Koordinaatit: 58°5′N, 11°49′E

Stenungsundin kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Stenungsundin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Bohuslän
Keskustaajama Stenungsund
Kuntakoodi 1415
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 251,87 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 27 556
 – Väestötiheys 109,4 as./km²









Stenungsundin kunta (ruots. Stenungsunds kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Stenungsund.[3]

Kunnan maapinta-ala on 251,87 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 27 556 henkeä (31.12.2021).[2]

Erityisen merkittävää on ollut petrokemian teollisuuden perustaminen alueelle.

Vuonna 2007 kunnassa oli 26,52 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen kunnan alueella on sijainnut viisi entistä pitäjää, joista jokaisesta perustettiin oma maalaiskunta vuonna 1863. Alue kuului tuolloin Inlands Nordren kihlakuntaan ja käräjäkuntaan. Norumin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1919 Stenungsundin taajaväkinen yhdyskunta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa perustettiin Stenungsundin "suurkunta" yhdistämällä aiemmat Norumin, Spekerödin, Ucklumin ja Ödsmålin maalaiskunnat. Taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin samalla. Vuonna 1952 muodostettiin myös Koden "suurkunta" yhdistämällä aiemmat håltan, Jörlandan ja Solbergan maalaiskunnat. Sekä Stenungsundin että Koden "suurkunnat" olivat kuntamuodoltaan maalaiskuntia.

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Stenungsundin kunta, johon tulivat kuulumaan entinen Stenungsundin maalaiskunta sekä Jörlandan seurakunta jaetusta Koden maalaiskunnasta. Muut Koden maalaiskuntaan kuuluneet seurakunnat liitettiin Kungälvin kuntaan.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stenungsundin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
5 839
1955
  
5 888
1960
  
6 620
1965
  
9 851
1970
  
12 546
1975
  
14 617
1980
  
16 091
1985
  
17 034
1990
  
18 640
1995
  
19 852
2000
  
20 679
2005
  
22 947
2010
  
24 292
2015
  
25 508
2020
  
27 044
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 425 9,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 567 2,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 898 7,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 20 618 80,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 243 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 273 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 210 988 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 96 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 23,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 17,6 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,6 0,6
  jalostus 39,3 30,6
  palvelut 59,3 68,0
  tuntematon 0,8 0,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 11 856 12 003
  työpaikkaomavaraisuus 98,8

Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 73,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 393 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Stenungsund 9 987
2 Stora Höga 2 751
3 Strandnorum 1 251
4 Jörlanda 789
5 Hallerna 668
6 Ödsmål 608
7 Starrkärr och Näs 499
8 Svenshögen* 420[17]
9 Aröd och Timmervik* 407[17]
10 Stenungsön 264
11 Ucklum 255

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Svenshögenin taajamassa on 421 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Uddevallan kuntaan. Koko Aröd och Timmervikin taajamassa on 637 asukasta, ja se kuuluu osin myös Kungälvin kuntaan.[17]

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tegen + Grötån kuuluu osin myös Uddevallan kuntaan.[20]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Stenungsundin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 5 8 10 8 7 10 9 9 7 10 12 12 12
  Keskustapuolue 12 12 9 9 7 7 5 4 3 3 4 3 2 3
  Liberaalit 6 6 6 3 7 6 6 5 4 7 5 5 3 4
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 0 1 3 1 5 4 3 2 2 3
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 2 4 2 3 2 1 2 3 3 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 14 15 14 16 16 15 12 17 14 15 14 13 13 14
  Vasemmistopuolue 1 1 2 2 1 1 1 2 4 3 2 2 2 3
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 4 7
  Muut 3 2 2 0 0 0 2 0 0 1 1 0 0 3
  Yhteensä [23] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 51
Kartta Stenungsundin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Norum
  • Ödsmål
  • Spekeröd-Ucklum
  • Jörlanda

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Jörlanda
  • Norum
  • Spekeröd
  • Ucklum
  • Ödsmål
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.6.2022. (ruotsiksi)
  3. Stenungsund Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.6.2022. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Stenungsunds kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.