Karlskronan kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karlskronan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Blekingen lääni
Maakunta Blekinge
Keskustaajama Karlskrona
Kuntakoodi 1080
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 042,05 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 66 515
 – Väestötiheys 63,8 as./km²









Karlskronan alueen entiset pitäjät.
Lyckån linnanrauniot sijaitsevat kunnan alueella.

Karlskronan kunta (ruots. Karlskrona kommun) on Blekingen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Blekingeen. Kunnan keskustaajama on Karlskrona.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 042,05 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 66 515 henkeä (31.12.2020).[2]

Karlskronan rajanaapureita ovat lännessä Ronnebyn kunta, pohjoisessa Emmabodan kunta ja Torsåsin kunta. Etelässä ja idässä kunta rajoittuu Itämereen, jossa sijaitsee lukuisia saaria.

Vuonna 2007 kunnassa oli 105,57 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Ruotsin pitäjien maalliset asiat erotettiin maalaiskuntien hoidettaviksi. Vuoden 1900 tienoilla nykyisen kunnan alueella oli Karlskronan kaupunki, 14 maalaiskuntaa ja Kristianopelin epäitsenäinen kauppala. Osa maalaiskunnista oli muodostettu jakamalla vanhoja kuntia pienemmiksi vuonna 1888. Vuonna 1925 jaettiin vielä Hasslö och Aspön kunta kahteen osaan: Aspöhön ja Hasslöhön. Vuonna 1934 osa Augerumin maalaiskunnasta liitettiin Karlskronan kaupunkiin, jolloin vuonna 1908 perustettu Långön taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Lyckeby (Augerum ja Lösen)
  • Jämjö (Jämjö, Torhamn ja Kristianopelin epäitsenäinen kauppala)
  • Fridlevstad (Fridlevstad ja Sillhvöda)

Muista kunnista Tving, Nättraby, Sturkö, Ramdala, Hasslö ja Rödeby jäivät ennalleen. Karlskronan kaupunkiin liitettiin Aspö ja Tjurkö, jotka olivat saaria.

Vuonna 1963 Tving liitettiin Fridlevstadiin sekä Ramdala ja Sturkö Jämjöhön. Vuonna 1967 Lyckeby liitettiin Karlskronan kaupunkiin. Vuonna 1971 Karlskronan kaupungista tuli kunta Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon, mutta yhtään kuntaliitosta ei tehty. Nykyinen Karlskronan kunta muodostettiin vuonna 1974, jolloin Karlskrona, Hässlö, Nättraby, Jämjö, Rödeby ja Fridlevstad yhdistettiin.

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kuninkaankruunulla kruunattu ankkuri, jonka päällä kuningas Kaarle XI:n peilimonogrammi, kaikki kultaa.
(Ruotsiksi: I blått fält ett med kunglig krona krönt ankare, överlagt med konung Karl XI:s spegelmonogram, allt av guld.)

Karlskronan kaupunki sai sekä nimensä että vaakunansa kuningas Kaarle XI:n mukaan. Kyseessä oli alun perin sinetti, mutta sitä käytettiin kuten vaakunaa. Vuonna 1974 kaupungin vaakuna rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa koko Karlskronan kunnan käyttöön. Aikaisemmista kunnista Fridlevstadilla, Jämjöllä, Lyckebyllä ja Nättrabyllä oli ollut omat vaakunat ennen kuntauudistusta.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karlskronan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
63 668
1955
  
63 121
1960
  
61 269
1965
  
60 251
1970
  
59 209
1975
  
60 013
1980
  
60 141
1985
  
59 393
1990
  
59 054
1995
  
60 592
2000
  
60 564
2005
  
61 383
2010
  
64 032
2015
  
65 380
2020
  
66 515
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 7 855 12,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 654 2,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 034 4,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 52 837 80,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 211 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 238 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 674 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,1 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,8 1,9
  jalostus 19,5 21,1
  palvelut 77,8 76,0
  tuntematon 0,9 1,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 30 169 28 719
  työpaikkaomavaraisuus 105,0

Kunnassa on 18 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 279 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Karlskrona 35 212
2 Rödeby 3 402
3 Nättraby 3 109
4 Jämjö 2 578
5 Hasslö 1 628
6 Sturkö 1 264
7 Fridlevstad 713
8 Skavkulla och Skillingenäs 621
9 Tving 459
10 Torhamn 423
11 Spjutsbygd 383
12 Fågelmara 374
13 Gängletorp 369
14 Holmsjö 334
15 Kättilsmåla 253
16 Ramdala 217
17 Nävragöl 210
18 Sjuhalla 204

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Hasslön taajaman nimenä on joskus ollut myös Hallarna ja Sturkön nimenä Sanda.[17]

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Luettelossa mainituista taajamista Lyckeby ja Torskors ovat sittemmin kasvaneet yhteen Karlskronan ja Garpen Hasslön taajaman kanssa.[17]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Färmanstorp kuuluu osin myös Ronnebyn kuntaan.[19]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Karlskronan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Karlskrona Ö (26 valtuutettua)
  • Karlskrona V (25 valtuutettua)
  • Karlskrona C (24 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Karlskronan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 9 11 13 15 15 12 16 17 17 11 16 18 15 16
  Keskustapuolue 17 15 11 12 9 9 9 7 6 5 6 5 5 6
  Liberaalit 11 11 11 6 10 9 8 4 5 10 7 6 4 4
  Kristillisdemokraatit 0 0 1 1 1 1 5 2 7 5 3 3 3 4
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 4 2 3 2 2 3 4 4 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 37 38 37 39 36 36 32 38 31 35 30 28 29 25
  Vasemmistopuolue 1 0 2 2 4 4 3 4 7 4 2 3 4 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 8 8 11 14
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä [23] 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75
Kartta Karlskronan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Karlskrona stadsförsamling
  • Aspö
  • Lyckå
  • Kristianopel
  • Jämjö
  • Torhamn
  • Sturkö
  • Ramdala
  • Rödeby
  • Fridlevstad
  • Nättraby-Hasslö

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Aspö
  • Augerum
  • Flymen
  • Fridlevstad
  • Hasslö
  • Hjortsberga
  • Jämjö
  • Karlskrona Amiralitetsförsamling
  • Karlskrona Fredrika Dorotea
  • Karlskrona fångförsamling*
  • Karlskrona mosaiska
  • Karlskrona stadsförsamling (Karlskrona Storkyrkoförsamling)
  • Karlskrona tyska* (Vilhelmina)
  • Kristianopel (Avaskär)
  • Lyckeby*
  • Lösen
  • Nättraby
  • Ramdala
  • Rödeby
  • Rödeby norra kbfd*
  • Rödeby södra kbfd*
  • Sillhövda
  • Sturkö
  • Tjurkö*
  • Törhamn
  • Tving

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karlskronan kunnalla on 8 ystävyyspaikkakuntaa:[26]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.2.2022. (ruotsiksi)
  3. Karlskrona Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  26. Karlskrona - Vänorter (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Karlskrona kommun