkassa (73/2014) kirjoituksessa Selvitysten vertaaminen on mahdotonta mainitaan Seinäjoen huoltosuhteeseen liittyvän tiedon lähteeksi Wikipedia (s. 4).
• 8.3.2014 Ilkassa (65/2014) jutun Lautamiesten rooli on murroksessa grafiikan tietolähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 2).
• 21.2.2014 Ilkassa (50/2014) jutussa Crossfit-brändin oikeuksista eripuraa lainataan Wikipedian artikkelia crossfit (s. 16).
• 7.2.2014 Ilkassa (36/2014) tietolaatikossa Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueesta mainitaan yhdeksi lähteeksi Wikipedia (s. 4).
• 22.1.2014 Ilkassa (20/2014) tietolaatikossa vakuutuslääkäreistä mainitaan yhdeksi lähteeksi Wikipedia (s. 15).
• 13.1.2014 Ilkassa (11/2014) tietolaatikossa Johannes Virolaisesta mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 6).
• Euron tulevaisuus, s. 111-112. Libera, 2014. ISBN 978-952-280-033-6 Teoksen verkkoversio (PDF).

2013

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2013

• Teoksessa Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3 lukee sivun 203 lähdeluettelossa yhtenä lähteenä "Wikipedia, vapaatietosanakirja. fi.wikipedia.org".
• Varsinais-Suomen kylät ry:n julkaisemassa esitteessä "Tul kyllään Somerol" oleviin Someron kylien esittelyyn sisältyi useissa kohdin Wikipedian Someron kyliä käsittelevien artikkelien sisällön kanssa identttisiä lauseita.
• Lallin itkukiven opastaulussa Harjavallan Hiirijärvellä viitataan opastaulun tietojen lähteenä Wikipediaan.
• Julkaisussa Valkeakosken kanavanseudun ekologinen tarkastelu. Valkeakoski: Valkeakosken kaupunki, 2013. Julkaisun verkkoversio. esiintyy lause: "Kaupunkisuunnittelussa ekologisella käytävällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi viheraluetta, jota pitkin eri eliöt voivat siirtyä kaupunginosasta toiseen.". Yhdeksi lähteeksi julkaisun lopussa on ilmoitettu suomenkielinen Wikipedia. Aiemmin sama lause lähes identtisenä on esiintynyt Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa Ekologinen käytävä, johon se oli lisätty 24. maaliskuuta 2008 muodossa: "(...) kaupunkisuunnitelussa. Ekologisella käytävällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi jotakin viheraluetta, jota pitkin eliöt voivat siirtyä kaupunginosasta toiseen."
• 19.12.2013 Ilkassa (343/2013) jutussa Valitus nurin markkinaoikeudessa kerrotaan ruotsalaisen Ambea AB:n omistavan Mehiläisen ja tiedon lähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 6).
• 9.12.2013 Ilkassa (333/2013) tietolaatikossa poliittisista avustajista mainitaan yhdeksi lähteeksi Wikipedia (s. 14).
• 28.11.2013 Ilkassa (323/2013) tietolaatikossa Lapuan liikkeestä mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 2).
• 13.11.2013 Ilkassa (308/2013) tietolaatikossa Suomen junaonnettomuuksista mainitaan yhdeksi lähteeksi Wikipedia (s. 5).
• 6.11.2013 Ilkassa (301/2013) jutussa Kulujen tasaus olisi iso tulonsiirto kerrotaan "Wikipedian mukaan yli 64-vuotiaita on Seinäjoella 16,6 prosenttia väestöstä" (s. 5).
• 6.11.2013 Ilkassa (301/2013) jutussa Svensk kaffe finns här på hyllan kerrotaan ruotsalaisuuden päivästä "Päivällä on Wikipedian mukaan tarkoitus juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa." (s. 2).
• 10.10.2013 Ilkassa (275/2013) tietolaatikossa Aleksis Kiven teoksien hahmoista lähteeksi mainitaan "Wikipediaa soveltaen" (s. 24).
• 7.9.2013 Ilkassa (242/2013) jutussa Moderni synti mainitaan yhdeksi lähteeksi Wikipedia (s. 14).
• 30.8.2013 Ilkassa (234/2013) tietolaatikossa Jehovan todistajista mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 18).
• 15.8.2013 Ilkassa (219/2013) tietolaatikossa Kaatialan louhoksesta mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 7).
• 3.8.2013 Ilkassa (207/2013) tietolaatikossa Maanhonka Hirsitaloista mainitaan yhdeksi lähteeksi Wikipedia (s. 27).
• 14.7.2013 Ilkassa (187/2013) tietolaatikossa Lauri Johanssonista mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 5).
• 17.6.2013 Ilkassa (162/2013) tietolaatikossa suurimmista metsäpaloista Suomessa mainitaan lähteeksi Wikipedia (s. 2).
• 31.5.2013 Ilkan (145/2013) kesälehden jutussa kantatie 66:sta yhdeksi lähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 62).
• 27.5.2013 Ilkassa (141/2013) tietolaatikossa pölypyörteestä lähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 2).
• 18.5.2013 Ilkassa (132/2013) tietolaatikossa lobotomiasta lähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 22).
• 30.4.2013 Ilkassa (116/2013) tietolaatikossa Han Moo Do:sta lähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 2).
• 11.4.2013 Ilkassa (97/2013) tietolaatikossa pridestä lähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 19).
• huhtikuu 2013: Arvossa, eli SAK Nuorten lehdessä on juttu paikallisradioista "Elävät legendat" -sivulla (s. 31), jossa toisena lähteenä on käytetty Wikipediaa. (mitä todennaköisemmin tätä artikkelia)
• 14.3.2013 Ilkassa (71/2013) tietolaatikossa etälamauttimesta lähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 9).
• 14.2.2013 Ilkassa (43/2013) tietolaatikossa penkinpainajaisista lähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 2).
• 13.2.2013 Ilkassa (42/2013) tietolaatikossa Viktor Klimenkosta lähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 15).
• 29.1.2013 Ilkassa (27/2013) tietolaatikossa yhdistysten määristä Suomessa lähteeksi mainitaan Wikipedia (s. 5).
• 13.1.2013 Ilta-Sanomien verkkoversion jutussa 37 vuotta sitten suomalainen oli maailman nopein − nyt "madellaan" luonnonkaasulla on otettu Viking Linen Grace-aluksen nopeus Wikipedia-artikkelista

2012

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2012

• 19.11.2012 Ilkassa (315/2012) mainitaan Wikipediaa lähteenä jutussa jyrsijöistä (s. 13).

• 13.11.2012 Ilkassa (309/2012) käytetään Wikipediaa lähteenä tietolaatikossa Korikobrista ja Kauhajoen Karhusta (s. 20).

• 17.10.2012 Ilkassa (283/2012) mainitaan Wikipedia yhtenä lähteenä jutussa Vanhimpien iästä epäilyjä (s. 21).

• 25.8.2012 Ilkassa (230/2012) käytetään Wikipediaa yhtenä lähteenä tietolaatikossa lähetystyöstä ja mormoneista (s. 13).

• 19.8.2012 Ilkassa (224/2012) käytetään Wikipediaa lähteenä tietolaatikossa kurdeista (s. 20).

• 26.7.2012 Ilkassa (200/2012) käytetään Wikipediaa lähteenä tietolaatikossa olympiajalkapallosta (s. 18).

• 14.7.2012 Ilkassa (188/2012) käytetään Wikipediaa yhtenä lähteenä tietolaatikossa kuivakäymälöistä (s. 22).

• 5.7.2012 Ilkassa (179/2012) käytetään Wikipediaa lähteenä tietolaatikossa Namibiasta (s. 6).

• 1.7.2012 Ilkassa (175/2012) käytetään Wikipediaa lähteenä tietolaatikossa somaleista (s. 2).

• 16.6.2012 lähetetyssä Yle Radio Suomen Hitin kaava -ohjelman jaksossa Thunderstruck (noin kohdassa 8 min 30 s) asiantuntijavieras Aija Puurtinen lainasi humoristiseen sävyyn AC/DC-yhtyeen laulaja Brian Johnsonia käsittelevän Wikipedia-artikkelin luonnehdintaa Johnsonin ”hieman käheästä” laulutyylistä.

• 27.5.2012 Ilkassa (142/2012) käytetään Wikipediaa lähteenä tietolaatikossa dartsista (s. 8).

• 4.3.2012 Ilkassa (62/2012) käytetään Wikipediaa lähteenä tietolaatikossa bingosta (s. 18).

• 15.2.2012 Ilta-Sanomat kertoi Wikipediassa lukeneen, että Tonmi Lillman olisi kuollut 'epäselvissä olosuhteissa'. Näin ehti artikkelissa lukea kuitenkin vain kymmenen minuutin ajan ennen kuin väite poistettiin.

• 15.2.2012 Ilkassa (44/2012) käytetään Wikipediaa lähteenä tietolaatikossa laulaja Madonnasta (s. 18).

• 1.2.2012 Tamperelainen kertoi julkaistussa uutisessaan, että Wikipedian mukaan Sorvan kylässä Nokialla asuu 264 ihmistä.

• 15.1.2012 Ilkassa (13/2012) käytetään Wikipediaa lähteenä tietolaatikossa sähkötupakasta (s. 3).

• 13.1.2012 Ilkassa (11/2012) käytetään Wikipediaa lähteenä tietolaatikossa kamppailulajeista (s. 24).

2011

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2011

• 30.12.2011: Ilkassa (352/2011) lainataan Wikipedian artikkelia Oligopoli (s.23).

• 9.12.2011: Ilkassa (333/2011) T-Fordia käsittelevässä tietolaatikossa mainitaan Wikipedia lähteenä (s.19).

• 6.12.2011: Ilkassa (331/2011) suomen kieltä käsittelevässä tietolaatikossa mainitaan Wikipedia lähteenä (s.21).

• 19.11.2011: Perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä siteerasi eduskunnan täysistunnossa lähdettä mainitsematta sanantarkasti Wikipedian artikkelia Ottawan sopimus ja luetteli siinä mainitut viisi "Ottawan sopimuksen vastustajien esittämää väitettä" omina perusteluinaan sopimuksen vastustamiselle. Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta.

• 17.11.2011: Ilkassa (312/2011) joulukinkkua käsittelevässä tietolaatikossa mainitaan Wikipedia lähteenä (s.32).

• 16.11.2011: Ilkassa (311/2011) naistutkimusta käsittelevässä tietolaatikossa mainitaan Wikipedia lähteenä (s.3).

• 21.10.2011: Suomen Kuvalehti (42/2011) uutisoi Massimo Polidoron kirjoituksesta, jonka mukaan siveysvyön käyttö keskiajalla on täydellinen myytti. SK:n uutisessa lainataan Wikipedian siveysvyö-artikkelia esimerkkinä vallitsevasta uskosta siveysvyön keskiaikaiseen käyttöön.

• 27.7.2011: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Sarvipöllö uutisessaan "Sarvipöllö törmäsi kirkon ikkunaan".

• 26.5.2011: Helsingin Sanomat kertoessaan Dagens Nyheterin tiedosta Ingmar Bergmanin syntyperästä kirjoittaa, että "kolmen naisen teeman" on nähty toistuvan hänen töissään, kertoo esimerkiksi Wikipedia.

• 23.5.2011: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Norssi uutisessaan "Norssiemäntä haastaa uusien ruokien kehittelyyn".

• 11.4.2011: Leevi and the Leavingsia käsittelevässä Ilta-Sanomien artikkelissa mainitaan Wikipedia lähteenä (s. 23).

• 16.3.2011: Järviseudun Sanomissa (11/2011) ahventa käsittelevässä tietolaatikossa mainitaan Wikipedia lähteenä (s. 8).

• 15.2.2011: Ilta-Sanomissa Juho Tolppolan syytteitä koskevassa jutussa (s. 14) mainitaan wikipedia yhtenä kolmesta lähteestä.

• 11.1.2011: Radio Novassa Samuli Aaltosen moniväriset kalat -ohjelmassa juontaja luki Ironia-artikkelista kaksi ensimmäistä kappaletta.

2010

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2010

• 19.12.2010: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Translitterointi artikkelissaan "Kournikovan nimestä putoaa suomessa kirjain".

• 6.12.2010 Radio NRJ:n etusivulla on otsikko Hyvää itsenäisyyspäivää, jossa "lue lisää" -linkki ohjautuu Wikipedian Suomen itsenäisyyspäivä -artikkeliin.

• 3.12.2010 Uusi Suomi käytti lähteenä Wikipediaa kertoessaan radiokemisti Olli Heinosesta Wikileaks-uutisen yhteydessä [4].

• 23.11.2010 Forssan Lehden artikkeli "Kerran pitkäjärveläinen, aina pitkäjärveläinen" sisälsi kohdassa "Fakta" useita suoria tai vain vähän muutettuja lainauksia suomenkielisen Wikipedian artikkelista Pitkäjärvi (Somero) lähdettä kuitenkaan mainitsematta.

• 21.11.2010: Kainuun Sanomat mainitsi lähteenä Wikipedian artikkelit Yttrium, Dysprosium, Uraani ja Torium uutisessaan "Otamäen hankeen ratkaisevat niobium, yttrium ja dysprosium".

• 3.10.2010: Kainuun Sanomat mainitsi lähteenä Wikipedian artikkelin Guinessin ennätysten kirja uutisessaan "Kajaani keppihevosilla maailmankartalle".

• 21.9.2010 Poppamies.fi: Poppamiehessä on kaupan Blair's 16 Million chiliuute 1ml -tuote ja tekstissä on linkki Kapsaisiiniin.

• 8.9.2010: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Hiilijalanjälki uutisessaan "Nyt lasketaan hiilijalanjälki".

• 29.8.2010 Taloussanomien Timo Poroputaan kolumni [5] mainitsee Wikipedian artikkelin kunfutselaisuudesta.

• 17.8.2010: Kainuun Sanomat maintisi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Pääntauti uutisessaan "Ponikuninkuusravit peruttu pääntautitapauksen takia".

• 20.7.2010: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin kyy uutisessaan "Kyitä liikkeellä Kainuunssa tavallista enemmän".

• 4.7.2010: STT mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Lestadiolaisuus uutisessaan "Vanhoillislestadiolaiset kokoontuvat suviseuroilleen".

• 30.6.2010: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Pietari Brahe uutisessaan "Pietarin päivästä uusi juhlaperinne".

• 24.6.2010: Helsingin Sanomat lainasi suoraan Wikipedian täsmennyssivun Vladimír Weiss tekstiä artikkelissaan jalkapalloilija Vladimír Weissista.

• 18.6.2010: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Prinsessa uutisessaan "Prinsessana olon aakkoset".

• 4.6.2010: Jyrki Lehtola lainasi Iltalehdessä määritelmää sosiaalisesta mediasta (s. 27).

• 26.5.2010 Yle.fi Turku käytti Marja Tyrnistä ja Pallivahasta kertovassa uutisessaan lähteenä Wikipediaa.
• 17.3.2010:Ylioppilaslautakunta mainitsi tietolähteenä saksankielisen Wikipedian saksan kielen pitkän oppimäärän ylioppilaskokeessa.

• 17.3.2010: Kauppalehti mainitsee tietolähteenä Wikipedian artikkelissa "Facebookissa värvätään jo lakon murtajia" kertoessaan suomalaisesta lakonmurtajakaartista Vientirauha Oy:stä.

• 10.2.2010 Museoviraston järjestämässä pohjoismaisessa seminaarissa "Natur, kulturav och näringsutveckling. Landskap som resurs för hållbar tillväxt" Museoviraston yli-intendentti Mikko Härö käytti esityksessään "Landskap, näringsutveckling och regional identitet" kuvituksena suomenkielisen Wikipedian artikkelissa Suomen historialliset maakunnat julkaistua kuvaa Historical provinces in Finland with coats of arms.png.

• 22.1.2010: Tekniikka&Talous mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelissaan "Paperitehdas valmistautuu salaisiin palvelimiin".

• 20.1.2010: Helsingin Sanomat lainasi Wikipedian määritelmää hattivatille "Politiikan kulmapöytä" -palstallaan sivulla A5.

• 10.1.2010: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkkelin Yrjö von Grönhagen uutisessaan "Suomalaistutkija keräsi 1930-luvulla Kalevalan perinnettä Himmlerille".

• 8.1.2010: STT mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelit Hijab, Niqab ja Burka uutisessaan "Islamin symbolien kielto yhän marginaali-ilmiö Euroopassa".

2009

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2009

• 7.11.2009: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Flash mob tietolähteenä uutisessaan "Nuoriso jähmettyi kadulle, jotta saisi äänensä kuuluviin".

• 20.10.2009: STT mainitsi Wikipedian tietolähteenä uutisessaan "Joroisten ex-ylilääkäri joutuu vastaamaan 10 syytteeseen".

• 16.10.2009: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Maakotka uutisessaan "Maakotka söi kupunsa täyteen supiloukussa."

• 25.9.2009: Iltalehti mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Marionetti uutisessaan "Nyt epäilevät jo omatkin".

• 28.7.2009: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Hirvikärpänen uutisessaan "Hirvikärpäsiä taas normaalia runsaammin".

• 4.6.2009: Ilta-Sanomien artikkelissa "Onko tässä maailman mahtavin pallotaituri?" ([6]) lainattiin lähes suoraan Wikipedian artikkelia Falcão.

• 2.6.2009: Kimmo Jylhämö mainitsee Wikipedian artikkelin Uusliberalismi tietolähteenä Voima-lehden 5/2009 pääkirjoituksessa "Tarkista lasku".

• 27.5.2009 Arvopaperi-lehden kolumnisti Vesa Puttonen lainasi määritelmää YK:n tehtävästä.

• 24.5.2009: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Manga tietolähteenä artikkelissaan "Piirtäjän taukopaikka todellisuudesta."

• 22.5.2009 Peter Nyman Vihreän Langan ruotsinkielisessä kolumnissa lainasi määritelmää vihreästä (grön).

• 16.5.2009 Ylen Radio Suomen Yöradiossa toimittaja (Markus Turunen?) tukeutui mm. Wikipediaan kirjallisuusaiheisessa keskusteluohjelmassa.

• 11.5.2009: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Äitienpäivä tietolähteenä artikkelissaan "Hyvällä ruualla äidille hyvä mieli."

• 27.4.2009: Kimmo Jylhämö mainitsee Wikipedian tietolähteenä Voima-lehden 4/2009 pääkirjoituksessa "Populismi toimii".

• 26.4.2009: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Kajaanin paperitehdas uutisessa "Ruumiinvalvojaiset".

• 12.3.2009: Kauppalehti mainitsi Wikipedian tietolähteenä koskien Chaim "Poju" Zabludowiczia omaisuutta uutisessa "Ruotsalaiset komeilevat taas rikkaimpien listalla".

• 2.3.2009: Uutispäivä Demari mainitsi Wikipedian tietolähteenä artikkelissaan "Työeläke nousi yleislakon raunioista."

• 28.2.2009: Keski-Uusimaa mainitsi Wikipedian lähteenä artikkelissaan "Krtek se vaan jaksaa seikkailla."

• 25.2.2009: Ilkka mainitsi Wikipedian lähteenä selvitellessään termien maahanmuuttajat, pakolainen ja turvapaikanhakija merkitystä.

• 22.2.2009: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian tietolähteenä artikkelissaan "Se soi, ja se soi, ja se soi."

• 14.2.2009: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Vanhojen tanssit tietolähteenä uutisessaan "Tanssien tunnelmasta toiseen."

• 13.2.2009: Iltalehti mainitsi Wikipedian artikkelin Lex Nokia artikkelissaan "Näinkö, ministeri Lindèn?"

• 30.1.2009: STT mainitsi Wikipedian tietolähteenä uutisessaan "Jyväskylästä kadonneen kohtalo liittyi ehkä saatananpalvontaan."

• 14.1.2009: STT mainitsi Wikipedian artikkelin Seitan tietolähteenä uutisessaan "Pelkkää proteiinia".

• Kirjassa Saari, Heikki: Hämeen Härkätie. Helsinki: Multikustannus, 2009. ISBN 978-952-468-221-3 selostetaan Rauli Badding Somerjoen elämänvaiheita osin suorina lainauksina Wikipedian Rauli Somerjokea käsittelevän artikkelin versiosta kirjan todennäköisenä kirjoittamisajankohtana lähdettä kuitenkaan mainitsematta.

2008

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2008

• 28.12.2008: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Blogi tietolähteenä artikkelissaan "Vaatteisiin haksahtanut".

• 15.12.2008: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian tietolähteenä artikkelissaan "Uutta toivoa Parkinsonin tautia sairastaville".

• 26.10.2008: STT mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Krautrock uutisessaan "Saksalaisesta krautrockista tullut salonkikelpoista".

• 24.10.2008: Iltalehti mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Maija Karhi artikkelissaan "Tauno Palo vei Maijan makuuhuoneeseen".

• 11.10.2008: Helsingin Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedia-artikkelin turkkilaisesta Harun Yahyasta jutussaan Turkkilaiskustantamo lähettelee Suomeen luomisoppijärkäleitä

• 2.9.2008: Iltalehti mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelit Nina Tapio ja Jone Nikula artikkelissaan "Tiedossa Suomen kovatasoisin Idols!".

• 8.8.2008 Helsingin Sanomat lainaa ulkomaanosastossaan (s. B 1) Wikipedian arviota vallankaappauksen turvin hallitsevien määrästä.

• 28.7.2008 Iltalehti ilmoittaa Wikipedian yhdeksi lähteeksi keisaritamariinia käsittelevän artikkelin infolaatikossa (s. 11).

• 11.7.2008: Suomen Kuvalehden toimittaja Jukka Ukkola mainitsi Wikipedian artikkelin Pyöriäinen tietolähteenä kolumnissaan "Autamme EU:ta".

• Heinäkuu 2008: Alibi numerossa 7/2008 mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Helvetin enkelit artikkelissaan "Jos kirjoittatte, niin... "

• 29.6.2008: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Lörtsy artikkelissaan "Lörtsyn lyhyt oppimäärä".

• 20.5.2008 STT mainitsi Wikipedian artikkelin Viivi ja Wagner tietolähteenä uutisessaan "Viivi ja Wagner -lehti kokosi suomalaisen sarjakuvan kärkikaartin".

• 18.5.2008 Microsoftin julkaisemassa WorldWide Telescope -ohjelmassa on mahdollista etsiä tietoa Wikipediasta eri taivaankappaleista

• Keväällä ilmestynyt Kaupungin Aika -lehti (3/2008) siteeraa Lauri Törhös -haastattelussaan Wikipedian luonnehdintaa tämän elokuvista (s. 13).

• 24.4.2008. Wikipedia mainittiin tietolähteenä Kainuun Sanomien julkaisemassa Simone de Beauvoirin kirjan arvostelussa.

• 2.4.2008 Wikipedian artikkeli Ovi mainittu tietolähteenä Kumppani-lehden artikkelissa "Seesam aukene".

• 2.3.2008. Wikipedia mainittiin tietolähteenä Kainuun Sanomien julkaisemassa Jarkko Martikaisen runokirjan arvostelussa.

• 24.2.2008. Wikipedia mainittiin lähteenä Kainuun Sanomien julkaisemassa Jaana Kapari-Jattan haastattelussa.

• 18.2.2008: Suomen Golflehti mainitsi Wikipedian artikkelin Verkottuminen lähteenä artikkelissa "Verkossa sen salaisuus".

• 28.1.2008. Wikipedia mainittiin tietolähteenä YLEn Aamutv:n Suomen vuoden 1918 sisällissodan veteraania Aarne Arvosta koskeneessa reportaasissa.

2007

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2007

• 9.10.2007 MTV3.fi -verkkouutiset käytti Wikipedian artikkelia Che Guevarasta lähteenään kertoessaan tämän kuoleman 40-vuotispäivästä [7]. MTV3.fi ei kuitenkaan maininnut lähdettä.

• 17.7.2007 STT käytti Wikipediaa lähteenä kertoessaan Japanin maanjäristyksissä vaurioituneesta maailman suurimmasta, Kashiwazaki-Kariwan ydinvoimalasta.

• 12.7.2007 MTV3 ilmoitti Britannian rekisterihallinnon hylänneen F1-lyhenteen rekisteröinnin tavaramerkiksi muun muassa Wikipedian F1-lyhenteen määritelmän perusteella. [8]

• 30.6.2007 Keski-Uusimaa-lehti käytti Wikipediaa näytelmäohjaaja Kai Lehtisen henkilötietojen lähteenä Nurmijärven Aleksis Kivi-juhlia käsitelleessä jutussa (Nummisuutarit näytelmä).

• 20.6.2007 Iltalehti käytti Wikipediaa lähteenä uutta tupakkalakia käsittelevässä jutussa.

• 15.6.2007 Vihreä Lanka käytti Wikipediaa yhtenä lähteenä entisten neuvostotasavaltojen tietolaatikoissa.

• Helsingin Energian asiakaslehti Helenin numero 2/2007 käytti Wikipediaa yhtenä lähteenä jääkaapin historiasta kertovassa jutussa.

• 22.5.2007 Sanomalehti Kalevan verkkolehti käytti lähteenä Wikipedian artikkelia Villasaksirapu [9].

• 7.5.2007 Iltalehti kirjoitti Gumball 3000 -rallissa sattuneista onnettomuuksista lainaten tietonsa vahvasti Wikipedian artikkelista.

• 2.5.2007 Ilta-Sanomat käytti Wikipediaa lähteenä kertoessaan taustatietoja Mont Blanc -vuoresta [10]

• 13.4.2007 City-lehden numero 8/2007 kopioi tietoja Wikipedian artikkelista tarkka-ampuja miltei sanasta sanaan mainitsematta lähdettä Shooter-elokuvasta kertovassa jutussa.[11]

• 5.4.2007 Talouselämä-lehden numero 13/2007 käyttää Wikipediaa lähteenään Asko Kallosesta kertovan artikkelin aloituskappaleessa.

• 26.2.2007 Helsingin Energian asiakaslehti Helen käytti tietokoneen historiaa käsitelleessä "Wanhaan aikaan" -artikkelissa Wikipediaa yhtenä lähteenä.

• 17.2.2007 Helsingin Sanomat käytti Wikipediaa lähteenä Auto-sivun Saab 96 käsitelleessä artikkelissa.

• 14.2.2007 IRC-Gallerian vaalikone käyttää useissa kysymyksissä lähteenä Wikipediaa

• 8.2.2007 Ruotuväki-lehti käytti Wikipediaa lähteenä tarkka-ampuja Simo Häyhästä kertovassa artikkelissa "Simo Häyhä oli Kollaan Valkoinen kuolema".[12]

• 2/2007 Le Monde diplomatiquen suomenkielinen versio käytti Wikipedian artikkelia Vertaisverkko tietolähteenä artikkelissaan "Yksilöiden joukkoviestintä".

• 31.1.2007 Helsingin Sanomat käytti Wikipediaa lähteenä verkkosivuillaan Kirkan tuotannolle.[13] Ilta-Sanomat lainasi pitkän pätkän Wikipedian artikkelia Kirkasta lähes sanasta sanaan verkkolehdessään kertomatta lähdettä.[14]

• 16.1.2007 Iltalehti käytti mönkijäonnettomuutta käsittelevässä uutisessaan osittain Wikipediaa lähteenä kertoessaan taustatietoa mönkijästä.

• 2007 julkaistun Suomen Palloliiton juhlakirjan Rakas jalkapallo : sata vuotta suomalaista jalkapalloa lähdeluettelossa mainitaan Wikipedia.

2006

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2006

• 25.12.2006 James Brownin kuolinuutiset käyttivät selvästi Wikipediaa lähteenä, ainakin Iltalehti mainitsi Wikipedian lähteenä eksplisiittisesti (artikkeli)

• 22.12.2006 YLE:n yhtenä lähteenä Wikipedia uutisessa Akateemikko Eino Jutikkala kuollut

• 3.12.2006 Sanomalehti Kaleva (s. 42) mainitsee tietolähteenään Wikipedian artikkelin The Economist.

• 24.11.2006 ITviikko käytti Wikipedian käyttämää suomennosta: Evil twin (wikipedian suomentamana paha kaksonen) [15]

• 24.10.2006 Uutispäivä Demarin takasivulla artikkelissa ”SM-liiga ottaa miehestä mittaa” lainataan suoraan Wikipedian määritelmää jääkiekosta.

• 20.10.2006 SubTV käytti Bigbrotherin liittyvässä uutisessa lähteenä Wikipediaa, [16].

• 19.10.2006 Ruotuväki-lehden numero 18/2006 käytti lähteenä Wikipediaa selittäessään termiä urbaani löytöretkeily Puolustusvoimien entisistä kasarmeista kertovassa artikkelissa. Artikkelista on hieman lyhennetty versio osoitteessa http://www.mil.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=80&aid=1261

• 22.9.2006 Verkkouutisten jutussa käytetty lähteenä tietosanakirja Wikipediaa, Suomessa huoli Hollannin pedofiliapuolueesta PNVD

• 4.8.2006 City-lehdessä Wikipedia kerrotaan lähteeksi Texas hold 'em-pikakurssille. [17] (Vaatii kirjautumisen)

• 4.8.2006 Aamulehden Valo-liite kirjoittaa nörttiydestä ja nörttiyden yhden kuvauksen lähteenä mainitaan Wikipedia / nörtti http://www.aamulehti.fi/valo/3861516.htm

• 25.7.2006 Hämeen Sanomien artikkelissa "Jaakko heittää kylmän kiven veteen" käytetään lähteenä Wikipedian artikkelia 25. heinäkuuta, josta on poimittu ko. päivän tapahtumia.

• 6.7.2006 Lime24.fi uutisoi Robbie Williamsista, joka tuki Kristianiaa. Kristianian kohdalta lähteenä käytetty Wikipediaa [18]

• 21.6.2006 Verkkoklinikka.fi -sivuston artikkelissa juhannustaioista yhtenä lähteenä mainittu Wikipedian artikkeli Juhannustaika.

• NYT 25-26/2006 kertoo pefletti-sanan etymologiasta lähteenään englanninkielisen Wikipedian artikkeli pefletti.

• 12.06.2006 Iltalehti: Fruittari tulee sanasta "fruit cake", lähteenä käytetty internet-tietosanakirja Wikipediaa.

• 31.5.2006 Iltalehti: "Vanhuksia kuolee ylilääkitykseen" -artikkelissa tietolaatikko serotoniinisyndroomasta, lähteeksi mainittu Wikipedia.

• 28.5.2006 Helsingin Sanomat mainitsee Wikipedian lähteenään artikkelissa "Montenegro. Pian!" Artikkelissa mainitaan myös, että Montenegron kansallislaulu on kuultavissa osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Oj%2C_svijetla_majska_zoro .

• NYT 21/2006 artikkelissa "Kamalan pelottava f-sana" lainaa Wikipedian feminismi-artikkelia.

• 4/2006 Radio Suomi seuraa Veikka Gustafssonia hänen yrittäessään nousta Kanchenjunga-vuoren huipulle. RS:n nettisivulla käytetään lähteenä Kanchenjunga-artikkelia

• 3/2006 Tähdet ja avaruus -lehden artikkelissa virvatulista alaotsikko alkaa: "Sinisiä, mystisen hiljaisia liekkejä jotka leijuvat ilmassa hautuumaalla tai Lapissa, sellaisen käsityksen saa, kun lukee Wikipedian selitystä virvatulista".

• 13.1.2006 Suomen Tietotoimisto (STT) käyttää Wikipediaa lähteenä artikkelissa koskien Temppeliherrain ritarikunnan kohtaloa perjantai 13. päivänä.

• 13.1.2006 Helsingin Sanomat käyttää Wikipediaa yhtenä lähteenä artikkelissa tykkylumesta.

2005

Pääartikkeli: Medianäkyvyys vuonna 2005

• Insinöörilehden numerossa 11/2005 Tero Pitkämäen urheilusaavutusten luettelon lähde on Wikipedia.

• Soundi 11/2005 lainaa Steen1-artikkeliinsa suomenkielisen Wikipedian Steen Christensen -artikkelin kokonaisuudessaan (lähde mainittu).

• Suosikki 11/2005 kerrotaan japanilaisista elokuvista, mainittu Wikipedia lähteenä.

• 13.10.2005 Automaatioväylä -lehden numeron 5/2005 pääkirjoituksessa lainataan Prosessi -artikkelista termin määritelmä.

• 24.9.2005 Iltalehdessä viitataan Harry Potter -uutisessa Wikipediaan tiedon lähteenä.