Tietokone (lehti)
| Tietokone | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | aikakauslehti |
| Aihealue | tietotekniikka |
| Julkaisija |
Tecnopress, Sanoma 1981–2013 Talentum 2014 |
| Levikki | 33 828 (2011)[1] |
| Perustettu | 1981 |
| Lakkautettu | 2014, yhdistetty Tivi-lehteen |
| Päätoimittaja | Mikko Torikka 2014 |
| Kotimaa | Suomi |
| Kieli | suomi |
Tietokone oli vuonna 1981 aloittanut ja vuonna 2014 lopetettu, tietotekniikan alaa käsittelevä aikakauslehti. Sen levikki vuonna 2011 oli 33 828[1], ja sillä oli 142 000 lukijaa[2]. Lehteä julkaisi alkuvuosina Tecnopress ja sittemmin vuoteen 2013 saakka Sanoma.[3][4] Vuonna 2014 lehden osti mediatalo Talentum, ja kesäkuussa lehti yhdistettiin Tietoviikko-lehteen. Uuden lehden nimeksi tuli Tivi. Sittemmin Tivin julkaisijasta tuli Alma Talent.[5]
Tietokone-lehdessä julkaistiin vuosina 1983–1984 Mikro 2000 -liitettä, jolla oli samoja tekijöitä kuin vuonna 1984 sisarlehdeksi perustetulla Mikrobitillä. Mikrobitin perustamisesta tiedotettiin Tietokone-lehdessä. Tietokone-lehti kertoi pysyttelevänsä ammattilinjalla, erotuksena nuorille harrastajille suunnatusta Mikrobitistä.[6][3] Myös Tietokone-lehden seuraaja Tivi ja Mikrobitti ovat sisarlehtiä. Niillä on sekä yhteinen julkaisija että yhteisiä tekijöitä.[7][8]
Tietokone-lehden logo ja ilme uudistuivat vuoden 2009 alussa. Lehden artikkelitoimitukseen kuuluivat Ari Karkimo, Sanna Leskinen ja Ari Saarelainen. Varsinaisten toimittajien lisäksi lehden toimituskuntaan kuului vuoden 2013 loppuun saakka Mikrobitin kanssa yhteinen testilaboratorio. Vuoden 2014 alusta toteutuneen Talentum-kaupan jälkeen lehti teki yhteistyötä muiden Talentumin (sittemmin Alma Talent) tekniikkalehtien kanssa.
Lehden vakituisina avustajina toimivat esimerkiksi tietokirjailija Petteri Järvinen sekä kansanedustaja Jyrki Kasvi (1964–2021), jotka jatkoivat myös uuden Tivi-lehden ilmestymisen alusta lehden avustajina. Tätä ennen lehden avustajakaartiin kuuluivat muun muassa professori Osmo A. Wiio (1928–2013) sekä valtiovarainministeriössä ValtIT-yksikön johtajana toiminut Yrjö Benson.
Lehden pitkäaikaisin päätoimittaja oli Eskoensio Pipatti (vuosina 1984–2000).[9]
Sähköiset julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tietokone-lehti aloitti uutistoiminnan Internetissä tammikuussa 1996.[10] Uutisten lisäksi lehden sivuilla oli useita blogeja ja ohjelma-esittelyjä. Vakituisia bloggaajia olivat konsultit Ossi Mäntylähti ja Jarmo Pitkänen sekä Mac-asiantuntija Teemu Masalin. Myös vanhojen lehtien artikkelit olivat luettavissa ilmaisen rekisteröitymisen jälkeen.
Tietokone-lehdestä julkaistiin 1990-luvulla lisäksi Tietokone Plus CD -nimistä CD-ROM-levyä, jossa on muun muassa PDF-lehtiä.[11]
Vakituiset avustajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antti Aromaa
- Tapio Berschewsky
- Kenneth Falck
- Pertti Hämäläinen
- Maija-Liisa Ihanus
- Jani Järvinen
- Petteri Järvinen
- Antti Karkimo
- Jyrki Kasvi
- Vesa Keränen
- Mika Koivusalo
- Olli-Pekka Komonen
- Samuli Kotilainen
- Jukka Lehtinen
- Tapio Loponen
- Olli Majander
- Teemu Masalin
- Ossi Mäntylahti
- Pekka Niemi
- Jarmo Pitkänen
- Kaija Pöysti
- Olli Rinne
- Tommi Saarela
- Lauri Suoranta
- Mika Tähtinen
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Levikkitilastot Archive.org (Levikintarkastus Oy). Arkistoitu 21.10.2012. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ KMT Lukijamäärät Levikintarkastus Oy. Viitattu 19.7.2009.
- ↑ a b Pelittaako Collections: Tietokone-lehden Mikro 2000-liitteitä flickr.com. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Sanoma Magazines myy Tietokoneen Talentumille is.fi. 28.11.2013. Taloussanomat. Viitattu 22.4.2021.
- ↑ Alman talousmediayksikkö ja Talentum ovat nyt Alma Talent 5.2.2016. Archive.org (Markkinointi & Mainonta). Arkistoitu 10.12.2017. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Mika Voipio: ATK-ala elää muutosten aikaa. Tietokone, 1984, nro 6-7/1984, s. 5.
- ↑ Tivin toimituksen yhteystiedot almamedia.fi. Arkistoitu 17.10.2022. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ Mikrobitin toimituksen yhteystiedot almamedia.fi. Arkistoitu 17.10.2022. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ Eskoensio Pipatti LinkedInissä LinkedIn. Viitattu 16.10.2022.
- ↑ Tietokone 13/2006 sivu 76
- ↑ Janne Sirén: Sanomain jäljillä. Skrolli, 2022, nro 2022.2, s. 49.