Malmi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Malmi tarkoittaa sellaista luonnollista mineraaliesiintymää, josta voidaan taloudellisesti tuottaa metalleja. Tällaisia mineraaleja kutsutaan malmimineraaleiksi. Määritelmän mukaisesti on myös käsite teollisuusmineraali, esimerkiksi talkki, jonka metallia magnesiumia ei ole pääsääntöisesti tarkoitus erottaa metalliksi. Valmis timantti tai kulta ei ole malmia.[1][2] Jotta mineraaliesiintymä eli mineralisaatio olisi malmi, sen on täytettävä ainakin seuraavat kriteerit:
- riittävä koko
- riittävän korkea metallipitoisuus
- riittävän hyvä laatu
- metalli on voitava erottaa mineraaleista
- riittävän korkea metallin markkinahinta
- hyvät liikenneyhteydet ja infrastruktuuri.
Nämä tekijät yhdessä määräävät sen, onko mineralisaatio taloudellisesti hyödynnettävissä eli malmia. Tekijät eivät ole ehdottomia, vaan ne ovat hyvin suhteellisia ja vaihtelevia. Esimerkiksi jos mineraaliesiintymä on määrältään pienehkö, se voi silti olla taloudellisesti hyödynnettävissä, jos se on tarpeeksi rikas. Se, mikä on tarpeeksi iso ja tarpeeksi rikas, riippuu metallien markkinahinnoista. Jos metallien hinnat ovat alhaiset, voi suhteellisen iso tai rikas mineralisaatio olla epätaloudellinen, eli se ei määritelmän mukaan ole malmi. Päinvastainen tilanne voi syntyä metallien markkinahintojen noustessa: aiemmin kannattamattomasta mineraaliesiintymästä voi tulla malmi.
Pelkästään riittävä koko ja laatu vallitsevassa hintasuhdanteessa eivät yksin tee malmia. Mineraaliesiintymän on myös oltava laadultaan sellainen, että siitä on mahdollista erottaa metalleja taloudellisesti. Esimerkiksi rikkikiisu (FeS2) ei ole malmimineraali vaikka se sisältääkin rautaa, koska raudan erottaminen siitä on erittäin kallista ja koska rautaa on mahdollista erottaa helpommin esimerkiksi magnetiitista.
Vaikka kaikki edellä esitetyt ehdot toteutuisivat, mineraaliesiintymän on sijaittava myös tarpeeksi hyvien liikenneyhteyksien päässä, jotta siitä louhittua raaka-ainetta voitaisiin taloudellisesti kuljettaa jalostuslaitokselle. Esimerkiksi iso, rikas ja hyvälaatuinen mineraaliesiintymä voi olla epäkannattava, jos tarpeeksi lähellä ei ole tarvittavaa liikenneverkostoa ja infrastruktuuria.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuitunen, Heli: Suomestakin löytyy timantteja – näin niitä etsitään mtvuutiset. 16.11.2011. Viitattu 29.9.2022.
- ↑ Malmit | Kaiva.fi kaiva.fi. Viitattu 3.5.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]