Nyköpingin kunta
| Nyköpingin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Södermanlandin lääni |
| Maakunta | Södermanland |
| Keskustaajama | Nyköping |
| Kuntakoodi | 0480 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 420,46 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 57 633 |
| – Väestötiheys | 40,6 as./km² |
Nyköpingin kunta (ruots. Nyköpings kommun) on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Nyköping.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 420,46 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 57 633 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 298,66 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1951 Nyköpingin kaupunkiin liitettiin suurin osa Nikolain maalaiskunnasta ja samalla loppuosasta muodostettiin Oxelösundin kaupunki. Vuotta myöhemmin Ruotsissa toteutettiin kuntauudistus, jolloin nykyisen Nyköpingin alueelle muodostettiin kaupungin lisäksi seitsemän "suurkuntaa":
- Bettna (Bettna, Blacksta, Forssa, Husby-Oppunda, Vadsbro ja Vrena)
- Jönåker (Bergshammar, Kila, Lunda ja Tuna)
- Rönö (Lid, Ludgo, Ripsa, Runtuna, Råby-Rönö ja Spelvik)
- Stigtomta (Bärbo, Halla, Nykyrka ja Stigtomta)
- Svärta (Helgona ja Svärta)
- Tunaberg (ei muutosta)
- Tystberga (Bogsta, Bälinge, Lästringe, Sättersta, Torsåker ja Tystberga)
- Nyköpingin kaupunki (ei muutosta)
Vuonna 1967 Svärta liitettiin Nyköpingin kaupunkiin. Nyköpingin kunta muodostettiin yllä mainituista kunnista, mutta Bettnan kunnasta Nyköpingiin liitettiin vain Vrena ja Husby-Oppundan. Loput Bettnan alueet liitettiin Flenin kuntaan. Vuonna 1974 Nyköpingiin liitettiin vielä Trosan kaupunki, Vagnhäradin ja Dagan maalaiskunnat sekä Gnestan kauppala.
Kuntauudistuksen jälkeen Nyköpingin kunta kattoi koko Södermanlandin läänin rannikon lukuun ottamatta Oxelösundin kuntaa, jota pienestä pinta-alastaan huolimatta ei liitetty Nyköpingin kuntaan. Uuden suurkunnan pohjois- ja itäosissa oli kuitenkin toiveita irtautumisesta. Nyköpingin kunta jaettiin vuoden 1992 alussa erottamalla siitä Gnestan ja Trosan kunnat.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakunaselitys: (Ruotsiksi: I fält av silver ett rött borgtorn med krenelerad väktargång och spetsig tornhuv.)
Vaakunan aihe esiintyy ensimmäisen kerran sinetissä vuonna 1359 ja myöhemmin vaakunana. Vaakuna vahvistettiin Nyköpingin kaupungille vuonna 1945. 1970-luvun kuntauudistuksen jälkeen päätettiin käyttää jatkossakin kaupungin vanhaa vaakunaa, joka rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974. Nykyisen Nyköpingin kunnan alueella aiemmin sijainneista kunnista viidellä on ollut oma vaakuna:
-
Bettnan maalaiskunta
(1953–1970) -
Rönön maalaiskunta
(1954–1970) -
Stigtomtan maalaiskunta
(1963–1970) -
Tunabergin maalaiskunta
(1953–1970) -
Tystbergan maalaiskunta
(1957–1970)
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 7 192 | 13,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 2 123 | 3,9 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 694 | 6,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 41 253 | 76,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 977 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyvät myös nykyään itsenäiset Gnestan ja Trosan kunnat. Kyseisten tietojen mukaan 5,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 667 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 193 039 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 71 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,8 %
- 18–64-vuotiaat: 57,9 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,3 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,1 | 2,0 | |
| jalostus | 16,1 | 21,9 | |
| palvelut | 79,4 | 74,1 | |
| tuntematon | 2,4 | 2,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 22 596 | 23 988 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 94,2 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 15 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 359 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Nyköping | 29 891 |
| 2 | Arnö | 3 871 |
| 3 | Stigtomta | 1 942 |
| 4 | Svalsta | 1 078 |
| 5 | Tystberga | 828 |
| 6 | Nävekvarn | 795 |
| 7 | Bergshammar | 790 |
| 8 | Vrena | 626 |
| 9 | Jönåker | 617 |
| 10 | Sjösa | 483 |
| 11 | Enstaberga | 430 |
| 12 | Runtuna | 250 |
| 13 | Ålberga | 247 |
| 14 | Buskhyttan | 225 |
| 15 | Stavsjö | 212 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Nyköpingin taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Aspa
- Berghag
- Buskhyttegård
- Edstorp
- Fyrby
- Granlund + Kvarnsjön*
- Jagbacken
- Kila
- Kisäng
- Lappetorp
- Lid
- Lästringe
- Nedre Aspa
- Påljungshage
- Skeppsvik
- Stavsjöbruk
- Uttervik (norra delen)
- Örstig
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Granlund + Kvarnsjön kuuluu osin myös Trosan kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Nyköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Nyköpings Västra (21 valtuutettua)
- Nyköpings Norra (20 valtuutettua)
- Nyköpings Östra (20 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nyköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Gnestan kunta ja Trosan kunta sisältyvät Nyköpingin tuloksiin vuosina 1973–1988.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 9 | 11 | 14 | 14 | 13 | 13 | 12 | 13 | 8 | 14 | 15 | 14 | 16 | ||
| Keskustapuolue | 17 | 16 | 12 | 11 | 9 | 9 | 7 | 6 | 5 | 3 | 5 | 4 | 5 | 5 | ||
| Liberaalit | 4 | 6 | 5 | 3 | 8 | 7 | 5 | 3 | 3 | 7 | 5 | 4 | 3 | 3 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 1 | 6 | 6 | 5 | 3 | 2 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 2 | 3 | 3 | 3 | 6 | 6 | 3 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 32 | 30 | 33 | 33 | 30 | 30 | 26 | 34 | 25 | 29 | 26 | 23 | 22 | 20 | ||
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 6 | 5 | 3 | 3 | 3 | 4 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 6 | 7 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [23] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 63 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Bergshammarin piiri
- Kilan piiri (Södermanland)
- Lidin piiri
- Ludgo-Spelvikin piiri
- Lundan piiri
- Lästringen piiri
- Nyköpingin Alla Helgonan piiri (Nyköpings Alla Helgona distrikt)
- Nyköpingin Sankt Nicolain piiri (Nyköpings Sankt Nicolai distrikt)
- Runtunan piiri
- Råby-Rönön ja Ripsan piiri (Råby-Rönö och Ripsa distrikt)
- Stigtomtan piiri
- Svärtan piiri
- Tunabergin piiri
- Tunan piiri (Södermanland)
- Tystberga-Bälingen piiri
- Vrenan piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Nyköpings S:t Nicolai
- Nyköpings Alla Helgona
- Tunaberg
- Kiladalen
- Stigtomta-Vrena
- Rönö
- Tystbergabygden
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Lähteessä Gnestan kunta ja Trosan kunta ovat vielä osa Nyköpingin kuntaa, mutta niihin kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Bergshammar
- Bogsta
- Bälinge
- Bärbo
- Halla
- Helgona* (Allhelgona)
- Husby-Oppunda (Husby)
- Kila
- Lid
- Ludgo
- Lunda (Jönåker)
- Lästringe
- Nicolai*
- Nikolai kbfd*
- Nykyrka
- Nyköpings Alla Helgona (Nyköpings östra)
- Nyköpings Sankt Nicolai (Nyköpings västra)
- Ripsa
- Runtuna
- Råby-Rönö (Råby)
- Spelvik
- Stigtomta
- Svärta
- Sättersta
- Tuna
- Tunaberg (Näveberg)
- Tystberga
- Vrena
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Alla Helgonan kirkko -
Bergshammarin kirkko -
Bogstan kirkko -
Bälingen kirkko -
Bärbon kirkko -
Hallan kirkko -
Husby-Oppundan kirkko -
Kilan kirkko -
Lidin kirkko -
Ludgon kirkko -
Lundan kirkko -
Lästringen kirkko -
Nykyrkan kirkko -
Ripsan kirkko -
Runtunan kirkko -
Råby-Rönön kirkko -
Sankta Annan kirkko -
Sankt Nicolain kirkko -
Sankta Katarinan kirkko -
Spelvikin kirkko -
Stigtomtan kirkko -
Svärtan kirkko -
Sätterstan kirkko -
Tunan kirkko -
Tunabergin kirkko -
Tystbergan kirkko -
Vrenan kirkko
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iisalmi, Suomi
Lauf an der Pegnitz, Saksa
Notodden, Norja
Nykøbing Falster, Tanska
Salacgrīva, Latvia
Viipuri, Venäjä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Nyköping Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nyköpingin kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
