Tierpin kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tierpin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Uppsalan lääni
Maakunta Uplanti ja Gästrikland
Keskustaajama Tierp
Kuntakoodi 0360
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 546,33 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 21 485
 – Väestötiheys 13,9 as./km²









Söderforsin ruukki.
Strömsbergin ruukki.
Örbyhusin linna.
Tämnarån-joki.
Kapplassen luonnonsuojelualue.

Tierpin kunta (ruots. Tierps kommun) on Uppsalan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin ja Gästriklandiin. Kunnan keskustaajama on Tierp.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 546,33 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 21 485 henkeä (31.12.2021).[2]

Tierpin naapurikuntia ovat Östhammar, Uppsala, Heby, Gävle ja Älvkarleby.

Tierp on Forssan, Hauhon ja Janakkalan ystävyyskunta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 203,30 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 13,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1862 nykyisen Tierpin alueella oli kahdeksan pitäjää. Jokaisesta pitäjästä tuli maalaiskunta 1.1.1863 uusien kunnallislakien astuessa voimaan. Tierpin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1888 Tierpin taajaväkinen yhdyskunta, joka vuonna 1920 erotettiin Tierpin kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seitsemän "suurkuntaa":

Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Tierpin alueella tästä aiheutui ongelmia, sillä kuntaliitokseen ei oltu valmiita vielä 1971, jolloin sekä kauppala että aiempi maalaiskunta olivat olemassa erillisinä yksiköinä vielä kolme vuotta. Uudistuksen jälkeen kaikkien kuntien tyyppinä oli kunta, eikä kahdella kunnalla saanut olla samaa nimeä. Niinpä Tierpin kauppalan nimeksi annettiin Tierpin kunta ja Tierpin maalaiskunnan nimeksi annettiin Tierpsbygdenin kunta. Vuonna 1974 kaikki edellä mainitut kunnat yhdistettiin nykyiseksi Tierpin kunnaksi.

Tierpin nykyinen kuntavaakuna on rekisteröity käyttöön vuonna 1977. Sitä ennen alueen kuntien käytössä olivat seuraavat neljä vaakunaa. Osalla entisistä kunnista ei ollut lainkaan vaakunaa.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tierpin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
22 957
1955
  
23 373
1960
  
22 279
1965
  
21 932
1970
  
21 214
1975
  
20 833
1980
  
20 608
1985
  
19 818
1990
  
20 052
1995
  
20 171
2000
  
19 888
2005
  
20 056
2010
  
20 125
2015
  
20 547
2020
  
21 327
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 150 10,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 522 2,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 184 5,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 16 691 81,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 423 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 458 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 174 100 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 74 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,6 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,4 4,6
  jalostus 34,5 32,4
  palvelut 58,6 61,7
  tuntematon 1,5 1,2
  Työpaikkoja ja työllisiä 6 911 8 900
  työpaikkaomavaraisuus 77,7

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 64,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 059 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Tierp 5 587
2 Örbyhus 1 984
3 Söderfors 1 572
4 Karlholmsbruk 1 150
5 Skärplinge 673
6 Månkarbo 666
7 Tobo 607
8 Mehedeby 463
9 Upplanda 364

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat n kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 3 4 4 5 5 4 6 5 6 4 6 7 6 7
  Keskustapuolue 13 13 13 12 10 13 10 8 7 9 10 9 9 11
  Liberaalit 4 5 4 3 5 4 4 3 2 3 3 2 1 1
  Kristillisdemokraatit 2 1 1 1 1 1 3 1 3 3 2 1 1 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 1 2 2 2 2 3 3 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 26 25 26 27 27 25 24 28 24 25 22 22 20 15
  Vasemmistopuolue 1 1 1 1 1 1 1 2 4 3 2 2 3 3
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 6 8
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0
  Yhteensä [21] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49
Kartta Tierpin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Tolfta
  • Vendel
  • Tegelsmora
  • Tierp-Söderfors
  • Västland
  • Hållnäs-Österlövsta

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Hållnäs
  • Lövsta bruksförsamling*
  • Söderfors
  • Tegelsmora
  • Tierp
  • Tolfta
  • Vendel
  • Västland
  • Österlövsta (Lövsta)

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.7.2022. (ruotsiksi)
  3. Tierp Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.7.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Tierps kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.