Karlskronan kunta
Karlskronan kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Blekingen lääni |
Maakunta | Blekinge |
Keskustaajama | Karlskrona |
Kuntakoodi | 1080 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 1 042,05 km² |
Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 66 515 |
– Väestötiheys | 63,8 as./km² |
Karlskronan kunta (ruots. Karlskrona kommun) on Blekingen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Blekingeen. Kunnan keskustaajama on Karlskrona.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 042,05 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 66 515 henkeä (31.12.2020).[2]
Karlskronan rajanaapureita ovat lännessä Ronnebyn kunta, pohjoisessa Emmabodan kunta ja Torsåsin kunta. Etelässä ja idässä kunta rajoittuu Itämereen, jossa sijaitsee lukuisia saaria.
Vuonna 2007 kunnassa oli 105,57 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Ruotsin pitäjien maalliset asiat erotettiin maalaiskuntien hoidettaviksi. Vuoden 1900 tienoilla nykyisen kunnan alueella oli Karlskronan kaupunki, 14 maalaiskuntaa ja Kristianopelin epäitsenäinen kauppala. Osa maalaiskunnista oli muodostettu jakamalla vanhoja kuntia pienemmiksi vuonna 1888. Vuonna 1925 jaettiin vielä Hasslö och Aspön kunta kahteen osaan: Aspöhön ja Hasslöhön. Vuonna 1934 osa Augerumin maalaiskunnasta liitettiin Karlskronan kaupunkiin, jolloin vuonna 1908 perustettu Långön taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Lyckeby (Augerum ja Lösen)
- Jämjö (Jämjö, Torhamn ja Kristianopelin epäitsenäinen kauppala)
- Fridlevstad (Fridlevstad ja Sillhvöda)
Muista kunnista Tving, Nättraby, Sturkö, Ramdala, Hasslö ja Rödeby jäivät ennalleen. Karlskronan kaupunkiin liitettiin Aspö ja Tjurkö, jotka olivat saaria.
Vuonna 1963 Tving liitettiin Fridlevstadiin sekä Ramdala ja Sturkö Jämjöhön. Vuonna 1967 Lyckeby liitettiin Karlskronan kaupunkiin. Vuonna 1971 Karlskronan kaupungista tuli kunta Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon, mutta yhtään kuntaliitosta ei tehty. Nykyinen Karlskronan kunta muodostettiin vuonna 1974, jolloin Karlskrona, Hässlö, Nättraby, Jämjö, Rödeby ja Fridlevstad yhdistettiin.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kuninkaankruunulla kruunattu ankkuri, jonka päällä kuningas Kaarle XI:n peilimonogrammi, kaikki kultaa.
(Ruotsiksi: I blått fält ett med kunglig krona krönt ankare, överlagt med konung Karl XI:s spegelmonogram, allt av guld.)
Karlskronan kaupunki sai sekä nimensä että vaakunansa kuningas Kaarle XI:n mukaan. Kyseessä oli alun perin sinetti, mutta sitä käytettiin kuten vaakunaa. Vuonna 1974 kaupungin vaakuna rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa koko Karlskronan kunnan käyttöön. Aikaisemmista kunnista Fridlevstadilla, Jämjöllä, Lyckebyllä ja Nättrabyllä oli ollut omat vaakunat ennen kuntauudistusta.
-
Lyckebyn maalaiskunta
(1958–1966)
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 7 855 | 12,0 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 654 | 2,5 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 034 | 4,6 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 52 837 | 80,8 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 211 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 238 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 674 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 20,0 %
- 18–64-vuotiaat: 59,9 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,1 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 1,8 | 1,9 | |
jalostus | 19,5 | 21,1 | |
palvelut | 77,8 | 76,0 | |
tuntematon | 0,9 | 1,0 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 30 169 | 28 719 | |
työpaikkaomavaraisuus | 105,0 |
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 18 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 279 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Karlskrona | 35 212 |
2 | Rödeby | 3 402 |
3 | Nättraby | 3 109 |
4 | Jämjö | 2 578 |
5 | Hasslö | 1 628 |
6 | Sturkö | 1 264 |
7 | Fridlevstad | 713 |
8 | Skavkulla och Skillingenäs | 621 |
9 | Tving | 459 |
10 | Torhamn | 423 |
11 | Spjutsbygd | 383 |
12 | Fågelmara | 374 |
13 | Gängletorp | 369 |
14 | Holmsjö | 334 |
15 | Kättilsmåla | 253 |
16 | Ramdala | 217 |
17 | Nävragöl | 210 |
18 | Sjuhalla | 204 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Hasslön taajaman nimenä on joskus ollut myös Hallarna ja Sturkön nimenä Sanda.[17]
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista Lyckeby ja Torskors ovat sittemmin kasvaneet yhteen Karlskronan ja Garpen Hasslön taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Alnaryd
- Alstugorna
- Björkeryd
- Brömsebro
- Drottningskär
- Fjärdsjömåla
- Fäjö
- Färmanstorp*
- Gredeby
- Grönadal
- Hagbo + Björkhaga
- Kristianopel
- Lyckeåborg
- Lösen
- Mjöviksstrand
- Målarna
- Mältan och Inglatorp
- Möcklö
- Rosenhill
- Saleboda
- Sjötorp
- Stengöl och Svensgöl norra
- Stensnäset
- Strömsberg
- Svanhalla
- Sälleryd
- Torsnäs
- Truseryd
- Öljersjö
- Östra Rödeby
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Färmanstorp kuuluu osin myös Ronnebyn kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Bjärby
- Brömsebro
- Måstad
- Ramdala
- Sjuhalla + del av Vrängö
- Stavkulla + del av Grönadal
- Svanhalla
- Torstäva (del) + del av Öljersjö
- Östernäs
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Karlskronan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Karlskrona Ö (26 valtuutettua)
- Karlskrona V (25 valtuutettua)
- Karlskrona C (24 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Karlskronan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 9 | 11 | 13 | 15 | 15 | 12 | 16 | 17 | 17 | 11 | 16 | 18 | 15 | 16 | ||
Keskustapuolue | 17 | 15 | 11 | 12 | 9 | 9 | 9 | 7 | 6 | 5 | 6 | 5 | 5 | 6 | ||
Liberaalit | 11 | 11 | 11 | 6 | 10 | 9 | 8 | 4 | 5 | 10 | 7 | 6 | 4 | 4 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 5 | 2 | 7 | 5 | 3 | 3 | 3 | 4 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 2 | 3 | 2 | 2 | 3 | 4 | 4 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 37 | 38 | 37 | 39 | 36 | 36 | 32 | 38 | 31 | 35 | 30 | 28 | 29 | 25 | ||
Vasemmistopuolue | 1 | 0 | 2 | 2 | 4 | 4 | 3 | 4 | 7 | 4 | 2 | 3 | 4 | 4 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 8 | 8 | 11 | 14 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä [23] | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 |
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Aspön piiri (Blekinge)
- Augerumin piiri
- Flymenin piiri
- Fridlevstadin piiri
- Hasslön piiri
- Jämjön piiri
- Karlskronan kaupunkipiiri (Karlskrona stadsdistrikt)
- Kristianopelin piiri
- Lösenin piiri
- Nättrabyn piiri
- Ramdalan piiri
- Rödebyn piiri
- Sillhövdan piiri
- Sturkön piiri
- Torhamnin piiri
- Tvingin piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Karlskrona stadsförsamling
- Aspö
- Lyckå
- Kristianopel
- Jämjö
- Torhamn
- Sturkö
- Ramdala
- Rödeby
- Fridlevstad
- Nättraby-Hasslö
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Aspö
- Augerum
- Flymen
- Fridlevstad
- Hasslö
- Hjortsberga
- Jämjö
- Karlskrona Amiralitetsförsamling
- Karlskrona Fredrika Dorotea
- Karlskrona fångförsamling*
- Karlskrona mosaiska
- Karlskrona stadsförsamling (Karlskrona Storkyrkoförsamling)
- Karlskrona tyska* (Vilhelmina)
- Kristianopel (Avaskär)
- Lyckeby*
- Lösen
- Nättraby
- Ramdala
- Rödeby
- Rödeby norra kbfd*
- Rödeby södra kbfd*
- Sillhövda
- Sturkö
- Tjurkö*
- Törhamn
- Tving
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Amiralitetskyrkan
-
Aspön kirkko
-
Augerumin kirkko
-
Avaskärin kappeli
-
Flymenin kirkko
-
Fredrikskyrkan
-
Fridlevstadin kirkko
-
Hasslön kirkko
-
Jämjön kirkko
-
Kristianopelin kirkko
-
Kungsmarkskyrkan
-
Lösenin kirkko
-
Nättrabyn kirkko
-
Ramdalan kirkko
-
Rödebyn kirkko
-
Salebodan kappeli
-
Sillhövdan kirkko
-
Sturkön kirkko
-
Tjurkön kirkko
-
Torhamnin kirkko
-
Trefaldighetskyrkan
-
Tvingin kirkko
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karlskronan kunnalla on 8 ystävyyspaikkakuntaa:[26]
- Hilleröd, Tanska
- Horten, Norja
- Loviisa, Suomi
- Ólafsfjörður, Islanti
- Klaipėda, Liettua (vuodesta 1989)
- Gdynia, Puola (vuodesta 1990)
- Baltijsk, Venäjä (vuodesta 1995)
- Rostock, Saksa (vuodesta 2000)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Karlskrona Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Karlskrona - Vänorter (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karlskronan kunnan kotisivut (ruotsiksi)