Ruotsin kuntavaakunat
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Ruotsin kunnanvaakunat. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Ruotsin kuntavaakunat noudattavat ruotsalaisen heraldiikan perinteitä. Ruotsissa kuntavaakunoita ovat alun perin käyttäneet Suomen tavoin enimmäkseen kaupungit, mutta 1900-luvulla myös muunlaiset kunnat ovat ryhtyneet käyttämään niitä. Ruotsin vuoden 1971 kuntauudistuksessa kaikki maalaiskunnat, kauppalat ja kaupungit lakkautettiin ja korvattiin kunnilla. Ei ole olemassa mitään lakia tai määräystä, jonka mukaan kunnalla pitäisi olla vaakuna. 1980-luvun puolivälissä kuntavaakunat tulivat yhä suositummiksi ja useat kunnat, joilla ei siihen asti ollut ollut vaakunaa, hankkivat sellaisen. Kuntauudistuksen jälkeen perustetut uudet kunnat ovat myös ottaneet käyttöön oman vaakunan. Kuitenkin vasta vuonna 2007 Härrydan kunta otti viimeisenä käyttöön vaakunan.
1970-luvun alkuun asti Ruotsin hallitus vahvisti kuntien vaakunat. Vuoden 1971 kuntauudistuksen ja vuoden 1974 uuden hallitusmuodon myötä se ei enää kuulunut hallituksen tehtäviin. Suojellakseen vaakunoitaan väärinkäytöltä kaupallisissa yhteyksissä säädettiin laki kuntavaakunoiden suojasta. Uudet kunnat saivat vuodesta 1974 lähtien rekisteröidä vaakunansa Patentti- ja rekisterihallituksessa, jolloin ne saivat oikeudellisen suojan. Vaakunaa rekisteröitäessä siitä valmistetaan kolme alkuperäiskuvaa: yksi kunnalle, yksi Patentti- ja rekisterihallitukselle ja yksi Ruotsin valtionarkistolle.
Yleensä rekisteröidään vain vaakunakilpi, sillä Ruotsin kuntavaakunoissa ei yleensä ole mukana kypärää tai kilvenkannattajia. Poikkeuksia tästä ovat Halmstadin, Landskronan ja Malmön kaupungit, joiden vaakunoissa on jo vanhastaan ollut kypärä (Halmstad ja Malmö) tai kruunu ja kilvenkannattaja (Landskrona). Ennen kaupunkikäsitteen lakkauttanutta kuntauudistusta monilla Ruotsin kaupungeilla oli vaakunakilven päällä muurikruunu. Muurikruunu ei yleensä kuulunut vaakunaselitykseen, vaan oli arvokruunu, joka ilmoitti kyseessä olevan kaupunki. Jotkin nykyisistä kunnista, joilla on entisen kaupungin nimi ja vaakuna, ovat jatkaneet muurikruunun käyttöä vaakunoissaan.
Seuraavana tekstissä on vaakunoiden historiaa ja sen jälkeen kuvagalleria Ruotsin kuntien vaakunoista. Läänit ja kunnat on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Vaakunoista ennen viimeisintä kuntauudistusta kertoo artikkeli Ruotsin kuntavaakunat 1952–1970. Vieläkin aikaisemmin lakkautettujen kuntien vaakunoista kertoo artikkeli Ruotsin kuntavaakunat ennen vuotta 1952.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].png)
Keskiajalla monet asiakirjat allekirjoitettiin käyttämällä kaupunginsinettiä, joka sisälsi kaupungin vaakunan. Vuonna 1100 perustettu Kalmar teki näin vuonna 1247 ensimmäisenä Ruotsin kaupungeista.[1]
Seuraavassa luettelo muiden vaakunoiden esiintymistä asiakirjoissa:
- Åhus 1270-luvulla
- Skara ja Tukholma 1280-luvulla
- Linköping ja Söderköping 1290-luvulla
- Västerås, Skänninge ja Helsingborg vuonna 1310
- Sigtuna (perustettu vuonna 990) 1310-luvulla
- Enköping 1320-luvulla
- Arboga ja Örebro 1330-luvulla
- Visby 1340-luvulla
- Lund 1350-luvulla
- Norrköping vuonna 1367
- Jönköping ja Köping 1370-luvulla
- Trosa ja Södertälje 1380-luvulla
- Laholm, Torshälla, Uppsala, Ystad ja Hästholmen 1300-luvulla
- Landskrona ja Vadstena saivat vaakunan 1410-luvulla
- Malmö vuonna 1437
- Eksjö vuonna 1439
- Falköping 1440-Luvulla
- Trelleborg vuonna 1471
- Ulricehamn (silloinen Bogesund) 1480-luvulla
- Lidköping vuonna 1505
- Staffanstorp (kunta eikä kaupunki) vuonna 1524
- Sölvesborg ja Varberg 1530-luvulla
- Skövde ja Växjö joskus 1400-luvulla.
Edellisten lisäksi Tierpin kihlakunta sai vuonna 1456 vaakunan. Kyseessä oli ainoa Ruotsin keskiaikainen kuninkaan määräämää kihlakunnanvaakuna.[2]
Myöhemmin keskiajalla monet pitäjät saivat pitäjänsinetin, joka sisälsi vaakunan.[3] Pitäjänkokoukset lakkautettiin vuonna 1883 ja pitäjien hallinto korvattiin maalaiskunnilla. Joskus maalaiskuntia kutsuttiin pitäjäkunniksi (ruots. sockenkommun), koska ne olivat alueeltaan samoja kuin vanhat pitäjätkin. 1900-luvun alussa monet maalaiskunnat hankkivat stilisoituja kuntavaakunoita, joita kirjallisuudessa kutsutaan myös pitäjänvaakunoiksi. Usein ne perustuivat vanhaan pitäjänsinettiin ja sen sanalliseen kuvaukseen.[4][5]
1970-luvun alun kuntauudistuksessa luotiin Ruotsin nykyiset kunnat. Useimmissa tapauksissa uuden kunnan käyttöön otettiin sen kaupungin, kauppalan tai kunnan vaakuna, joka oli antanut nimensäkin koko kunnalle. Seurakunnat tai kunnanosat ovat käyttäneet "ylijäämävaakunoita", jotka menettivät asemansa kuntauudistuksessa. Kaikilla Ruotsin nykyisillä kunnilla on vaakunaa ja useimmat niistä ovat rekisteröityjä. Jos kunta on rekisteröinyt vaakunan, niin silloin sillä katsotaan olevan käytössään myös lippu. Kuntalipun kuvio on sama kuin vaakunakilvessä esiintyvä kuvio.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ www.heraldik.se: The Swedish Way 2.6.2005. Swedish Heraldry Society. Arkistoitu 7.11.2009. Viitattu 2.7.2008.
- ↑ Wadbring: Vapensköldar, sigill m.m., Internet-sivu päivitetty 17.9.2008.
- ↑ "jfr fsv. sokna insighle (förr) en sockens sigill (ofta med dess vapen); stundom övergående i bet.: i sådant sigill ingående vapen. BondF 1: 287 1723) Sockne-sigillet (i Laihela socken i Österbotten) är en sittande Ikorn. VetAH 1758 s. 138 <SSGART> -SIGNET socken- 1614 osv. sockna- 1698 sockne- 1603–1695 (förr) <DEF> sockensigill. SUFinLH 2: 6 1603." Sitaatin lähde Malline:SAOB
- ↑ Svante Svärdström, Exempel på sockenvapen, föreningen Sockenheraldiska institutet.
- ↑ Sigill och sockenvapen i Dalarna, 1944.
