Karlstadin kunta
Karlstadin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Värmlannin lääni |
Maakunta | Värmlanti |
Keskustaajama | Karlstad |
Kuntakoodi | 1780 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 1 168,66 km² |
Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 94 828 |
– Väestötiheys | 81,1 as./km² |
Karlstadin kunta (ruots. Karlstads kommun) on Värmlannin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Värmlantiin. Kunnan keskustaajama on Karlstad.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 168,66 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 94 828 henkeä (31.12.2020).[2]
Väkiluvultaan Karlstad on lääninsä suurin kunta.[2]
Karlstadin kunta rajoittuu etelässä Ruotsin suurimpaan järveen Vänerniin. Karlstadin naapurikuntia ovat lännessä Grums, pohjoisessa Kil, Forshaga ja Hagfors, idässä Filipstad, Storfors ja Kristinehamn sekä etelässä Hammarö. Näiden lisäksi Karlstadilla on järvirajaa Säfflen kanssa lounaassa.
Ruotsin kunnista Karlstad on se, jossa valtiopäivävaalien tulos muistuttaa eniten koko maan vaalitulosta.[4]
Vuonna 2007 kunnassa oli 225,30 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 19,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1934 Karlstadin kaupunkiin liitettiin siihen rajoittunut Karlstadin maalaiskunta. Nyedin maalaiskuntaan perustettiin Molkomin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1946. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle perustettiin viisi "suurkuntaa":
- Östra Fågelvik (ei muutosta)
- Nyed (aiemmat Alster, Älvsbacka ja Nyed)
- Nor (aiemmat Nor ja Segerstad)
- Grava (aiempi Grava, josta oli erotettu Forshagan kauppala vuonna 1944)
- Väse (aiemmat Väse ja Ölme)
Karlstadin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Molkomin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1958.
Vuonna 1967 Östra Fågelvik liitettiin Karlstadin kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa kaupunkiin yhdistettiin myös Grava, Nor ja Nyed sekä Väsen seurakunta jaetusta Väsen maalaiskunnasta. Ölmen seurakunta liitettiin Kristinehamnin kuntaan.[7] Vuoden 1971 kuntauudistuksen yhteydessä Karlstadista tuli pelkkä kunta, sillä Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon.
Kuntavaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakunaselitys: Hopeisessa kentässä punavaruksisen sinisen kotkan oikea puolisko, jonka kummallakin puolella kaksi korkeaa piikkihuippuista punaista tornia. (Ruotsiksi I fält av silver den högra hälften av en blå örn med röd beväring mellan två höga, med spetsiga huvar försedda röda torn.)
Vaakuna perustuu sinettiin, joka esiintyy Karlstadin kaupunkioikeuksien myöntämiseen liittyvässä privilegiokirjeessä vuodelta 1584. Vaakuna vahvistettiin Karlstadin käyttöön vuonna 1949. Vuoden 1971 kuntauudistuksen jälkeen Karlstadin kunta sai vaakunan kaupungilta, joka oli antanut nimensä koko kunnalle. Vaakuna rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974. Myös Norin ja Nyedin kunnilla oli vaakunat, mutta kuntauudistuksessa ne menettivät virallisen asemansa.
Nykyään kunta käyttää tunnuksenaan enimmäkseen Karlstadin aurinkoa.[8]
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[10] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 10 068 | 11,3 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 2 869 | 3,2 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 5 952 | 6,7 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 70 356 | 78,8 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 617 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 704 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 198 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
- 0–17-vuotiaat: 18,3 %
- 18–64-vuotiaat: 62,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,0 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 1,0 | 1,2 | |
jalostus | 15,1 | 16,3 | |
palvelut | 82,4 | 80,9 | |
tuntematon | 1,5 | 1,6 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 47 581 | 40 134 | |
työpaikkaomavaraisuus | 118,6 |
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,3 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 203 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Karlstad | 61 685 |
2 | Skåre | 5 402 |
3 | Vålberg | 2 770 |
4 | Skattkärr | 2 135 |
5 | Molkom | 1 863 |
6 | Edsvalla | 1 016 |
7 | Alster | 586 |
8 | Väse | 494 |
9 | Vallargärdet | 382 |
10 | Blombacka | 217 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]
Luettelossa mainituista taajamista Norsbron on sittemmin kasvanut yhteen Vålbergin taajaman kanssa, mutta erotettu siitä myöhemmin pientaajamaksi.[20]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]
- Busterud
- Bäck + Vång
- Böj
- Dingelsundet
- Edsgatan + Höja + Björby + Gräsås
- Gräsås
- Gökhöjden
- Hynboholm + Grönäs
- Lindfors
- Norsbron
- Rud
- Steffensminne
- Sutterhöjden
- Ulvsbyn + Mosstorp
- Önnerudstorp
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Viranomaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karlstadissa sijaitsevat
- yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviranomaisen pääkonttori
- Karlstadin hallinto-oikeus
- Värmlandsnytt, Ruotsin television SVT:n Värmlannin konttori
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Karlstadin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]
- Karlstads Västra (29 valtuutettua)
- Karlstads Östra (32 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Karlstadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 9 | 12 | 15 | 17 | 15 | 14 | 16 | 15 | 16 | 12 | 15 | 17 | 14 | 12 | ||
Keskustapuolue | 15 | 13 | 10 | 8 | 5 | 6 | 5 | 4 | 3 | 4 | 5 | 3 | 3 | 5 | ||
Liberaalit | 6 | 8 | 6 | 4 | 8 | 7 | 6 | 4 | 4 | 8 | 4 | 4 | 4 | 4 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 5 | 5 | 4 | 3 | 4 | 3 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 4 | 2 | 4 | 4 | 2 | 4 | 5 | 6 | 4 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 29 | 26 | 27 | 28 | 27 | 27 | 23 | 26 | 23 | 25 | 23 | 23 | 22 | 18 | ||
Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 4 | 6 | 4 | 4 | 4 | 4 | 5 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 4 | 7 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 2 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 3 | ||
Yhteensä [25] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 |
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Alsterin piiri
- Gravan piiri
- Karlstadin tuomiokirkkopiiri (Karlstads domkyrkodistrikt)
- Norin piiri
- Norrstrandin piiri
- Nyedin piiri
- Segerstadin piiri (Värmlanti)
- Väsen piiri
- Västerstrandin piiri
- Älvsbackan piiri
- Östra Fågelvikin piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
- Karlstads domkyrkoförsamling
- Norrstrand
- Väse-Fågelvik
- Alster-Nyedsbygden
- Grava
- Nor-Segerstad
- Västerstrand
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Alster
- Grava
- Karlstads domkyrkoförsamling (Karlstad, Karlstads stadsförsamling)
- Karlstads landsförsamling* (Tingvalla)
- Nor
- Norrstrand
- Nyed
- Segerstad
- Väse
- Älvsbacka
- Östra Fågelvik (Fågelvik)
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Alsterin kirkko
-
Gravan kirkko
-
Norrstrandskyrkan
-
Norin kirkko
-
Nyedin kirkko
-
Segerstadin kirkko
-
Väsen kirkko
-
Älvsbackan kirkko
-
Östra Fågelvikin kirkko
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karlstadilla on seitsemän ystävyyspaikkakuntaa.[28]
Pohjoismaissa:
Muualla Euroopassa:
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Karlstad Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Som Karlstad röstar, röstar Sverige 6.3.2006. Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges kommuner åren 1952-1986 (PDF) (Förändringar i kommunindelning och kommunkoder) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ http://www.karlstad.se/
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Vänorter (Arkistoitu – Internet Archive)