Kanta-Hämeen maakunta

Kanta-Hämeen maakunta
vaakuna
lippu	sijainti
Historialliset läänit	Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831) Hämeen lääni (1831–1997) Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus	Hämeenlinna
Maakuntajohtaja	Toni K. Laine (8/2022-)
Kokonaispinta-ala	5 707,63 km² 19:nneksi suurin 2021
– maa	5 199,15 km²
– sisävesi	508,48 km²
Väkiluku	169 353 13:nneksi suurin 30.9.2024
– väestötiheys	32,57 as./km² (30.9.2024)
Maakuntalaulu	Hämäläisten laulu
Nimikkolajit
– eläin	ilves
– järvi	Vanajavesi
– kala	lahna
– kasvi	hämeenkylmänkukka
– kivi	kirjomaasälpä
– lintu	kalasääski
Lyhenne	FI-06
Infobox OK

Kanta-Häme (ruots. Egentliga Tavastland, vuoteen 1998 Hämeen maakunta) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät etelässä Uusimaa, idässä Päijät-Häme, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi.

Kanta-Hämeen pinta-ala 2021-01-01 1. tammikuuta 2021 oli 5 707,63 km², josta maa-alueita on 5 199,15 km² ja sisävesiä 508,48 km². Maakunnan väkiluku 2024-09-30 30. syyskuuta 2024 oli 169 353 henkeä.

Kanta-Hämeen bruttokansantuote oli vuonna 2012 noin 5 600 miljoonaa euroa.

28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Hämeen maakunta.

Maantiede

Kanta-Hämeen maisemakuvassa on melko paljon Järvi-Suomen piirteitä. Maakunta kuuluu miltei kokonaisuudessaan Kokemäenjoen vesistön alueeseen. Suurin järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta. Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken kautta Vanajaveteen. Tämän seudun suurimpia järviä ovat Vanajaveden ohella Kuohijärvi, Hauhon Pyhäjärvi, Iso Roinevesi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä sekä Lehijärvi Hattulassa. Maakunnan lounaisosasta Tammelan ja Forssan alueilta saa puolestaan alkunsa Loimijoki, joka virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen. Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhäjärvi, josta Loimijoki saa alkunsa. Sen sijaan Riihimäellä ja Lopen eteläosassa sijaitsevat etelään Suomenlahteen laskevan Vantaanjoen latvapurot.

Kanta-Hämeessä sijaitsevat Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, molemmat maakunnan lounaisosassa Tammelassa.

Liikenne

Kanta-Hämeessä kulkevat Helsingin ja Tampereen välinen rautatie eli ns. päärata sekä Riihimäki–Lahti -rata. Tärkeimmät tiet ovat valtatie 2 Helsingistä Poriin, valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja valtatie 12 Kouvolasta Tampereelle. Poikittaisväyliä ovat valtatie 10 Hämeenlinnasta Turkuun ja kantatie 54 Forssasta Lahteen. Muita keskeisiä teitä ovat kantatie 53 Hämeenlinnan Tuuloksesta Padasjoelle, jossa tie yhtyy valtatie 24:ään, sekä kantatie 57, joka seuraa valtatie 3:n vanhaa reittiä Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle. Maakunnan läntisintä osaa sivuavat Humppilassa Turun ja Toijalan välinen rautatie sekä Turun ja Tampereen välinen valtatie 9.

Aluejako

Kanta-Häme muodostuu 11 kunnasta, joista kolme on kaupunkeja (lihavoituina).

Kartta kunnista

Hämeen-
linna

Hattula

Hausjärvi

Loppi

Tammela

Jokioinen

Riihimäki

Forssa

Janakkala

Ypäjä

Humppila

Vanaja-
vesi

Pirkanmaa

Varsinais-
Suomi

Uusimaa

Päijät-
Häme

Kuntakeskukset

 Yli 30 000 asukasta

 Yli 10 000 asukasta

 Yli 3 000 asukasta

 Alle 3 000 asukasta

Kanta-Hämeen maakunta kuntakeskuksineen.

Luettelo kunnista

Nimi	Vaakuna	Kuntamuoto	Väkiluku	Pinta-ala	Väestötiheys	Seutukunta	Perustettu
Forssa		kaupunki	16 475	253,36 km²	66,21 as./km²	Forssa	1923
Hattula		kunta	9 369	427,39 km²	26,19 as./km²	Hämeenlinna	1868
Hausjärvi		kunta	7 888	398,77 km²	20,26 as./km²	Riihimäki	1868
Humppila		kunta	2 096	148,61 km²	14,17 as./km²	Forssa	1874
Hämeenlinna (Tavastehus)		maakunnan pääkaupunki	68 421	2 031,57 km²	38,32 as./km²	Hämeenlinna	1639
Janakkala		kunta	16 029	586,07 km²	29,28 as./km²	Hämeenlinna	1866
Jokioinen (Jockis)		kunta	4 879	181,94 km²	27,04 as./km²	Forssa	1873
Loppi (Loppis)		kunta	7 670	655,97 km²	12,83 as./km²	Riihimäki	1632
Riihimäki		kaupunki	28 663	125,55 km²	236,86 as./km²	Riihimäki	1922
Tammela		kunta	5 841	715,15 km²	9,12 as./km²	Forssa	1868
Ypäjä		kunta	2 189	183,25 km²	11,98 as./km²	Forssa	1876

Entiset kunnat

Nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueen kunnat 1960-luvulla. Lisäksi vuonna 1948 lakkautetun Hämeenlinnan maalaiskunnan alue katkoviivalla.

Nykyisten 11 kunnan lisäksi nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueella on ollut seuraavat 9 entistä kuntaa.

• Hauho
• Hämeenlinnan maalaiskunta (ei vahvistettua vaakunaa)
• Kalvola
• Koijärvi (ei vahvistettua vaakunaa)
• Lammi
• Renko
• Tuulos
• Tyrväntö
• Vanaja

Väestönkehitys

Hämeenlinna on Kanta-Hämeen maakuntakeskus.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kanta-Hämeen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			155 348
1985			157 901
1990			162 248
1995			164 937
2000			165 307
2005			168 381
2010			174 555
2015			174 710
2020			170 828
Lähde: Tilastokeskus.

Suurimmat taajamat

Vuonna 2022 Kanta-Hämeessä sijaitsi 25 taajamaa. Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

#	Taajama	Kunta	Väkiluku (31.12.2022)
1	Hämeenlinnan keskustaajama	Hämeenlinna 51 373 Hattula 6 678 Janakkala 463	&&&&&&&&&&058514.&&&&0058 514
2	Riihimäen keskustaajama	Riihimäki 27 306 Loppi 67 Hausjärvi 20	&&&&&&&&&&027393.&&&&0027 393
3	Forssan keskustaajama	Forssa 14 869 Jokioinen 3 080 Tammela 2 492	&&&&&&&&&&020441.&&&&0020 441
4	Turenki	Janakkala	&&&&&&&&&&&07516.&&&&007 516
5	Tervakoski	Janakkala	&&&&&&&&&&&03907.&&&&003 907
6	Lammin kirkonkylä	Hämeenlinna	&&&&&&&&&&&02693.&&&&002 693
7	Iittala	Hämeenlinna	&&&&&&&&&&&02258.&&&&002 258
8	Lopen kirkonkylä	Loppi	&&&&&&&&&&&02189.&&&&002 189
9	Oitti	Hausjärvi	&&&&&&&&&&&01844.&&&&001 844
10	Ryttylä	Hausjärvi	&&&&&&&&&&&01566.&&&&001 566

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu. Lisäksi pääosin Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkään keskustaajama (43 461 asukasta) ulottuu osittain Kanta-Hämeen puolelle.

Uskonto

Pääartikkeli: Uskonto Kanta-Hämeessä

Kristillisyys

Katolisen ajan perintönä Kanta-Hämeessä on kahdeksan entistä katolista kirkkoa. Reformaation yhteydessä ne muutettiin luterilaisiksi. Katolilaisittain maakunnan alue jakautuu helsinkiläiseen Pyhän Marian seurakuntaan ja tamperelaiseen Pyhän Ristin seurakuntaan.

Kanta-Hämeen lounaisosissa on vaikuttanut voimakkaasti 1800-luvun lopulta lähtien evankelinen herätysliike. Evankelisuutta on esiintynyt myös Riihimäen ja Tampereen välisillä radanvarsipaikkakunnilla. Lounais-osien lisäksi evankelisuutta esiintyy myös Hämeenlinnassa.

Evankelioiva herätyskristillisyys on voimakasta Hämeenlinnassa, jossa vaikuttaa Kansanlähetys. Liikkeen keskusjärjestön toimintapiste sijaitsee Ryttylässä, Hausjärvellä lähellä Riihimäkeä.

Luterilaisuus on maakunnan valtauskonto, jonka kirkkoja on jokaisessa kunnassa, monissa useitakin. Kanta-Hämeen evankelis-luterilaiset seurakunnat kuuluvat Tampereen hiippakuntaan.

Ortodoksisuutta esiintyy Hämeenlinnassa, jossa on Venäjän vallan aikana vaikuttanut venäläinen varuskunta. Kaupungissa on yksi harvoista läntisen Suomen ympäri vuoden toimivista ortodoksikirkoista, kesäkirkko ja entinen sotilaskirkko. Maakunnan ortodoksit kuuluvat Helsingin seurakuntaan ja Helsingin hiippakuntaan.

Islam

Islamin harjoittajia on laajemmin tullut alueelle 1990-luvulta alkaen, jolloin somalipakolaisia siirtyi Suomeen. 2000-luvulla muslimeja on saapunut myös Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Erillistä moskeijarakennusta ei Kanta-Hämeessä ole.

Ateismi

Ateistit ovat pääosin järjestäytymättömiä, joskin Forssassa toimii vapaa-ajattelijayhdistys.

Politiikka

Eduskuntavaaleissa Kanta-Häme muodostaa Hämeen vaalipiirin yhdessä Päijät-Hämeen kanssa. Vaalipiiristä eduskuntaan valittavat 14 kansanedustajaa jakautuvat melko tasan molempien maakuntien kesken. Vuoden 2023 vaaleissa väkiluvultaan hieman pienempi Kanta-Häme sai kahdeksan edustajaa: perussuomalaisista Rami Lehtinen ja Lulu Ranne, SDP:stä Tarja Filatov ja Johannes Koskinen, kokoomuksesta Sanni Grahn-Laasonen ja Timo Heinonen, vasemmistoliitosta Aino-Kaisa Pekonen sekä kristillisdemokraateista Päivi Räsänen.

2000-luvun hallituksissa kantahämäläisiä ministereitä ovat olleet:

- Orpon hallituksessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.),

- Rinteen ja Marinin hallituksessa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.),

- Sipilän hallituksessa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) (5.5.2017 alkaen opetusministeri),

- Stubbin hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.),

- Kataisen hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.),

- Vanhasen II ja Kiviniemen hallituksessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.),

- Jäätteenmäen ja Vanhasen I hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.) sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.),

- Lipposen II hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.), oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.).

Eduskunnan puhemiehistössä kantahämäläisiä on 2000-luvulla ollut ensimmäisinä varapuhemiehinä Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) vuosina 2006–2007 sekä Tarja Filatov (sd.) 2020–2021. Toisina varapuhemiehinä ovat toimineet Johannes Koskinen (sd.) v. 2007–2010 sekä Tarja Filatov 2010–2011 ja 2023–.

Kuvagalleria

• 
  Aulanko on suomalaista kansallismaisemaa. Puistossa sijaitsee muun muassa luonnonsuojelualue.
• 
  Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista.
• 
  Juteinikeskus Hattulassa on maalämmöllä lämmitettävä monitoimitalo, joka on suunniteltu uudenaikaisia opetusmenetelmiä silmällä pitäen.
• 
  Puuhamaa on vuonna 1984 avattu Janakkalan Tervakoskella sijaitseva lasten huvittelupaikka.
• 
  Vanajanlinna Hämeenlinnassa.
• 
  Suomen lasimuseo on Riihimäellä sijaitseva museo, joka on keskittynyt lasiesineiden ja niiden valmistuksen historiaan.
• 
  Marskin Maja eli Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja Puneliajärven rannalla Lopella.
• 
  Ahveniston moottorirata on suomalainen moottorirata Hämeenlinnassa. Radalla on kilpailtu monissa kansainvälisissä luokissa, esimerkiksi Formula 2 -lähtö 5. syyskuuta 1967.
• 
  Vesihelmen viihdeuimala sijaitsee Forssassa.
• 
  Panssarimuseo Hattulassa esittelee panssarikaluston historiaa.
• 
  Pyhän Ristin kirkko Hattulassa
• 
  Tammelan kirkko on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.
• 
  Hattulan Lepaan viinitilalla valmistetaan kotimaisia viinejä ja se on osa Hämeen ammattikorkeakoulun opetusta.

Perinneruoat

• läskisoosi
• mämmi
• perunalimppu (pernalimppu)
• lammilainen sahti
• talkkuna ja pitkäpiimä
• Imelletty perunalaatikko

Katso myös

• Kanta-Hämeen maakunnan kuntien vaakunat
• Luettelo Kanta-Hämeen kansakouluista

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kanta-Hämeen maakunta Wikimedia Commonsissa

• Hämeen liitto
• Häme-Wiki (Arkistoitu – Internet Archive)
• Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kanta-Hämeen maakunnan seutukunnat

• Forssan seutukunta
• Hämeenlinnan seutukunta
• Riihimäen seutukunta