Jokimukan kunta
| Jokimukan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Norrbottenin lääni |
| Maakunta | Lappi |
| Keskustaajama | Jokimukka |
| Kuntakoodi | 2510 |
| Pinta-ala ([2]) | |
| – Maa | 17 600,76[1] km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([3]) | 4 851 |
| – Väestötiheys | 0,3 as./km² |
Jokimukan kunta (ruots. Jokkmokks kommun) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Jokimukka.[4]
Kunnan maapinta-ala on 17 600,76 neliökilometriä (1.1.2016)[2] ja asukasluku 4 851 henkeä (31.12.2020).[3]
Kunta on pinta-alaltaan Ruotsin toiseksi suurin[1] ja hyvin harvaan asuttu. Asukkaat ovat pääasiassa saamelaisia. Alueen itäisimmässä osassa on myös jonkun verran meänkielistä asutusta.
Kunta sai alkunsa 1600-luvun alussa, kun kuningas Kaarle IX päätti hankkia kirkko- ja markkinapaikkoja pohjoisesta, että saisi kasvatettua kuningaskuntaa, valvottua saamelaiskauppaa ja lisää verotuloja. Saamelaismarkkinat onkin järjestetty joka talvi vuodesta 1605 asti.[5] Yli 400 vuotta keskeytymättömänä jatkunut perinne katkesi tilapäisesti, kun fyysiset markkinat jouduttiin perumaan koronaviruspandemian takia vuosina 2021[6] ja 2022[7].
Vuonna 2007 kunnassa oli 2,48 km² peltoa,[8] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[9] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jokimukan pitäjä erotettiin vuonna 1607 Luulajan pitäjästä. Vuonna 1696 siitä erotettiin Kvikkjokkin seurakunta, joka liitettiin takaisin 1923. Jällivaaran pitäjä erotettiin puolestaan Jokimukasta vuonna 1742. Nykyisin Jokimukka on pinta-alaltaan Ruotsin toiseksi suurin kunta ja hieman suurempi kuin koko Värmlannin maakunta. Suuresta pinta-alasta johtuen Jokimukan rajoihin ei koskettu vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa lainkaan, vaan kunta on rajoiltaan sama kuin vuonna 1863, jolloin Jokimukan pitäjä muutettiin maalaiskunnaksi.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[11] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 569 | 11,2 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 51 | 1,0 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 275 | 5,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 4 177 | 82,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 66 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 89 Suomessa syntynyttä,[13] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 167 201 kruunua.[14] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 48 000 kruunua.[15]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[16]
- 0–17-vuotiaat: 15,9 %
- 18–64-vuotiaat: 58,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 25,3 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[17][18] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 6,7 | 7,3 | |
| jalostus | 32,2 | 30,4 | |
| palvelut | 60,2 | 61,5 | |
| tuntematon | 0,9 | 0,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 2 380 | 2 427 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 98,1 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 74,4 prosenttia.[19] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 324 asukasta.[19] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[20]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Jokimukka (ruots. Jokkmokk) | 2 786 |
| 2 | Vuollerim | 732 |
| 3 | Porjus | 328 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[21]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[22]
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[23]
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Jokimukan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 3 | 4 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | ||
| Keskustapuolue | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | ||
| Liberaalit | 1 | 2 | 2 | 1 | 3 | 3 | 4 | 1 | 1 | 1 | 3 | 2 | 2 | 0 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 2 | 1 | 2 | 0 | 3 | 2 | 3 | 4 | 3 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 13 | 16 | 18 | 21 | 20 | 19 | 17 | 20 | 16 | 16 | 14 | 15 | 14 | 10 | ||
| Vasemmistopuolue | 7 | 6 | 4 | 3 | 3 | 4 | 3 | 3 | 5 | 5 | 7 | 4 | 2 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | ||
| Muut | 9 | 6 | 6 | 2 | 2 | 2 | 3 | 7 | 11 | 7 | 3 | 5 | 7 | 7 | ||
| Yhteensä [25] | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 31 | 31 | 31 | 25 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Jokimukan piiri (Jokkmokks distrikt)
- Porjuksen piiri (Porjus distrikt)
- Vuollerimin piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
- Jokkmokk
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Jokkmokk
- Jokkmokks kbfd*
- Kvikkjokk*
- Kvikkjokks kbfd*
- Porjus
- Porjus kbfd*
- Puottaure kbfd*
- Vuollerim
- Vuollerims kbfd*
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Jokimukan vanha kirkko -
Jokimukan uusi kirkko -
Kvikkjokkin kirkko -
Vuollerimin kirkko -
Puottauren kirkko -
Staloluoktan kirkkokota -
Vaisaluoktan kirkkokota
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nähtävyyksiä ovat muun muassa saamelais- ja tunturimuseo Ájtte sekä kaksi kirkkoa. Uusi kirkko on vuodelta 1889. Vanha kirkko oli alun perin vuonna 1753 tehty, mutta paloi kokonaan 1972 ja otettiin uudelleen käyttöön 1976 aivan samannäköisenä sisältä päin. Kirkon sisustusvärit sininen, punainen ja keltainen ovat myös alueen saamelaisten värit.[28] Luonnonsuojelualueita on useita ja kansallispuistoja neljä: Sarek, Padjelanta, Stora Sjöfallet ja Muddus.[29]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b 2510 Jokkmokk Statistikdatabasen - tabell. Viitattu 07.02.2018.
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Jokkmokk Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Fakta Jokkmokk (Arkistoitu – Internet Archive), luettu 19.11.2006
- ↑ Uutistoimisto TT: Jokkmokks marknad blir digital efter 415 år Aftonbladet. 28.10.2020. Viitattu 9.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Välkommen till Jokkmokks digitala marknad 2022! Jokkmokks marknad. Viitattu 9.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Se och Upplev i Jokkmokk (Arkistoitu – Internet Archive), luettu 19.11.2006
- ↑ Välkommen till Jokkmokk - kulturellt, vilt och vackert Jokkmokks turistbyrå. Arkistoitu 30.5.2010. Viitattu 19.11.2006. (ruotsiksi) (englanniksi) (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jokimukan kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Ájtte (ruotsiksi)
- Markkinat (Arkistoitu – Internet Archive)
- Alueen yrityksiä ja linkkejä muualle (ruotsiksi)
- Turisti-info (Arkistoitu – Internet Archive)
